Kattelin digiperiä kuukkelilla. Yks löyty keskiformaatille - siis kinokameraa suuremmalle filmi- tai kennokoolle - ja hintakin vaatimaton noin 60 000 euroa. Johonkin Hasselbladtiin löyty alle kymppitonninkin. Kyllä niitä näkkyy saavan...
Sillon digikameroiden aamunkoitossa oikeesti kyllä digiperiä filmikameroihin myytiin, mihin lie kadonneet?
Muuten nykykameroista, kyllä miun OM-1 kun laittaa säätimet M asentoon, ei siinä tarvi missään valikoissa käydä; aivan manuaalisen filmikameran malliin toimii, ja ite saap kaikki säätää, aukon, ajan, tarkennuksen, ISOn. Ihan manuaalisesti kiekoista, ei tarvi ensimmäisessäkään valikossa käydä! Valotusmittarikin, vaikka on digitaalinen, näkyy samantyylisenä osoittimena kuin vanhoissa kameroissa, että onko valitsemillas säädöillä menossa yli- eli alivalolle. Peilittömässä rungossa luupista näkkyy telkkari, mutta vielä sellasiakin tehhään, missä etsin menee ihan optisesti peilin kautta. Peilittömissä on se etu, että valotuksen näkee myös kuvasta, onko tumma eli vaalee tulossa. Ja toinen etu, että kun peilihärpäkkeet puuttuu välistä, rekisterietäisyys on yleensä pienempi kuin peilillisessä, eli etäisyys objektiivin kiinnityspinnasta - bajonettipinnasta - kennolle, ja silloin niihin saa mitkä vaan vanhat objektiivit käyttöön adapterin kanssa. Kun mie laitan OM-1:seen vanhaa Olympuksen tai Canonin manuaalilasia kiinni, sehän muuttuu manuaaliksi se kamera, kun ei ole sähköisiä toimintoja objektiivissa, eikä tietoa kulje kumpaankaan suuntaan. Toki valotusajan voi jättää automaatin valitsemaks, tai valita ite, miten haluaa, mutta aukkoa tai tarkennusta ei silloin edes saa automaatille. Tarkennukselle toki on tarjolla apuvälineitä, eli luuppi näyttää värillisillä viivoilla, missä kohtaa on kuva tarkka, jos sen toiminnon laittaa päälle.
Aika moni nykyharrastaja sanoo harrastavansa valokuvausta, mutta oikeesti harrastaa tietokoneen ääressä istumista ja kuvien käsittelyä. Kun aika paljon on kuville tehtävissä nykyohjelmilla jälkeenpäin, ja siihen helposti hurahtaa. Mutta ei sekään pakollista ole; kameran voi laittaa tallentamaan vain pakattua ja käyttövalmista jpeg-kuvaa. Ja sitä valotustakin voi painottaa jo siinä kamerassa, korjata ja säätää haluamakseen, siis eri osa-alueilta erikseen, mikä ei filmille ihan heti onnistunut. Sitä joskus ite miettiny, että jos painottas ajankäytön siihen ite kuvaustilanteeseen, eikä jälkeenpäin tietsikalle, niin ainakin harrastus siirtys enempi ulkoilman suuntaan...
Luulen, että miulla nuo filmikamerat on oma harrastuksensa; jos oikeesti haluaa kuvia ottaa, niin käteen tarttuu edelleen uusin kalusto. Toki myönnän auliisti, että aika usein on monimutkaisen ja tietotekniikkaan pohjautuvan tekniikan kanssa enemmän tai vähemmän hukassa, mutta toisaalta kun pakon edessä tai innostuksen vallitessa siihen tietotekniikkaan jaksaa vähän syventyä, pysyy nuppi ehkä pidempään jossain vireessä?
- poikkes taas jaakkovaakko sivuraiteille -