Kirjoittaja Aihe: Etiopia haluaa vesisähköä.  (Luettu 13186 kertaa)

Huhtikuu 30, 2018, 22:18:25 ip
Luettu 13186 kertaa

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 4350
Faraoiden mukaan Egypti oli Niilin lahja. Nyt ikiaikainen suhde on vaarassa: sadan miljoonan asukkaan Egypti saattaa pian kärsiä vakavasta juoma- ja kasteluvesipulasta.

Edellytys Egyptin muinaisen valtakunnan syntyyn pyramideineen oli Niili – maailman pisin joki. Se tarjosi kapean, ravinteikkaan kaistaleen viljelysmaata aavikon keskelle.

Niilin asema ei ole muuttunut faraoiden ajasta. Se tarjoaa yhä hedelmällisen kaistaleen aavikolle. Mikään valtio maailmassa ei ole yhtä riippuvainen yhdestä ainoasta joesta: jopa yli 90 prosenttia Egyptin vesivaroista tulee Niilistä. Vettä käytetään juomavetenä, kasteluvetenä ja teollisuudessa – vain alle 10 prosenttia Niilin vedestä virtaa mereen saakka.

Joen vesistä käydään nyt valtavaa kiistaa, kun Etiopia on rakentamassa suurpatoaan, joka vähentää Niilin virtausta dramaattisesti. Patohanke on edennyt siihen pisteeseen, että pato saattaa valmistua jo tänä vuonna.

Reilut neljä miljardia maksava Grand Renaissance Dam valmistuu Sinisen-Niilin yläjuoksulle. Noin 80 prosenttia Egyptin Niilin vedestä tulee tästä haarasta.

Egypti ja Etiopia eivät ole päässeet neuvotteluissa yhtään eteenpäin.
Tilanne on niin vaikea, että Egypti on uhannut asiassa jopa sodalla.

Suurin kiista on siitä, miten nopeasti padon annetaan täyttää valtava patojärvi. Patojärvi olisi 79 kuutiokilometrin kokoinen täydessä mitassaan. Järvi olisi yli neljä kertaa Päijänteen kokoinen.

Etiopia haluaa jättipatojärven täyteen kolmessa vuodessa. Seuraukset olisivat katastrofaaliset Egyptille.

Kairon yliopiston tutkimuksen mukaan Egypti menettäisi jopa 51 prosenttia viljelysmaastaan, mikäli patojärvi täytettäisiin kolmen vuoden aikana. Kuuden vuoden täyttöaika puolestaan vähentäisi 17 prosenttia Egyptin viljelymaasta. Lähteiden mukaan Egypti onkin vedonnut 7–10 vuoden täyttöaikaan.


Etiopialaiset haluaa vaan sähköä jääkaapille ja iPhonen lataukseen ja kaiken lisäksi uusiutuvalla luonnonvaralla.
Voihan elintason nousu...

https://yle.fi/uutiset/3-10173973

Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Huhtikuu 30, 2018, 22:44:18 ip
Vastaus #1

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Tuo artikkeli jäi taas kerran vähän haiskahtamaan.  Ymmärtämättömyydeltä nimittäin.

Pato ja vesivoimalaitos ei syö vettä.  Siitä menee läpi kaikki vesi kuten tähänkin asti.  Kysymys on siitä valtavasta altaasta, millä pinta nostetaan ensin, ja mikä muodostaa voimalan "varaston".  Riita koskee sitä, missä ajassa tuo allas täytetään, ja saadaan vesivoima täydellä teholla käyttöön.  Okei, suuresta altaasta varmaan haihtuu jonkin verran vettä.  Mutta muuten kaikki siihen altaaseen tuleva vesi virtaa myös eteenpäin, voimalaitoksen läpi.  Voimalaitos toimii parhaiten tasaisella virtauksella, mutta luulisi myös kaiken alapuolisen käytön hyötyvän tasaisesta juoksutuksesta?

Artikkelissa sanottiin, että vain 10% Niilin vedestä päätyy mereen.  Mihinhän se loppu menee?  Jos vedestä käytetään matkalla 90% johonkin, siitä suuri osa vain tekee mutkan, esimerkiksi ihmisen läpi, ja päätyy kyllä edelleen mereen.

Voi olla, että oletan jotain kokonaan väärin.  Voi myös olla, että artikkelin kirjoittaja ei ole aivan ajan tasalla?

Tosin se tuosta artikkelistakin selviää, että ensisijaisesti on kysymys altaan täyttämisen aikataulusta.  Etiopia haluaa täyttää sen parissa vuodessa, mikä olisi katastrofi alapuoliselle virtaukselle ja elämälle.  Egypti haluaa täyttämisen tapahtuvan 7 - 10 vuodessa, mihin ilmeisesti olisi mahdollisuus sopeutua.

Toivottavaa olisi, että saisivat riitansa sovituksi sotimatta kuitenkin.

Eiköhän joku kohta kuitenkin keksi, että meidän pitäisi Suomessa vähentää veden kulutusta tuon kiistan johdosta... hommata uusia vähemmän vettä kuluttavia pesukoneita, lopettaa autojen pesu ja etenkin moottoripyörien pesu, juoda vahvempia alkoholijuomia ja mitä kaikkea.  Tai ainakin lisätä veden hintaan valtakunnallinen vero nykyisen kunnallisen piiloveron (vesilaitoksien tuotot omistajilleen) päälle.  Tosin kyllä minulle kelpaisi kulutuksen mukainen tasavero nykyisen progressiivisen tuloihin perustuvan tilalle, kunhan kokonaismäärä eli järjestelmän pyörittämisessa hukkaantuva määrä ei kasvaisi...

Ja samaan aikaan jätevedenpuhdistamot joutuvat pumppaamaan viemäriveteen puhdasta vettä sekaan ennen puhdistamoa, että puhdistamon prosessi pysyy toimintakunnossa...

jv

Toukokuu 01, 2018, 10:03:03 ap
Vastaus #2

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 4350
Minulle tuossa jutussa oli kiinnostavaa se sähkö ja varsinkin, se, että sen määrä tuplataan (Jättipadon on määrä tuottaa yli 6 400 megawattia energiaa, mikä vastaa uutistoimisto AFP:n arvion mukaan yli kuuden ydinvoimalan tuottamaa energiamäärää. Määrä on merkittävä lisäys Etiopiassa, jossa energiantuotanto on ollut 4 000 megawattia.)
Lisääntyvä sähkö nostaa elintasoa ja sitä kautta tarvitaan lisää kaikkea sähköllä toimivaa. Mistä raaka-aine kaikelle roinalle jota Etiopialaiset alkaa ostelemaan ja miten käy vanhalle roinalle, kun jätehuolto ja kierrätys ei ole ihan samalla tasolla kuin mihin täällä on totuttu.
Etiopiassa on kuitenkin vain 90 miljoonaa ihmistä ja luku kasvaa...
Onko meillä länsimailla oikeus käyttää yksin maapallon varoja (Jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa).
Entäs kun "kolmas maailma" alkaa käyttämään maapallon varoja, niin keneltä leikataan, että jotain jää jäljelle.

Kohta ollaan kainaloita myöten... ja siihen pääle vielä se, että aletaan sodalla uhkailemaan, kun neuvottelut ei johda mihinkään.

Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Toukokuu 01, 2018, 10:09:14 ap
Vastaus #3

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Raaka-aine roinalle löytyy Kiinasta, Vietnamista, Thaimaasta, Taiwanista... ei ne valitettavasti etiopialaiset ossaa ite roinaasa tehä.  Ja elintaso-ongelma on helppo kysymys; maapallon ihmismäärää pittää pienentää niin, että tää koko riittää.  Siihen taas on kaks konstii, mitkä vielä otetaan sammaan aikaan käyttöön - sota ja tauvit.

Pien toivo on siinä, että aina ko elintaso on jossain noussu, on syntyvyys samalla laskenu roimasti.  Niiko meilläkii; puhelimia räpläämällä ei hedelmöittymistä tapahu...

jv

Toukokuu 01, 2018, 10:12:09 ap
Vastaus #4

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11930
Jos ne siellä tuon Niilin luontaisen
kierron mulkkaavat jättipadollaan-kohta täällä
on nälänhätää paossa myös egyptin kansa...

Jättikatastrofi tuosta hankkeesta seuraa!

t. Markku

Toukokuu 01, 2018, 10:24:12 ap
Vastaus #5

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Ootko Markku sitä mieltä, että se voimalaitos juop sen veen?  Eli alajuoksu kuivuu?
jv

Toukokuu 01, 2018, 10:28:20 ap
Vastaus #6

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11930
No eipä se ehkä vettä syö (tai juo)...mutta
jos ne altaat ovat niin mittavat,että niiden täyttymiseen menee
parikin tulvakautta-silloin on faraon maassa nälkä ja monella.

t. Markku

Toukokuu 01, 2018, 10:43:11 ap
Vastaus #7

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Paikalla
  • Viestejä: 4350


Jättikatastrofi tuosta hankkeesta seuraa!

t. Markku

Mutta sillä saadaan kuuden ydinvoimalan verran uusituvaa sähköä, joka nostaa Etiopialaisten elintasoa.
Eikö se ole hyvä juttu?
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Toukokuu 01, 2018, 10:44:39 ap
Vastaus #8

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Joitakin vuosia sitten ajaa päräyttelin veneellä niiliä. Pikku paatti ja mulla oli 50hp yamaha perässä. Niili on osin matala, ja pohjassa vaeltaa hiekkaa muodostaen vaihtuviin paikkoihin matalikkoja joissa saa olla aika tarkkana. Jos pinta laskee reippaasti, on koko joen liikenne, niin rahti kuin turismi, umpikusessa. Jos rahtiliikenne pysähtyy joella, ei riitä kalustoa eikä maanteitä tuon kaiken kuljettamiseen. Eli vituiks menee Egyptin viljely pinta-ala, turismi (no se on menny jo muutenki) logistiikka, koko infra on perustunut jokeen.

Etiopialle tuo energiamäärän lisäys on enemmän kun maa tarvitsee ja siitä riittää myytävää naapurivaltioille, siitä rahat kaikkeen sähkövermeisiin.

Tuo jaakkovaakon kuvaus on hyvin uskottava. Ongelma on vuodet kun patoallasta täytetään. Pienessä mittakaavassa näitä on nähty suomessakin. Mutta tuolla on kyse paljon suuremmista asioista kun täällä. Siellä rupee oikeesti jengiä kuolemaan kun tämä tapahtuu. Puhutaan miljoonista ihmisistä. Tai kymmenistä miljoonista. Sitä ei voi Egypti hyväksyä ihan noin vaan. Siellä alkaa pauke kuulumaan ennenpitkää.
Nälänhätä ajaa kamalan määrän ihmisiä ulos maasta. Mihin?

Toukokuu 01, 2018, 10:45:21 ap
Vastaus #9

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11930
On-ilmanmuuta-mutta lähinnä etiopialaisille.

Egyptiläiset tuskin paljoa hurraavat,jos kynsiään
nälissään joutuvat imemään.

t. Markku

Toukokuu 01, 2018, 10:50:54 ap
Vastaus #10

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6270
  • MC Debit
Tavallaan ymmärrän etiopialaisiakin, jos mentäisiin 7-10 vuoden täyttövauhtia niin laitoksen tehon käyttöönotto siirtyy vastaavasti. Sen altaan tarkoitushan on tosiaan toimia puskurivarastona mutta tärkeämpi tehtävä, tai ainakin syy miksi se on niin valtava, on se että korkealla padolla saadaan korkeampi paine turbiineihin, eli sitä paljonpuhuttua vääntöä josta tehoa saadaan.

Toivottavasti löytävät kompromissin. Niilin varren maataloushan meni vähän nutulleen jo sen edellisen ison altaan takia, egyptiläisten itse rakentaman, kun Niili lakkas tulvimasta ja se hedelmällinen muta, mitä tulvat toivat tullessaan, jäikin sedimentiksi patoaltaan pohjalle.

Mutta juu, Jaakon ennuste todennäköisesti pitää siinä suhteessa että meitäkin varmasti pian kehotetaan säästämään vettä kun Etiopiassakin on niin kurjaa. Itte olen aina näihin vedensäästöhöpinöihin (Suomen kohdalla) sanonut että se on sama kuin kehottaisi arabia säästämään hiekkaa, kun sitä on meillä Suomessa niin vaikeasti saatavilla vallankin talviaikaan kun maa on roudassa. Suomessa on maailman sivu satanut enemmän kuin aurinko ehtii haihduttaa. Siksi meillä on jokia, järviä ja varsinkin soita.
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Toukokuu 01, 2018, 10:51:04 ap
Vastaus #11

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11930
Yksi peltoviljelyn edellytys on juuri
Egyptissä tuo tulva,joka tuo ravinteikkaan
lietteen pelloille joka vuosi uudelleen-ja täyttää kastelulammikot
ja kanavajärjestelmän,
joiden malli taitaa periytyä suoraan ajalta faaraoiden.

Siellä tuo homma on hiukkasen totisempaa-ei siellä kepulaisille katokorvauksia
jaella. Omillaan pitää tulla toimeen niinkuin pystyvät.Eikä ole edes
Paavoa tukenaan.

Ja tännehän noista ainakin osa änkeää...ja muualle eurooppaan.

t. Markku

Toukokuu 01, 2018, 10:54:55 ap
Vastaus #12

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***


Jättikatastrofi tuosta hankkeesta seuraa!

t. Markku

Mutta sillä saadaan kuuden ydinvoimalan verran uusituvaa sähköä, joka nostaa Etiopialaisten elintasoa.
Eikö se ole hyvä juttu?

On toki. Etiopialaisille.
Suhteutetaas pikkasen.
Asustelet pikku kylällä jokivarressa peräpohjolassa. Mylly, saha, ja sähkö otetaan joesta. Sitte yläjuoksulla joku keksii patoaltaan ja sanoo ettei täältä nyt tule vettä kuuteen vuoteen. Hymyilyttääkö? Sanotko että tosi kiva yläjuoksun naapurille.

Toukokuu 01, 2018, 11:00:23 ap
Vastaus #13

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11930
...Ja Talvivaarassa lopetettiin pikkukylälle menevä
tie.

 Umpihangessako ne mummot nyt siellä joutuvat
taapertamaan?

Mutta kuten sanoin-Egyptille tuo hanke on tuhoisa...korjaan
Egyptin vakiokansalle. Eliitti voi toki sielläkin tilata ja ostaa
leipänsä vaikka Stockmannilta.

t. Markku

Toukokuu 01, 2018, 11:15:53 ap
Vastaus #14

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Kerran kun Marokosta ajoin maasturilla Egyptiin niin Algeriassa osuin yöpymään kylään jossa mattokutomo. Ikkunottomassa kellarissa nuo 12 vuotiaat tytöt solmi mattoja. Hienoja. Tytöillä oli pienet kädet tehdä pientä solmua mattoihin. Ja hyvä niin. Tytöt tienas enemmän kun isänsä, kylän hierarkiassa ne tytöt oli tosi korkeella. Hyvä niille.
Mutta. Aina se mutta. Ne lapset oli tehty sitä varten. Toinen vaihtoehto olis myydä ne huoriksi kairoon.

Tullaan kulttuurieroon. Meillä sanotaan hyihyi, lapsityövoimaa. Siellä tyttöä arvostetaan kovasti. Se tyttö pitää koko suvun leivässä. Kutomon päällikkö on iso herra, sillä on kengät. Muilla ei ole.
Kulttuuriero on jännä juttu. Me ymmärrämme asian tavallamme, mutta siellä toisin tavoin.