Aihe: Savusauna

[Martti Korhonen]

Niin onnekkaasti pääsi käymään, että ensi viikolla pääsen eukkokullan kanssa töllin omistajaksi. Tai ainakin velalliseksi. Kyseinen tönö on sen verran hienosti varusteltu murju, että pihasta löytyy savusauna.

Kyse on siis pienestä, todennäköisesti suhteellisen vanhasta saunasta eikä sitä huvittaisi polttaa. Saunan kunto ei ole mitään priimaa. Selvästi jossain vaiheessa räystäät ovat olleet liian lyhyet ja vesi on päässyt lahottamaan seiniä puolivälistä ja niiden alta. Lisäksi alushirret ovat sieltä täältä hiukan happamaan kuntoon päässeet, mutta aika ryhdikäs rakennus on silti kyseessä. Pientä ehostusta ja ehkä muutamaa hirttä vailla. Nyttemmin siihen on onneksi laitettu hyvä katto kunnon ränneillä. Lahovaivat ovat kymmeniä vuosia vanhoja ja saunassa on kylvetty viimeksi reilu vuosi sitten hyvällä menestyksellä.

Se mikä minua tällä hetkellä askarruttaa on kiuas. Siinä on ikävän näköinen n. 5-7 cm levyinen halkeama, jonka paikkaamista olen miettinyt. Halkeama asettuu tulipesän kohdalle. Pesän sisäseinille on aseteltu tulitiilet, joten aivan suoraa väylää ei kipinöillä puiselle lattialle siitä ole, mutta jotenkin tuntuu, että halkeama olisi hyvä paikata. Minulla ei ole hajuakaan laasteista tai niiden lämmönkestoista sun muista ominaisuuksista. Mitä mieltä raati tästä on? Kannattaako paikata ja millaisella aineella kannattaa jos kannattaa? Tähän hätään ei ole parempaa kuvamateriaalia, mutta huomenissa sitä kuvaan lisää kun paikalla käyn.

Tavoitteena päästä jo tänä syksynä löylyihin, mutta ei passaa hätiköidä kuitenkaan. Paloturvallisuus siinä määrin kohdalleen kuin tällaisessa järkevällä vaivalla voi ja sitten vasta saunaan. (Huom. ei vihta).

[ylläpito on poistanut liitteen]

[markkukovasin]

Tuossa saunassa asuu epäilemättä pari saunatonttuakin!

Juuri tuollaisesta paikasta ne tykkää...Hämyinen ja ajaton.

Mutta jos sattuisi lähipiirissä olemaan muuraria?
Voisi olla turvallisin tapa korjata?

Mutta jos itse teet-jospa tuon tulipesän
ja aukon tukisi jollain puurakenteella ja varovasti
irrottelisi kiviä halkeaman ympäriltä ja muurailisi
laastilla takaisin. Tokkopa tuo mitään tulilaastia on
ollut-tavallista kuraa vaan.

Toki jos tulilaastilla vetelisi sinne tulipesään
vuorauksen tulitiilillä-silloin olisi jo huippu.

Mutta jos uuni-Ari tämän huomaa kohta-sitten saadaan
ammattinäkemyskin asiaan..

t. Markku

[markkukovasin]

Toki tuo on yksi ratkaisu.Mutta perinnevaalijana
Martti tuskin tuohon suostuu (ellei ole pakko).

On noita korjattu jo vuosisatoja-miksei siis tätäkin
kiuasta. Tokkopa se ihan hylky on-hakihan Päätalon
Hermannin uunikin paikkaansa vuosikymmenet-oli halki milloin
mistäkin. Ja taitaapa hakea sitä paikkaansa vieläkin-johonkin
suuntaan kallellaan se oli kun viimeksi sen näin.

Joten rohkeesti vain funtsaamaan korjausta-vähän lampulla ja vaikka
peilillä vilkuilee niitä sisäpuolia-tai oikein semmoisella
 "letkukameralla"-ja jos sen tuetuksi saa niin,ettei kokonaan laukea
lattialle (siis se kiuas ),niin sitten vaan kiveä irti ja laastia rakoseen.

Tuo ei mutkikas laitos ole-tulipesä ja kiveä ympärillä.Niin-olihan tuo
oikein aito savusauna? Ettei hormia mene kiukaasta mihinkään?

t. Markku

[Kimmo Alho]

Moro


Hienoja saunoja! Kuvassa isäukon savusauna joulupäivänä -96  Varo ylilämmitystä, liikaa nokee....


T:Kimmo

[ylläpito on poistanut liitteen]

[markkukovasin]

Sisään- ja ulospäin lämpiävä sauna!

t. Markku

[Martti Korhonen]

Uuden kiukaan tekeminen on ihan hyväksyttävä vaihtoehto. Perinteisyys ei siitä varsinaisesti
kärsi, kiukaan uusiminen kun on perinnettä sekin. Tontilta löytyy hyvä kasa tiiltä ja tulitiilltäkin,
eli uuden kiukaan kamat olisi jo pääosin olemassa. Kyllä se savusauna on edelleen sama perinteinen
savusauna, vaikka kiuas ja kaikki hirret olisikin uusittu.

Kuitenkin kiukaan ikä on arvo sinänsä. Jos käyttöarvokin on riittävällä tasolla niin vanha kiuas on
syytä säilyttää, vaikka sen eteen joutuisi vähän tai jopa vähän enemmän vaivaa näkemäänkin.
Näillä näkymin tuo vanha kiuas säilyy, mutta katsotaan sitten tulevaisuudessa tarkemmin.
Uutta kiuasta tehdessä toki voisi parantaa saunan paloturvallisuutta. Huolellinen ja ajatuksella tehty
lämmittäminen taitaa kuitenkin olla se keskeisin paloturvallisuusseikka.

Ja on ns. ehta savusauna kyseessä, ei ole hormia tai edes lakeistorvea. Se tuossa on kiintoisaa,
että sauna vaikuttaa olevan enemmänkin savolaistyyppiä kuin tänne läntisempään Suomeen
yleensä tehtyä lajia.

Ensi viikolla vasta saadaan avaimet kun kauppa virallistetaan. Nyt ollaan viikonloppuna kuitenkin
käymässä siellä myyjän kanssa tarinoimassa. Pitää paneutua käynnillä hetkiseksi myös kiuasasiaan.

Ja on muuten koko tönö ilahduttavan perinteikäs mörskä. Paritupa, jossa siis kaksi hirsihuonetta
ja välissä käytävä. Toinen huone sellaisessa asussa kuin olisi aivan hyvin voinut sata vuotta sitten olla.
Alunperin se oli savutupa, joten seinät mustat. Tällä hetkellä leivinuuni ja päältä ladattava puuhella. Muualla
kevyesti modernisoitu aika hyvällä silmällä. Vielä 1980-luvun alussa huoneiden välinen eteiskäytävä
oli kylmää tilaa, kuten se tällaisissa vanhoissa pienissä torpissa aikanaan oli. Nyt se on keveästi
lisäeristetty ja puupaneloitu. Yksi lisähuone ja eteinen rakennettu. Perinteisen talon ilme ja tuntu
säilynyt aika hyvin. Kyllä siellä kelpaa talvella sisään tunkevaa kylmyyttä kirota ja mökkihöperöityä.

[Kari Rautiainen]

Hieo sauna. Pientä remppaa... Purkaa kiuasta senverran että saa sinne uuden "pesän" sisään. Niin että päällepäin näyttää vanhalta. Se on ihan toimiva ratkaisu. Kunnollinen pesä toimii sellaisenaankin mutta kivikasa ympärillä varastoi sen lämmön, näinhän se menee. Mitä muuten tulee hirsiin, niin kuvista päätellen vois pikkasen kaivaa ympärystää niin ettei hirret ole maassa. Jos se on noineen ollu vuosia niin kannattaneeko alkaa hirsiä vaihtamaan, toimii tuo sun loppuiän. En lähtis tohon.
Savusaunat on pikkasen erilaisia eripuolilla suomea. Pohojammaalla on aina "lakeinen", torvi katolla eli siellä on aina neljä räppänää. Kolmella seinällä ja lakeinen. Lämmitysvaiheessa auki lakeinen ja tuulen suojanpuolen seinäräppänä. Tämähän on silleen selkeä juttu että jos on tuulenpuolen räppänä auki niin työntää ilmaa saunaan, jos taas suojan puolen räppänä auki niin "vetää" eli imee savua ulos.
Lapissa, jossa mulla juuret, ei tollasta lakeista käytetty, eikä sitä ole etelärannikon savusaunoissakaan noin yleisesti. On vaan räppänät kolmella seinällä.
Lämmityksessä ei saa käyttää liian isoja tulia, vaan hitaasti lämmittää koko kasa. ei se ole niin tunnilleen koska sauna on lämmin. Tarkoitushan on saada se kiuas kuumaksi pikkuhiljaa Kiireellä palaa sauna varmasti.

Mutta se aamuinen savusaunan jälkilämpö, se kosteus ja tuoksu, asteita enään 60 tai 70 niin siinä se koko aamupäivä meneekin sitte. Ja puteli jaloviinaa.

[Risto Nurmi]

Moro


Hienoja saunoja! Kuvassa isäukon savusauna joulupäivänä -96  Varo ylilämmitystä, liikaa nokee....


T:Kimmo

Mun kotikylän viimeinen savusauna meni juhannuksena 1994. Aappo-vainaa lähti lämmityksen lomassa vihtaa tekemään. Takasin palatessa löi jo liekit katosta läpi.

[Kari Rautiainen]

Niin... Miksi savusauna oli aina pikkasen kauempana mökistä. Miksi sepäin paja oli aina kauempana... No kun ne aina välillä kärähti.

[Risto Nurmi]

Niin... Miksi savusauna oli aina pikkasen kauempana mökistä. Miksi sepäin paja oli aina kauempana... No kun ne aina välillä kärähti.

ja riihi...

[Kari Rautiainen]

Niin... Miksi savusauna oli aina pikkasen kauempana mökistä. Miksi sepäin paja oli aina kauempana... No kun ne aina välillä kärähti.

ja riihi...

Totta, riihi samaten. Pihapiirissä oli tuollaisia joita pidettiin riskeinä. Savusauna, paja, riihi, siksi ne oli erillään muista rakennuksista.

[Martti Korhonen]

Mitä muuten tulee hirsiin, niin kuvista päätellen vois pikkasen kaivaa ympärystää niin ettei hirret ole maassa. Jos se on noineen ollu vuosia niin kannattaneeko alkaa hirsiä vaihtamaan, toimii tuo sun loppuiän. En lähtis tohon.

Tottapa turiset.

Nykyihmisellä on kova vimma laittaa asiat ojennukseen. Asiat halutaan laittaa ojennukseen, vaikkei
niissä mitään varsinaista vikaa olisikaan. Ns. taloprojekteissa tämä nykyihmisen kummallinen ominaisuus
korostuu erityisesti. Kaikki paikat otetaan kerralla auki ja kaikesta pitää tehdä salonkikelpoista.
Vuosikymmeniä täysin asuinkelpoinen talo ei olekaan kelvollinen, vaan kaikkea pitää alkaa sorkkimaan.
Ei ymmärretä, että vanha talo on vanha talo eikä siellä kaiken tarvitse olla tip-top. Kaiken ei tarvitse olla
täydellisessä järjestyksessä ja hallinnassa. Sitten kun kaikki on revitty auki ja pari vuotta raadettu niin se talo,
jonka piti olla unelma, onkin painajainen. Olisi viihdytty paremmin kun olisi osattu juoda enemmän Jaloviinaa
aamupäivän jälkilöylyissä.

No ei se tietenkään aina noin mene, mutta tiedän useamman tapauksen, jossa yli-innokas vanhan talon ostaja
ei ole kyennyt hyväksymään paikkojen rempallaan olemista, rauhoittumaan ja kuulostelemaan taloa ajan kanssa,
eikä hommat ole sitten olleetkaan niin kivaa kuin odotettiin.

Meillekin on moni sanonut, että työleirin ostitte ja sitä sitten remontoitte seuraavat viisi vuotta kaiken vapaa-aikanne.
Se on selvä, että hommaa tuossa tulee olemaan, mutta jos se on tähän asti ollut vanhalle pariskunnalle täysin
kelpaava mökki (vaikkakin viime vuosina ylläpito alkanut huonontua kun ikää tullut) niin miksi se pitäisi remontoida
täysin ja joka puolelta kovalla tohinalla?

Onnekseni myös eukkokulta suhtautuu paikkaan sillä tavalla, että se laitetaan pian kuntoon minkä pitää
olla kunnossa jotta paikka pysyy pystyssä. Eli lähinnä pientä kattohuoltoa ja juurikin tuota lapiohommaa alahirsien
ympärillä. Sen jälkeen on aivan turha hötkyillä. Tärkeät hommat tehdään ajallaan, mutta yliremontointiin ei hyödytä
ruveta. Jos jokin paikka on kestänyt lahosta huolimatta jo 50 vuotta niin voi kestää hyvin toisetkin 50 vuotta.
Liikaa jos hötkyilee niin ei ehdi iloita. Ja iloitseminen on tärkeämpää kuin hötkyileminen.

[Kari Rautiainen]

Mitä muuten tulee hirsiin, niin kuvista päätellen vois pikkasen kaivaa ympärystää niin ettei hirret ole maassa. Jos se on noineen ollu vuosia niin kannattaneeko alkaa hirsiä vaihtamaan, toimii tuo sun loppuiän. En lähtis tohon.

Tottapa turiset.

Nykyihmisellä on kova vimma laittaa asiat ojennukseen. Asiat halutaan laittaa ojennukseen, vaikkei
niissä mitään varsinaista vikaa olisikaan. Ns. taloprojekteissa tämä nykyihmisen kummallinen ominaisuus
korostuu erityisesti. Kaikki paikat otetaan kerralla auki ja kaikesta pitää tehdä salonkikelpoista.
Vuosikymmeniä täysin asuinkelpoinen talo ei olekaan kelvollinen, vaan kaikkea pitää alkaa sorkkimaan.
Ei ymmärretä, että vanha talo on vanha talo eikä siellä kaiken tarvitse olla tip-top. Kaiken ei tarvitse olla
täydellisessä järjestyksessä ja hallinnassa. Sitten kun kaikki on revitty auki ja pari vuotta raadettu niin se talo,
jonka piti olla unelma, onkin painajainen. Olisi viihdytty paremmin kun olisi osattu juoda enemmän Jaloviinaa
aamupäivän jälkilöylyissä.

No ei se tietenkään aina noin mene, mutta tiedän useamman tapauksen, jossa yli-innokas vanhan talon ostaja
ei ole kyennyt hyväksymään paikkojen rempallaan olemista, rauhoittumaan ja kuulostelemaan taloa ajan kanssa,
eikä hommat ole sitten olleetkaan niin kivaa kuin odotettiin.

Onnekseni myös eukkokulta suhtautuu paikkaan sillä tavalla, että se laitetaan pian kuntoon minkä pitää
olla kunnossa jotta paikka pysyy pystyssä. Eli lähinnä pientä kattohuoltoa ja juurikin tuota lapiohommaa alahirsien
ympärillä. Sen jälkeen on aivan turha hötkyillä. Jos jokin paikka on kestänyt lahosta huolimatta jo 50 vuotta niin ei se
ensi talvena pilalle mene. Liikaa jos hötkyilee niin ei ehdi iloita. Ja iloitseminen on tärkeämpää kuin hötkyileminen.

No se on juurikin näin. Mieluummin käyttää aikaa ettiäkseen haapoja tontilta, josta enskesän polttopuut niin ettei nokee paljoakaan.  Nää on näitä. Sukulaismies sano että noi sun räystäslaudat on märät, ne ei kestä... Joo, ei kestä. Mutta kestää ne vielä toiset 10 vuotta ja sitte laitetaan uudet, paljonko lauta maksaa metriltä. Aivan sama. Kun katto pitää niin kyllä se siitä se alemmat osat sitte... Jos katto ei pidä niin aika on kortilla.

[markkukovasin]

Kymmenen vuoden päästä lauta maksanee tuplasti tähän
päivään verrattuna- 2e/meetri.Eli ei juuri mitään silloinkaan.
Senkään vuoksi ei kannata hötkyillä.Tosin saattaa jäädä sitten aikanaan
juuri se muutama euro puuttumaan jalovinapullosta,kun lauta niin
kallista on.

Joten kannattaa nyt juoda sitä jallua vaikka reserviin.

t. Markku

[Jorma Korolainen]

Minäkään en ymmärrä laasteista oikein mitään mutta kun piti korjata mökin uunin sisustaa, ostin jotain tommosta:

https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/korjausmassa-weber-vetonit-tuli-km-2kg

se on tuommoseen korjaukseen tarkotettua laastia ja siitä hyvää ettei tarvi ostaa mitään 40 kg möykkyä. Se kovettu lopullisesti kun uunin lämmitti. Hyvin on kestänyt. Pensselillä ja vedellä ensin puhistaa pinnat ja sitte massaa märkään pintaan.

Säilyttävään/entisöivään kunnostukseen voi saada yhteiskunnan tukeakin:

https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset

Meijjän Suomen pienin venekerho siirsi saareen aika samankokosen savusaunan, siihen tosin tuli jatkuvalämmitteinen kiuas kun käynnit on yleensä lyhyitä. Hienot tuoksut tommosessa vanhassa savusaunassa. Pikku lahot ei menoa haittaa kun on katto kunnossa, laho ei juuri etene kuivassa.



[ylläpito on poistanut liitteen]