Aihe: Kelkan valo-ongelma

[Urpo Laine]

Tuon ekan vastauksen alemmassa linkissä on sivulla 206  ainakin Ski-doo Everestin kytkäri, missä on akku ja ac-valot ja yhdellä säätimellä.

[Juha Pohjamo]

Tuon ekan vastauksen alemmassa linkissä on sivulla 206  ainakin Ski-doo Everestin kytkäri, missä on akku ja ac-valot ja yhdellä säätimellä.

Joo, kyllä se taitaa näiltä osin täsmätä. Valokytkintä tässä keksinnössä ei tosin ole.
Mutta laturilta tulee yhdet AC-johdot, jotka menevät sekä valoille, että tasasuuntaajasäätimelle.

Tänään on ajettu hurua ja kiskottu rankoja mettästä ja polttimot on edelleen ehjänä.

Vanhalla säätimellä valot välähtivä pitemmän tyhjäkäynnin jälkeen kierrosten noustessa.
Uusi säädin ei tee sitä. Siinä yhteydessä ne polttimotkin kärähtelivät kylmänä.

Kai tämä on sitten joku tyristori/zener-hässäkkä joka alkaa liipomaan siniaaltojen huippuja matalammiksi jännitteen noustessa.
Eipä nyt satu olemaan mökillä oskilloskooppia, jolla voisi vähän vakoilla minkälaista sykkyrää se tekee.
Matalilla kierroksilla generaattorin tuotto riittää juuri ja juuri ruokkimaan kysynnän mutta heti kierrosten noustessa säädin alkaa kantamaan veroa. Ennen kuin säädin puuttuu peliin, jännite käväisee vähän tarpeettoman korkeana. Näin sen päättelen olevan, kunnes joku viisaampi kertoo kuinka se oikeasti toimii.

Oiken kunnolla kierrättäessä jännite jopa vähän laskee ollen lampuilla noin 11V AC. Tämä vastaa normaalia matka-ajoa melkein kaasu puhjassa.

Voipi siis olla että tämä onkin ihan kunnossa nyt.

ps.
Nythän tämä taitaa olla jo teknisesti internetin antoisin keskustelu aiheesta Lynxnin lataus.
Kiitos tietäjille! 

"Lynx", sanoi lapin mies ja lähti kävelemään.

[Jouko Kuisma]

Tuon ekan vastauksen alemmassa linkissä on sivulla 206  ainakin Ski-doo Everestin kytkäri, missä on akku ja ac-valot ja yhdellä säätimellä.

Joo siähän on juuri sellainen kytektnä, jossa valot on vaihtovirtapuolella.
Tuota tasasuuntaaja aloin miettimään.
Kun valoja varten maadoitus on tehty AC-puolelta, tasasuuntaaja täytyy olla vain yhden diodin eli puoliaaltotasasuuntaaja.
Koska tasavirtapuoli on myös maadoitettu (akku), niin muuten madoituksen kanssa tulisi ongelmia. 

Tuo rinnakkaisregulaattori on aika tavallinen ratkaisu, esimerkiksi zenerkytkentä sarjavastuksineen sellainen!
Ne ovat ns passiivisia säätimiä, joissa periaatteessa ei ole viveitä.
Tätä kytkentää vanhat brittipyörät käyttivät 50-60-luvulla.
Niissä zenerin tehot olivat jotain 10W luokkaa.
Nykyään ei noita isotehoisia zenereitä enää taideta valmistaa.
Joten isoimmissa tehoissa zener ohjaa tehotransistoria.

Lisäsin esimerkiksi pari peruskytkentää koulukirjasta.
Noissa tuo etuvastus Rz tai R1 on tässä käytännön kytkennässä laturin käämin impedanssi (AC-virtahan kohta amyös käämin induktanssin, joka lienee merkittävästi isompi, kuin sen resistanssi).


Tässä kelkkajutussa ongelma on saattanut ola säätimen maadoitus, joka tapahtuu kiinnitysruuvien kautta.
Toki maadoitusongelma voi myös olla kelkan rungon liitoksissa, kuten Pekka sanoi!




[ylläpito on poistanut liitteen]

[Pekka Puoskari]

Tuo jännitesäätimen maadoitus oli minun LYNXissä joka vuotinen ongelma.
Ja lamppuja paloi.
Säädin on kiinnitetty konetilan alaosaan siihen kaasarin alle johon kaikenlaista paskaa kertyy.

Kun siirsin säätimen penkin alla olevaan kuivaan tavaratilaan niin ei ole maadoitus ongelmia ollut.
Mittasin jännitteen etulampulta tyhjäkäynnillä 11,2V ja kierroksilla 14,4V.
Mittarina Fluke 89 IV TRUE RMS MULTIMETER.

Tuo Zener jännitteen leikkaaja ei ole oikeastaan säädin.
Se ohjaa oikosulullaan kaiken ylimääräisen sähkön maihin ja kyllästää laturin.
Hyvin se kuitenkin pelaa käytännössä.
Tuossa kuvassa Triumph TR6Rn jäähdytetty Zeneri, näkyy tuossa lampun alla.

Kiitokset Joukolle niistä lähettämistäsi kondensaattoreista, ovat tulleet käyttöön.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Juha Pohjamo]

Tuon ekan vastauksen alemmassa linkissä on sivulla 206  ainakin Ski-doo Everestin kytkäri, missä on akku ja ac-valot ja yhdellä säätimellä.

Joo siähän on juuri sellainen kytektnä, jossa valot on vaihtovirtapuolella.
Tuota tasasuuntaaja aloin miettimään.
Kun valoja varten maadoitus on tehty AC-puolelta, tasasuuntaaja täytyy olla vain yhden diodin eli puoliaaltotasasuuntaaja.
Koska tasavirtapuoli on myös maadoitettu (akku), niin muuten madoituksen kanssa tulisi ongelmia. 

Tässä keksinnössä AC-puoli ei ole maissa ollenkaan. Kävin oikein mittarilla varmistamassa.
AC-johtojen välillä näkyy noin 1ohmi eli käämi ja johdoista runkoon megaohmeja.

Mutta plus-navan ja AC-puolen väliltä ei löydy diodin kynnysjännitettä. Eli tavallisista diodeista se silta ei ole kasattu.
Korjaus: löytyypäs. Akku oli unohtunut mittauksen ajaksi paikalleen ja mittaus meni pieleen. 0.6V kynnysjännite siellä löytyy.
Kokoaaltosilta.

DC-puoli maadoittuu useammasta kohdasta: Säätimen kiinitysruuvin alta menee sormen paksuinen maadoitusjohto startin kiinnityskorvakkeeseen ja akulta samanlainen runkoon.
Ennen tasasuuntaajasäätimen vaihtamista varmistin nämä maadoitukset mutta lamppuja kärähteli edelleen.

[Markku Juusela]

Moro

Kato muut ei vastannu ku ne oli hommasta ihan pihalla.

Ei ollukkaa,kesti vaan että heräilevät.

[Jouko Kuisma]

Kiitokset Joukolle niistä lähettämistäsi kondensaattoreista, ovat tulleet käyttöön.

Hyvä, jos ovat olleet hyödyksi!
Niitä hukkakomponentteja tuli ennen automaattiladonnassa pari saavillista vuodessa ja olivat ongelmajätettä, kun eivät löytäneet mistään tarvitsijaa.
Vähän ennen eläkkeellejäämistäni ostimme Fujin ladonta-automaatin, jolloin hukka pienen murto-osaan.
Joten nyt niitä ei enää synny.
Vahinko harrastustoiminnalle!