Aihe: BMW R25/3 laturi

[Hans Aaltonen]

Mittasin sytytyspuolan ja totesin toisiokäämin olevan poikki. Tutkin johdotuksien kunnon, sekä kytkennät, kaikki näytti olevan kunnossa. Puola oli ilmeisesti ilmenneen savun lähde. Mistä on voinut johtua puolan kärähtäminen?

[Tatu Keränen]

Mittasitko puolan toisiokäämin riittävän isolla asteikolla? Sen vastuslukema on yleensä 10kohm kahtapuolen, riippuen puolan valmistajasta. Ensiokäämi on n. luokkaa 5ohm.

Puolan toisiokäämin katkeaminen johtuu yleensä vaan iästä. Käämilanka on n. 0,05mm vahvuista ja sitä on n.2km tölkkipuolan sisällä. Eristeet puolasta saa kärähtämään helposti, jos nykkii tulpanjohdon irti käyvästä koneesta, tai polkee tulpatonta mopoa käyntiin niin, että tulpanjohto roikkuu vaan jossain. Kipinän pitää päästä tulpanjohdosta aina maihin, tai sähkö etsii itse uuden kulkureitin. Savua syttypuolan toisiokäämistä ei tule ulos, vaikka sille tekisi mitä. Ensiokäämi voi lämmetä, jos sytytysvirta on pitkään päällä ja kone ei ole käynissä, mutta silti puolan palaminen on aika harvinaista tästä syystä.

[Hans Aaltonen]

Mittasin kaikilla asteikoilla. Suurin on 20 M-ohmia. Ovatko seuraavat mittausarvot uskottavia: puola ensiö 1,8 ohmia, toisio ääretön, kenttäkäämi 2,8 ohmia, kondensaattori 0,29 mikrofaradia?

[Jouko Kuisma]

Ihan järkeviä arvoja nuo on, paitsi puolan toisio.
Puolan toiminnan voi testata helposti myös 6 V akulla vaikkapa keittiön pöydällä. Vaimoväki kyllä tykkää enemmän, jos käyttää pientä tasavirtalähdettä.
Toision suurjännitepuolelle vain tulppa kiinni, tulpan runko puolan runkoon ja siihen myös miinus.
Sitten plusjohdolla lyhyt kosketus puolan ensiöpuolelle.
Kun ensiöpuolen virtapiiri katkeaa, pitäisi tulpassa näkyä kipuna.

[Simo Puikko]

 

[font=]Haeskelin netistä kytkentäkaavioita ja niiden mukaan siellä kenttäkäämissä on vastus, ei siis lisäkäämiä. Muistaakseni kenttäkäämiin menee yksi ylimääräinen johto, joten oliskos tuo vastus käämin sisällä?[/font]

Nimenomaan näin. Kaikissa Noris latureissa, joita olen purkanut, on kenttäkäämin säätövastus (regelwiderstand) käämittynä vastuslangasta yhden kenttäkäämin kanssa samalle rautasydämelle. Sen tunnistaa siitä, että yhteen kenttäkäämiin menee ylim. johto, ja se vastuslanka on muistaakseni silmäänkin vähän erinäköistä kuin norm. kuparijohto. Tuntuisi loogiselta, että se on käämitty toisinpäin (l. virta kulkee siinä eri suuntaan) kuin kenttäkäämi. Näin saadaan magnetointi putoamaan nopeammin ja säätimen värähtelytaajuus kasvaa ja säädön tarkkuus paranee. Esim. Jawan laturissahan ilmeisesti tuo ”kenttävastus” oli erillinen osa aivan siinä näkösällä. (En oikein Jawoja tunne) Saksalaisilla oli (ehkä liikaakin) aina pyrkimys saada kaikki tavara siististi pois näkyviltä, ja säädin, ja sytytyspuolakin oli aina laturinkopan alla, aika kuumalla paikalla. Mutta toisaalta tietysti aika hyvin säältä suojassa.