Sillä jätin jo tuolla aiemmin myös sen mahollisuuven esille, että vika olikin syöjien mahoissa, eikä ruuan tarjoajissa.
En kiellä, etteikö miullakin ois tyypillistä etelän turistin asennetta; nunnukka-lailaa meininkiä siellä Lapissa, mittään ei tehä kunnolla... Siihen asenteeseen saatiin pientä vahvistusta tälläkin reissulla. Mökin viikkovuokra on pilvissä, mökissä on kuitenkin rempallaan yhtä ja toista, ja sellaista toista, mikä on ollut rempallaan varmasti jo pitkään. Ei suuria asioita, suihkuletku nirhaantunut melkein poikki, palaneita lamppuja useita, jääkaapista puuttuu tasoja... niillä hinnoilla odottaisi parempaa, eikä monessa muussa paikassa olis asiakkaita jonoksi tuolla meiningillä.
Toisaalta - järjellä, ei tunteella ajatellen - ymmärrän Lapin matkailun ongelmat. Esimerkiksi juuri Kilpisjärvellä, minne on tolkuttoman pitkä matka, eikä ole tarjolla biletystä eikä laskettelua. Ruskasesonki on kolmisen viikkoa, silloin on suunnilleen sataprosenttinen käyttöaste majoituksissa, kaikki töissä olijat painaa pitkää päivää. Ei ole kovin helppo saada muutamaksi viikoksi ammattitaitoista henkilöstöä töihin. Ja noiden sesonkiaikojen tuotoilla olisi bisnes kuitenkin pyörittävä ympäri vuoden; kaamoksen keskellekin joku eksyy, vaan ei taida kaikki mökit täysiä olla...
Ymmärrän sitä sen verran, että jos vaan kävelykunto on ensi syksynä vähän paremmalla mallilla, maksamme taas toista tuhatta viikosta mökissä, ja ajamme kaksi päivää sinne ja toiset kaksi takaisin. Vain siksi, että saa kompuroida ittensä henkihieveriin kivistä polkua jyrkkään mäkeen kuusi päivää putkeen aamusta iltaan...
jaakkovaakko