Aihe: Kolvi hylkii tinaa

[Kari Sillanpää]

Otsikon kuvaamaan outouteen törmäsin tässä jo vähän aiemmin ja nyt taas.

Eli on tuollainen Wellerin kolvi, tai juotosasema jopa. Clas Ohlsonilta ostettu, lämpötilan säädöllä ym. Sähköpiuhoja koitin juotella eräässä projektissa, mutta eihän siitä mitään meinannut tulla kun tina menee palloksi kolvin kärjellä (tyyliin elohopea pöydällä) ja vierii oitis pois pöydälle. Kolvissa on lämpöä riittävästi, koskapa tina kuitenkin sulaa heti.

Kolvin kärjessä oli sellainen kirkas "kromin näköinen" pinnoite, tuntui hieman rasvaiselle, joten sipaisin sen pois hiekkapaperilla. Nyt se on kuparin värinen, olisko siis kärki rungoltaan kuparia. Sama pulma kuitenkin edelleen, eli tina taas pallona ja tippuu oitis.

Mulla on tullut tavaksi juotoshommissa sellainen että sulatan pienen määrän tinaa kolvin kärjelle, ja kolvilla vien tinan juotettavaan kohteeseen. Sula tina nestemäisenä johtaa lämmön kivasti kohteeseen, eli vaikka monisäikeiseen johtimeen, ja kun kohde on lämmin, tuon lisää tinaa tökkäämällä langan päällä kohteeseen, en kolviin. Ei oo kylmäjuotoksia tullut ja muutenkin on tuotokset kestäneet. Ja yleensä kolvieni kärjissä on ollut tinakerros heti ekasta käyttökerrasta alkaen mutta tähän kolviin ei sellaista ole muodostunut.

Onko mulla jotenkin huonoa tinaa? Mielestäni samasta rullasta olen ottanut muiden kolvien kanssa touhutessa eikä tällaista onkelmaa ole esiintynyt, eli voiko se olla kolvissa vika kuitenkin? Tina on ostettu vuonna 2000 Radio Shackista (USA), löytyi tämä vanha rulla romppeista kun siivoilin. Samassa siivouksessa hukkui se vähän paksumpi (ja vanhempi) rullallinen Super-Myynnistä 15mk:lla ostettua tinaa jota yleensä käytän, sitä en tällä kolvilla ole kokeillut Sisällä tässä Radio Shackin langassa on juoksutetta, sihahtaa kyllä, eikä kai nää mihinkään happane?

Perskuta, kirjoitellessa tuli mieleen että voiko tinalangan päälle tulla joku hapettumakerros joka tällaista aiheuttaisi?

Omat juotokset tosiaan satunnaisia, nää alkujaan 50-100g tinarullat tuntuu vaan kestävän ja kestävän

[Harri Kauranen]

Itellä kans joskus yks kolvi hylki tinaa,sain sen pelittään kun suolahappoo siihen sipasin.

[Hannu Hartikainen]

Kolvin kärjessä oli sellainen kirkas "kromin näköinen" pinnoite, tuntui hieman rasvaiselle, joten sipaisin sen pois hiekkapaperilla. Nyt se on kuparin värinen, olisko siis kärki rungoltaan kuparia. Sama pulma kuitenkin edelleen, eli tina taas pallona ja tippuu oitis.

Sitä pinnoitetta ei olis kannattanu hioa pois..Minulla on varmaan jo 25v ollu käytössä pienimpiin töihin Englantilainen Antex laatujuotin ja pinta on yhä ehjä.
Jos kupari näkyy,kärki alkaa vähitellen syöpyä.Ehkä ois auttanu pohjustaa se juoksutteella(vaalealla juotosrasvalla) ja tinalla.

Silti vaikuttaa oudolta..voisit vielä kokeilla hieroa kärkeen salmiakkia.Apteekin valkoista salmiakkia.Se putsaa ainakin kuparikärjet ihan kirkkaaksi.

[Reijo Huhtakangas]

Kolvin kärki pitää puhdistaa metallipinnalle, viilalla hiekkapaperilla tms, ja uittaminen suolahapossa ei tee pahaa, mutta pelkkä putsauskin riittää, rasvaa tai muuta töhnää siinä ei saa olla.

TV Vanha tinuri  Rexa..... Hautakivessäni tulee varmaankin lukemaan: "Paljon tinasit paljon pilasit, viimein kolvis kylmeni ......."  

[Hannu Hartikainen]

Kolvin kärki pitää puhdistaa metallipinnalle, viilalla hiekkapaperilla tms, ja uittaminen suolahapossa ei tee pahaa, mutta pelkkä putsauskin riittää, rasvaa tai muuta töhnää siinä ei saa olla.

Joo tinurin kolvi varmasti muttei  Wellerin kolvia,eikä muuten Antexiakaan.Siinä on kestopinnoite ja hän on nyt jo hinkannut sen pilalle.
 Rasvaa ne alkuperäiset ei kyllä säiky eikä edes sulaa muovia.Pinta hylkii melkein kaikkea muuta paitsi tinaa.

Mietinkin jospa se oli vale-velleri koska ostettu Uulssonilta 

[Hannu Hartikainen]

 Meitsi ku oli joskus -70 luvulla ekassa harjotuspaikassa Husqvarnalla Sörkassa  , niin sinne vielä yksittäistapauksina tuotiin jotain museokattiloita tinattavaks.  Yks sillon vanhempi kundi niitä teki, oikea stadinkundi, joka bamlas slangia, ettei dorkembi landepaukku bonjannu, hiffannu, eikä zennannu.

Mä en nyt kuule oikein zennaa missä kohtaa se Hussikka oli?
Olen siinä kulmilla varmaan ollu skidinä kesiä,siskojeni luona budjaillu..
Muistatko sitten lihismestan? Suomen parhaan! (Sörnäisten lihapiirakka)
Minä muistan aina,sehän sluuttas vasta 9o luvulla..

[Hannu Boman]

Kokeileppas ensin lämmitttää kolvattavana oleva kohde kunnolla ennen kuin tarjoat tinaa siihen..esim hyvin kuumennettu monisäikeinen johto suorastaan imaisee tinan

Mikä hiton kolvattavana oleva kohde

Työkalu on KOLVI ja sillä tehdään juotoksia. Kaikkiaan koko toimenpidettä kutsutaan juottamiseksi ei kolvaamiseksi!

Anteeksi .... en voinut itselleni mitään...

[Kari Sillanpää]

Kolvin kärki pitää puhdistaa metallipinnalle, viilalla hiekkapaperilla tms, ja uittaminen suolahapossa ei tee pahaa, mutta pelkkä putsauskin riittää, rasvaa tai muuta töhnää siinä ei saa olla.

Joo tinurin kolvi varmasti muttei  Wellerin kolvia,eikä muuten Antexiakaan.Siinä on kestopinnoite ja hän on nyt jo hinkannut sen pilalle.
 Rasvaa ne alkuperäiset ei kyllä säiky eikä edes sulaa muovia.Pinta hylkii melkein kaikkea muuta paitsi tinaa.

Mietinkin jospa se oli vale-velleri koska ostettu Uulssonilta 

Nojuu, siinä mielessä vale-welleri että ei tää ole niitä vaaleansinisiä ammattivehkeitä vaan harrastesarjaa, punainen väriltään, lämpötilan säätö kuitenkin ja 40W potkua Niitä "oikeita" wellereitä olen töissä käytellyt, ei niissä mitään onkelmia, ja kärki tosiaan toimii loistavasti. Tässä mun kolvissa on kärkenä semmoinen vaihdettava tavallinen pyöreä päästä litistetty puikko, vähän vastaava kuin monissa ei-säädettävissä. Tommone:

http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=1292&productID=10601&productCode=WHS40&brand=WELLER&mainProductGroup=JUOTTAMINEN&subProductGroup=JUOTINASEMA

Saa niitä näköjään ihan oikeasta työkalusinkaupastakin, vähä kalliimmalla hinnalla vaan Varaterät kympillä kolmen paketti, eli ei nyt suuri vahinko tullut siitä "pilalle hinkkaamisesta".

Kokeileppas ensin lämmitttää kolvattavana oleva kohde kunnolla ennen kuin tarjoat tinaa siihen..esim hyvin kuumennettu monisäikeinen johto suorastaan imaisee tinan

Juu kyllä mulla se tina otti johtoon, ja liittimeen myös, mutta tosiaan kolvin kärjessä ei nööli pysynyt. Sain homman tehtyä mutta hankalaa se oli. Tottumuskysymys ehkä. Toinen missä kaipasin sitä että tina tarttuisi kolviin oli se että yleensä uitan tinaa reiluhkosti ja kerään sitten liiat pois kolvin kärjellä. Sekään ei tällä onnistunut, monilla muilla kyllä on niin tehty.

Näin käy  kun kolvin kärki "palaa" eli silloin tina helmeilee pois. Siihen auttaa kun oikealle (ei liian kovalle) lämmölle säädeltyyn kärkeen sulatetaan jouksutteellista tinaa ja  pyyhitään kärkeä tussuun...siis tinatussuun joko kasteltuun tai lankavyyhti tussuun ,sitä sulatus /pyyhi hommaa niin kauan kun tina taas jää kärkeen nätisti ...jos kolvi on kauan päällä ja lämpö korkeahko joutuu tämän homman tekee aina uudelleen...

Jaa, eipäs tullut pieneen mieleeni että kolvi olisikin liian kuuma. Kylmäksi kuvittelin kun ei juoksutekaan saanut tinaa tarttumaan kolvin nokkaan. Olen jonkun kulahtaneen/syöpyneen tai muuten rytöisen ison kolvin huoltanut putsaamalla kärjen ensin harjalla, sitten tuhrannut siihen tinaa kertomallasi tavalla. Mikäs olisi sellainen sopiva lämpötila normaalille ei ROHS-tinalle? Tossa mun laitteessahan on säätöpyörä kelssius-asteikolla. Pesusienenpalahan löytyy kolvin telineestä myös

Tämmöiseen lentolaitteeseen piti moottori-nopeudensäädinkombinaatio vaihtaa, ja akun liittimet oli vääränlaiset

[Hannu Hartikainen]

Jaa, eipäs tullut pieneen mieleeni että kolvi olisikin liian kuuma. Kylmäksi kuvittelin kun ei juoksutekaan saanut tinaa tarttumaan kolvin nokkaan.

Ai jai Kari,nyt on Nuuttipukki vihainen kun et vielä ole kuusta kantanut ulos 

Juu nääs minulla ei ole yksikään juotin(4 erilaista) säädettävissä niin ei ole ollut kärki ikinä niin kuuma ettei tina tartu.Ongelmahan voi tosiaan johtua siitä..En ole niin hienostellut tuon juottamisen kanssa että ymmärtäisin lämpötilan merkitystä muuta kuin IC piirit ja transistorit olen toki yrittänyt mahdollisimman pikaisesti mutta silti riittävästi juottaa kiinni.

Rankempiin hommiin sitten löytyy ns. juotosvasara,josta varmaan Rexakin kertoili,sen kanssa voi myös happoa lutrata kun teräspeltiä tinaa,joudun ensin hapottamaan pinnat että tina tarttuu.Harvemmin semmosta nykyään enää tosin on..Hyvä jos enää muistaa miten toimitaan.Keitettyä juotoshappoa valmistetaan ensin sinkistä ja suolahaposta keittämällä.Eikse näin mennyt 

Pikkupoikanahan tommosia tuli enemmän puuhattua,se oli kivaa hommaa kun happo iloisesti porisee ja lämpenee kun sinne heittelee sinkinpaloja ja käry pistelee sieraimissa-taisin olla tinurin apurina 

[Hannu Hartikainen]

Terv.
MIL luokituksen käsinjuottamisessa hyväksytysti suorittanut.
Mitä tuo sitten tarkoittaa, no vastaavaa kuin luokitukset hitsauksessa, mutta juotospuolella.

Missäs tuon MIL luokituksen olet suorittanut-armeijassa ??
Minä kun oon vaan käyny elektroniikkakytkijän puolen vuoden(vai vuoden) kurssin AEL:ssä,ja työharjoittelussa olimme Sabik Oy:ssä joka valmistaa ja toimittaa Suomen sähköiset opasteet,mm lentokentät,moottoritiet,rautatiet,laivaväylät, jne..Toinen puoli kurssilaisista harjoitteli Enstolla,se vasta oli mälsä paikka.
Yks näppäräsorminen kalastajan tyttö saaristosta pääsi Sabikille töihin.Minä en kun naiset kuulemma pomon mielestä olivat pikkutarkempia juotoksissa 
No toisaalta en minä ehkä sinne olis halunnutkaan nyhräämään kolvien kanssa..ainoo hyvä että ois ollu lyhyt työmatka.Lentäväksi huoltomieheksi olisin kyllä tähdännyt(heillä oli 2 semmoista jo) koska se oli jo ennestään tuttua hommaa sähköpuolelta,ja olinhan irtisanonut itseni liian pitkiksi venyneiden työmatkojen/aikojen takia..Porvoon saaristosta aikasin aamulla Espooseen 120 km ja sitten koko pitkä päivä tien päällä ei kiitos enempää.Lopetin siinä vaiheessa kun aloin torkahdella Porvoon lähetyessä ja aurauskepit herättivät minut pari kertaa.Se varoitus riitti.

Sabik Oy oli siihen aikaan Pellingin saaristossa,nykysin mantereella Porvoossa.Oli muuten edelläkävijä LED tekniikan käytössä.Ne oli ns. kirkkaita teholedejä.Piirikorttejahan siellä rakennettiin aika paljon ja robotteja ei juotoshommaan käytetty.
Huippukallista käsityötä eikä kilpailijoita.Omistaja on hyvin innovatiivinen henkilö,senverran tuli tutuksi..

[Reijo Huhtakangas]

Kolvin kärki pitää puhdistaa metallipinnalle, viilalla hiekkapaperilla tms, ja uittaminen suolahapossa ei tee pahaa, mutta pelkkä putsauskin riittää, rasvaa tai muuta töhnää siinä ei saa olla.

Joo tinurin kolvi varmasti muttei  Wellerin kolvia,eikä muuten Antexiakaan.Siinä on kestopinnoite ja hän on nyt jo hinkannut sen pilalle.
 Rasvaa ne alkuperäiset ei kyllä säiky eikä edes sulaa muovia.Pinta hylkii melkein kaikkea muuta paitsi tinaa.

Mietinkin jospa se oli vale-velleri koska ostettu Uulssonilta 

Kyllä minä tuon Wellerini kärjen olen aina putsannut hiekkapaperilla ja suolahapolla, ekan kerran jo parikymmentä vuotta sitten, ja edelleen sillä tinataan aina kun tarvetta on, isommat kolovit on sitten raakempaan käyttöön, eniten kuitenkin käytän sitä toista Welleriä, siis pikakolvia.

[Kari Sillanpää]

Jaa, eipäs tullut pieneen mieleeni että kolvi olisikin liian kuuma. Kylmäksi kuvittelin kun ei juoksutekaan saanut tinaa tarttumaan kolvin nokkaan.

Ai jai Kari,nyt on Nuuttipukki vihainen kun et vielä ole kuusta kantanut ulos 

Juu nääs minulla ei ole yksikään juotin(4 erilaista) säädettävissä niin ei ole ollut kärki ikinä niin kuuma ettei tina tartu.Ongelmahan voi tosiaan johtua siitä..En ole niin hienostellut tuon juottamisen kanssa että ymmärtäisin lämpötilan merkitystä muuta kuin IC piirit ja transistorit olen toki yrittänyt mahdollisimman pikaisesti mutta silti riittävästi juottaa kiinni.

Vanha kuva... Otettu vissiinkin uudenvuoden päivänä tai niillä main

Mullakin aikaisemmat kolvit ovat olleet niitä "suorasähköisiä", eli töpselin perässä. Pienempi niistä alkaa olla finaalissa (kärki kulunut) joten ajattelin että jospa tuollaisella "hienolla" olisi mukavampi näitä satunnaisia juttuja turailla. Ergonomia tuossa on kyllä kohdillaan. Lähinnä niissä 230V versioissa jurppii se lyhyt mutta kankea virtajohto joka ainakin noissa alle kympin hintaisissa tuppaa olemaan, ei pysy telineessä eikä teline meinaa pysyä pöydällä kun johto kikaa. On mulla sellainen iso bilteemalainen kanssa noihin vähän krouvimpiin hommiin.

Niin, siis tinasit(te) peltiä, tarkoitatko että pinnoititte peltiä tinalla?

[Hannu Hartikainen]

Lähinnä niissä 230V versioissa jurppii se lyhyt mutta kankea virtajohto joka ainakin noissa alle kympin hintaisissa tuppaa olemaan, ei pysy telineessä eikä teline meinaa pysyä pöydällä kun johto kikaa. On mulla sellainen iso bilteemalainen kanssa noihin vähän krouvimpiin hommiin.

Niin, siis tinasit(te) peltiä, tarkoitatko että pinnoititte peltiä tinalla?

Minulla on nyt pari kolvia joissa on ohut ja taipuisa johto,Britti ja Kiinalainen joka tais maksaa vitosen.Bilteman isommassa on varsikin pakkasella jäykkä johto ja sentakia kökkö.Aika usein olen joutunu talvella ulkona tekemään juotoksia.Kumijohto on sitten eri asia siinä vasaramallissa..

Esim jos nyt sinkkipelti löylykauhaa tai kastelukannua pitää korjata.Nyt ei kylä tarvii kun ovat kuparia ja muovia 
Joskus on tarvinnut joku sähköjohdinkin tai maadoitus tai muu osa liittää teräspeltiin kiinni,sillä hapolla se kyllä onnistuu oikein hyvin.Mutta harvinaista on minun hommissa..hyvä kumminkin muistella miten se tehtiin ja apteekin happoa mulla on parikin pulloa.

[Lauri Puirola]

Kolvaamisella tarkoitetaan mm. kiväärin piipun mikrohiomista lyijytapin ja hiomatahnan avulla.
Siis sisäpuolelta.


L&K.

[Antti Jokinen]

Minäpä ihan uteliaisuuttani tarkistin asian Kotuksen sanakirjasta
sekä Nykysuomen Sanakirjasta:

Sanaa 'kolvata' ei löydy.

Urbaanista sanakirjasta tosin löytyi, mutta se käsittelee lähinnä slangisanoja.