Aihe: Digi-järkkäri

[henrik blanck]

Rouva ilmoitti haluavansa digi-järjestelmäkameran.
Sellainen pitäisi hankkia. Itse en tiedä niistä mitään, mutta täällähän on paljon asiantuntioita.
Minkälainen olisi hinta-laatu suhteeltaan hyvä sellaiselle "aloittelialle".
Tietysti pitäisi olla helppokäyttöinen ja mihin saisi helppoja kuvankäsittelyohjelmia.
Mistä niitä olisi hyvä etsiä?

[Kari Rautiainen]

Näin, entisenä ammattilaisena uskaltaisin sanoa että jaakkovaakko puhuu asiaa.
Järjestelmäkamerat on järjestelmiä. Mutta jos ei ole oikeesti tarvetta järjestelmälle niin miksi hankkia sellanen.
Mä kannoin hirveetä aluminiilaukkua ja objektiiveja oli kuin halkokuorma, sillon filmiaikaan.
Nyt mulla on canon puolikennoinen ja siinä päässä kakkulana vivitar 18-210. Eipä ole tarvetta ollu kakkuloita vaihdella.
Miksi pitäis olla järjestelmäkamera jollei tarvetta kakkuloita vaihdella? No mulla siksi kun on juuttunut siihen että rungon pitää tuntua käsissä siltä kuin ennenkin. Samasta syystä en käytä näyttöä vaan "tähtään läpi"
Ihan oikeesti, älkää tehkö niinkun tällanen vanhus, vaan ottakaa oikeenlainen kamera tarpeeseen. Järjestelmän tarve on nykysin aika harvalla.
Vähän aika sitten tytär kyseli minua apuun hankkiakseen tarpeisiinsa sopivan kameran. No sopiva löytyi, panasonikki pitkällä zoomilla, kiinteelasinen.

Aikoinaan kun työn ohella sitte iltasin opetin kuvausta kansalaisopistoissa ja avoimessa korkeakoulussa niin opiskelijat ihaili sitä mun alumiinilaukkua jossa laseja niin helevetisti, ja jo sillon koetin niille sanoa että jos et oikeesti tarvitse vaihtaa objektiiveja, niin järjestelmä on huono valinta.

Eli tullaan kysymykseen että mikä on oikea tarve. Aika harvalle se on järjestelmä.

[Jouko Kuisma]

Pari sanaa vielä kennon sähköisestä koosta, fyysisestä tuolla oli jo hyvä selvitys.
Minäkin operoin Olympuksen peilittömällä, paino alle 500 grammaa ( maksoi n 1000€).
Olen nostanut kuvan koon maksimiinsa, eli lähelle 3 Mb.
Perusaseteksissa on noin puolet tästä.
Toki 1,5 M riittää, mutta kun käsittelee kuvia, esim rajaa, putoaa lopullisen kuvan koko helposti 0,5 M kokoon.
Se alkaa olla jo kirjapainotekniikalle liian alhainen resoluutio.

Vaimoni operoi Nikon 7100:lla, 18-200mm optiikalla, yhteispaino 1,5 kg (maksoi n 2500€).
Kuvat ovat n 5M kokoisia ja hieman parempia kuin Olympuksella ( paremmat värit ja selkeämpi syväterävyys).
Molemmat ostettu n 3 vuotta sitten.
Kyse on tietysti ottajan osaamisesta, mutta myös välineestä.

[Juhani Halmeenmäki]

http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=116842.0

KOLME sivua samasta aiheesta.

[VMPK.fi Ylläpito]

Nämä ovat minun subjektiivisia näkemyksiä, joku toinen voi olla toista mieltä.  Jos olet kiinnostunut jostain erityisestä, voin mielipiteitäni kirjoitella.  Jos vmpk:n ylläpitäjä on sitä mieltä, ettei näillä ole täällä yleistä mielenkiintoa, siirretään keskustelu muualle.

Jaakko

Ei todellakaan, tämähän on yleistä keskustelua. Itse olen kuvannut koko 2000-luvun ajan digeillä. Taitaa olla jo kuudes Canon menossa. Nykyinen on 5D mark III, putkia löytyy omiksi tarpeiksi. Yleisimmin nokalla 24-70 2.8 tai 70-200 2.8
Hyvä aihe ja kirjoituksesi on täyttä asiaa alusta loppuun saakka.

[markkukovasin]

Niin....ei kai tässä kameratouhussakaan liene
sitä ylärajaa-laitteita piisaa.Ja hintaa...

Vaan kuinka vakavamieliseen kuvaamiseen kukin alkaa-
itse olen jo hiukkasen päässyt sisään tämän kompaktin Sony HX400V-
kameran sieluun.  Köykänen peli-ja tuo zsuumikin nappaa
aika mukavasti.Helppoa ja halpaa kuvaamista.Eikä tarvii ruuvailla
putkia.

Tässä pari kurkea-matkaa n. 250...300m..

t. Markku

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Kari Rautiainen]

Tuota... neljä väriä... hmm.
Esim sun kameran tai tietsikan näytöllä, tai telkkarissa on kolme. Vasta sitten kun siirrymme RBG tekniikasta SMYK maailmaan ollaan neljässä. Se taas liittyy tulostamiseen.
Hullua muutes miksi SMYK on noin, no siksi kun musta ei voi olla B, sehän on blue. Eli RGB järjestelmän vastakkaisväri.
Tuleekin erottaa värimaailmat toisistaan. Kun valolla touhutaan perusvärit on red-green-blue. Ja kun tulostetaan tai painetaan ihan fyysisillä väreillä, on perusvärit syan-magenta-yellow-ja k eli musta.

On siis erotettava toisistaan väriopit, additiivinen, lisäävä, värimaailma. Ja sitte subtraktiivinen värimaailma.
Ero on siinä että jos additiivisessa järjestelmässä laitat kaikki värit, rgb ja projisoit ne yhteen niin saat valkoisen. Jos tulostimella laitat smyk maailman värit päällekkäin saat mustan.

Siis, kun valolla pelataan on päävärit rgb, kun fyysisillä väreillä pelataan on päävärit smyk.

Anteeksi ja armoa. Näin 18 vuotta AGFAn palveluksessa kirjapainotekniikka spesialistina sanon näin.

[henrik blanck]

Joo, kyllä se meillä on tarkoitettu noita kompakti- ja zoom-kameroita eikä järjestelmäkameraa. Mutta kun ei tiedä edes kameraterminologiaa.
Luin sen toisenkin topiikin ja kyllä tulee tietoa.
Olen opastuksien ja oman (ja Vaimon) käyttötarkoituksen ja rahavarojen mukaan katsellut ehdokkaita ja nyt sitten herää ajatus mikä olisi hyvä.

Tossa olisi Markunkin mainitsema Sony
https://www.gigantti.fi/product/kamerat/digikamerat/DSCHX400VBLK/sony-cybershot-dsc-hx400v-b-ultrazoom-kamera-musta?scid=SEM173_EXT_SEM_GOOGLE&gclid=EAIaIQobChMI9IvZzJCr2gIVh8wYCh0gwQGiEAAYAiAAEgK8UvD_BwE

Sitten Canon
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/canon-powershot-sx540-hs-kamera#spca

Ja Nikon
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/nikon-coolpix-b700-kamera

Ja vielä Panasonic
https://www.dustinhome.fi/product/5011053210/lumix-dmc-fz82-bag-16gb

Olisiko joku muu merkki samassa hintaluokassa?

Mainoksissa tietysti kaikkia kehutaan, mutta oikeita käyttökokemuksia kaipaisin.

[Jouko Kuisma]

 Anteeks että lipsuu, eli jos olet tarkka; ÄLÄ lue.     

 Tänään tultiin mökiltä ja vastaan tiellä tuli hauska tilanne, josta olisi oivan kuvan saanut, mutta kuten arvata saattaa, kamera repussa, reppu auton takatilassa jne.  Aina pitäs olla käden ulottuvilla se.

 No tilanne:   5 metsäkaurista lounastaa sänkipellolla.
 Eipä siinä mitään erikoista itselle, mutta tienvarressa lähes kymmenen autoa parkissa, tai pysähdyksissä ja jokaisesta kameranputki ulkona kohti kauriksia. Kävelytiellä toinen mokoma ihmisiä ihmettelemässä luontokappaleita.

 Oivan kuvan olisin saanut siitä suunnatusta kamerarivistöstä. 

 Juu, ja edelleen käytössä täysin riittävänä tällaiselle turistille; Canon EOS 1100 D sen omalla peruskakkaralla. Makso alle 300e uutena.
 Vähän pidemmälle kantavaa putkea olen siihen haikaillut jo monta vuotta...

Tästä saatiinkin tieto mikä on paras kamera: se joka on käsillä silloin, kun sitä tarvitaan!

[Petri Behm]

 Anteeks että lipsuu, eli jos olet tarkka; ÄLÄ lue.     

 Tänään tultiin mökiltä ja vastaan tiellä tuli hauska tilanne, josta olisi oivan kuvan saanut, mutta kuten arvata saattaa, kamera repussa, reppu auton takatilassa jne.  Aina pitäs olla käden ulottuvilla se.

 No tilanne:   5 metsäkaurista lounastaa sänkipellolla.
 Eipä siinä mitään erikoista itselle, mutta tienvarressa lähes kymmenen autoa parkissa, tai pysähdyksissä ja jokaisesta kameranputki ulkona kohti kauriksia. Kävelytiellä toinen mokoma ihmisiä ihmettelemässä luontokappaleita.

 Oivan kuvan olisin saanut siitä suunnatusta kamerarivistöstä. 

 Juu, ja edelleen käytössä täysin riittävänä tällaiselle turistille; Canon EOS 1100 D sen omalla peruskakkaralla. Makso alle 300e uutena.
 Vähän pidemmälle kantavaa putkea olen siihen haikaillut jo monta vuotta...

Tästä saatiinkin tieto mikä on paras kamera: se joka on käsillä silloin, kun sitä tarvitaan!

Paras kuva on se otettu kuva.

[markkukovasin]

Terve!

Toki olen kameraan tyytyväinen-hakkaa nuo taskussa
pidettävät korttipakan kokoiset kyllä
helposti. Ja kun muutenkaan en paremmasta tiedä.

Tuolla vekottimella saa kumminkin kuvia siltä matkalta
mihin kuvittelinkin . Se riittää. Ammattikuvaajaksi en enää
kehtaa edes yritellä.

Varmaan noissa saman hintaluokan laitteissa tuskin suuria
eroja on. Ostaa sieltä,mistä helpoiten saa.

t. Markku

[Pertti Rintamaki]

Noista zoomeista vaimoni sanoo, että sitten kun optinen zoomi loppuu, ei kannata enää jatkaa.
Sen sähköisen, tai mikä se on zoomauksen voi tehdä työpöydällä, eikä kuva enää tärähdä siinä vaiheessa.

[Kari Rautiainen]

Noista zoomeista vaimoni sanoo, että sitten kun optinen zoomi loppuu, ei kannata enää jatkaa.
Sen sähköisen, tai mikä se on zoomauksen voi tehdä työpöydällä, eikä kuva enää tärähdä siinä vaiheessa.

Vaimo on jotakuinkin oikeassa. Ohjelmallinen zoomaus pienetää kennon käytettävää pinta-alaa ja siten kaventaa kuvakulmaa. Ja tietysti, kuvan laatu heikkenee samalla kuten tietsikassakin tehty osasuurennos. Sanoin että vaimo on jotakuinkin oikeassa, koska kameran ohjelma koettaa korjata puutteita mitä osakennon käyttäminen tekee, eli joissain tapauksissa hieman parempi kun tietsikan osasuurennos. Mutta esim mulla on ohjelmallinen zoom aina pois käytöstä. Se on tehty myyntitarkoituksessa, ei käytettäväksi. Markkinointi ja käytäntö on kaksi eri juttua. Siksi myyjäkin sanoo että se 12 meganen kuva on parempi kun 8 meganen. Saa myytyä kalliimman kameran. Ja onhan se oikeessa, jos tulostaa isoja julisteita. Tosin asiaan liittyen niin siitä 12 megasesta saa siistimpiä osasuurennoksia...

[Kari Rautiainen]

Miun järkkärissä tuo digitaalizoomi auttaa siinä, että etsinkuva muuttuu rajatuksi, ja näkee helpommin, onko tarkennus siinä mihin sen halusi.  Manuaalitarkennuksella (mihin toki muitakin apuvälineitä on) ehdoton, mutta auttaa automaatillakin sellaisessa paikassa, missä tarkennukselle on runsaasti sudenkuoppia eli lähellä varsinaista kohdetta jotakin eri matkan päässä olevaa, mihin tarttua.  Miun kamerassa kuva tallentuu kuitenkin täyskokoisena, vaikka se tulee ensin esille digitaalizuumattuna, eli voi jälkeenpäin käsittelyssä kuitenkin rajata eri tavalla halutessaan.

Missään muunlaisessa paikassa en koskaan käytä digitaalizuumia, kun nuo keinotekoiset tarkennuksetkin voi tehdä Lightroomilla jälkikäteen.

Jossain asioissa digitaalisuus on tuonut kyllä uuttakin; esimerkiksi laajakulmaobjektiiville luonteenomaista tynnyrivirhettä ei ole tarvis yrittää optisesti korjata, kun korjauksen voi tehdä tietoteknisesti valmiista kuvasta.  Objektiivin rakenne yksinkertaistuu, tai ei tarvi tehdä muitten asioitten kanssa kompromissejä.  Tuon tyyppisiä korjauksia tekevät kamerat itsekseen, ja ne ovat raakakuvissakin mukana; tarvitsevat itse asiassa erikoisosaamista ja -ohjelmia, jos haluaa raakakuvan niiltä osin korjaamattomana ulos.

jaakkovaakko

Ootko nyt ihan varma että digizoomin kuva tallentuu koko kennolla ja rajaa vain etsinkuvaa? Melko mullistavaa.

[Kari Rautiainen]

Nyt piti oikein testata, oonko nähny unta; en ollu!

Jos kuvan tallennusmuoto on jpeg, kuva tallentuu digitaalizoomattuna kortille, kuten näkyy etsimessäkin, ja ne reunat ei oo missään.  Mutta jos tallennusmuoto on RAW, eli raakakuva, silloin kuva tallentuu kortille kokonaisena, ja kameran takatelkkarista otettua kuvaa katsoessa tulee kuvan keskelle valkoinen neliö tuon digizoomatun alueen kokoiseksi, ja etsimessä ennen laukaisua näkyy vain se digizoomattu alue.  Tuota olen tosiaan joskus käyttänyt tarkennuksen oikeaan osumisen tarkkailuun, ja muistinkin oikein...

Digizoomauskerroin on tuossa vakio noin kaksi, eli sitä ei erikseen voi muuttaa.  Ja tää tieto siis koskee Olympus OM-D E-M1 "vanhaa" eli originaalisversiota: muista en tiedä.  Omalla taskurungolla eli Olympus PEN E-P L6 kameralla käytän yleensä idioottiautomaattia, siihen en oo sitäkään vähää jaksanu syventyä kuin tuohon isompaan runkoon, kun pikkunen on turistiräpsyjä varten ja sellasiin reissuihin, kun mukana on joku, joka kyllästyy ja pitkästyy, jos ruvetaan kuvaus-kuvaamaan.  Ja räpsykamerana järkkäri siks, kun siihen käy kuitenkin kaikki samat lasit kuin toiseenkin.

jaakkovaakko

PS. Vähän aikaa taas kaivelutti valikoita että tuonkin sai varmistettua... valikon syöverit on Olympuksessa vähän kuin työkalut autotallissa; kyllä minä sitä eilen jossain näin...

Tarkistappa nyt vielä. Se etsinkuva näyttää millaista alaa kennosta käytetään. Kun digizoomaat niin vain osaa kennosta käytetään. Digizoomattu kuva joka käyttäisi koko kennoa, ei, se ei ole mahdollista. Siksi se on digizoom. Vain optinen zoom käyttää koko kennoa.  Tottakai, koko kenno olisi käytettävissä mutta jos rajaat, kamerassa tai tietokoneella, käytät vain osaa informaatiosta jonka kenno voisi tuottaa.

Muutoin zoom objektiivien valmistus olisi jo lopetettu jos ohjelmallisella päästään samaan lopputulokseen.