Terve olkoon teille! Sydäntäni vähän tässä kevennän kun ahdistaa... tarina seuraa.
Rakentelin joskus 90-luvun puolivälissä pikku-Hondasta kahvilakilpurin. Hommahan lähti siitä, kun menin (muistaakseni Riihimäelle?) katsomaan yhtä konevikaista ja muutenkin puutteellista CB125T Hondaa. Hommahan lähti lapasesta heti, kun näin pyörän; ace bars, jarrusatulat ja kilvet maalattu kultavärillä, tankissa tuore liekinpunainen maalaus ja kelta/punaiset Honda-siivet kupeissa. Tästähän piti tehdä kuppilakilpuri. Eipä mitään, koneeseen männät ja kansihuolto, Hakamäen rompetorilta lasikuituinen gp-sitsi ja suorasta pellistä naputellen megafonit volkkarin huilut integroituna. Sit vaan hopeaa sivuposkiin ja sitsiin, kuskin tapit pois, vaihdepolkimen kääntö, jarrupolkimen väkästely haka-avaimesta takatappiin laakeroiden, improvisoitu kevyt sivutuki huilitaukoja varten ja baanalle. Ekaksi muutamia lähireissuja tuntumaa hakien ja sit reppu selkään ja... ei Norsutreffiin, vaan Lapinreissuun!
Eli Äetsästä (nyk. Sastamala) Kemijärvelle ja takaisin. Sekä meno- että tulomatka yhtä soittoa poislukien tankkaus/kahvi/pahimmansateenpitotauot (paluumatkan satoi koko ajan). Bensaahan tuo ei tarvinnut kuin kolmisen litraa sataselle, vaikka vihelsi kymppiä suurimman osan ajasta. Oli se herkkua edelliseen kertaan verrattuna (GT125-X4 ja 8,5 litraa per hehtokilometri). Noh, tuli syksy ja talvi ja perhesyyt (rahapula) ja tuli pöljyyttään myytyä tuo pois. Meni muistaakseni jonnekin Orivesi-Kangasala-Valkeakoski-akselille ja sen koommin en ole kampetta nähnyt. Eikä ainutta kuvaa ole säästynyt...
Mahtaisko tuo olla vielä jollakulla tallessa? Kun pääsis edes näkemään...
-Paavo
040 865 0305
