Suutinasioita, muistinvaraista eli epävarmaa "tietoa".
Numerointi on eri kaasutinvalmistajilla omansa. Oliko niin, että Mikuni ja Jikov kumpikin käyttävät sadasosamillejä ja reiän läpimittaa? Joissain kaasuttimissa on virtausarvoihin perustuva numerointi, mutta kaikissa taitaa olla sentään niin päin, että isompi numero on isompi reikä?
Minun mielestäni ei kuitenkaan voi sen varassa mennä, että tämä toimi Jikovilla 1,33 millin reikäisellä suuttimella, niin sen täytyy toimia myös Mikunilla saman kokoisella suuttimella. Moottori imee bensaa kurkussa suuttimen syöttökohdassa vallitsevan paineen ja kohokammiossa bensanpinnan yläpuolella vallitsevan ilmanpaineen eroituksen avulla; se paine-ero ei ole erimerkkisessä tai eri tyyppisessä kaasuttimessa sama. Hyvinkin pieni rakenne-ero kaasuttimen kurkulla tai varsinkin suuttimen kohdalla siellä voi vaikuttaa melko tavalla mukaan menevän bensan määrään. Pelkän pääsuuttimen varassa seos on vasta suunnilleen 3/4 kaasusta täyskaasuun, sitä aikaisemmin vaikuttavat tekijät kaasua lisätessä tyhjäkäyntisuutin - ilmaruuvi tai seosruuvi - luistin leikkaus - neulan malli ja neulan asento - pääsuutin. Vaikutusalueen määrää kaasun asento, ei kierrosluku (pääsääntöisesti), ja jossain määrin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun kaasutin vaihdetaan toiseen, on aina edessä kokeilurumba oikeiden säätöarvojen löytymiseksi.
Ja liian laihalla seoksella tehty kokeilu voi johtaa aika totaaliseen moottorin tuhoon.
Kyllä kaasuttimia on silti joku vaihtanut aivan onnistuneesti, malttia ja sitkeyttä se vain vaatii.
jaakkovaakko
EDIT: Jäi yksi oleellinen asia käsittelemättä. Ilmanpuhdistajan virtausvastuksella on oleellinen merkitys kaasuttimen toimintaan; se pitää ainakin kokeiluun perustuvassa säätämisessä olla koko ajan sama.