Aihe: 7*54 mm hyljekivääri

[Jorma Korolainen]

Ois sukulaisella joutilaana 7*54 mm kivääri. Siinä on Mauserin lukko ja 9,3 mm hirvikiväärin runko. Panosten latauskamppeet on olemassa.

Kattelin netistä panosten saatavuutta ja eipä niittä (kai) muuten saa kuin itse lataamalla. Pyssyn mukana tosin tulisi parisataa panosta jotka on ainakin 30 vuotta vanhoja.

Tietääkö joku kuinka vanhoja panoksia voi käyttää?

Mökkiseudulla pupeltaa teeriä ja kauriitakin näin viimeksi tänään. Hylkeitäkin näkee tuon tuosta.

Onko kokemuksia vastaavsta?

 

[Henry Eklund]

Suojalasit päässä ammut ja jos hylsy ei repee/halkee on OK kamaa.

[Pekka Lankinen]

Toki siihen hylsyn kestoon vaikuttaa myös se, miten väljä tuo ase on...

[Ilkka Eronen]

Katso/koita että ruuti "helisee", mutta tuo kaliberi oliskohan 9.3-53R

[Lauri Puirola]

Voi olla että Mauserin lukonkehykseen on laitettu pienemmän kaliperin piippu.
Jos ruuti ei ole kivettynyt eli sen kuulee ravistettaessa niin pitäisi olla turvallista ampua.
Omalla vastuulla kuitenkin. Uudelleen lataaminen ei ole ongelma, panoksista tulee
vielä tarkempia.


L&K.

[Mika Törne]

Jos hylkeen ampuu veteen, niin uppoaakos se samantien, vai kerkeekö saamaan talteen?

[Kai Vuori]

Kaliberi ei ole tuttu mutta itsellä on sellasia latauksia joissa hylsy on niin täynnä ettei se liiku kun patia ravistaa. Hitaampaa ruutia laitetaan enemmän, sillä saadaan kuulalle lisää kyytiä.

[Ismo Hakamäki]

Todennäköisesti kanta-ase on normi Mauser 7,92x57, porattu 9,3 mm silloin kun hirviaseen piti olla "yli 8,00 mm". Eli kp:n sisäpiippu haulikossakin kelpasi (Pb 9,00). Eli lukkorungossa meistaus 9.3x57 tms. Piippu vaidettu 7 mm väljyyteen ja patruunat valmistetaan supistamalla originaalihylsyistä (l=57 mm), jolloin se lyhenee, koska kaulakartion kulma muuttuu. Lisäksi jälleenlataajat trimmaavat hylsyt saman pituisiksi hylsysorvilla, siis 54mm pitkiksi. Kaliiberi 7 mm siksi, että luodin lentorata saadaan laakeammaksi. Hylje hommissa ei päästä yleensä ihan lähelle kohdetta, vaan 200m+ on tavanomainen matka. Hirvijahdissa ajometsästyksessä, voi päästä ampumaan lähes piippukosketuksella, harvoin tosin.
Ei kovin haluttu kohde, paitsi jos jos löytää keräilijän, joka on erikoistunut hyljeaseisiin.

[markkukovasin]

Oikeastaan mikä tahansa vanha pyssy on hankala
myydä-etenkin jos on luvallinen ase. Pitäisi
miltei lahjaksi antaa.Ja kaikki eivät saa ostolupia ja nekin maksaa jos saa.

Saako muuten hyljettä jahdata ilman erillistä lupaa?

Yksi pyssy on jäänyt kaivelemaan-varusmiesaikaan 70-luvulla
Haminan liepeillä mentiin yhteen rannikon mökkiin katsomaan
vanhaa brittipyörää-yksi paikkakunnan sälli sen paikan neuvoi...

Vaan siellä oli semmoinen miltei 3 metriä pitkä venepyssy,jonka
joku alkuseppä oli koonnut musketeista ja ties mistä. Paksut nahkaremmit piipun/tukin sivuissa
ja niissä silmukat,jolla "tykki " saatiin ruuhen tappeihin kiinni.Piipun reikä ainakin tuuman.Aivan huikea laitos!

Samanlainen lintumörssäri mainitaan muuten Bagleyn kirjassa "Suomalainen Nuorallatanssi".

Sen kapineen olisin halunnut seinälleni...vaan aikaa on mennyt-eikä mitään
haisua missä silloin edes käytiin. Se 20-luvun pärräkin jäi sinne,kun
papparainen empi myymistä.

t. Markku

[Markku S Laamanen]

Suositus on vanhojen patruunoiden käyttöön 10 vuotta,jos ne on säilytetty kuivassa tasalämpöisessä paikassa.Itse lataamalla onnistuu patruunoiden lataaminen mutta pitää hallita kuinka tapahtuu oikeanlainen lataaminen.Ruuti ja nallit on luvanalaista tavaraa.Tavalliset vanhat aseet on tänäpäivänä lähes arvottomia,niitä on myynnissä paljon ja perikunnat luovuttavat poliisilaitokselle aseita ilmaiseksi suuria määriä,joista osa sitten päätyy poliisin pitämään huutokauppaan ja suurinosa menee sulatukseen.Nykyisin on aseenkantolupa hankinta vedetty monivaiheiseksi ja se ei tule kun "manulle illallinen"ja mikä hulluinta jo pelkkä aseenostolupa maksaa tänäpäivänä 86 €.Kaikkien riistaeläinten metsästäminen vaatii metsästyskortin,luvallisen aseen ja vesi-maa-alueen omistajan luvan metsästää.Toki voihan sitä metsästää "omallaluvalla"mutta siintä voi joutua vaikeuksiin.

Hylkeen metsästys.
Harmaahyljettä eli hallia voidaan metsästysaikana saalistaa maa- ja metsätalousministeriön asettaman alueellisen kiintiön rajoissa. Hallia metsästetään huhtikuun 16. päivästä joulukuun loppuun asti.

[markkukovasin]

Löydettiin mopokolleina kaverin liiterin vintistä (täysin kylmä tila)
lattialautojen alta "kapinaberdaani"-oli vielä punavärikangaskin
siinä piipun ympärillä.

Paukkujakin löytyi pari kourallista. Ja kun tyhmiä oltiin-pitihän
sillä ampua. Sain kaverin suostuteltua ampujaksi-sentään niiden
vintiltä löydetty pyssy jne...

Komeasti paloi kevään 1918 paukku siitä Ferkun nokkapelliltä laukaistuna
-kaveri otti juosten monta taka-askelta ja perseelleen
kuralätäkköön...Oli siinä rekyyli kohdallaan.

Tai eihän ne paukut vielä silloin sataa vuotta olleet-hädintuskin reilut 50 vuotta...

Joten ei kannata ihan niin vanhoilla laukoa. vaan vahva ase se Berdan-ei ollut moksiskaan.

t. Markku

[Markku S Laamanen]

Kyllähän ikivanha patruunakin lähtee jos vaan nalli on kunnossa mutta sitten kun sattu että ruuti on kivettynyt se vastaa dynämiittiä ja se paine tulee yleensä ulos muualtakin kun piipunsuusta.

[markkukovasin]

Silloin pentuna ei tuollaisia osattu miettiä-nyt jättäisin
kyllä nuo kuulat laukomatta.

Berdaanistakin löytyy kirjatietoa- Huovisen novellista "Lahtari ja punikki".

t. Markku

[Kai Vuori]

Juu ei välttämättä kannata ampua jotain vanhoja pateja, ne on voitu ladata väärin, nopsaa ruutia liikaa tms. Jos tuon kiväärin mukana on lataustarvikkeetkin niin ehkä ne patruunatkin on kotitekoisia.

Ostin vuosia sitten kaverin isän kuolinpesästä 30-06 Lakelanderin ja siinä tuli vajaa parisataa kipaletta itseladattuja pateja, jotka kyllä ammuin pois. Mukana tuli myös vasaralataussarja.

Yksi vaihtoehto on purkaa vanhat patruunat ja ladata tuoreella ruudilla uudestaan. Siinä saa harvinaisemmat hylsyt uusiokäyttöön turvallisemmin. Samalla hylsyjen hehkutus, ainakin kaulojen osalta. (kantaa ei saa kuumentaa)

[markkukovasin]

Mitäköhän luoteja tuossa paukussa
on käytetty-jos ovat tehdasluoteja?

Ternikiväärissä oli 7,35mm kuula- Arisakassa taas pienempi 6,5mm...
joka tosin myöhemmin suurennettiin mittaan 7,7mm...

Ei tuo tasan 7mm nyt herätä muistikuvia.

t. Markku