No joo, taas.
Kun mäntämoottorin mäntä ja osa kiertokankea tekee edestakaista liikettä, syntyy tuon massan suunnan muutoksista liikkeensuuntainen massahitaus tai -voima, joka aiheuttaa tärinää koneessa. Tekemällä kampikammion limput epätasapainoisiksi, voidaan osa tuosta edestakaisesta massavoimasta poistaa. Jos se poistetaan kokonaan, häviää männän liikkeen suuntainen häiriö, mutta samalla syntyy yhtä suuri häiriö, nyt vain 90 astetta eri suuntaan. Jos tasapainotus on 50 %, jää jäljelle yhtä suuri häiriö sekä pysty-, että vaakasuoraan. Useimmissa moottoreissa tuo tasapainoprosentti on 50 - 70 välillä. Mutta uskokaa hyvätmiehet, että tasapainoon sitä rakennetta ei saa ilman erillisiä tasapainoakseleita! Tuohon prosenttiin vaikuttaa mm. rungon rakenne, eli pyritään saamaan syntyvä värähtely sellaiseen suuntaan ja voimaan, että minkään rakenteen ominaisvärähtelytaajuus ei satu samaksi, eli pyritään välttämään isot resonoinnit. Rivinelonen menisi teoriassa tasapainoon, jos kiertokanget olisivat äärimmäisen pitkät, käytännössä siihenkin jää toisen asteen häiriö, koska mäntä ei ole matkansa puolivälissä kammen 90 asteen kohdassa, eli käännös ei ole sama ylhäällä ja alhaalla.
Sitä yritän sanoa, että on varmasti olemassa seppiä, jotka saavat moottorin käymään tasaisemmin kuin tehdas. Mutta ei ihan yksinkertaista keittiövaakatekniikkaa käyttäen! Esim. kiertokangen massan integroiminen sen pituutta vasten olisi osattava!
Mitä tuohon jawan akseliin tulee, niin ensin se on saatava suoraksi. Jos heittoa jää kaksikin satasta, sen vaikutus on hehtaaripyssyalueella verrattuna noihin tulppauksien painoihin.
Tämä oli minun mielipiteeni, jollain toisella on omansa, mikä saattaa olla vähintään yhtä oikea.
Jaakkovaakko