Kirjoittaja Aihe: Kunnallispolitiikkaa  (Luettu 8774 kertaa)

Kesäkuu 26, 2017, 12:24:06 ip
Vastaus #15

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Painuuhan se kylymä alaspäin ja sen vuoksi niistä katossa olevista räppänöistä tulleekin aina huoneilimaa kylymempää ilimaa, joka varmistaa ilimojen sekottumisen. Ylilämpymänä puhallettu ilima taas tekkee kerrostuman katonrajjaan. Elikkäs nyt kun kylymä painuu sinne sun alakertaan, niin lämmin ei voi painua samalla kertaa sinne alas.

Ja tosiaan se kosteus voi tulla sisältäpäin, niin ku sun talossa on varmaan tapahtunukki ja syyksi arvaisin sen, että lattialaudan alla ei ole ollut höyrysulukua, mutta kuitenki laudoituksen ja betonin välissä on ollut eriste?? Elikkäs villalla varmistetaan, että betoni on kylymempää, ku sisäiliman sisältämän kosteuden kastepiste ja laudoituksen alta puuttuvalla höyrysululla taas mahdollistetaan sisäiliman kosteuden pääsy betoniin.

Tosin tuon hirsirakentajan teoria ei ois tässäkään pelastanu, sillä lattianrajasta tullessaan ilima ois jähyttäny betonia entisestään. Ja kun se kosteus pyrkii aina siirtymään kostiasta kuivempaan ja lämpymästä kylymempään, niin loppujen lopuksi sisäiliman absoluuttinen kosteus tasottuu vakioksi, jos ilimakiertua ei rajoteta ovilla tms. esteillä, tulipa se ilima sinne talloon ihan mistä tahansa. Elikkäs ilimanvaiholla ei oo mittään tekua kosteusvaurioiden kans, paitti jos se puuttuu kokonaan, tai on väärin säädetty.

Niin, tämä oli nyt tietysti näkemätä tehty arvaus, että kuin on käyny.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 26, 2017, 12:25:52 ip kirjoittanut Ossi Viita-aho »
Kahden pytyn loukussa.

Kesäkuu 26, 2017, 16:03:17 ip
Vastaus #16

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Mun talo on 50-luvulla rakennettu, jossa on ns painovoimainen ilmanvaihto.
Joten kellariin painuu kaikki talossa syntyvä kosteus kerrotuin seurauksin.
Kellarin remontin yhteydessä sinne asennettiin lattialämmitys pintavaluun.
Opin myös tästä sen, että lattialämmitys kannattaa pitää aina päällä.
Näin siellä vaihtuu ilma kesälläkin.

Minun täytyy vielä pureskella tuota Ossin selitystä tuosta sisään puhallettavan ilman lämpötilasta.
Talvella se on varmasti toimiva systeemi, kun ulkoilma on kylmää ja sen sisältämä kosteusmäärä on alhainen. Siis lämmitettäessä sen suhteellinen kosteus on alle 50%. Näin se kuljettaa tehokkaasti sisäilman kosteuden ulos, tai ainakin lämmönvaihtimeen, jossa se kondensoituu tarkoitettuun keräilyastiaan/ putkistoon.
Mutta entäs kesällä, kun ulkoilma on lämpimämpää (tai lähes samanlämpöistä), kuin huoneilma?
Jos tuloilma jäähdytetään, eli ulkona on lämpimämpää, kuin sisällä. Tällöin kondenssi-ilmiö tapahtuu toisinpäin.
Silloinhan kosteussulun ulkopintaan syntyy vettä?

Kesäkuu 26, 2017, 16:34:06 ip
Vastaus #17

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6270
  • MC Debit
Mulla toimi rintamamiestalossa aika hyvin se että kellarin ovi oli aina kiinni paitsi silloin kun siitä kuljettiin. Käytettiin sitä siis kuten on tarkoitettu. Kellarissa oli talon ainoa sauna ja pesutila, pyykinpesuhommat, verstas ja pannuhuone. Ei lisäeristeitä.

Talossa tuppasi aina olemaan lämmitystä ainakin hieman, tai ainakin muuten vaan lämpöisempää kuin ulkona, joten ilma poistui maanpäällisten kerrosten poistoaukkoihin kohtuu vilkkaasti kunhan vaan korvausilmaa oli saatavilla. Mulla oli alakerrassa kaksi VIM-laitetta, se on semmoinen patterin kohdalle seinän läpi asennettava härpäkkä jossa on suutin joka imee tuloilman sekaan sisäilmaa lattian rajasta ja patterin lämpö ajaa seoksen ikkunaa/seinää pitkin ylös. Hyvin toimi, ei vedontunnetta.

Talvella takka ja öljypannu piti piipun sen verran kuumana että painovoimainen ilmanvaihto toimi hyvin, joskus vähän turhankin hyvin. Kesällä oli ikkunat auki melkein aina ja liesituuletin melkein aina päällä. Öljypannu kuumensi käyttövettä, kyllähän sekin hormia lämmitti mutta ei ihan tarpeeksi. Sauna oli sähköllä joten se ei hormia lämmittänyt, 2-3 saunakertaa viikossa piti kyllä pesutilat kuivina. Kylppärissä oli myös kosteusanturin ohjaama poistopuhallin, joka kävi kesällä aika usein ja pitkään, talvella ei juurikaan, päin vastoin, ropelli pyöri itsekseen ilmavirrassa :)

Mutta juu, jos kellarin ovea pitää auki, niin ei se homma häävisti toimi. Kellari kannattaa ainakin yrittää pitää omana erillisenä alueenaan. Ja vihonviimeistä touhua ne kaiken maailman puupaneloidut ja -lattiaiset kotipubit sun muut soittokämpät maan alla, ne pitää tehdä tosi huolella ja oikein ettei tule hankaluuksia.

Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Kesäkuu 26, 2017, 22:00:18 ip
Vastaus #18

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Mutta entäs kesällä, kun ulkoilma on lämpimämpää (tai lähes samanlämpöistä), kuin huoneilma?
Jos tuloilma jäähdytetään, eli ulkona on lämpimämpää, kuin sisällä. Tällöin kondenssi-ilmiö tapahtuu toisinpäin.
Silloinhan kosteussulun ulkopintaan syntyy vettä?

Periaatteellisella tasolla kyllä, mutta käytännössä Suomessa on 1-2 päivää vuodessa sellaisia, että ulukoiliman absoluuttinen kosteus riittää sen tiivistymiseksi höyrysulun ulukopintaan. Että eiköhän se loppukesä sitten kuivaa ne maholliset muutamat tiivistyneet tipat.
Kahden pytyn loukussa.