Paikallinen lehti kirjoittaa:
Aapeli-myrsky maksoi sähköyhtiölle yli kaksi miljoonaa euroa — Pomminvarma jakeluverkko eteläsavolaisille maksaisi yli miljardin
Asiakkaiden maksamiin siirtohintoihin on myös lähivuosina nousupaineita.
Aapeli-myrsky jätti tuhannet kotitaloudet sähköttömään tilaan.
Verkon korjaajat ovat tehneet pitkää päivää. Jokaisen myrskyn tai lumikuorman jälkeen sähkön jakelun tilanne aina normalisoituu, mutta päästäänkö Etelä-Savossa koskaan tilanteeseen, etteivät sähköt poikkeuksellisissa luonnonoloissa katkea, Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen?
— Sähköverkkoa ei käytännössä pystytä rakentamaan täysin varmaksi. Nyt tehtävillä verkon toimitusvarmuusinvestoinneilla ja kunnossapidolla pystymme kuitenkin vähentämään katkojen piirissä olevien asiakkaiden määrää sekä lyhentämään katkojen kestoaikaa.
Paljonko maksaisi koko jakeluverkon maakaapelointi?
— Arvio on noin 1 100 miljoonaa euroa.
Pitääkö tästä summasta päätellä, että halvempia toimitusvarmuuden keinoja tarvitaan, ja jos, niin mitä ne ovat?
— Kyllä tämä käytännössä sitä tarkoittaa, että pelkästään maakaapelointia ei voida kustannussyistä käyttää meidän tapauksessa. Uusimme verkkoa toimitusvarmaksi muun muassa siirtämällä ilmajohtoja teiden varsiin, jolloin toiselle puolelle puut eivät voi kaatua ja linjojen partiointi ja korjaus on metsissä olevia linjoja nopeampaa. Valitsemme kulloiseenkin tilanteeseen teknistaloudellisimman ratkaisun.
Ovatko kaikki maakunnan taajamat jo jakeluvarman verkon piirissä?
— Eivät vielä täysin, mutta 2020 mennessä ovat toimitusvarman verkon piirissä.
Yhtiönne on kertonut sähkömarkkinalain edellyttämän toimitusvarmuuden mukaisen investointiohjelman maksavan seuraavina lähivuosina 50 miljoonaa euroa per vuosi. Mikä vaikutus investoinneilla on yhtiön keräämiin siirtohintoihin?
— Lähivuosina tarvitaan vielä noin 15–20 prosentin korotukset hintoihin, jotta investointeihin ei tarvita lisää velkaa.
Kuka sen takaa, että siirtohinnat eli verkkomaksut eivät karkaa pilviin ja valu emoyhtiön jakamiin osinkoihin?
— Siirtomaksujen kohtuullista tasoa valvoo Energiavirasto, joten tämä turvaa asiakkaille olosuhteet huomioivan hinnoittelun kohtuullisuuden.
Oletteko saaneet virastolta kohtuulliseen hinnoitteluun liittyen puhtaat paperit?
— Hinnoittelumme on selkeästi alle Energiaviraston salliman tason.
Järvi-Suomen Energia sai äskettäin yhdessä kuuden muun verkkoyhtiön kanssa aikatauluun liittyvää lievennystä häiriöttömän verkon rakentamiseen. Nyt sen pitää olla viranomaisen vaatimusten mukainen vuonna 2036. Keventääkö tämä hinnannousupaineita?
— Kyllä tämä päätös alensi hintojen korotuspainetta. Ilman tätä päätöstä korotustarve olisi ollut 30–40 prosenttia.
Vastaavasti siis saatte hieman keventää rakentamisen tahtia?
— Kyllä näin voimme tehdä. Teemme sen 2020-luvun lopulla ja 2030 -luvulla. Nyt haluamme aluksi saada runkoverkot toimitusvarmoiksi nykyisellä investointitahdilla, mikä vaikuttaa suurimmalle osalle asiakkaista.
Onko mahdollista, että aikaa myöten syrjäisten autioituvien kulmakuntien verkkojen uudistamisesta luovutaan kokonaan?
— Tämä jatkoaikapäätös verkon uusimisesta 2036 mennessä mahdollistaa, että näitä verkkoja voidaan uusia pidemmällä aikavälillä. Näin nähdään paremmin uusimistarve esimerkiksi autioituvien kiinteistöjen osalta.
Häiriöiden kerrotaan jo tähänastisilla investoinneilla vähentyneen. Pystyykö arvioimaan, miten paljon pahempia Aapelin aiheuttamat katkokset olisivat olleet vaikkapa kymmenen vuotta sitten.
— Voi arvioida, että sähköttömiä asiakkaita olisi ollut noin kolme kertaa enemmän eli lähes 60 000.
Osaatteko jo arvioida, paljonko Aapeli maksaa korjauskuluina ja keskeytyskorvauksina?
— Tällä hetkellä arvio on noin 2,5 miljoonaa euroa. Keskeytyskorvaukset ovat noin puolet ja korjauskulut toiset puolet kokonaissummasta.
Verkkojen korjaamisessa tarvitaan väkeä. Eikö henkilöstön määrän lisäämisellä voitaisi lyhentää katkoksia?
— Yhteistyö verkkoyhtiöiden ja palvelutuottajien kesken toimii Suomessa hyvin. Aapeli-myrskyssäkin meillä oli henkilöstöä kuudesta eri yhtiöstä korjaamassa vikoja. Lisäksi meillä oli henkilöstöä asiakaspalvelutehtävissä useammasta eri yhtiöstä.
Korjaajien työolot maastossa ovat usein hankalat, vaaditaan taitoa ja kuntoa. Riittääkö tekijöitä itäisessä Suomessa?
— Toistaiseksi alalle on löytynyt ammattitaitoista henkilöstöä. Pylvästyöskentelyn tarve on ollut laskussa. Osaltaan tämä johtuu verkon maakaapeloinnista, jossa tarvitaan erilaisia taitoja.
