Kirjoittaja Aihe: Moottorin mitoitus?  (Luettu 5501 kertaa)

Joulukuu 17, 2018, 21:14:46 ip
Luettu 5501 kertaa

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Tuossa Harrikka-tunnistuksen lomassa tuli vähän kait kieli poskessa keskustelua moottorin iskutilavuudesta.  Nousi kuitenkin mieleen moottorihistoriaan liittyvä asia, täällä saattas siihenkin tietoa olla?

Oletan, että kyllä nuo ensimmäisetkin moottorit niin syntyivät, että joku ensin piirsi kuvat, ja sitten vasta valmistettiin.  Ainakin 30-lukuiset on niin syntyneet.  Olettaisin itse, että suunnittelija on jonkun iskusuhteen ja jonkun kuutiotilavuuden siihen pohjaksi miettinyt.  Ei nuo mitat kuitenkaan aivan sadasosamillin tarkkuudella merkittäviä ole.  Eli suunnittelija lienee kuviin piirtänyt iskunpituuden ja sylinterin halkaisijan, ja ilmoittanut sen jollain järkevällä luvulla.  Oletettavasti millimaailmassa joko tasa milleinä tai ei ainakaan kymmenesosia tarkemmilla mitoilla.  Mutta mites 1900-luvun alkupuolen konepajamaailma, oltiinko milleissä vai tuumissa, vai onko maakohtaista se?  Ja tuumamaissa, oliko käytössä tuo työkaluissa käytetty, kakkosen potensseissa etenevä -osaa, eli 7/8 tuumaa, 15/16, 31/32, vai käytettiinkö silloin tuhannesosatuumaa tarkimmissa paikoissa?  Entäs valmistustekniikassa, eikös silloin jo kappaleita mittailtu mikrometrin tapaisilla mittalaitteilla, mitkäs niitten asteikot olivat millimaailmassa tai tuumapuolella?

Tämä tuli mieleen tuolla Harrikka-keskustelussa, kun löysin tuon 45 kuutiotuumaisen sylinterinmitoiksi aika omituisia lukuja, ikäänkuin olisi muutaman kerran muuteltu edestakaisin tuumamittoja milleihin, ja joka välissä pyöristelty, niin taitaa tulos olla vähän kuin googlen kääntäjän jäljiltä?

- rupes taas jaakkovaakko nousemaan maslowin asteikon ylimmille portaille (eli en tätä tietoa mihinkään koskaan tarvimaan tule, alkoi vain kiinnostaa)

Joulukuu 18, 2018, 13:40:33 ip
Vastaus #1

Ismo Hakamäki

  • Vieras
Mortonki, kun katsoo asepuolelle, joka on myös konepajateollisuutta on oltu tarkkoja jo 1700-luvun lopulta. 1800-luvulta on vakiintunut nykycaliberitkin, Cal .17, .22, .222, .25, .30, .32, .357, .38, .40, .44, .45 ja .50.
Euroopassa 4,5 mm, 5,6 mm, 5,7 mm, 6,35mm jne. Vennäällä 3 linjaa, eli 7,62= .30 jne. Tulkkaamalla mitoitettiin, mutta jossainhan ne tulkitkin mitattiin. Haulikoissa esim. cal 12 tarkoitti, että naulasta lyijyä saati 12 kpl täysin pyöreitä kuulia, jotka sopi piipun sisäreiän läpi. Luulisi, että moottorin rakennuksessa jo 120 vuotta sitten osattiin mitata satkun päälle.

Joulukuu 18, 2018, 19:56:52 ip
Vastaus #2

Pentti Vaherkoski

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 598
Googlesta tietoa. Ensimmäinen mikrometri keksitty vuonna 1772. Sama toimintaperiaate kuin nykyisinkin, ja mittaustarkkuus kaksi sadasosamilliä.

Joulukuu 19, 2018, 05:02:22 ap
Vastaus #3

Kai Vuori

  • Vieras
Nimellismittoja pitkälti nuo pyssykaliberit. Esmerkiks .38 S&W, 38 spl luotien halkaisija luokkaa .357". edellä mainittuihin ol syynsä. Ei täsmää moni muukaan...

Joulukuu 19, 2018, 05:10:20 ap
Vastaus #4

Lauri Puirola

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3857
Joku ilmoittaa ison kaliberin ja joku pienen eli ulko ø tai sisä ø. Siis rihlan harjalta tai urasta mitattuna.


L&K.

Joulukuu 19, 2018, 06:22:48 ap
Vastaus #5

Ismo Hakamäki

  • Vieras
Nimellismittoja pitkälti nuo pyssykaliberit. Esmerkiks .38 S&W, 38 spl luotien halkaisija luokkaa .357". edellä mainittuihin ol syynsä. Ei täsmää moni muukaan...
Juu, mutta sama tehdas tahtoi tehdä samanmittaisia reikiä torrakoihinsa.
Eipä oo kaikki .300 reiät samoja ympäri maailman.. 300 Win ja .300 British on erikoiset..

Joulukuu 19, 2018, 07:24:00 ap
Vastaus #6

Matti Kivistö

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 936
Mistä yleensä juontaa yleisimmät moottorien koot: 50, 125, 250, 350, 500, 750, 1000, 1200 cc ?
Välikokoja on tietysti paljon mutta edelleen nuo koot on ne tavallisimmat.

Joulukuu 19, 2018, 07:40:43 ap
Vastaus #7

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11919
Mistä yleensä juontaa yleisimmät moottorien koot: 50, 125, 250, 350, 500, 750, 1000, 1200 cc ?
Välikokoja on tietysti paljon mutta edelleen nuo koot on ne tavallisimmat.

Verotuksesta?

t. Markku

Joulukuu 19, 2018, 08:59:56 ap
Vastaus #8

Ismo Hakamäki

  • Vieras
Joo, ainakin euroopassa oli veroluokkia, itskut valmisti 203 cc koneita -50/-60 luvun taitteessa. Japonialaisilla oli vientimallina yankkeihin 305 cc laitteita ainakin Hondalla ja Yamahalla. Ducatilla oli ranskaan menevä 239 cc laite, teutoneilla oli 199 cc laitteita, kaikki todennäköisesti veroluokkia.

Joulukuu 19, 2018, 09:03:18 ap
Vastaus #9

Kai Vuori

  • Vieras
Nimellismittoja pitkälti nuo pyssykaliberit. Esmerkiks .38 S&W, 38 spl luotien halkaisija luokkaa .357". edellä mainittuihin ol syynsä. Ei täsmää moni muukaan...
Juu, mutta sama tehdas tahtoi tehdä samanmittaisia reikiä torrakoihinsa.
Eipä oo kaikki .300 reiät samoja ympäri maailman.. 300 Win ja .300 British on erikoiset..


Jep. Speksit on kaliberikohtaisia.

Joulukuu 19, 2018, 09:08:38 ap
Vastaus #10

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11919
Jep Ismo!

Tämän toki tiesinkin...ja siitä päästäänkin
noiden moottorien hevosvoimiin,jotka esitettiin "verohevosvoimina" ja
laskettiin mm. moottorien iskusuhteen mukaan-ja taisipa olla niin,
että tapa suosi pitkäiskuisia koneita.

No toki voima otettiin silloin esiin myllyistä eri tavalla kuin nykyään-
ei muinaiset koneet oikein kierrättämisestä tykänneet-joten harraslyöntisiä
koneita tehtiin.

Ja Euroopassa muutama "kunkku"-  Moore ja pari muuta-määrittelivät
kovempien myllyjen suunnittelutrendit.

t. Markku

Joulukuu 19, 2018, 09:20:29 ap
Vastaus #11

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11919
"1900-luvun alkuvuosikymmeninä teho saatettiin ilmoittaa kahtena lukuna. Tällöin ensimmäinen luku tarkoittaa verohevosvoimia ja jälkimmäinen todellista tehoa hevosvoimina. Verohevosvoima ei tarkoita moottorin todellista tehoa, vaan se yleensä laskettiin moottorin iskutilavuudesta. Joidenkin ahdettujen saksalaisten autojen kohdalla ilmoitettiin 1920- ja 1930-luvuilla jopa kolme teholukua, verohevosvoimat, todellinen teho (hv) ja teho ahdin kytkettynä. [6]

Verohevosvoima oli siis tapa verottaa autoja. Tämä järjestelmä oli käytössä esimerkiksi Englannissa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Belgiassa sekä joissain Yhdysvaltain osavaltioissa.

Joskus automalleja on nimetty niiden verohevosvoimien mukaan. Esimerkiksi Citroën 2CV -auton (eli Rättisitikka) mallinimi 2CV ("2 chevaux" eli kaksi hevosvoimaa) viittaa verohevosvoimiin, jotka laskettiin iskutilavuudesta. Auton oikea teho oli alun alkaenkin selvästi suurempi eli 9 hevosvoimaa (6,5 kW)."

Lainaus wikipediasta...t. MK

Joulukuu 20, 2018, 08:06:34 ap
Vastaus #12

Kari Tirkkonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1528
kait se on ollut alussa jonkun näkönen mäntänopeuden ja laakeripaineen suhde millä niitä on määritelty mitä tehdään

tuo verotus ajo ranskalaiset pieniin iskutilavuuksiin mutta sitten taas koviin puristuksiin ja super bensaan jotta saatiin tehoa tarpeeksi, 70 luvun gs sitikkakin oli 1220 cc vaikka meni samalla tavalla kun sakemannin 1600 cc autot
englannissa taas iskun pituus oli määräävä joten boxi koneita saatiin odottaa, taisi olla mini ensimmäinen missä tehtiin hyvä iskusuhde veroista välittämättä

olihan suomessa tuo työsuhdeautojen verotus kanssa cc pohjanen niin oli niitä 1.3 passatteja yms kaikilla varusteilla joskus silloin -90 luvun alussa


PS lainaus ulkomuistista, "saattaa" sisältää virheitä

Joulukuu 20, 2018, 15:55:53 ip
Vastaus #13

Risto Nurmi

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 918

olihan suomessa tuo työsuhdeautojen verotus kanssa cc pohjanen niin oli niitä 1.3 passatteja yms kaikilla varusteilla joskus silloin -90 luvun alussa


PS lainaus ulkomuistista, "saattaa" sisältää virheitä

Tähän liittyi myös ne kaikki maahantuoja-turbo -viritelmät, kuten Ford Sierra 1,3 turbo ja Lada 2015 Konela-turbo.
Risto Nurmi
sihteeri
VMPK ry