Aihe: Laakerinkuula

[Lauri Puirola]

Purin tuossa joutessani pari laakeria. Siitäpä miettimään seuraavanlaista: jos laitetaan kaksi 10 mm kuulaa päällekkäin
niin miten isolta pinnalta ne koskettavat toisiaan? Minun koulusivistys ei riitä tuota ratkaisemaan. Tarvitaan korkeampia
voimia. Kuka kertoo, askarruttaa niin että menee uniin. Arvon raati siinäpä pähkinää. .

L&K.

[Risto Sollo]

Taitaa olla niin pieni pinta ettei me sitä lasketa...

[Reijo Huhtakangas]

Kosketuspinta on pistemäinen, ja se taitaa olla äärettömän pieni, ei kai sitä edes voi laskea, äärettömän pieni kun on ? Jotakin tämmöstä jäi Tekun matikan tunnilta mieleen..  Siinäpä se sitte melekeen onkin mitä sieltä jäi, siis mieleen....

[Lauri Puirola]

Onkohan se atomin verran vai isompi?

L&K.

[Reijo Huhtakangas]

Atomikin on pallo....

[Risto Sollo]

Aikoinaan yrittivät laskettaa meitillä veturinpyörän ja kiskon kontaktipintaa,laskematta jäi...Hyvän pidon salaisuus oli että liikuttiin atomirajoilla,älkää kyselkö...

[tarmo koivunen]

Saattaa olla yhtäpieni kun mun palkka,se on niin pieni että ei päästä sitä pankistakaan ilman saattajaa

[Timo Junno]

Vastaan asiaa syvemmälti tuntematta, että tejoriassa kahen pallopinnan kosketuskohta on piste, iliman pinta-allaa.

Käytännössä se on pikkusen isompi kö piste ja sillä on hyvin pikkunen pinta-ala kö kerta ne pallot ei oikiasti oo siliöitä eikä pallot ees oo palloja jos oikeen silimät sirrillä kahtoo (eletroonimikroskoopilla). Hiottukki teräspinta muistuttaapi vähän kuun pintaa. Aika vähän kyllä.

Mutta sitä pinta-alan kokua ja sen määrittämistä pitas lähestyä pallojen pinnan muodon, pintojen karheuden, materiaalin vysikaalisten ominaisuuksien ja kappaleitten välisen kosketusvoiman kautta ja siihen mulla ei riitä laskentotaito.

[Risto Sollo]

Anna olla.

[tuomo jylha]

Riippuu vähän kuun ja auringon etäisyydestä maapalloon sekä mittauksen korkeus paikasta. Eri vuodenaikoina ja kuukauden aikoina etäisyys, gravitaatio- ja painovoima vaihtuu ja vaikuttaa kohdistuvaan paineeseen (olettaen että ne on päällekkäin). 
 tai ehkä paras unohtaa koko juttu niin ei mene ainakaan omat yöunet.

[Jari Eronen]

 Otat vaan tarkan mitan, lasket ympyrän halkaisijan, se potenssiin kaksi ja siitä neliönjuuri ja vielä ympyrän mitasta halkaisija, niin siinä se on.
 Sama s_ _tanan hauli, minkä sitten lyöt lekalla lyttyn ja alat oikeesti mittaamaan. 
 Voi siitä tietty oman latauksenjatkeen tehdä syksypuolella sinne Lieksan jänismetsäänkin.

 Missä ne binbäärimiehet ja insinöörtit nyt luuraa, kun oikeesti ja konkreettiseen asiaan apua tarvitaan ?

 Jotta nyt edes yksi vastaus saadaan, niin sanotaan, että neliömillin sadasosa on aika lähelle ja jos ei jollekin kelpaa, niin laskekoon paremmin. 

 ^{Sanottakoon nyty kuitenkin väärinkäsitysten välttämiseksi, että kirjoitettu ns. kieli poskessa.} 

Kun kerran haasteen heitit: ei ne kovin isolta alalta toisiinsa ota.

[Paavo Harola]

Kyllä se pientä on.
Kerran kysyivät, että jos on ratakisko muurattu betonimuuriin ja päätä on vaakasuorassa puoli metriä näkyvissä.
Tulee talitintti ja istuu ratakiskon päähän, niin paljonko kiskon pää painuu alaspäin.
Olisin tuohon vastannut, mutta kun eivät tienneet sanoa, paljonko kyseinen tintti painaa
Se kun ei pysy vaakalla niin kauaa, että ehtis katsoa lukeman.

Se voi laakerinkuulaongelmakin olla eri paikassa, kuin siinä laskemisessa. Ei ne kuulat pitelemätä pysy päällekkäin, ja pitely taas
voi tehdä tulokseen virheen.
Luulee Paavo