Kirjoittaja Aihe: Kondensaattorien vaihtokelpoisuus?  (Luettu 3028 kertaa)

Heinäkuu 31, 2019, 19:40:07 ip
Luettu 3028 kertaa

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6265
  • MC Debit
Hieman on kipinöintiä havaittavissa Hondan kärkien välissä. Käynnistyy ja käy kyllä hyvin. Kondensaattorienhan pitäisi se kipinä nielaista kärkien välistä, joten olisiko nuo jo ikääntyneet.

Onko noilla joku tietty kapasitanssi, eli voiko laittaa ”jotkut” konkat alkuperäisten sijaan? OEM kamaa saa, mutta ovat muistaakseni hinnoissaan, ja toisekseen taitaa niilläkin ikää olla vaikka käyttöä ei olisikaan ollut.

Eli jos hommaa vaikkapa jonkun yleisen auton helposti saatavan ja halvan konkan (tai pari kpl oikeastaan) niin meneekö pieleen?

Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Heinäkuu 31, 2019, 21:48:27 ip
Vastaus #1

Juhani Halmeenmäki

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 1405
Juu, ikä tappaa konkkaa, eli NOS ei ole hyvä jos liian vanhaa.
Periaatteessa 12V sytkässä se kapasitanssi (mikrofaradeja, uF) on liki sama kaikissa, ja uusi on yleensä parempi kuin ikivanha.
Eli jos löydät kooltaan ja kiinnitykseltään sopivat niin kannattaa kyllä kokeilla.
Vieläköhän Facet'illa on netissä hyvä katalooki, sen numerot tuntee iso osa varaosakauppoja  ::)
Suzuki VX 800 '92 sivuvaunulla, sekä MB 230CE ja SLK200
Vapaa harrastaja: ei mikään museokilvissä, eikä tulekaan!

Heinäkuu 31, 2019, 23:00:06 ip
Vastaus #2

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Kokemusta asiasta sen verran - ei kuitenkaan Hondan kohdalla - että kun 90-luvulla kunnostin 350-jaavaa, asia oli esissä.  Otin alkuperäsen konkan malliks, ja etittiin autotarvikeliikkeestä konkat ihan vaan ulkomittojen mukaan, en muista että ees volteista ois huolta kannettu sen enempää ko niistä mikrofaradeistakaan.  Sellaset löyty mitkä kävi omiin kiinnityksiin.  8 vuotta ja 32.000 kilometriä jaavalla ajoin, samat konkat koko ajan.

Sähöviisaat saap oikasta, mutta oma kokemus tai hataran muistin antama kuva on, että kärkisytkästä ei se kärkien kipinöinti kuitenkaan tyystin katoa, oli ne konkat mitkä vaan; eli jos ei rupia räkimään käydessä, saattaa olla turha operaatio koko vaihto?  Ja oon kuullu, että jos käret kulluu nopeasti kuopalle, on faradit pielessä, ja siitä, kumpaan kärkeen kasvaa piikki ja kumpaan tullee kuoppa, voip päätellä, kumpaan suuntaan pitäs faradeita korjata.  Taas saap viisaammat korjata, hevosmiesten tietotoimiston uutisia on tääkin.

- sotki taas asiallista keskustelua jaakkovaakko -

Elokuu 01, 2019, 06:22:35 ap
Vastaus #3

Juhani Halmeenmäki

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 1405
Muuten oikein, mutta hieman täsmennystä: "tasainen kuoppa" on normaalia kulumista, piikkikuoppa huonon konkan kipinöinnistä.
Ja reijällinen kärki estää kipinöintiä.
Suzuki VX 800 '92 sivuvaunulla, sekä MB 230CE ja SLK200
Vapaa harrastaja: ei mikään museokilvissä, eikä tulekaan!

Elokuu 01, 2019, 17:16:39 ip
Vastaus #4

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Nuo vanhat paperikonkat (=peperieristeiset), varsinkaan nykyaikaiset muovikonkat (polyesteri- ja polypropeenieristeiset) eivät juuri vanhene käyttämättöminä toisin, kuin elektrolyyttikondensaattorit.
Konkan mitoituksesa tärkeää on jännitekestoisuus,  sen tulee kestää vähintään 250V=, mieluummin 400V=.

Kuten Jaakkovaakko sanoi, kipinöintiä ei konkalla yksistään saa koskaan pois. Siihen tarvitaan jo sivistyneempiä konsteja (elektroniikkaa).
Se tarkoittaa, että kärjet kipinöivät ja siiten kuluvat aina hieman.
Siis ainetta siirtyy kärjestä toiseen: toiseen tulee kuoppa ja toiseen piikki, suunta riippuu siitä onko konkka liian suuri vai pieni.
Vanhoissa autoshkäkäsikirjoissa on kerrottu, kumman kärjen piikki merkitsee liian isoa konkkaa.
Ja päinvastoin.
Varmasti täältä löytyy niitä, jotka muistavat tuon nyrkkisäännön.
Joten en nyt lähde autotallille hakemaan noita vanhoja kirjoja.

Museovehkeissä ajon vähyydestä johtuen konkan koolla ei liene suurta merkitystä.
Luulen, että 0,1 - 0,2 uF riittää. Sanoisin myös, että 0,33 uF on jo yläraja.
Taas  joku varmasti  osaa sanoa tarkemmin.

Kävin tallilla ja ohessa kopio Pentti O. Savolaisen kirjasta Autojen sähkövarusteet, Tammi 1954.


[ylläpito on poistanut liitteen]
« Viimeksi muokattu: Elokuu 01, 2019, 19:56:41 ip kirjoittanut Jouko Kuisma »

Elokuu 02, 2019, 22:11:12 ip
Vastaus #5

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Mietiskelin joskus tuota kärjissä tapahtuvaa materiaalin siirtymistä.
Elektrolyysissä ymmärrykseni mukaan aine pelkistyy negatiiviselle elektrodille.
Tässä kärkien välisessä kipinöinnissä näyttää käyvän päinvastoin.
Jostain muinoin luin, että valokaaressa aine muuttuu kaasumaiseen olomuotoon ( plasma) ja siinä materiaali siirtyykin positiiviselle elektrodille.
Mutta konkan vaikutus tuohon on mysteeri.
Vanhanajan monttöörit tiesivät sen käytännön pohjalta jo ennen teorian luomista.
Eikös plasmahitsauksessa hitsattava kappale ole myös positiivinen ja elektrodi negatiivinen?
« Viimeksi muokattu: Elokuu 03, 2019, 00:19:04 ap kirjoittanut Jouko Kuisma »