Aihe: Mikä voima keikuttaa?

[Jorma Mitro]

Meinaan isoakin maasturia joka veti traileria jolla isohko paku kyydissä. Vähänkin kun yritti lisätä nopeutta yli kuudenkympin alkoi sellainen vemputus että melkein maasturi takapyörät liirailivat sivuttain.  Eli vysiologinen selitys tällen?

[Marko Villikka]

Painopiste väärässä kohdassa eli liikaa painoa aisalla tai sitten keventi veturia.

[lasse roholm]

Arvaus ilman kooklettamista liikaa painoa peräkärryssä joka nosta aisan ja auton perän

[Reijo Huhtakangas]

Liian pieni aisapaino kärryssä, on muuten hengenvaarallinen kojotus semmonen tuolla tienpäällä, kuormaa reilusti etenpäin kärryssä vaan, sillä se rauhottuu.

[Risto Saastamoinen]

Se on outo voima joka ei tahdo asettua hallintaan muuten kuin tarjoamalla jarrua just oikeessa kohdassa heijausliikettä... jos ei muuten saa vauhtia pois. Koin vähän samanlaisia oloja kun ajelin zil maastokuorma-autolla vähän liian kovaa, eli yli neljääkymppiä, väljät etupään nivelet oli tehdä temput.

[Kari Sillanpää]

Saattoi vauhdin lisäys myös aiheuttaa aerodynaamisen nostovoiman joka kevensi aisaa. Mutta lopputulos sama, vetoauton perää pyrkii sekin nostamaan.

[Mika Törne]

Itse törmäsin samaan ilmiöön kun laituria varten terassilautaa kotio toin. Kärryn lava 2m, puutavara 4.5m. Uskon, että tuo pituus yhdistettynä painoon aikaansai ilmiön. Aisapainoa oli. Kantavuus siinä rajoilla.

Ja kerran ajoin pienen pätkän samoilla kärryillä paljon painavamman, mutta lavan mittaisen kuorman. Ei ongelmaa.

[Reijo Huhtakangas]

Minä toin kerran vanhan 250 C mersun ( 115 Coupe)  ruotsista trailerin päällä, veturina oli uudenkarhea Toyota Land Cruiser, lastattiin se auto kyytiin trailerille ja jätettiin se hiukan taakse että saatiin yksi moottoripyörä ja irrallinen sivuvaunu sen etupuolelle kärryyn, sitten kun lähdin liikkeelle, niin 60 kmh vauhdissa alkoi hirveä vemputus ja tojota k'rryineen meinas lentää ojaan vaikkei se Land Cruiser mikään kamalan kevyt hippiäinen ole, palasin hissuksiin takaisin lähtöpaikkaan, ja siirrettiin mersua liki metri eteenpäin ja sidottiin se sivuvaunu Y-mallisen aisan päälle kiinni, sen jälkeen pystyi ajamaan 100 km/h vauhtia ilman ongelmia, ja ajeltiinkin sitten Värnamosta Ouluun yhtäsoittoa.

[Kari Tirkkonen]

vanha vaaka mukaan, keulapyörän kohdalla aisapainoa 90 kg niin silloin on parhaat edellytykset onnistua

[Pentti Eskelinen]

Joskus harvakseltaan noeta kaekennäkösiä kärrejä vejelleenä, oun pannu merkille että nämä on ne syyt mitkä kärrin suapi heijjoomaan:

- liijan pieni aesapaeno, eli kuorma lastattu takapaenoseksi
- ilimanvastus keventää kärrin etupiätä, varsinkii jos vejettävä on korkee ja jyrkkäseinänen
- kuorman paenopiste on liijan ylläällä
- rengaspaeneet liijan alhaeset veturin takasissa tae kärrissä
- löysät iskarit jommasakummassa, autossa tae kärrissä, tae sitten väljyyttä jossakii
- pitkä peräylitys veturin taka-akselista koukun nuppiin, tae kärrin paenoon verrattuna liijan kevyt veturi
- ratin puristus rystyset valakeena ja liijan äkäset ohjausliikkeet
- kova tuuli, tae vaekkapa rekan perässä ajo, raskaan liikenneajoneovon ohitus, tae vastaantulevan ilimapatja
- tien urat tae muut muotovirheet
- liijan kova tilannenoppeus

Eiköön se vemputuksen syy jo nuista löyvykkii, kun vuan niistä valihtoo sopivan!

[Kari Tirkkonen]

komppaan P:n listaa se on täydellinen

[Risto Saastamoinen]

Meinasin lisätä vielä:

-kuskin äkkinäesyys ja jännittäminen

Mutta Pena kokeneena jo huomioi sen:


-ratin puristus rystyset valakeena ja liijan äkäset ohjausliikkeet

Tämä lisättäköön sammaan katekorillaan:


-nokka kiinni tuulilasissa ajaminen

[Jaakko Latvanen]

Penttipä ne alan miehenä siihen listas syyt.

Tuolla aiemmin joku kysyi lautakuormasta.  Jos vaikka vähän teorian kautta lähestys sitä asiaa.  Siis jos kärrissä on tietyn painonen, aika painava lyijymutikka, pikkusen akselin etupuolella, niin että aisapaino on oikein ja painopiste allaalla.  Ja sitten verrataan tilanteeseen, jossa kyyvissä on ohut, pitkä mutta jäykkä tanko pitkittäin, ja sen molemmissa päissä painot, toinen pää takana ylityksessä ja toinen vetoaisan päällä koukun luona.  Niin, että kuorman painopiste on tismalleen samassa, oikeassa paikassa, kuin sen lyijymötikänkin kanssa, ja kokonaiskuorma täsmälleen saman painonen.  Paikallaan ollessa puntarissa siis kaikki luvut samat, aisapainot ja akselipainot ja korkeussuuntanen painopistekin.

Vaan kun se ajaessa pienenkin heilurin saap jostakin, ei ookaan ennää tilanne sama, ei lähestulkoonkaan.  Pitkän varren päässä olevalla massalla on oma hitautensa, mistä johtuin sen heilurin voima on aivan eri kuin yhdessä pisteessä olevan painon aiheuttama. Kärri alkaa tehä sivuttaisliikettä, ja yrittää riuhtoa autoa mukkaan.  Ja sitte kuski reakoi ohjausliikkeellä siihen, kun kärri pyrkii viemään autoa oikialle ja vasemmalle.  Pahimmoillaan sattuu tuohon reakointiin just sopiva viive, ja korjausliikkeestä tulleekin kohennusliike, mikä vain lissää sitä heiluria.  Ja kohta on auto poikittain, kärrin etukulma auton kuppeessa kiinni, ja sitte kärri alassuin ja kuvitteellinen lautakuorma pitkin tietä...

teoretisoi jv (erilaisia kärrejäkin oon joskus vetäny, yhen 18-metrisen ja 18-pyöräsen yhistelmän oon saanu alassuinkin, mistä seurauksia oon kantanu ropassain teräksenä tai titaanina 45 vuotta... siinä syyt ei ollu kuormassa, vaan kuskissa.  Ja sen kylän lapsilla riitti piirustuspaperia jokskiin aikaa.)

[Kari Rautiainen]

No nyt on pakko osallistua keskusteluun. Mä kun oon lennelly kaikenlaisilla vehkeillä tuolla taivaalla niin oon pikkasen joutunu tutustumaan noihin ilmavirtoihin. Toisaalta muutama kymmenen vuotta asuntovaunuja ja muita vehkeitä perässä vetäneenä.
Hieno lista oli oli tossa vaikuttavista asioista, ja kaikki totta. Mutta kun kärry lähtee vatkaamaan... Ne tavallisimmat syyt tulee liian pienestä aisapainosta. Se on se suurin syy. No sitte. Aisapaino voidaan todeta vaikka henkilövaaalla pysähdyksissä, mutta se on pysähdyksissä. No sitte kun lähetään liikkeelle niin juttu muuttuu. Samoin kun siivessä, niin myös trailerissa jossa auto, on merkittävä tekijä se että auto trailerissa on korkealla ja ensinnä ilmanvastus on yksi tekijä, mutta toinen se tyhjiö joka syntuu sen trailerilla olevan auton taakse. Se imu on suuri. Se vetää taakkepäin ja keventää aisapainoa paljon. Tuon tyhjiön täyttyminen sitten on kova juttu. Ihan samoin kun asuntovaunun takana tyhjiö täyttyy toiselta puolelta ja heittää vaunua, sitten toiselta puolen, ja heiluri on valmis. Mulla oli kerran jääny vaunun ikkunan väliin verho lepattamaan ulkopuolelle, ja kun heiri alkoi niin peileistä näki 80 vauhdissa että heilunnan jossain vaiheessa oli vaunun kyljessä tyven ja toisessa kulmassa kova turbulenssi. Se vaunun perässä oleva tyhjiö täyttyi vuorollaan eripuolelta vaunua. Sama tapahtuu kun trailerilla on auto kyydissä. Sen auton taakse syntyy tyhjiö ja täyttyy vuorotellen molemmilta sivuilta. Eli jättövirtaus on merkittävämpi kuin vastus.  Ja juuri tuo jättövirtaus on se mihin tulee kiinnittää paljon huomiota. Se imu minkä taakse syntyy keventää aisapainoa paljon. Ja kyse ei ole maanopeudesta vaan ilmanopeudesta, kovassa vastatuulessa se heitto tapahtuu pienessäkin maa, eli mittarinopeudessa.

Nää lautakuormat on sitte oma lukunsa, kun lautakuorma tulee riittävän pitkäksi ylitykseltään niin alkaa pystysuuntainen heiluriliike.
Ja sitte vielä nää leveydet, trailerin akselileveys kun ei sovi tien uriin...

Mutta kyllä kirkkaasti yleisin syy on aisapaino, joka lähteissä näyttää hyvältä, mutta vauhdissa sen trailerilla olevan auton vastus, ja taakse syntyvän tyhjiön imu, keventää aisapainon jopa pitkälle negatiiviseksi.

Näin se nyt vaan on. Jos joku sille heiluriliikkeelle keksii paremman selityksen niin mielenkiinnolla sitä odotan.

Moottoripyörällä kun ajelee vaunun perässä ja kyttää ohitusta niin tuon puolelta toiselle heiluvan ilmavirran tuntee hyvin. Joskus liiankin hyvin.

[Kari Sillanpää]

Jaakkovaakon kuvaama ilmiö liittyy vahvasti käsitteeseen nimeltä hitausmomentti. Painopiste ja massa eivät tosiaan kerro kaikkea, voi esim miettiä miksi vaikkapa vauhtipyörä on keskeltä kevyt, jopa reikäinen, ja massa enimmäkseen ulkokehällä. Se on sillai paljon parempi vauhtipyörä kuin vaikka tasapaksusta levystä valmistettu samanpainoinen ja -halkaisijainen kiekko.