Enpä minä sitä tarkoittanut etteikö ihmiset saisi rompetoreja kiertää ja myyjät myydä osiaan vaan sitä että helppo osien saatavuus lisää tehokkaasti jonkin vekottimen kiinnostusta jopa epäterveesti vaikka kohde ei mikään erityisen ihmeellinen ole muihin verrattuna.
Ei siinä mitään jos tykkää olla ja ajaa niinkuin muutkin,se antaa mahdollisuuksia niille muille joille "kelpaa"ne keskikastiin pudonneet oudot merkit+mallit ja erityisesti vieläkin harvinaisempia projekteja kelpuuttaville,hintapuoli pysyy kohdillaan eikä romusta pyydellä "tonnia".
Myytäessä kunnostettuna tai jopa hienona "outouden" arvo ei kumminkaan suhteessa nouse eli ei kannata rahallisesti milläämuotoa.
Kannattaako se miten Papassa tai Sportissa,en tiedä kun ei ole kokemusta ,kertokaa joilla on.
Jos joku pyytää ihmemerkistä ihmeitä niin pitää saa pitkään,onhan näitä jotka vuositolkulla yrittävät epätoivoisesti rahastaa romulla ja vieläkin se"ainut Suomessa"aihio on myymättä.Piikkipuolella homma on vieläkin surkeampaa entisöinnin "järkevyydessä tai kannattavuudessaa",kukaan ei käsistä vie ja maastomallit lie ainoita joista edes pikkasen innostutaan eikä mitään himomerkkiä löydy näistä tavallisimmista malleista.
Hyviä piikkiaihioita saa halvemmalla kuin mopoja!
Erityisen hyljeksittyjä tuntuvat olevan mopopuolella automaatit ja citymallit,jopa näiden kärkimerkkien keskuudessa eikä siihen mitään järkisyytä löytyne,"suorituskykykö" vai eikö citymopolla voi ajaa maalla?
