Aihe: Lataushybridin todelliset kulutuslukemat

[Teemu S. Lindfors]

"Nykyisin käytössä oleva laboratoriotesti NEDC (New European Driving Cycle) luotiin 1980-luvulla. Teknologian ja ajo-olosuhteiden kehittymisen myötä se on jäänyt ajastaan jälkeen. Euroopan Unioni onkin laatinut uuden testimenetelmän, joka tunnetaan nimellä Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure (WLTP). EU:n autoteollisuus kannattaa uudistusta ja se on ollut aktiivisesti mukana uuden päästömittaustestin kehittämisessä.

NEDC-testissä arvot määritellään teoreettisen ajotavan perusteella, kun taas WLTP-sykli pohjautuu eri puolilta maailmaa kerättyihin todellisiin lukemiin. Siksi se antaa paremman kuvan päivittäisistä ajoprofiileista."

Tässäpä asian ydin: päästöt mitataan harmonisoidun testisyklin mukaan, millä asialla ei lähtökohtaisesti ole mitään tekemistä Suomen verottajan kanssa. Toistaiseksi käytössä oleva testisykli suosii hybridejä, mutta muutenkin jotkut valmistajat ovat taitavia optimoimaan kulutuksen testisykliä silmällä pitäen. Syklin mukaan mitattu ja todellinen kulutus eroavat toisistaan paljon muissakin kuin vain hybrideissä, erotus on tyypillisesti 2-3 l/100 km. Jos vero määräytyisi todellista kulutusta vastaavan CO2-lukeman mukaan, se olisi paljon kalliimpi muissakin autoissa.

Mitä tulee verottajaan, niin mielestäni testisyklin mukaan mitatun CO2-päästön mukaan määräytyvä verotus on yksinkertaisesti typerää, koska se ei perustu todellisuuteen oikeastaan minkään auton osalta. Jos liikenteen verotuksella halutaan jotain todellisia ohjausvaikutuksia olevan, verot pitäisi kantaa vain polttoaineesta.

Mitä sitten tulee hybridiauton kulutukseen, niin se on tietenkin polttomoottorikäyttöistä vekotinta pienempi (sähkön tuotantotavasta riippuen) tasan niin kauan kun auto kulkee sähkömoottorilla. Sitten kun se siirtyy bensaan, tilanne muuttuu. Käyttötarpeesta, akkukapasiteetista ja latausmahdollisuuksien saatavuudesta riippuu, kummalla se vekotin kulkee enemmän, sähköllä vai bensalla. Ogelista lentokentälle ei ole 30 km suunta, lähempänä 15 km suunta. Jos Mersu ei edes sitä kulje sähköllä, niin eipä siitä hybridiydestä siinä paljoa iloa ole.

[markkukovasin]

Ostaako joku todellakin sadan tonnin hybridiauton siksi,
että se vie ehkä litran vähemmin kuin tonnin Nissani-
(todellisuudessa litran enemmän kuin se Nissani)?

Tai että siinä on tonnin...parin pienempi autovero kuin
jossain pensakiulussa?

Arvelen,että ei.

t. Markku

[Petri Behm]

Ostaako joku todellakin sadan tonnin hybridiauton siksi,
että se vie ehkä litran vähemmin kuin tonnin Nissani-
(todellisuudessa litran enemmän kuin se Nissani)?

Tai että siinä on tonnin...parin pienempi autovero kuin
jossain pensakiulussa?

Arvelen,että ei.

t. Markku

Tuskin ei, mutta jos siellä sadan tonnin hintaluokassa haarukoidaan autoja, niin se on eri juttu.
Kyllä mie miettisin, että maksako autoveroa 3000 vai 30 000 euroa...

[markkukovasin]

Juu...näin se menee vissiin.

Mie taidan kuulua siihen porukkaan,joka miettii
syvällisesti millaisen 3000 e:n auton ostan-vai
ostako niitä yhtäpäätä 10 varastoon.Vai pärjäänkö
tällä vanhalla kuinkakin kauan...

t. Markku

[Jouko Kuisma]

"Nykyisin käytössä oleva laboratoriotesti NEDC (New European Driving Cycle) luotiin 1980-luvulla. Teknologian ja ajo-olosuhteiden kehittymisen myötä se on jäänyt ajastaan jälkeen. Euroopan Unioni onkin laatinut uuden testimenetelmän, joka tunnetaan nimellä Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure (WLTP). EU:n autoteollisuus kannattaa uudistusta ja se on ollut aktiivisesti mukana uuden päästömittaustestin kehittämisessä.

NEDC-testissä arvot määritellään teoreettisen ajotavan perusteella, kun taas WLTP-sykli pohjautuu eri puolilta maailmaa kerättyihin todellisiin lukemiin. Siksi se antaa paremman kuvan päivittäisistä ajoprofiileista."

Tässäpä asian ydin: päästöt mitataan harmonisoidun testisyklin mukaan, millä asialla ei lähtökohtaisesti ole mitään tekemistä Suomen verottajan kanssa. Toistaiseksi käytössä oleva testisykli suosii hybridejä, mutta muutenkin jotkut valmistajat ovat taitavia optimoimaan kulutuksen testisykliä silmällä pitäen. Syklin mukaan mitattu ja todellinen kulutus eroavat toisistaan paljon muissakin kuin vain hybrideissä, erotus on tyypillisesti 2-3 l/100 km. Jos vero määräytyisi todellista kulutusta vastaavan CO2-lukeman mukaan, se olisi paljon kalliimpi muissakin autoissa.

Mitä tulee verottajaan, niin mielestäni testisyklin mukaan mitatun CO2-päästön mukaan määräytyvä verotus on yksinkertaisesti typerää, koska se ei perustu todellisuuteen oikeastaan minkään auton osalta. Jos liikenteen verotuksella halutaan jotain todellisia ohjausvaikutuksia olevan, verot pitäisi kantaa vain polttoaineesta.

Mitä sitten tulee hybridiauton kulutukseen, niin se on tietenkin polttomoottorikäyttöistä vekotinta pienempi (sähkön tuotantotavasta riippuen) tasan niin kauan kun auto kulkee sähkömoottorilla. Sitten kun se siirtyy bensaan, tilanne muuttuu. Käyttötarpeesta, akkukapasiteetista ja latausmahdollisuuksien saatavuudesta riippuu, kummalla se vekotin kulkee enemmän, sähköllä vai bensalla. Ogelista lentokentälle ei ole 30 km suunta, lähempänä 15 km suunta. Jos Mersu ei edes sitä kulje sähköllä, niin eipä siitä hybridiydestä siinä paljoa iloa ole.

Teemu, olen edellen vahvasti sitä mieltä....  jaa niin mitähän mieltä minä viikko sitten olinkaan. 

Pointti tuossa hybridiautossa tuossa kokoluokassa on: onko tuossa autoveron alhaisuudessa mitään järkeä?
Kuten tuossa toisessa topicissa sanoin, pikkuautot ovat pääasiassa kaupunkiautoja ja niissä hybridi tai jopa sähköauto on tarkoituksenmukainen ( pienet päästöt).
Itse ajelen baijerilaisella F11,  3,0 litran dsl:llä, tehoa jotain 200kW, neliveto, kulutus n 6l/ 100km.
Kesällä vähemmänkin.
Ajotyyli sellainen, ettei maksettavaa ole tullut kahteen vuoteen, yksi kirje ylinopeuden vaaroista tuli tammikuussa.
Toki olisin jo opportunisesti vaihtanut hybridiin, mutta nelivedosta en luovu: pitää päästä talvellakin alapihalta tielle.
Tuon lehtijutun mukaan uusi päätömittaustapa tulee lähitulevaisiidessa käyttöön, Suomessakin.
Silloin isojen autojen autovero tullee nousemaan.

[Henry Eklund]

Kyllä vihreys loppui naapurilta kun sai arvion mitä maksaa kolmivaihe, mun paikalle olis lyhin matka meidän sähkön jakamosta mutta paikka on taivasalla ja heidän katospaikkaan pitäisi kaivaa jo reilu 40M. Ei halua vaihtaa ja ei se käviskään koska vain yksi katospaikka per osake, ei 28V vanhat paukkulangat kestä edes samassa tolpassa kahta sisätilan lämmitintä+lohko lämppäriä. Ja muut osakkaat eivät varmaan haluaisi maksaa toisten ajelua, jos maksavat tulee meillekkin täyssähköauto. Ei mitään hydribiä jossa pikkunen kolmipyttynen kone käynnistyy melko pian täällä kylmässä. Akut ei vaan kestä kylmää ja tuskin tulevaisuudessakaan.

[Jani Erola]

Minun Hybridihankinta perustui pelkästään siihen että. Kilometrejä tulee vuodessa yli 40000km. Auton pitää olla turvallinen, laadukas, hiljainen ja mukava ajaa.

[Kari Tirkkonen]

veroihin pitäisi laskea hybrideissä ja täys sähköautoissa mukaan sähköntuotannon päästöt + valtakunnallisen sähköverkon rakennuskustannukset

jonkun lähteen mukaan sähköauto ottaa 0.4 kW/km ja suomessa sähkön tuotannon päästöt on kait jotain 160 g/Kw eli päästöt on siitä kohtaa 64 g/km, Euroopassa keskimääräinen päästö on 300 g/Kw, kreikassa 600 g/kw eli 120 g/km tai 240 g/km

ei pysty käsittämään että hybrideiden lataus osuudesta tai sähköautoista puhutaan päästöttöminä

[Jouko Kuisma]

Minun Hybridihankinta perustui pelkästään siihen että. Kilometrejä tulee vuodessa yli 40000km. Auton pitää olla turvallinen, laadukas, hiljainen ja mukava ajaa.

Minäkin hankin autoni noilla perusteilla, mielestäni turvallisuuteen kuuluu myös neliveto.
En okein löydä sellaista hybridiä.

[Henry Eklund]

Ja kylmästä akusta saa max 30% eli oman tontin ympäri voi ajaa, ei se meidän oloihin sovi, pelkkää hypetystä. Ostaa suosista pienen kolmipyttysen auton jossa pensaa ei mene paljon ja tavaratilaa on reippaasti enemmän kun akut ei vie tilaa.

[Jouko Kuisma]

Moro

Tarkennan mitä tarkoitin tällä 

täällä maalaiskaupungissa en uskoisi ko. värkillä olevan mitään virkaa

,välimatkat tonne isoon kaupunkiin sen verran ettei riitä koko matkaksi ja mäkistä maastoa ja isolla tiellä saa ajaa sitä kasikymppiä jolloin luulisin hybridissä sen polttomoottorin voimalla mentävän.

Niin, mutta jos kulutus on suunnilleen sama hybridillä ja "tavallisella" autolla, mutta hybridissä on edullinen ajoneuvovero ja oston yhteydessä voi "kiertää" autoveroa...
Sitä paitsi emme tiedä, miten autoja verotetaan esim. kolmen vuoden päästä ja silloin voi kolmevuotias /60 000km ajettu hybridi olla haluttu tuote.

Akkuun sisältyy aina riski, joka voi pudotta ”haluttuuden” negatiiviseksi.

[Jorma Mitro]

Auton pitää olla turvallinen, laadukas, hiljainen ja mukava ajaa.

Sammoo mieltä, siksi tärskäytin tilauksen sisään BMW 6GT:stä. Edellisellä Volvo V90CC:llä
tulikin jo melkein 8000km ajettua...

[Jouko Kuisma]

Miksi luovuit Volvosta?
Eikös se ole uusinta uutta automarkkinoilla?

[Veijo Saano]

>Minäkin hankin autoni noilla perusteilla, mielestäni turvallisuuteen kuuluu myös neliveto

Noita alkaa hybrideihinkin tulla. Minulla alkaa olla 1,5 vuoden kokemus BMW:n pienestä Active Tourer tila-autosta hybridiversiona 225xe. Se työntää sähköllä takapyörien kautta ja vetää edestä 1,5-litraisen bensakoneen voimalla. Tarvittaessa yhtä aikaa.

Bensiiniä meni talvikaudella 2016-17 keskimäärin 4,0 litraa/100 km, viime kesänä 4,9 l/100 km. Kesällä ajettiin enemmän pitkää matka-ajoa. Tuolloin hybriditekniikasta on vain se hyöty, että tarvittaessa löytyy reilusti kiihtyvyyttä. Haittana on lisäpaino, jonka ansiosta auto kuluttaa tasaisessa matka-ajossa lähes saman kuin edeltäjänsä, Mercedes-Benz B220 4Matic 2-litran bensakoneella.

Paljon pitkää matkaa ajavan tuskin kannattaa tällaista hybridiä ostaa. Atkinson-kierrolla toimilla koneilla kulkevat Toyotan hybridit ovat tuolloin säästeliäämpiä. Ja laiskempia myös.

Mutta taajama-ajossa, jota meillä on suurin osa lähdöistä, mennään pitävällä kelillä pelkällä sähköllä. On mukavaa ja hiljaista kyytiä. Myös talvella. Toimintasäde pienenee pakkasella, mutta ei mahdottomasti, haarukassa 25--36 km mennään (tehdas lupaa 41 km) ilman lämpötilasta riippuen. Riittää meidän kauppa- yms. reissuillemme.

Taajama-ajossa Mersulle maistui 9--10 litraa/100 km. Kaikkiaan ajoenergian kokonaiskustannukset (so. bensa + sähkö) ovat nyt noin 60 % siitä, mitä meni Mersulla ajellessa. Hinta on mainituilla autoilla suunnilleen sama, eli vähän yli 40 000 euroa.

Terv. VS

[Petri Behm]

veroihin pitäisi laskea hybrideissä ja täys sähköautoissa mukaan sähköntuotannon päästöt + valtakunnallisen sähköverkon rakennuskustannukset

jonkun lähteen mukaan sähköauto ottaa 0.4 kW/km ja suomessa sähkön tuotannon päästöt on kait jotain 160 g/Kw eli päästöt on siitä kohtaa 64 g/km, Euroopassa keskimääräinen päästö on 300 g/Kw, kreikassa 600 g/kw eli 120 g/km tai 240 g/km

ei pysty käsittämään että hybrideiden lataus osuudesta tai sähköautoista puhutaan päästöttöminä

Vai autoihin lisää veroja...