Aihe: Tangon päätypainojen merkitys

[Ville Karppinen]

Tässä nyt tuli tämmöinen puheenaihe mieleen ja koska en siitä pikaisesti selaamalla täältä aiempaa keskustelua löytänyt niin kiinnostasi tietää muiden ja viisaampien tietoa ja  kokemuksia kyseisistä mötiköistä. Mulla nyt tilanne meni niin että kun laitoin vanhukseeni (Honda cx650e) sähkölämmitteiset kahvat, niin siinä vaiheessa jätin pois kokeilumielessä nuo tangonpääpainot, koska noiden lämppärikahvojen kanssa niitä ei suoraan saa laitettua paikalleen, pitäsi vähän modifioida niitä kahvoja, nyt kuitenkin ajettuani tässä jo jokusen sata kilometriä, mitään erikoista en ole huomannut en millään nopeuksilla, eihän tuo laite nyt mahottomasti kyllä kuljekaan..  Aina kai tuollanen v2 vähän täristää mutta muistini mukaan en kyllä mitään eroa huomaa viime syksyyn verraten vaikka ne nyt pois on. Myöskään googlettamalla en äkkiä löytänyt mitään hyvää selvitystä siihen että mihin niitä tarvitaan ja onko ne tarpeellisia normaaliajossa kohtuullisilla nopeuksilla?

[Pekka Lankinen]

Moi!

Tuossa googlen kertomaa, Lontoon murteella, tosin: http://motorcycle-central.com/what-do-motorcycle-bar-ends-do/

[Ville Karppinen]

No juu.. Kiitti linkistä! Minun lontoonkielentaidoillani, niillä on se kolme merkitystä: 1. ottaa vastaan kaaduttaessa suojaten kahvoja yms. 2. Värinöiden poisto, kuten epäilin itsekin mutta en siinä mitään eroa huomaa kyllä omassa pyörässäni.. 3. Tuuninki.. (ulkonäkö) ei koske minua näiden suhteen.

Lisätään tähän nyt vielä se että ne painot mitkä mulla oli ne tosiaan painaa ne on umpirautaa, ja  ilmeisesti ihan hondan originaalit, ei mitään alumiinihimmeleitä.. En sitä kyseenalaista että kun ne joskus kai tehtaalla siihen on laitettu niin joku merkityshän niillä on ja voi olla että kohta ne siihen sovellan takaisin mutta kuitenkin tästä asiasta lisäinfoa vielä mielellään ottasi vastaan, saattaapa kiinnostaa muitakin tämä aihe.

[Martti Törmä]

Minulla kun pyörä on ykspyttyinen 650 Honda,niin päätin myös laittaa nuo painot.Minkäänlaista eroa en huomannut aiempaan.

[Jukka Toukonen]

Ihan noin kevyellä värähtelymekaniikan perustiedolla voisin väittää, että massan lisääminen ja siirtäminen ohjaustangossa vaikuttaa sen resonointitaajuuksiin.
Eli ei päätypainot värähtelyä poista, mutta voivat siirtää pahimman värähtelyn kierroslukua sopivampaan kohtaan. Eli esimerkiksi, jos tanko värähtelee kiusallisesti juuri sillä suurimmalla laillisella nopeudella, niin painot lisäämällä (tai poistamalla) pahin värähtely voi siirtyä nopeusalueelle, jota ei niin pitkäaikaisesti käytä.

[Jaakko Latvanen]

Saman tason tiijolla oon täsmälleen sammaa mieltä ko Jukka.

Siinä opinahjossa, missä ite viimeeks opiskelin, opetti konetekniikan puolen opiskelijoille värähtelymekaniikkaa vähän painavammalla tasolla Matti Suviolahti niminen guru.  Oli taas pitäny yhen legendaarisen tenttinsä, ja tulokset oli ilmotustaululla, niiko sen ajan tapa oli.  Tenttiin oli osallistunut 19 toivorikasta teekkaria, tuloksena 19 hylättyä tenttiä.  Joku oli kirjottanut tuloksien alle punasella tussilla ja isoilla kirjaimilla

 MATTI  VOITTI  19 - 0

muistel niitä aikoja jv  (ite olin tutalla, missä ei tarvinnu ko esittää tietävänsä..)

[Reijo Huhtakangas]

Teoriassa ne varmaan jotain vaikuttavat johonkin tärinään jossain tilanteessa ja joskus ehkä..... Mutta omien empiiriisten havaintojen pohjalta, joita minulla on useamman kymmenen vuoden ajalta, väitän että niitten vaikutus on  99,99 % ainoastaan dekoratiivinen.

[Jaakko Latvanen]

Aihetta sivuten:  Joskus ehkä vuostuhannen vaihteen tienoilla miulla alko kypsymään ajatus nupissa uuvemman moottoripyörän hankkimisesta.  Olin ajellu museokilpisellä jaavalla jonkun vuoden; sen rakentelun aikoihin luulin, että ei ajaminen kiinnosta ennää.  Vaan alko kiinnostamaan, ja sitte teki tosiaan mieli sen ajan nykypyörää.  No päästäksein tuosta asiasta tolkkuun, menin ja vuokrasin sillon vielä voimissaan olleelta Kuvan Moottoripalvelulta Suzukin 600 Banditin yheks viikonlopuks, ja kävin sen kanssa Imatralla, siis Jyväskylästä.  600 kuutioinen ilmajäähytteinen nelikko veti miun mielestä varsin mainiosti ja meni ns. pintakaasulla jossain 3500 - 4000 kierroksella, mutta voi mahoton mikä värinä oli stongassa!  Miulla sen kanssa puutu kädet koko ajan.  Värinää oli vähemmän jos ajo kaks vaihetta pienemmällä vaihteella, mutta sitte sattu korviin - noin kuvaannollisesti.  No, en tietysti sitä viikonloppuajelua varten mittään tehny asian etteen, ajelin reissun jollain kierroksilla ja ravistelin välillä käsiä.  Voi olla, että tehas oli niillä painoilla testien perusteella just hakenu sen ominaisvärähtelytaajuuden niin pienille kierroksille, joilla ei kukkaan aja?  Paitsi mie...

Satavarmasti lisätyt painot tangon päissä muuttaa sen ohjaustangon ominaisvärähtelytaajuutta, mutta tuo ongelma saattaa johtua jossain muualla tapahtuvasta resonoinnistakin; rungossa tai moottorinkiinnityksissä esimerkiks.  Erittäin hankalia asoita laskemalla selvittää, sen sijaan helppoja asioita kokeilemalla selvittää.  Jos miun ois pitäny sillä Banditilla jatkuvasti ajella, oisin kyllä tehny jottain sen asian etteen, luultavasti... eripainosia painoja mukkaan, työkalu taskuun ja kokkeilemmaan.   Ostin kuitenkin sitte ihka uuven 900 TDM-Yamahan (kakspyttynen 270 asteen kammella oleva rivikone tasapainoakseleilla), mikä ei ohjuutankoaan pahasti väristäny eikä käsiä puuduttanu seuraavan kymmenen vuoden ja 110.000 km:n aikana.  Eikä ravista pahasti tuo nykynen 250 kuutioinen ykspyttynenkään...

Jotkut on kuitenkin värinäongelmaan avun saaneet lisäpainoista, joko henkisen tai fyysisen.  Tuollasen teräksisen, melko kovan putken, ohjaustangon puolikkaan mittasen, ominaisvärähtelytaajuuden luulis olevan aika korkeella.  Mieluummin melko korkeella kiertävän nelikon toisen asteen värähtelyn taajuuden huitteilla ko minkään kakspyttysen customin.  Siis luulis, tietoa ei sen enempää oo.  Mutta jos ei ite eroa huomaa, ei kait niillä painoilla sillon mittään tarvetta ole?

jv

[Jukka Toukonen]

Joo, uskon myös että myytävien päätypainojen perustehtävä on suojaus ja ulkonäkö. Sen verran kevyitä ovat kaikki olleet joihin olen törmännyt. Ei niin pienet massat vaikuta ohjaustankoina käytettyjen putkien värähtelyihin.

Jytäripiireissä asiasta on runsaasti käyty keskustelua. Isompikaan lisämassa ei jytärissä ole ongelma (50 hepoa ja yli 230 kiloa omamassaa...)
On kokeiltu valaa ohjaustangon sisus täyteen lyijyä esimerkiksi. Parhaaksi kuulemma on osoittautunut, kun täyttää ohjaustangon mahdollisimman pienillä lyijyhauleilla - eikä ihan piukkaan. Massa lisääntyy ja tärinässä liikkuvat jyväset toisiinsa liikkuessaan kuluttavat energiaa kitkaan ja vaimentavat värinää. Itse en ole jaksanut vaivautua.

Vaihdoin ohjaustangon kiinnityksessä entisen omistajan sorvaamat nailonpuslat tuoreisiin kumisiin. Riittävän isoilla aluslaatoilla saa kiristystä säätämällä hiukan vaikutettua resonanssitaajuuksiin. Hiukan tottumusta vaatii ajaessa, kun tanko joustaa kääntyessä hieman. Mutta niin jytärin ohjaus on alunperin tarkoitettukin.
Ja jää sitä tärryytystä käsiin edelleen. Niinhän se moottoripyörässä kuuluu ollakin, ei kierrosluvun arviointiin mittareita tarvita. Ompelukoneet on asia erikseen ;-)

Mutta toki tankillisen (noin 200 km) ajettuaan tuntoa käsiin palautellessa miettii koko touhun järkevyyttä.

[Jukka Toukonen]

Asiasta kolmantee. Mulla on toisena pyöränä lähes nykypyörä eli 1997 mallinen 650 kuutioinen ykspyttynen. Siinä toimii erillinen tasapainotusakseli hienosti eikä tärise oikeastaan lainkaan - 100 km/h vauhtiin asti. Sitten alkaa tärinät varsinkin ohjaustangossa kohota äkkiä ja runsaasti.

Maantiellä täytyy valita joko (lähes) kivuliaat tärinät tai se, että ohittajia riittää. Koska suurin siedettävä matkavauhti on 5 km/h alle sen, mistä ei vielä yleensä sakoteta.

[Jaakko Latvanen]

Miulla on tuo sama nopeusongelma; johtuu vaan tuon leikkienduron kaikista 22 hevosvoimasta, nekun ei oikeen riitä satasen ylläpitoon jatkuvassa menossa.  Ratkasu on pysyä sellasilla teillä, missä just kukaan ei ajele ees kaheksaakymppiä.

jv

[Risto Saastamoinen]

Aihetta sivuten:  Joskus ehkä vuostuhannen vaihteen tienoilla miulla alko kypsymään ajatus nupissa uuvemman moottoripyörän hankkimisesta.  Olin ajellu museokilpisellä jaavalla jonkun vuoden; sen rakentelun aikoihin luulin, että ei ajaminen kiinnosta ennää.  Vaan alko kiinnostamaan, ja sitte teki tosiaan mieli sen ajan nykypyörää.  No päästäksein tuosta asiasta tolkkuun, menin ja vuokrasin sillon vielä voimissaan olleelta Kuvan Moottoripalvelulta Suzukin 600 Banditin yheks viikonlopuks, ja kävin sen kanssa Imatralla, siis Jyväskylästä.  600 kuutioinen ilmajäähytteinen nelikko veti miun mielestä varsin mainiosti ja meni ns. pintakaasulla jossain 3500 - 4000 kierroksella, mutta voi mahoton mikä värinä oli stongassa!  Miulla sen kanssa puutu kädet koko ajan.  Värinää oli vähemmän jos ajo kaks vaihetta pienemmällä vaihteella, mutta sitte sattu korviin - noin kuvaannollisesti.  No, en tietysti sitä viikonloppuajelua varten mittään tehny asian etteen, ajelin reissun jollain kierroksilla ja ravistelin välillä käsiä. 

jv

Nyt kyllä ihmettelen, onkohan tuo kuussatkun kone ollut ihan kunnossa. Mulla nimittäin on pojalta peritty 1200 Bandit epäsäännöllisessä ajossa silloin, kun jalka sattuu nousemaan satulan yli, pien nimittäin rajana sitä etten tarvitse koroketta noustakseni ajokin selkään. Sen moottori ei tärise, ei ollenkaan, millään kierrosluvulla. Muutenkin on erittäin miellyttäväkäytöksinen moottori.

[Jaakko Latvanen]

En oo ikinä omistanu mitään nelisylinteristä moottoripyörää, eli omat kokemukset on vaan tuon yhen bandiitin viikonloppuajelusta ja kavereiden pyörien kokeiluista, eli aika vähäiset.  Tuo pikkubandiitti oli kuitenkin melkein uusi ja ei paljon kilometrejä kellossa, olettasin hyvinkin kunnossa olleen.  Ja se noitten kuussatasten nelikoitten ongelma ei ole tuntuva tärinä, niiko yks tai kakspyttysten, vaan tankoon välittyvä tiheäjaksoinen, ei juurikaan tuntuva, mutta sormien neulimista eli puutumista aiheuttava värinä.  Kuulopuheitten ja omien kokemusten mukaan juuri noille korkeelle kiertäville ja erittäin lyhytiskuisille pienemmille (onks kuussatanen pieni?) nelikoille tyypillinen, mikä vois johtua siitä, että sen ajan tyyliin kuulu tuollanen ärhäkkyyden haku noihin koneisiin sillä, että kampiakselit oli aika kevyitä; siellä oleva massa ei imenyt värinöitä rakenteista.  Ison bandiitin kone on miun kuvittelun mukaan kovasti eri luonteinen.

Tää siis kuulopuheitten ja arvelujen valossa, varmaan monella muulla oikeeta kokemusperästä tietoa asiasta?  Tuskin tuun ennää itellein mitään nelikkoa ostamaan tään asian selvittämiseks, tai ei sitä koskaan tiijä varmasti sannoo... Muistikuvista oon kaivavinani, että kerran oon kokeillu ehkä sadan kilometrin verran Yamahan saman aikakauden kuussatasta XJ:tä, siis myös ilmapeliä, ja olikohan se vielä teräsputkirunkonen?  Muisti tarjoais sen kanssa tulleen sama sormien neuliminen pienen ajon jälkeen.  Nuo kokemukset tais painaa sitte oman uuven pyörän haaveessa jonkin verran pois kuussatasten nelikoitten maailmasta, ja johti sitten sen TDM:n ostoon.  Sormien neuliminen oli myös vastaan tullu ilmiö jo seitkyluvun nelisatasten rossipyörien kokeilusta, niissä ja tuli tankoon fibraa jonniinverran.  Tässähän voip vaikuttavana tekijänä olla tangon värinän lisäks kuskin sormien verenkierto; niissäkin varmasti eroa on.

muisteli jaakkovaakko

[Ville Karppinen]

No niin saatiinpa tästäkin keskustelua aikaseksi, se oli tarkotuskin, ja hyvä niin. Mielipidettä on tullut kiitettävästi, mutta sitä ns. "lopullista faktaa" ei ole vielä löytynyt, meillä on vain nämä omat kokemuksemme minkä pohjalta keskustella, ja mitä minä tässä olen edelleen ajellut niin en ajokokemuksen kannalta oman pyöräni kohdalla ole huomannut vieläkään mitään tarvetta laittaa noita painoja takaisinkaan. Voi toki olla että siihen asiaan vaikuttaa just ajaminen jollain määrätyllä kierrosnopeudella mutta enpä osaa nyt muuta sanoa kun että jatketaan juttua ja kokemuksien jakamista.

[Kari Tirkkonen]

Nelikkoon kait tulee helposti tärinöitä jos männät ja kammet on liikaa eripainoiset, taisi olla 90 luvun puolen välin aikaan kun Yamahan XJ 900 malleissa oli liian suuret toleranssit ko. painoille tehtaalla ja osa tärisi niin että meni vilkun varsia poikki yms

niitä tasapainotettiin täällä mäntien ja kampien painoja tasottamalla, liekkö ollut banitissa samaa perua värinät tiedä sitä