Nyt on kyllä neuvot ja ohjeet niin kohallaan, että syvästi on kumarrettava ja kiitettävä veljeskuntaa.
Tuo liesituulettimen sulkupelti on sellainen sivusta eteen liukuva, kuin giljotiin ikään, mutta kyllä se aika tiiviin oloisesti istuu rakoseensa.
Tuo meijän liesituuletin putkistoineen sijaitsee vain reilun metrin päässä talon päädystä. Eli vois sen putken kääntää siellä vesikaton ja yläpohjan välissä vaakaputkeksi ja tuoda päädystä lautaseinän läpi pihalle. Jos ulostulo olisi päätykolmion yläkulmassa räystään alla, ei sitä tuiskukaan kovin helposti tukkisi. Silloin ilmeisesti perhosventtiili huippuimurin alle, ulostuloreikään oravaverkko, ja eristys myös siihen vaakaputkeen? Onkos Ossi sinulla se vaakaputki kylmässä tilassa? Jos noin tekisi, tulisi se huippari sinne vesikaton ja yläpohjan väliin kylmään tilaan. Jos tuo vaakaputki kaataa lievästi ulospäin, ei ehkä niin helposti tiputtaisi liedelle, mutta mitenhän sen vaakaputken jäätyminen talvella? Vai oiskos tuossa vaakaputkessa mitä muuta erikseen huomioitavaa?
Tuo vesikaton ja yläpohjan välitila voi nimellisesti olla kylmä tila, ja talvella varmasti onkin. Sen sijaan kesän hellekaudella, kun vesikattona on grafiitin harmaa (melkein musta) tiilikatto, saattaa siellä olla melko lämmintä. Eli Rauzi on varmasti siinä oikeassa, että trooppisella kaudella, kun vielä saattaa silloin olla sisällä ilmalämpöpumppu tekemässä viileätä, ja ulkoilma eriittäin kosteaa, niin kondenssi syntyy putken ulkopintaan. Oletettavasti minun ei kuitenkaan tarvitse niitä villoja enää kovin montaa kertaa (nyt 65v.) vaihtaa, vaikka tuon rakenteen jättäisi entiselleenkin, vaihtaisi vain ne villat kuiviksi ja tarkastaisi perhospellin olemassaolon ja toiminnan yläpäässä.
Keväämmällä joutuu sitten vaikean ratkaisun eteen: Ottaako tekijäksi jonkun ammattimiehen ja laittaa osan kustannuksista kotiteollisuusvähennyksiin, ja keskittyy itse siihen toiseen, yleistä hyväksyntää saaneeseen puoleen talkoissa. Vai yrittääkö ensin könytä sinne ikävän matalaan tilaan itse, aloittaa turaamaan, ja vasta sitten muistaa, että pitäähän ammattimiehenkin elää?
Kiittäen ja kumartaen Jaakko, taas on tietämys lisääntynyt!