Aihe: sähkösopimus

[markkukovasin]

Onko laskelmassa mukana myös siirtohinta,vero ja muut asiaan
kuuluvat maksut?

t. Markku

[Petri Behm]

Ei ole, koska sähkölaskuun ei kuulu siirtohinnat.
Sähkölaskussa näkyy sähkön hinta, joka koostuu sähköstä, perusmaksusta, verosta ja muista kulusta mitä on sopimuksella sovittu.

Siirtohinnat on eri asia ja ne jutut näkyy siirtoyhtiön laskussa ja siirtoyhtiötä voi vaihtaa ainoastaan muuttamalla.

[markkukovasin]

Niin se toki on-jos on eri yhtiöt.

Mutta sähkön kokonaishinta on silti nuo kaikki yhteensä,
koska jos jotain jättää maksamatta noista-eipä tuu enää sähköä.

t. Markku

[Petri Behm]

Täällä Savossa on Suur-Savon Sähkö -konserni.
Siihen kuuluu
-Järvi-Suomen Energia oy
-Lumme Energia oy

Siirtofirma ja sähköfirma on erillisiä osakeyhtiöitä, mutta ovat samassa "talossa", joten onko ne sama vai eri yhtiö, mutta molemmat laskuttaa asiakkaita omilla laskuilla.

Omistuksemme on paikallisissa käsissä: alueen kunnat omistavat 60 %, yhteisöt ja yritykset 26 %, seurakunnat 5 % ja yksityiset 6 %.

Joten kunnat on isossa roolissa, kun esim. halutaan tulouttaa voittoja kuntien tyhjiin rahakirstuihin.

[Jaakko Latvanen]

Kun sähkömarkkinat avattiin kilpailulle, niin eikös se ollu edellytys, ettei sähköä myy ja siirrä sama yhtiö?  Kun on siirtoon yks yhtiö ja myyntiin toinen, niin siihen ei oo estettä, että ne molemmat on samaan konserniin kuuluvia.  Mutta niiko Petri eellä kerto, saattaa monen kunnan talouskurimukseen tuuva hetken helpotuksen nuo sähköyhtiöiden osingot ens vuonna, mutta ei kait niistä valtion velkajärjestelyihin oo paljon irtoomassa?  Onks Fortum ainoo sähkön myyjä, missä valtiolla on omistusta?

Olikohan se ylen sivuilla juttu jostain imatralaisesta miehestä, jolla maalämpöpumppu, lattiavesikierto, ja tehty normaalia paksummat betonilaatat lattiaan.  Pyörittää maalämpöpumppua ja samaten vesivaraajaa pörssisähkön melkein ilmasilla yötunneilla, ja ajaa lämpöä niihin lattian laattoihin, ja niistä riittää päiväksi.

Onkos Petrin taloudessa muututtu yökukkujiks koko pere, vai millä on kulutukset saatu siirtymään osin halvan sähkön aikaan?  Vai jokos jälkikasvu oli siinä iässä, että luonnostaan toimivat sillä aikataululla?  Miun tytär oli aikamoinen iltakukkuja jossain vaiheessa, eikä ehtiny kouluun eikä oikein muuallekkaan ajoissa, tai vähintään tarvi kyytiä kun bussi meni nenän edestä.  Saman tyttären toinen laps sai muutama viikko sitten kasteessa nimen, miut oli valtuutettu kuvaajaks siihen tilaisuuteen.  Lapsperreen arkielämä on saattanu muokata unirytmejäkin, luulen.

jaakkovaakko

[Petri Behm]

Pyykinpesukone rallattelee yöllä, mutta astianpesukoneessa ei ole ajastusmahdollisuutta edes ajastinkellolla. En ole vielä herännyt yöllä laittamaan astianpesukonetta käyntiin...
Ruokahommia on siirretty leivinuunissa tehtäväksi, kun se kuitenkin lämpiää joka toinen päivä.
Käyttövesi lämpiää edelleen sähköllä. Varaaja lämmittää itseään tarpeen mukaan ilman mitään ajastuksia tai säätämistä.
Lämmitys on ollut puulla jo 20 vuotta.

Sähkönhintaa seurataan ja halpoina päivinä tehdään enempi sähköjuttuja, kuten petivaatteiden pesua ja sen sellaista.
Mutta välillä joutuu käyttämään "kallista" sähköä. 7 vrk keskihinta on ollut 28.63 snt/kWh ja esim tänään
Päivän alin / ylin
22.26 / 37.20 snt/kWh
Joten asioita on vaan pakko tehdä kalliilla sähköllä.

Meillä on perheen kanssa diili, joka vertautui aiempaan toistaiseksi voimassa olevaan sopparin hintaan, joka oli reilu 30snt/kWh, että kun sähkön hinta menee alle 20snt/kWh, niin silloin saa elää ihan normaalisti ja tehdä asioita niin kuin silloin ennen vanhaan halvan sähkön aikaan.

Mutta tästä se lähtee pienillä askeleilla ja muutoksilla.
Kyse ei ole niinkään sähkön kokonaiskulutuksen pienentämisestä, koska asioita pitää vaan tehdä, mutta varmaan se sähkönkulutus hieman pienenee, kun asioihin kiinnittää huomiota ja hienosäätää toimintatapoja.
Mutta milloin asioita tehdään, niin siellä on menossa isompi myllerrys ja sen sanelee sähkön sen hetkinen hinta.

[Petri Behm]

Ulla Ylisaaren pakina paikallislehdessä.

Olimme istuneet saunan lauteilla jo hyvän aikaa, ennen kuin mies uskalsi kysyä. Hän tiedusteli, miksi olin laittanut kellon soimaan kolmelta yöllä, lämmittänyt saunan ja herättänyt hänetkin kesken unien kylpemään. Sinänsä saunassa on kiva istua, mutta ajankohta tuntui erikoiselta.

Tunnustin hänelle, että itsekin olin vähän ihmetellyt, kun kello pärähti soimaan aamuyöstä, mutta sitten olin muistanut, mistä on kyse. Tämä kaikki on tarkan suunnittelun ja vakaan harkinnan tulosta.

Kai mieheni oli tietoinen siitä, että tänä talvena Suomea uhkaa sähköpula? Osittain se johtuu siitä, että kaikki suomalaiset tekevät samat asiat samaan aikaan. Esimerkiksi illalla kaikki tulevat suurin piirtein samaan aikaan töistä ja napsauttavat hellat ja uunit päälle. Lapset alkavat katsoa Pikku Kakkosta ja nuoret pelata pleikkaa. Sitten käynnistetään tiski- ja pyykkikoneet ja pannaan saunat lämpenemään. Syntyy valtava sähkönkulutuspiikki, ja sellaista ei sähköntuotantomme tahdo kestää.

Mies ei sanonut mitään, vaan meni suihkuun ja takaisin nukkumaan.

Aamulla nukuimme tavallista myöhempään. Päivänvalossa selitin miehelle, että aamut ja illat ovat kaikkein kovimpia sähkönkäyttöaikoja. Sen sijaan aamuyöstä sähköä ei kulu Suomessa juuri ollenkaan, kun ihmiset nukkuvat. Ja nyt tulemme siihen, mitä juuri me kaksi voimme tehdä: Voimme siirtää ainakin yhden kotitalouden kuormituksen ruuhka-ajasta väljemmille vesille. Ja senhän me teemme!

Seuraavana yönä nousin taas kolmelta ja tällä kertaa aloin lajitella likapyykkiä. Ennen aamunkoittoa ehtisin hyvin pyöräyttää pari pesukoneellista. Panin koneen käyntiin. Kahden tunnin kuluttua nousin taas, ripustin ensimmäisen satsin kuivumaan ja käynnistin koneen uudelleen.

Sitä seuraavana yösydännä heräsin painamaan tiskikoneen nappulaa ja sitä seuraavana imuroin. Välillä herättelin miestä katsomaan televisio-ohjelmien nauhoituksia, sillä kulutuspiikin aikana ei telkkaria meillä avattu.

Jokainen arvaa, etteivät sähkönkulutuksen tasaaminen ja päivittäinen työssäkäynti sovi yhteen. En yksinkertaisesti tahtonut pysyä päivisin hereillä, kun siivosin, tiskasin ja saunoin kaiket yöt.

Soitinkin pomolle ja pyysin, että voisin pitää kaikki kertyneet ylityövapaat ja pitämättömät sairauslomat nyt yhtä kyytiä pois ja että tämä kaikki olisi vain isänmaan hyväksi. Hän huokasi ja sanoi, että varmaan nyt on parasta, että todellakin lepään vähän aikaa.

Palkkatyön kahleista vapauduttuani saatoin keskittyä täysillä sähkön säästöön. Valoja meillä ei poltettu enää ollenkaan. Se opetti pitämään kodin siistinä. Lattioille ei saanut jättää mitään rojuja, sillä niihin kompastuu pimeässä.

Kaikki viileää säilytystä vaativat elintarvikkeet nostimme kylmälaukuissa parvekkeelle ja napsautimme jääkaapin pois päältä. Harmi, ettei vielä ollut pakkasia, sillä pakastimelle olisimme myös halunneet sanoa hyvästit. Mutta ehkä senkin aika koittaa.

Päiväsaikaan ei myöskään syöty mitään, mikä vaati keittämistä, paistamista tai lämmittämistä, eli sähkön käyttöä. Laihtumaan emme kuitenkaan päässeet: Muun Suomen nukkuessa meillä vietettiin yöllisiä mässäilyorgioita. Keittelimme mielin määrin kahvia, paistoimme makkaroita ja gratinoimme kukkakaalia. Vatkasimme myös kakkupohjia ja paahdoimme leipiä minkä kerkesimme.

Yhtenä päivänä panin huolestuneena merkille, että joulu lähestyy kovaa vauhtia. Ja sehän se vasta on kulutuspiikkien kulutuspiikki. Siihen täytyisi varautua.

Ostin kinkun, työnsin sen illalla uuniin. Aamuyöstä herätin miehen, joka nuuski ilmaa epäuskoisena ja ihmetteli, että miten tuli yhtäkkiä ihanan jouluinen olo. Talutin hänet pimeässä ruokapöydän ääreen ja aloimme syödä. Laatikoita ja riisipuuroa lupasin miehelle vasta seuraavana ja sitä seuraavana yönä.

Valtavan kinkun äärellä pohdin, kuinka hienoa olisi, jos kaikki suomalaiset käyttäytyisivät yhtä vastuullisesti kuin me: eipä olisi huolta sähköpulasta. Mies yritti sanoa, että jos kaikki tekisivät samalla tavalla, niin silloinhan sähkö loppuisi aamuneljältä.

Huitaisin kädelläni ja sanoin, että tuo on saivartelua ja leikkasin sähköveitsellä kolmannen siivun kinkkua.
https://www.ita-savo.fi/paakirjoitus-mielipide/5497950

[Markku Juusela]

Moro

Mopohommista juuri ja juuri kerkiää palstaa vilkaisemaan.
Jos lämmittää permannot halvan sähkön aikana ylilämpimäksi eikä lämmitys ole päällä muulloin vaihtelee sisälämpötila aika paljon,onko se mukavaa ja vaikuttaako lattialaattaan haitallisesti,aika näyttää ken tätä harrastaa.
Normaalin tämänpäivän omakotilalon vuorokauden siis sen ajan jolloin sähkö on kallista lämmittämiseen riittää kuulemma 1000 litran varaajaan varattu veden lämpömäärä lattialämmitystalossa.
Sähkön varastointi on vielä kallista,n. 8000 € / 10 kWh,näitä on varakkaat asennelleet mutta pitäisikö kapasiteetti olla 20 kWh että pärjäisi päiväajan jos yöllä akun lataisi halvan sähkön aikan,kesällä kun akut saisi ladattua aurinkosähköllä niin silloin sähkö riittäisi varmaan yön yli pienemmälläkin akkukapasiteetilla.

[Jaakko Latvanen]

Lämmön varastoiminen tunnetuilla tekniikoilla on kuitenkin edullisempaa ja mahdollista, sähkön varastoiminen aika vaikeeta.  Niiko oon aikasemminkin kirjottanu, 15 vuotiseks asti asuin sellasessa kodissa, missä oli tiilikasa kummassakin huoneessa, niitä talvella kerran vuorokaudessa pari tuntia kerrallaan lämmitettiin, ja sillä mentiin.  Aamulla keittiössä hellaan tulet, siitä tuli lämpöä muuallekin, samaten ruuanlaiton kanssa, ja illalla taas kamarien uunit lämpimäks.  Eikä niitä kaikkia tarvinu joka päivä lämmittää ko pakkasten aikana.  Ne tiilikasat oli sen ajan tekniikalla (yli 70 vuotta sitten) sellasiksi tehty, että kestivät sen syntyneen lämmönvaihtelun suunnilleen ihmisen iän verran, luulisin.

jaakkovaakko

[Petri Behm]

Mie oon miettinyt tuota sähköllä rumppaamista, että miten kauan systeemit kestää alituista lämpötilan ja sitä kautta lämpölaajenemisen muutosta.
Luetaanko vuoden päästä, miten lattialämmitysten vesiputket ja vastukset on alkanut hajoilemaan...

[Jaakko Latvanen]

Nuo kiinteehintaset kait enimmäkseen kaksvuotisia.  Eli tasasen vauhin taulukolla puolet on jo kalliissa sähkössä kansasta, ja kiihtyvällä vauhilla siirtymää tapahtuu koko ajan.  Ens syksynä sitten ei oo ennää montaa (onnellista) vanhoissa kiinteehintasissa sopimuksissa.  No jos se älämölökin samalla tahilla kasvaa, ni tiijä vaikka jottain tehtäisiin, meinaan poliittisia päätöksiä, ihan hurjimpien hintojen suhteen.  Iso merkitys on sillä, riittääkö sähkö korkeen kulutuksen tunneille.

Hattua nostan jokkaiselle, joka omalta osaltaan tekkee jottain asian etteen.  Paneleita katolle, tuulimyllyn pihalle, käyp saunassa yöllä, viilentää kämppää tai mitä hyväjään, kaikki ne on toimia meijän yhteiseks hyväks!  Riippumatta siitä, mikä on oma tilanne, sopimuksen tai maksukyvyn kohalla.

jaakkovaakko

[Taito Nuutinen]

Miulla on aurinkopaneelit autotallissa..kaks ilmalämpöpummpua eri puolilla taloa...pysykööt paneelit tallissa ja pumput virrattomina..säädin pattereiden termostaatit "laukeamaan" 16 :sta...Porin matilla, koivuhaloilla ja villasukilla menty vielä tähän asti..vielä tarkee..

[Jaakko Latvanen]

Pitkään piti kuvaa tutkia, vaan selkis se lopuksi!  Se on saunan klasi, mikä on menny rikki jossain taiston tuoksinassa.  Ja sauna lämpimänä eli lasi vähän huurussa, ja Taiton emäntä saunassa, mutta kamera sen huurun lisäks napannu tarkennuksen kiinni tuohon klasiin, ettei oikein saa selvää!

[Petri Behm]

Nuo kiinteehintaset kait enimmäkseen kaksvuotisia.  Eli tasasen vauhin taulukolla puolet on jo kalliissa sähkössä kansasta, ja kiihtyvällä vauhilla siirtymää tapahtuu koko ajan.  Ens syksynä sitten ei oo ennää montaa (onnellista) vanhoissa kiinteehintasissa sopimuksissa.  No jos se älämölökin samalla tahilla kasvaa, ni tiijä vaikka jottain tehtäisiin, meinaan poliittisia päätöksiä, ihan hurjimpien hintojen suhteen.  Iso merkitys on sillä, riittääkö sähkö korkeen kulutuksen tunneille.

Laskelma mukaan n. 12 000 tai jotain taloutta viikossa siirtyy pörssisähkön asiakkaaksi.
Siis jos vedetään laskelmassa vähän mutkat suoriksi, kuten tapana on ollut...

Sähkönmyyjien asiakaspalveluissa on nyt ruuhkaa. Esimerkiksi määräaikainen sähkösopimus päättyy tai on päättynyt tänä vuonna noin 800 000 kotitaloudessa.

Energiaviraston mukaan viime vuodenvaihteessa kotitalouksilla oli 3,2 miljoonaa sähkösopimusta. Niistä runsas puolet eli 1,7 miljoonaa oli määräaikaisia sopimuksia. Tyypillisesti kahden vuoden mittaisia.

Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia oli tuolloin noin 37 prosentilla eli 1,2 miljoonalla. Pörssisähkösopimuksia oli viime vuoden vaihteessa 9 prosentilla eli noin 300 000:lla.
https://yle.fi/a/3-12655819

[Rauno Koskinen]

Moi!
Itellä on 2 vuotinen, kiinteä 11snt/kwh sopimus lokakuusta alkaen. Sopimus tehtiin keväällä ja tuntui silloin harmittavan kovalta (edellinen sopimus oli 5 snt/kwh). Loppujen lopuksi tuntuu, että olikin suht ok homma. Täälläkin foorumilla on paljon erilaisia sopimuksia ja hintoja. Saas nähdä mihin itellä tuo hinta asettuu suhteessa vallitsevaan markkinatilanteeseen/-hintoihin  vaikka vuoden tai sitten vajaan kahden vuoden kuluttua. Paljon on muuttujia nyt ja tulevaisuudessa.....
T.Rade