Kirjoittaja Aihe: Digi-järkkäri  (Luettu 21142 kertaa)

Huhtikuu 09, 2018, 14:58:27 ip
Vastaus #15

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***

 Jätkillä nyt vähän karkas jo "ammatti-osastolle".  ;) Hyvä se on, että Suomen kielen päivänä juttua riittää.

 Mutta saadaanko me tavikset tästä mitään.
 Itsellä kun on tuo, niin luetun, kuin puhutunkin sanan ymmärtäminen ja sisäistäminen hippa niin ja näin, niin sellanen selkokieli ois mukavata.

 Aiheen jatkeeksi, toivottavasti se Blancille sopii, toivoisin selkokielistä ohjeistusta objektiivin hankintaan.
 Semmonen kakkula, joka ei maksa miljoonaa, vertailuna linkissä het 160-24oo e, ja jolla saa maisemat, lähilinnut ja liikkuvat motukat pysäytettyä. Runkona Canon 11ooD.

 Rauzihan se joskus jossain aiemmassa hieman samansuuntaiseen kysymykseen olisi myynyt Tamronin 45-180 tjn putken.
 Mitkä ois ne 3 ymmärrettävää asiaa, jotka ehdottomasti pitäs ostopäätöstä tehdessä huomioida.

  Tässä linkki ja tuotteiden takana myös arvioita muilta taviksilta.
 
 Jos tuntuu että aihe karkaa, niin poistan toki.  :-X

Sulla on harrastajalle ihan käypänen vehjes. Niinsanottu puolikenno kamera. (No nyt tulee hebreaa. Puolikennosena perän koko on 22,2 X 14,7 mm kun täyskokonen on 36 X 24 mm) Oot saanu sen mukana 18-55 millisen zoom objektiivin? Todennäkösesti olet. Onko se riittävä? Jos on, älä tee mitään. Jos tahto lintiuja kuvailla niin ota vaikka tamron 18-270mm kakkula siihen. Hintaa alle 400. Ja jos verrataan puolikennosta perinteisen filmiajan kino kameroihin niin pitkänä tuo vastaa yli 400 millistä lintuputkea.

Lisää hebreaa. Jos kennon pinta-ala puolitetaan niin se ei tarkoita että kinon mitat 24X36 puolitetaan, vaan pinta-ala puolitetaan. Mitat on suhteessa pinta-alan neliöön. Eli jos 24X36 mittoina puolitettaisiin olemaan 12X18, niin se on pinta-alana vain neljäsosa alkuperäisestä. Se olisi siis neljäsosa kenno.

Huhtikuu 09, 2018, 15:05:11 ip
Vastaus #16

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Rauzille:  En osannu vaan kertoa ymmärrettävästi.  Se RAW tallennettu kuva siis käyttää koko kennoa, mutta eihän se digizoomaus sitä kuvaa zoomaakaan sillon; siis kun miulla on digizoomaus päällä ja RAW tallennusmuotona, vain etsinkuva muuttuu zoomatuks, kuva tallentuu koko kennolta, siis tallentumisen kannalta ihan sama onko se digizoomaus päällä vai ei, jos siis tallennusmuoto on RAW.  Kameran voi kyllä sitten yhellä näpäytyksellä laittaa tallentamaan se digizoomattu kuva, eli se pyyhkäsee sitten jälestäpäin ne reunat pois ja muuntaa kuvan samalla jpeg:ksi.  Jos tallennusmuoto on jpeg, sillon niitä reunoja ei tallenneta missään vaiheessa, eli toimii niiko digizoomi normaalisti.

Osasinkohan nyt selvittää?

jv

Vielä yritän selventää:  Siis miun runko on peilitön runko.  Se pikkuluupin etsin on telkkari myös, siis elektroninen etsin.  Siksi se voijaan toteuttaa niin, että etsimessä on vain osa kuvaa näkyvissä.  Ja etsimeen saa kaikki valotusarvojen muutokset näkyviin, ja vaikka histogrammin kuvan oheen.  Peilikameran optisessa etsimessä näet mitä objektiivin läpi tulee.

En ole varma ymmärsinkö. Mutta jos digizoomattu kuva käyttäisi koko kennoa, siihen zoomausalueeseen, se vaan ei ole mahdollista. Jos kamera käyttää koko kennoa, se ei ole digizoomattu.
Ehkä meillä on nyt jokin käsite-ero tässä jutussa.

Huhtikuu 09, 2018, 16:22:36 ip
Vastaus #17

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Sitä yritin selvittää, että käyttää koko kennoa, koko kuvaan eikä vaan zoomausalueeseen.  Siis RAW tallennettuna ei digizoomaa ollenkaan, vaan tallentaa koko kuvan, ne reunatkin.  JPEGin tekkee sitte siitä digizoomatusta eli osa-alueesta, pyyvettäessä.  Etsimeen digizoomaa.

jv

PS.  Noista kinovastaavuusmilleistä sen verran, että käytetään käsitettä kroppikerroin.  Sillä kertomalla saa objektiivimillit vastaaviksi kuvakulmaa ajatellen.  Minun varttikennosen eli m43 kameran kroppikerroin on 2.  300 millin objektiivilla tulee kuvaan sama ala kuin täyskennosella tai kinofilmikameralla 600 millisellä.  Eeron Canonin kroppikerroin on 1,6.  300 mm objektiivilla tulee kuvaan sama ala kuin täyskennosella tai kinofilmikameralla 480 millisellä.  Eikä niitä kait muuhun tarvi, kuin että voidaan verrata, tai kuka on sisäistäny nuo kinomillit, ni tietää paremmin mistä puhutaan, vai?  Ja muissa kuin Canonin  APS-C kennosissa se kroppikerroin on 1,5.  Ihan vaan siks ettei ois liian helppoa.

Joojoo, mutta se zoomattu ala ei vastaa sitä mikä se olis koko kennolla. Siitähän tässä oli kyse optinen versus digi zoom.

Kroppikerroin on selkee juttu. Sitä piti aina ihmisille laskeskella kun mulla ammattiaikoina oli normivehkeinä 6X6 ja 6X9 vehjeksiä ja fiilistelykamerana palkki, 8X10 tuumaa eli jokseenkin 20X25 senttiimomeetriä. Mutta edelleen ihmiset vertaa kinovastaavuuteen. Palkissa mulla oli "normaali" kakkula 360 milliä. Jos nyt normaalia onkaan. Normaalihan tuli siitä normaaliksi että aikoinaan joka filkkarunkoon työnnettiin se 50mm "normaali" kakkula mukaan. Tän päivän "normaali" puolikennosiin on se 18-55.
Mainostoimiston reprokuvaajana mulla oli filmiperä 52X62 senttiä. Mutta kamera painokin reilu 800 kiloa. Varusteineen pitkän matkaa toista tonnia. Pultattuna betonilattiaan ettei heti tärähdä. Kun käytti sitä "väärinpäin" eli suurennuskoneena niin perä oli 122X165 senttiä. Ja silti usein liian pieni. Kehityskoneen hyötyleveys 122 senttiä, mutta jos tartti isompaa niin kameralla pystyi kyllä mutta oli mentävä altaisiin kehittämään kun kone oli noin kapee. Altaat oli 2X3,5 metrisiä. Mutta silti, esim isoja aitamainoksia piti tehä kuudessa osassa. Onneks tommostakaan duunia ei enään ole olemassakaan. Hyvä niin.

Huhtikuu 09, 2018, 20:47:31 ip
Vastaus #18

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Oot saanu sen mukana 18-55 millisen zoom objektiivin?

 Sehän se. Ja tarve vaan sen mukainen, kuten edellä kerroin, että vois sitte liittyä siihen autostakuvaajien joukkoon, joka pellolla kauriita näkee.  ;)

No sitte vaikka tommonen tamron.

Huhtikuu 09, 2018, 21:19:33 ip
Vastaus #19

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Huomasin kirjotuksiani väärässä paikassa, otin pois.
jv

Huhtikuu 09, 2018, 21:40:19 ip
Vastaus #20

henrik blanck

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 26
  • Zündapp KS 125 Sport
Joo, kiitos kaikille vastaajille. Mielenkiintoista lukea vastauksia, tässäkin asiassa taas kävi niin että asiasta ei tiedä mitään ja sitten kun vähän tutustuu aiheeseen niin huomaa että ei todellakaan tiedä asiasta mitään.

Sellaiseen tulokseen olen tullut, että joku noista alle 400 € Panasonic, Nicon tai Sony kameroista täyttäisi meidän tarpeet ihan hyvin.
Täytyy käydä hypistelemässä kaupassa ehdokkaita.
Harrastaminen alkaa vasta sitten, kun osia ei löydy enää mistään

Huhtikuu 09, 2018, 21:53:49 ip
Vastaus #21

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Huomasin kirjotuksiani väärässä paikassa, otin pois.
jv


Niinpä näkyy. Nyt vaan ketju on hullun näkönen, toisaalta kirjoituksesi on noissa lainauksissa tallessa. Eiköhän tää juttu tullu valmiiksi. Olen pahoillani jos tykkäsit huonoa kirjoituksistani

Huhtikuu 09, 2018, 22:05:18 ip
Vastaus #22

Jaakko Latvanen

  • Vieras
No sen verran avaudun, että jäi olo, etten pysty yksinkertaista asiaa kirjoittamaan niin, että sen lukija ymmärtäisi.  Siksi poistin.  Ei sen ihmeempää.

Jaakko

Huhtikuu 10, 2018, 07:27:44 ap
Vastaus #23

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11930
Oli aamun ESS-lehdessä juttu jossa kerrottiin,että
kamerakaupat ottavat mielellään käytettyjä digikameroita ja
jopa myyvät niitä "sopurahaan". Voi saada edullisesti hyvänkin kameran-
jos osaa sen vaihtopelin toiminnan tutkia.

Saksassa on jutun mukaan hinku käytettyihin filmijärkkäreihin-niistä
kuulemma on jo pulaa kamerakaupoissa.

t. Markku

Huhtikuu 10, 2018, 16:01:43 ip
Vastaus #24

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7713
  • Nuolija Kuopijosta
No sen verran avaudun, että jäi olo, etten pysty yksinkertaista asiaa kirjoittamaan niin, että sen lukija ymmärtäisi.  Siksi poistin.  Ei sen ihmeempää.

Jaakko
Ei se ole kirjoittajan vika, ellei hyvää ja asiantuntevaa tekstiä ymmärretä.
 Se on ihan sama, ku arvostetun Penan tekstit.   Vastuu on aina kuulijalla.

Ieroo höpertää, vae onko sulla joku joka lukkoo sulle iäneen kaekki minun kirjottamat tekstit?
Kirjotetussa tekstissä kun vastuu on ennemminii lukijalla, eikä sunkaa kuulijalla. :P
-pena-

Huhtikuu 10, 2018, 16:34:43 ip
Vastaus #25

Kari Rautiainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5002
  • *** Rauzi ***
Sanotaan että viestintä jos ei mene perille niin vika on viestijässä.
Kiva ajatus sille joka ei ymmärrä...
Mutta aina on niitä jotka ei ymmärrä, viestit ihan miten vaan.
Sitten on niitä jotka ei halua ymmärtää.
Sitten niitä jotka ymmärtää tahallaan väärin.
Niitä jotka haluaisi ymmärtää mutta ei ymmärrä.
Ja vielä ne jotka ymmärtää mutta venkuroi...

Ei ymmärrä...

Huhtikuu 12, 2018, 22:01:09 ip
Vastaus #26

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Tuo 4-5.6 on 70-300 lasille aika hyvä valovoima; ei sunkaan mikään vakio.  Oletanko oikein, että objektiivissa ei ole vakaajaa ollenkaan?  Pimeäksi jäävä tallikuva ei oikeastaan voi johtua tuosta valovoimasta.  Jos valotat automaatilla, se valottaa niin pitkään, että valoa tulee tarpeeksi, ongelmaksi tulee sitten kameran heiluminen, kun valotus on pitkä.  Joko joku kameran asetus estää tarpeellisen valotuksen, tai kameran valotusmittari ottaa jostain - esim. aukinaisesta ovesta tai takana olevasta ikkunasta - väärät arvot.

Tuo sinitinttikuva ei ole aivan tarkka mihinkään kohtaan.  Joko automaattitarkennus ei mene kohdalleen, kamera heiluu tai kohde heiluu.  Veikkaisin, että kamera heiluu, ja lisäksi kohteesta osa on heilunut enemmän kuin joku toinen osa - eli oksa.  Tarkennuksen osumisen automaatilla voisit ehkä varmistaa laittamalla kamera jalustalle, tai sen puutteessa johonkin pöydälle, ja ottamalla siinä vitkalaukaisimella joku kuva muutaman sekunnin viiveellä, ettet itse heiluta kameraa.  Jos siinä osuu eri matkoilla oleviin kohteisiin tarkasti, objektiivi pelaa, pitää vain saada kamera pysymään paikallaan kuvatessa.  Kun kamera on paikallaan, on vielä se ongelma, että kohde liikkuu.  Nuo linnutkaan eivät tahdo malttaa odottaa paikallaan kuvauksen aikaa.  Auttava asia on nopeampi valotusaika, mihin taas tarvitaan valoa.  Täydellä aukolla tuo on kuitenkin aika kirkas tuo lasi, kuva saattaa olla jopa parempi, jos vähän hidastat, vaikka 5.6 sijasta johonkin kuutosen seiskan välille.  Tuo 300 mm  sinun kamerassasi vastaa 480 mm kinokennoisella, eli ilman vakaajaa vaatii jonkinlaisen tuen kameralle tai minimissään ukolle nojan ja ampujan kädet.  Ilman vakaajaa perussääntö ampujankätiselle kuvaajalle on, että jos millejä on objektiivissa 500, valotusaika saa olla maksimissaan 1/500 sekuntia, siis paikallaan olevaan kohteeseen, kohteen liikkuessa vielä nopeampia aikoja tarvitaan.

Nosta kameran säädöistä ISO-arvoa ensin ihan maksimiinsa, eli siinä kamerassa 6400, ja ota muutama testikuva.  Jos kuva menee niin kohinaiseksi, ettei ole käyttökelpoinen, pienennät vähän kerrassaan ISO-arvoa, niin selviää, mikä on sinun kamerallasi suurin käyttökelpoinen arvo.  Se ei ole ihan absoluuttiarvo, hämärässä ja tummaa taustaa vasten kohinaa tulee enemmän, samoin pitkillä valotusajoilla.  Mahdollisimman suurella ISO-arvolla saat valotusajat nopeammiksi ja kuvat tärähtämättömimmeiksi.  Parhaan kuvan laadun saat taas mahdollisimman pienellä ISO-arvolla, eli maisemiin ja potretteihin, etenkin jalustalta kuvattaessa, lähestytään asiaa eri suunnasta kuin lintuihin tai moottoriurheiluun.

Kamerasta pitäisi löytyä myös automaattitarkennukselle säätöjä.  Pikkulintujen kanssa useimmin paras on yhden pisteen tarkennus, niin että kamera katsoo vain keskellä ruutua olevaa yhtä pistettä ja automaatti yrittää tarkentaa siihen, tai korkeintaan muutaman keskipisteen alueelle tarkentava.  Ja sitten kuvatessa pidät vain sen linnun siinä oikeassa kohtaa ruutua, niin hyvä tulee.

Saattoi olla ennestään tuttua asiaa, kirjoitin kuitenkin.  Ei muuta kuin harjoittelemaan!

jaakkovaakko

Huhtikuu 13, 2018, 10:50:33 ap
Vastaus #27

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Kamerapalstalta bongattu:  http://www.digicamera.net/keskus/viewtopic.php?f=10&t=12749966

Onkos tuo Eerolla lainassa oleva juuri tuo?  En oikein kanuunamaailmaa tunne, kun oon Olympus-mies, mutta luulisin tuon USM kertovan uudemmasta mallista ja nopeammasta tarkennuksesta, ja IS kirjainten taas vakaajasta (Image Stabilisation)?  Canon tekee runkoja sekä täyskennolla että kroppikennolla (APS-C, kroppikerroin 1,6), ja oletan, että jotkut Canonin omistakin laseista on suunniteltu jommalle kummalle.  Yleensä täyskennolle suunniteltu toimii kropissa, mutta toisin päin ei.

Yleisesti Canonin objektiivit ovat laadukkaita; tuon linkkaamani ilmoituksen hintapyynti on aika alhainen (eikä oo silti menny kaupaks), ettei se ilmeisesti mitään huippusarjaa oleva lasi ole alunalkaenkaan, mutta tosiaan Canonin halvempien hinta/laatu suhteesta en tiedä mitään.

jv

Edit.  Se lainalasihan taisikin olla tamppooni eikä kanuuna?
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 13, 2018, 10:55:44 ap kirjoittanut Jaakko Latvanen »

Huhtikuu 13, 2018, 18:15:49 ip
Vastaus #28

Henry Eklund

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5368
  • Eläkkeellä on vain kaksi ekaa vuotta vaikeeta.
99% on tyytyväisiä n. 400€ kameraan kun hieman perehtyvät sen säätöihin eikä vaan räpsi kuvia, mulla siskonmies sanoi et anna se kamera tänne ja sääti. Perskules pimiässäkin rupes tuleen hyvää kuvaa. Mulla on kiinalainen kännykkä bw6000 ja ihan uskomattomia kuvia automaatti asetuksilla, ei tarvi puhelinta avata vaan kyljessä on pikanappi kameralle, kelpaa mulle.

Huhtikuu 13, 2018, 19:06:44 ip
Vastaus #29

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Uskua saa mihin tykkää, mutta mää uskon Rauziin, koska matematiikka on matematiikkaa. Kyllä vaan täytyy valovoiman muuttua kennon kertoimen mukkaan.

Kahden pytyn loukussa.