Aihe: valuraudan halkeaman hitsaus?

[Antti Jokinen]

Mitä sanovat meidän metallurgimme, saako tuollaisen halkeaman hitsattua kestäväksi? Raami tietenkin irrotetaan pianosta ensin.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Tatu Keränen]

Riippuu paljon valun laadusta kuinka hyvin hitsaus onnistuu. Jotku valut on tosi hyviä hitsata, toisiin ei tule minkäänlaista pitävää saumaa.

[Osmo Leikko]

Messingillä juottaminen on yksi vaihtoehto.

[Antti Jokinen]

Minkälainen vetolujuus messingillä on? Tuohon raamiin kohdistuu melkomoinen jännite.

[Timo Junno]

En ole asiantuntija hitsauksissa enkä soittimienkaan kanssa, mutta tuli mieleen mahtaako hitsattu osa elää hitsauksen jälkeen kuinka paljon ja kuinka kauan. Valurautaosiahan kait on joskus vanhennettu sen takia, että muoto olisi vakiintunut ennen kuin tehhään konneistukset.

Eli voipi olla että viritys ei aluksi pysy kohillaan jos mennee puikottaan...

[Antti Jokinen]

Messingillä juottaminen alkoi kiinnostaa ja vaikuttaa järkevältä ratkaisulta.
 
Kun tutkin netissä hitsausohjeita valuraudalle, niin ymmärsin, että hyvään lopputulokseen vaaditaan koko raamin kuumentaminen uunissa (300-600^o), eikä niin isoja uuneja monessakaan pajassa ole.

Messinkijuottamisessa juote imeytyy kapillaarisesti halkeamaan ja täyttää sen kokonaan. Paikallinen lämmitys riittää raamille.

Olenko ymmärtänyt oikein?

[Tatu Keränen]

Kuinka hopea juotos, hopeahan ottaa kiinni lähes joka metalliin. Vanhat rallimiehet sanovat korjanneen ennenaikaan auton valurautakansia hopealla juottamalla. Hopea sulaa vähemmällä kuin messinki ja on parempaa juoksemaan. Omakohtaista kokemusta ei kyllä valuraudan juottamisesta ole, hitsauksesta jonkunlaista.

[Timo Eronen]

http://jasper.fi/tuote/certanium-889-sp/

Tällä puikolla olen korjannut päivätöissä ( kunnossapitoasentaja), monet hankalat valuosat. Erikoinen puikko kyllä, jos rupeaa sauma näyttämään huokoiselta,tyyliin tulivuoren kraateri, vedetän uutta päälle MUTTA ei hakata kuonaa irti ja toinen sauma niskaan...

Suosittelen

[Hannu Hartikainen]

Ei hyvää päivää..nyt eletään 2010 lukua.
Miksei kukaan migillä hitsaamista ole ehdottanut?

Useimmin nykyisin toimii,ja monille hankalammin toteutettavat messinkijuotokset ja valurautapuikkohitsaukset voi unohtaa sinne 70 luvulle.Esilämmitystä ei tarvita.

Se että kestääkö tuossa kohta pianoa mkään hitsaus on kokonaan eria asia.
Luultavasti kannattaisi vielä sauman päälle hitsata tai muutoin kiinnittää tukilevyt...

[Tatu Keränen]

...
Miksei kukaan migillä hitsaamista ole ehdottanut?

Siksi kun se ei onnistu sillä.

Kyllä puikkohitsaus(MMA) on nykypäivää monessa paikassa, kuten valuraudan korjauksessa, kun sille ei ole vielä tullut parempaa vaihtoehtoa.

[Stefan Holmström]

Täällä hitsataan punaislla puikoilla valurautaa. Hienosti korjasivat Högforsin luukun.

[Hannu Hartikainen]

...
Miksei kukaan migillä hitsaamista ole ehdottanut?

Siksi kun se ei onnistu sillä.

Kyllä puikkohitsaus(MMA) on nykypäivää monessa paikassa, kuten valuraudan korjauksessa, kun sille ei ole vielä tullut parempaa vaihtoehtoa.

Ootkos kokeillu ikinä ?
Ei se ehkä tuohon pianon korjamiseen käykkään mutta esim traktorin haljennut perä kestää hyvin.Kuvat laitoin tänne pari kesä sitten ja on sillä konstilla vaan aika moni muukin hitsannut onnistuneesti.Semmosta kappaletta ei kummnkaan voi punaiseksi lämmittää jossa on öljyt tai vedet sisällä(pumppu yms)niinkun migillä hitsattaessa oikeastaan kuuluisi.Tai sitten vois kai vetää tigillä ja certaniumilla..jos ei oo muita vehkeitä.

Muta pienissä,pienissä pätkissä jos puikolla kylmähitsauksena.Kappale ei sais lämmitä ees niin että kättä polttaa..

[Risto Saastamoinen]

Kyllä migillä voi valurautaa hitsata, Hannu on oikeassa ainakin minun mielestäni. Jos puikolla, niin ennen ainakin pyrittiin kappale lämmittämään aika kuumaksi, ja sitten lyhyillä saumoilla mieluummin ns taka-askelhitsauksena, ja kevyt sauman takominen aina välillä, sen pitäisi poistaa jännityksiä. Ja sitten kun sauma on saatu hitsattua, peitellään kappale esimerkiksi kvartsihiekkaan jäähtymään hitaasti ettei pääse kutistuessaan halkeamaan. Näin siis ennen vanhaan, tästä päivästä en tiedä mittään, ja loput unohdin...

[ahti salonen]

Noi traktorin peräkopat taitaa olla valuterästä ,hitsaus onnistuu ihan 48 : sin puikolla.

[Kari Sillanpää]

Täältä ääni messinki- tai hopeajuotokselle. Hitsaaminen melko varmasti aiheuttaa vetelemistä, ei hyvä juttu soittopeleissä (paitti haitareissa). Pianon runko kuitenkin on suurehko kehikkorakenne, vetely voi saada sen ratkeamaan muualta... Ja juottaminen prosessina onnistuu melko varmasti vaikka perusaineen koostumusta ei tarkkaan tiedettäisikään.

Juottaessakin tietysti koko kappale olisi hyvä saada aika kuumaksi, onnistuu homma paremmin jos ei tohon lämpö karkaa kylmään rautaan.

Kuinkas se noin on haljennutkin? Ei kai ole mennyt joskus epävireeseen liian kireeseen?