Esi-isä Junnoinen on Pulukkillaan kuuleman ( ja ikivanahojen verotustietojen mukkaan) tullu itäsuunnasta Jääsken pitäjästä joskus 1500 luvun seuvulla. Se on kuulema ollu iso mies ja seppä. mihinköhän neki ominaisuuvet on geenin kaksoiskiertteestä livonnu. Muuton meikän juuret on vahavasti täällä Pohojos-Pohojanmaalla ja taitaapi olla niin, että kö suku on vanaha niin melekeempä siihen on sotkeutunu jottain kautta kaikkia muitaki alueen vanahoja sukuja, niinku ne Suursillitki yhen esiäitin kautta. Pikkusen sukua on tullu tutkittuaki, mutta vasta oon saanu vähän seleviteltyä, että miten se tuo linia mennee suoraan isästä issään tuonne Junnoiseen asti. Joitain äitilinjojakin on tullu penkastua, mutta enempi niien tutkiminen on ollu muijen varassa ja eipä oo toisaalta tarttenukkaan kun aina on löytyny esiäitien suvuista joku iso suku, jota on jo melekohyvin kaivettukki.
Ite on tullu panneuvuttua niien Amerikkaan aikonaan menneitten kohtalloihin ja niien jäläkeläisiä etittyä. Sen verran oon saanu seleville, että kolome sinne menneitten sukuhaaraa on löytyny ja tokumentoitu kokonaan, yks sukuhaara on jo sammunu, yhen haaran jälet katuaa jonnekki viiskytäluvulle (muuttanneet sukunimensä niin ylleiseksi, että materiaalia on liikaa tarjolla) ja yhen menneen ukon jälet katuaa jo 1900 luvun alakuun Mainen osavaltion Bangorin kaupunkiin. Meleko lauma niitä sinne meni ja kaks tuli jo 1900 alussa poiski, yks vielä kuuskytluvun alussa, vaikka jäläkeläisensä sinne jäiki.
Nuista kolomesta löytynneestä ja tokumentoijusta haarasta kahteen oon saanu yhteyvenki, Jonekssiin ja Tingereihin ja ollaan oltu siitä asti kirijeenvaihossa. Nyttenki on Tingerin kans semmonen rojekti menossa, että heti kö siellä manterreella alakaapi lumi vähetä niin paljo, että ne päässeepi varastolle, niin ne laittaapi mulle vanahoja kirieitä tutkittavaksi ja valokuvia kateltavaksi. Vähän jännä, että löytyypikö kirieistä tuttuja nimiä ja että onko kuvissa kettää tuttua. Kolmannenki haaran evustajjiin oon teheny parriin otteeseen yhteyvenottoyritystä, mutta Rantseenit ei vissiin oo kiinnostunu. Ne viiskytäluvulla tai oikiastaan viiskytäluvulle kavonneet Simonien jälet ois kyllä mukava löytää ja voipi se olla tietenki, että jonnai päivänä vielä löytyyki. Yks löytymiskonstihan se ois tuo DNA kartotus. Oon kuullu monen löytänneen justiin kavonneita kaukasia sukulaisiiaan sen avulla. Jotku on kyllä löytäny semmosiaki sukulaisia, joitei oo sukulaisiksi tiiettykkää.
Sitä yhtä kavonnutta ne oli isäsä ja velijesä aikonaan kuulema käyny oikeen miehissä ettimässä siellä jossain Amerikoissa, muttei ne sitä ollu löytäny. Olivat tullu tyhyjin käsin kotia. Liekkö jottai sattunu tai liekkö ite halunnu Matti kavota.
