Kirjoittaja Aihe: Jäähdytinnesteistä  (Luettu 11748 kertaa)

Helmikuu 03, 2017, 08:57:06 ap
Vastaus #15

Juhani Halmeenmäki

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1405
En ole vielä edes kurkannut mitä sielllä on, koska pyörä tuli ostettua syksillä. Varmistin kyllä, että on pakkasen kestävää sisällä. Mutta propyleeniglykolia laittaisin itse, jollen löytäisi Motul'in Inugel-sarjasta sopivaa. Se Expert olisi ollut hyvä, mutta ei taida enää saada helpolla :-[
Suzuki VX 800 '92 sivuvaunulla, sekä MB 230CE ja SLK200
Vapaa harrastaja: ei mikään museokilvissä, eikä tulekaan!

Helmikuu 03, 2017, 09:57:52 ap
Vastaus #16

Martti Räisänen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 597
  • Export -66, Peugeot 103,Peugeot 104, Fram-King
Renaultin liikkeet myyvät tai ainakin ovat myyneet aikaisemmin ( tavallista   valmisglykolia) 50/50% litran purkeissa  joka on sekoitettu tislattuun veteen !

Helmikuu 03, 2017, 18:58:35 ip
Vastaus #17

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Jos perinteisyyttä haetaan, niin vaarivainaahan ei glykoleja käyttänyt, vaan raakaa vettä!

Aikuisten oikeesti, jos olisitte pikkasen lukeneet, niin: Tuo Zero Propylen tuosta. LongLife, ei haitallinen kevytmetalleille, mutta vanhan ajan koostumus muuten. Ei puuroudu perinteisen vihreän kanssa. Ja myrkytön. Eli tekninen syy: kevytmetallien kavitaatiosyöpymisen vähenemin. Alkaa näkyä ensin mömmön kerääntymisenä. Lopuksi syö kraatereita, jotka menee puhki, Kaupanpäällisenä pidempä vaihtoväli. Sekä myrkyttömyys. Ja tuo EI TODELLAKAAN OLE MODERNIA, tuota on myyty vuosikymmeniä, jo paljon ennen noita nykypunaisia.

Oikein alako kiinnostamaan, että kuinka se neste voi vaikuttaa kavitaation syntymisseen. Tuntu vaan niin pölijältä, että se vois vaikuttaa, mutta pikkusen ku pähkäilin, niin honasin asian. Kavitaatiohan on nesteen höyrystymistä, eli kiehumista ja juju onki kiehumispisteessä. Glykoleissahan vaikuttaa sekotussuhe veen kanssa kiehumispisteeseen ja lämmönsiirtokykyyn. Enämpi vettä => matalampi kiehumispiste ja parempi lämmönsiirto. Toisaalta taas liikaa glykolia => jäätyy helepommin. Kuten myös liian vähän glykolia => jäätyy helepommin. Elikkä tarkkaa, ku pärekaton kulotus. Glykolit itessään ovat huonompia lämmönsiirtonesteitä, ku vesi.

Jos laitettaan 50 %:n suhe, niin kiehumispisteet ovat kutakuinki näin.

-Zero HD,  100 C
-Zero Long Life,  108 C

Sitte on vielä W Zero Long Life, josta on hieman puutteelliset tiedot. Sille on kyllä ilimotettu kiehumispiste 180 C, mutta ei oo kerrottu millä sekotussuhteella. Toisaalta vaikuttas olevan sammaa tavaraa, ku Zero HD, mutta kiehumispiste on aika palijo korkiampia. Pitäis varmaan käyvä kaupassa kahtomassa pönikän kylestä, että kuin sitä sekotettaan veen kanssa.

Se onki sitte toinen juttu, että millon kavitaatiota syntyy. Se on täysin konekohtanen, että kuinka taipuvainen se on kavitoimaan ja vois melekein väittää, että irtoputkilla olevat konneet ovat taipuvaisempia kavitoimaan, ku valetut sylinterit. Silleen ihan epätieteelliseti mutulla...

Tislatun veen käyttö taitaa olla nykyään aika vakio juttu. Kyllä ainaki Kotarin ja Pemarin ohojekirjat käskee sekottaa tislattuun vetteen.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 03, 2017, 19:03:14 ip kirjoittanut Ossi Viita-aho »
Kahden pytyn loukussa.

Helmikuu 03, 2017, 23:14:26 ip
Vastaus #18

Frank Nylund

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 971
Moi,

Käytännössä raskaan kaluston puolella huomattua: Vanhalla vihreällä glykolilla oli paljon syöpymisvaurioita jäähdytysjärjestelmän valetuissa alumiiniosissa. Punaisen nesteen myötä nämä vauriot ovat kadonneet.
 Uutena ongelmana tullut että esim. lämmityslaitteiden alumiinikennojen sisäpuolelle saatta muodostua ohut vihertävä kerrostuma joka eristää lämmönsiirtymistä hyvin, eli kennossa on hyvä läpivirtaus, mutta lämmönluovutus heikkoa.

//Frank

Helmikuu 04, 2017, 09:02:42 ap
Vastaus #19

Erkki Korpela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 123
Glykoleissahan vaikuttaa sekotussuhe veen kanssa kiehumispisteeseen ja lämmönsiirtokykyyn. Enämpi vettä => matalampi kiehumispiste ja parempi lämmönsiirto. Toisaalta taas liikaa glykolia => jäätyy helepommin. Kuten myös liian vähän glykolia => jäätyy helepommin. Elikkä tarkkaa, ku pärekaton kulotus. Glykolit itessään ovat huonompia lämmönsiirtonesteitä, ku vesi.

Aiheeseen löyhästi liittyen: 30-40-luvulla käytettiin nestejäähdytteisissä lentokonemoottoreissa raakaa (tai lähes raakaa) glykolia, juuri sen korkean kiehumispisteen takia. Jäähdytysjärjestelmän kokonaistehokkuus kun riippuu paitsi nesteen kyvystä kuljettaa lämpöä pois lämmön lähteestä, myös jäähdyttimen kyvystä siirtää lämpö nesteestä edelleen ulkoilmaan. Glykolia käyttäen järjestelmä voitiin suunnitella korkeammille lämpötiloille, eli lämpötilaero ulkoilmaan saatiin suureksi ja sitä kautta saavutettiin hyvä jäähdytysteho pienemmällä jäähdyttimen pinta-alalla. - Nuo sota-ajan lentokonemoottorit olivat oman aikansa hi-techia ja edustavat kehityksen huippua sillä saralla. Sitten tulivat suihkumoottorit ja myöhemmin vielä elektroniikka, jotka muuttivat pelin hengen.

Noista jäähdytysnesteiden väreistä minulla on se käsitys, että valmistajat päättävät siitä mielensä mukaan. Ominaisuuksiltaan ihan samoja nesteitä voi olla eri värisinä, ja toisaalta saman väriset nesteet voivat olla aivan eri ainetta. Varminta lienee pitäytyä samassa tuotemerkissä - jos tietää mitä järjestelmässä ennestään on.

Mutta onko jollakulla ihan oikeaa ensi käden tietoa tuosta "puuroksi" tai "hyytelöksi" menemisestä, eri tyyppisiä nesteitä jos sekoitetaan? Paljon siitä varoitellaan, mutta eräällä palstalla kaveri oli tehnyt kokeita muutamilla nesteillä, eikä saanut aikaan minkäänlaista silminnähtävää sakeutumista.

Helmikuu 04, 2017, 09:20:35 ap
Vastaus #20

Juhani Halmeenmäki

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1405
Jep, mitään direktiiviä ei väreistä ole, ja itse asiassa väriä väriin laittamalla saadaan aikaan melkoisia sotkuja ominaisuuksissa.
Todennäköisin puuro syntyy sekoittamalla Mersun sinistä tai Fordin keltaista moderniin punaiseen.
Suzuki VX 800 '92 sivuvaunulla, sekä MB 230CE ja SLK200
Vapaa harrastaja: ei mikään museokilvissä, eikä tulekaan!