Aihe: Nostakoot vaan sähkönsiirtomaksuja !

[Urpo Laine]

Katsokaamme vaan peiliin. Itse valitsemamme kansanedustajat ovat antaneet valtakirjan jakeluyhtiöille säävarman siirtoverkon toteuttamiseksi. Oli ministereiden ja hallituksen mielestä ykkösasia valtakunnassa , ettei missään maamme kolkassa jouduta myrskyn takia sähkökatkoista kärsimään. Ja jos vähän joudutaankin, niin korvaustakin tuosta maksetaan. Korvausrahat a: vähennetään yhtiöiden osingoista vai b: lisätään siirtomaksuihin ?

Ja sitten uudestaan tämä peruskoulun matikkatehtävä:
Kun siirtomaksujen maksimikorotus on 15%/vuosi, niin kuinka monen vuoden päästä ne voivat luvan kanssa olla a: kaksinkertaiset, b: kolminkertaiset?

[Kari Rautiainen]

Katsokaamme vaan peiliin. Itse valitsemamme kansanedustajat ovat antaneet valtakirjan jakeluyhtiöille säävarman siirtoverkon toteuttamiseksi. Oli ministereiden ja hallituksen mielestä ykkösasia valtakunnassa , ettei missään maamme kolkassa jouduta myrskyn takia sähkökatkoista kärsimään. Ja jos vähän joudutaankin, niin korvaustakin tuosta maksetaan. Korvausrahat a: vähennetään yhtiöiden osingoista vai b: lisätään siirtomaksuihin ?

Ja sitten uudestaan tämä peruskoulun matikkatehtävä:
Kun siirtomaksujen maksimikorotus on 15%/vuosi, niin kuinka monen vuoden päästä ne voivat luvan kanssa olla a: kaksinkertaiset, b: kolminkertaiset?

Viidessä kaksinkertaistuu. Kaheksassa kolminkertaistuu.

[Teemu S. Lindfors]

Katsokaamme vaan peiliin. Itse valitsemamme kansanedustajat ovat antaneet valtakirjan jakeluyhtiöille säävarman siirtoverkon toteuttamiseksi. Oli ministereiden ja hallituksen mielestä ykkösasia valtakunnassa , ettei missään maamme kolkassa jouduta myrskyn takia sähkökatkoista kärsimään. Ja jos vähän joudutaankin, niin korvaustakin tuosta maksetaan. Korvausrahat a: vähennetään yhtiöiden osingoista vai b: lisätään siirtomaksuihin ?

Ja sitten uudestaan tämä peruskoulun matikkatehtävä:
Kun siirtomaksujen maksimikorotus on 15%/vuosi, niin kuinka monen vuoden päästä ne voivat luvan kanssa olla a: kaksinkertaiset, b: kolminkertaiset?

Erittäin vaikeita kysymyksiä... öö... ainakin ehkä kansanedustajille...

Tämä on vähän samantapainen asetelma kuin siinä joku aika sitten tapahtuneessa saaristolaisten lossi-episodissa, jossa valtio suunnitteli luopuvansa tukemasta rahallisesti lauttaliikennettä johonkin saareen. No siitähän olisi seurannut, että saaren asukkaat olisivat joutuneet maksamaan lauttaliikenteestään kustannuksia vastaavan hinnan, mikä ei käynyt sitten kertakaikkiaan ollenkaan.

Minä en ymmärrä, mistä on peräisin ajattelu, jonka mukaan muiden pitää maksaa suhteellisen paljon rahaa siitä, että joku saa asua jossain saaressa. Tai minkä vuoksi muiden sähkönkäyttäjien pitää maksaa kallis maakaapelointi jonnekin huitsin nevadaan, jossa asuu kaksi ihmistä. Rajanveto on varmasti oma haasteensa, mutta kai siinä muiden rahojen käytössä joku kohtuullisuus pitäisi olla?

[Markku Juusela]

Moro

Niijja parisataa hyväpalkkasta joiden pitäis olla duunissa Arkadianmäellä ja niillä vielä liuta renkejä.

[Pentti Eskelinen]

Ni nyttekö kerta oot Pena sinne joutunu, ni jos mahollista ni voisit selvittää tuon siirtomaksuasian, ja selittää meille niin että miekin ymmärtäsin.

toivoo jv

EDIT. Jottai kovasti outoa oli Penan tekstissä; no nyt kun Malinen valisti, ni selvis miullekkii se...  Vai pitäskö eppäillä, että netti on kaapannu Eskelisen henkilöllisyyden?

Valitettavast en nyt ehdi selvittää tuota sinua syystäkin vaivaavaa siirtomaksukysymystä, eikähän se olisi käytännössä edes mahdollistakaan, koska tämän maisemahuoneistomme ja Hakaniementorin välillä ei liikennöi sähköllä toimivia joukkoliikennevälineitä.

Olen tosin lähettänyt jo Helsingin pormestarille viestiä tämän monia Pitkänsillanrannan asukkaita syrjivän liikennejärjestelyn tiimoilta, sillä olisihan se paljon miellyttävämpää matkustaa ilmastoidussa raitiovaunussa kuin kävellä helteessä lähes parinsadan metrin matka väistö-kauppahallin kupeelle saakka saadakseen nauttia päiväoluen.   

[Jouko Kuisma]

Katsokaamme vaan peiliin. Itse valitsemamme kansanedustajat ovat antaneet valtakirjan jakeluyhtiöille säävarman siirtoverkon toteuttamiseksi. Oli ministereiden ja hallituksen mielestä ykkösasia valtakunnassa , ettei missään maamme kolkassa jouduta myrskyn takia sähkökatkoista kärsimään. Ja jos vähän joudutaankin, niin korvaustakin tuosta maksetaan. Korvausrahat a: vähennetään yhtiöiden osingoista vai b: lisätään siirtomaksuihin ?

Ja sitten uudestaan tämä peruskoulun matikkatehtävä:
Kun siirtomaksujen maksimikorotus on 15%/vuosi, niin kuinka monen vuoden päästä ne voivat luvan kanssa olla a: kaksinkertaiset, b: kolminkertaiset?

Erittäin vaikeita kysymyksiä... öö... ainakin ehkä kansanedustajille...

Tämä on vähän samantapainen asetelma kuin siinä joku aika sitten tapahtuneessa saaristolaisten lossi-episodissa, jossa valtio suunnitteli luopuvansa tukemasta rahallisesti lauttaliikennettä johonkin saareen. No siitähän olisi seurannut, että saaren asukkaat olisivat joutuneet maksamaan lauttaliikenteestään kustannuksia vastaavan hinnan, mikä ei käynyt sitten kertakaikkiaan ollenkaan.

Minä en ymmärrä, mistä on peräisin ajattelu, jonka mukaan muiden pitää maksaa suhteellisen paljon rahaa siitä, että joku saa asua jossain saaressa. Tai minkä vuoksi muiden sähkönkäyttäjien pitää maksaa kallis maakaapelointi jonnekin huitsin nevadaan, jossa asuu kaksi ihmistä. Rajanveto on varmasti oma haasteensa, mutta kai siinä muiden rahojen käytössä joku kohtuullisuus pitäisi olla?

Tässä kiteytyy poliittisen ajattelun erilaisuus.
Vasemmalla katsotaan, että valtion kuuluu järjestää kaikille yhtäläiset elämisen olosuhteet.
Olkealla katsotaan, että hankkikoon jokainen itse ne elämisensä mahdollisuudet.

Keskustassa taas nähdään, että maaseudulle tulee taata asuminen.
Tosiasia on, että jos jokaisen kunnan (maakunnan) tulisi hankkia omat rahansa, osalle niistä kävisi kuten Kreikalle.
Helsingissä kyllä ajettaisiin herroiksi metrolla ja Tampereella ratikoilla.
Ei ne tarvitse peräkylien verorahoja siihen.
Mutta demokratia on enemmistön diktatuuria, Nallea lainatakseni. 

[Jaakko Latvanen]

Erittäin hyvä huomio. Vastaus kysymykseen on: miksi helvetissä me maksamme siitä että joku hipsteri kulkee metrolla?

Ootko Malinen varma, että maksetaan?

Jos jokainen paikkakunta pitäis itse verorahansa ja hoitaisi kulunsa niillä rahoilla, rajojen (kylä, kunta tai maakuntatasolla, ihan sama) yli ei liikuteltaisi kumpaankaan suuntaan verorahoja lainkaan, niin taitais hätä olla housuissa ensimmäisenä meillä syrjäkylillä ja pikkupaikkakunnilla asuvilla.  Ahvenanmaasta nyt puhumattakaan...

On tuossa joitain vääristymiä, esimerkiksi suurten teollisuusyritysten kunnallisverojen maksussa, siis mikä osuus menee tehdaspaikkakunnalle ja mikä osuus pääkonttoripaikkakunnalle ja missä se tulo tehdään, mutta taitaa ne helsinkiläiset silti sen metronsa maksaa?

jv

[Urpo Laine]

Joopa, mutta tuossa sähkönsiirrossa ei olla purkamassa toimivia liittymiä keneltäkään. Vaan puretaan toimivia avojohtoja ja muuntamoita romuksi, vaikka niillä on teknistä käyttöikää jäljellä.

[Jouko Kuisma]

Joopa, mutta tuossa sähkönsiirrossa ei olla purkamassa toimivia liittymiä keneltäkään. Vaan puretaan toimivia avojohtoja ja muuntamoita romuksi, vaikka niillä on teknistä käyttöikää jäljellä.

Kyllä tuossakin on taas kyse perustuslain määrittämästä kansalaisten  tasa-arvosta.
Jokaisella tulee olla yhtä varma sähkönsyöttö, riippumatta onko asukas 5 km linjan päässä vai keskustassa.
Toki siirtomaksussa huomioidaan etäisyys, mutta se ei kata kustannuksia ( kainakaan komassa esimerkissäni).

[Teemu S. Lindfors]

Erittäin hyvä huomio. Vastaus kysymykseen on: miksi helvetissä me maksamme siitä että joku hipsteri kulkee metrolla?

Ootko Malinen varma, että maksetaan?

Kyllä me maksamme, mutta hiukan eri mittakaavassa per matkustaja kuin nuo yllä mainitut esimerkit. Muutenkin HSL:n budjetissa valtiontuen osuus on öpaut 2 prosenttia. Kuntaosuudet sensijaan ovat lähes puolet, mutta niitä "me" emme maksa, vaan "ne" maksavat. Sitäpaitsi metrolla käsittääkseni matkustavat muutkin kuin hipsterit. Tai mistäs minä tiedän, kun yritän itse pysyä mahdollisimman kaukana metrosta...

Politiikasta en paljoa ymmärrä, mutta semmoista olen miettinyt, että karkea jako oikeaan ja vasempaan saattaa olla järkevää keskustelua silmällä pitäen liian kärjistävä. Uskoisin, että aika harva oikeistolainen on sitä mieltä, että aivan kaikkien pitää hoitaa elämisensä mahdollisuudet itse. Toisaalta vasemmalle kallistuneet epäilemättä ymmärtävät, että raha ei tule seinästä. Maailmassa on muitakin värejä kuin musta ja valkoinen.

Pitäisi enemmänkin keskustella siitä, missä se kohtuuden raja kulkee, mihin meillä on ihan oikeasti fyrkkaa ja miten huolehditaan siitä, että sitä fyrkkaa riittää jatkossakin. Tässä palataan siihen joskus linkkaamaani pylväsdiagrammiin. Sen mukaan nettomaksajia alkaa olla liian vähän suhteessa nettosaajiin. Sille asialle pitäisi jotain tehdä, jolloin palataan kysymyksenasetteluun siitä, onko ihan joka paikkaan todella ulotettava julkista lauttaliikennettä tai vedettävä maakaapeli huitsin nevadaan kahden asukkaan takia.

[Urpo Laine]

Joopa, mutta tuossa sähkönsiirrossa ei olla purkamassa toimivia liittymiä keneltäkään. Vaan puretaan toimivia avojohtoja ja muuntamoita romuksi, vaikka niillä on teknistä käyttöikää jäljellä.

Kyllä tuossakin on taas kyse perustuslain määrittämästä kansalaisten  tasa-arvosta.
Jokaisella tulee olla yhtä varma sähkönsyöttö, riippumatta onko asukas 5 km linjan päässä vai keskustassa.
Toki siirtomaksussa huomioidaan etäisyys, mutta se ei kata kustannuksia ( kainakaan komassa esimerkissäni).

Tuo etäisyyden vaikutus siirtohintaan onkin ihan uusia asia mulle. Käytössä kun on kaksi Elenian liittymää, toinen melkein keskellä kaupunkia ja toinen korvessa, niin ihan saman hinnaston mukaan siirto tähän saakka on laskutettu. Vai liittymismaksuakohan tarkoitettiin?

Perustuslaista ja tasa-arvosta kun en mitään ymmärrä, niin niiihin en ota kantaa.

[Markku Juusela]

Moro

Se sopis mulle vallan mainiosti että kaupungit ja kunnat hankkisivat omat rahansa mutta myös omat sapuskat materiaalit ym. heidän tulisi hankkia ja maalta toki voisi ostaa sitä sapuskaa ihan käypään hintaan kuten myös valmistusmateriaaleja,kamalan vähän kasvaa kaupungissa metsää ja eipä esim. kaivoksiakaan ihan hirveästi ole.
Mutta toden totta taitaa tämä nykyinen syseemi olla ihan toimiva vaikka isommat kaupungit väittävät että heistä tulee SOTEn maksumiehiä.

[Kari Sillanpää]

On tuossa joitain vääristymiä, esimerkiksi suurten teollisuusyritysten kunnallisverojen maksussa, siis mikä osuus menee tehdaspaikkakunnalle ja mikä osuus pääkonttoripaikkakunnalle ja missä se tulo tehdään, mutta taitaa ne helsinkiläiset silti sen metronsa maksaa?

On siinä sekin vääristymä, että aika moni valtion virasto työntekijöineen sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Eduskunnasta alkaen ja päättyen varmaan johonkin siltarumpuvirastoon. Tilastojen mukaan aika kovapalkkaista ja runsaahkolukuista sakkia siellä. Kovista palkoistaan joo maksavat veroa, vaan kun se kova palkka alun alkaenkin maksetaan valtionveroista, eli niiden veronmaksajien toimesta joilla veroprosentti on enemmän kuin kuntansa kunnallisveroprosentti. Eli virkahenkilöiden veroja ei pidä laskea Helsingin "hyväksi", koska heidän palkkansa suurelta osin maksetaan "maakuntien" väen rahoista.

Toinen juttu sitten asumistuet, aika suuri osa tsadin ja lähikulmien kotitalouksista saa asumistukea, senhän maksaa vissiinkin Kela? Elikkä niinku valtio. Taas kollektiivisesti maakunnasta osa niistäkin rahoista. Asumistukikulut ovat jotain 2 miljardia, en löytänyt tilastoa paljonko niistä menee pääkaupunkiseudulle.

[Jaakko Latvanen]

Tuohon Sillanpään kirjoitukseen sen verran, että eikös me makseta kunnallisvero siihen kuntaan, missä ollaan kirjoilla?  Ja eikös se Väyrynenkin ollut kirjoilla Keminmaalla, siellä Jalasmökissä?  En kyllä tiedä kansanedustajien tilannetta yleisesti, muuttavatko kirjansa välittömästi Helsinkiin, kun valtakirjansa saavat.  Erinäisten valtion laitosten, ministeriöiden ja muiden sellaisten työntekijät toki enimmäkseen myös asuvat pääkaupunkiseudulla ja maksavat kunnallisveronsa sinne, vaikka heidän palkkansa maksetaan kaikkien yhteisestä veropotista, ja työnsä tuloksen ainakin luullaan koituvan kaikkien hyväksi.

Malisen metroesimerkki on sinällään oikein, siinä on vain irroitettu yksi asia kokonaisuudesta.  Kokonaisrahavirrat taitavat kuitenkin olla toiseen suuntaan.

Muutama ajatus tuosta yhteisöllisyydestä.

Sitä jeppeä ei ole syntynyt, joka pärjää Suomessa yksin.  Ihmisten menestys perustuu vain ja ainoastaan yhteistyöhön.  Joka toista väittää, tehdään koe.  Kaveri jätetään keskelle korpea nyt, alkukesästä, yksin.  Alasti, ilman mitään mukanaan.  Luo siellä toimeentulonsa käyttämättä mitään jonkun muun ihmisen tekemää, eli tekee itse, luonnosta löytämillään raaka-aineilla, itse niistä tekemillään työkaluilla, asumuksensa ja hankkii ruokansa.

Ei tule seuraavaa kevättä näkemään.

Jokainen tarvitsee toisia.  Siksi meidän pitää elää niin, että kaikki pidetään mukana.  Voitaisiin tietysti lähteä siitä, että elintaso on korkeampi, jos tipautetaan heikoin aines pois.  Vaikka puolet.  Ja eteenpäin tällä radalla kulkiessamme, tulee päivä, että jäljellä on vain kaksi.  Joista toinen pudotetaan pois, ja se toinen ei yksin pärjää.

Siksi meidän on elettävä niin, että kaikille annetaan mahdollisuus, kaikki pidetään mukana.

Mutta pitääkö kaikille antaa tasavertainen ja yhdenmukainen toimeentulo?  Riippumatta siitä, mikä yksilön oma kyky, halu ja panos on?

Minun mielestäni ei.  Yksistään sen takia, että kokonaistulos on osoittautunut aika olemattomaksi tasajaon kokeiluissa.  Kun omalla tekemisellä on mahdollisuus rikastua, aikaansaaminen tahtoo lisääntyä.  Silläkin riskillä, että tuloksen jakautuminen ei aina ole oikeudenmukaista.

Ugh, olen puhunut.

jv

[Jouko Kuisma]

Joopa, mutta tuossa sähkönsiirrossa ei olla purkamassa toimivia liittymiä keneltäkään. Vaan puretaan toimivia avojohtoja ja muuntamoita romuksi, vaikka niillä on teknistä käyttöikää jäljellä.

Kyllä tuossakin on taas kyse perustuslain määrittämästä kansalaisten  tasa-arvosta.
Jokaisella tulee olla yhtä varma sähkönsyöttö, riippumatta onko asukas 5 km linjan päässä vai keskustassa.
Toki siirtomaksussa huomioidaan etäisyys, mutta se ei kata kustannuksia ( kainakaan komassa esimerkissäni).

Tuo etäisyyden vaikutus siirtohintaan onkin ihan uusia asia mulle. Käytössä kun on kaksi Elenian liittymää, toinen melkein keskellä kaupunkia ja toinen korvessa, niin ihan saman hinnaston mukaan siirto tähän saakka on laskutettu. Vai liittymismaksuakohan tarkoitettiin?

Perustuslaista ja tasa-arvosta kun en mitään ymmärrä, niin niiihin en ota kantaa.

Meidän tapauksessa on kaksi eri kuluttajaa samalla nimellä ( dementoitunut hoitokodissa asuva  95 v äitini). Kirkonkylässä kaksio ja syrjäkylässä em vanha talo. Molemmissa sähkönkulutus sama, lähes olematon ( molemmat pääsääntöisesti tyhjillään). Fortum laskuttaa kirkonkylän asunnon siirtukuluina alle puolet siitä, mitä syrjäkylälle.