Tämä on Top 1 aihe täällä ja mikäli tähän ketjuun kortensa kantaa niin vastaa muukin kuin kaiku eli mitä se sitten tarkoittaa selkosuomeksi itse kullekkin tämä museoajoneuvoaate ja se status miksi se 2 tai
4 pyöräinen ei muka museoajoneuvo olisi koska on vanha ja suurinpiirtein sinnepäin kaukaa katsoen ja huonossa valaistuksessa?
Minusta henkilö jolle riittää ajopelin vanha ikä ja toimivuus osilla kuin osilla sekä tavoitteena vakuutusmaksu 30e vuosi ei oikein vakuuta aatemaailmallaan mitä museoajoneuvo ideana alunperin.
Toisaalta en ymmäärrä pultinkantojen syynäystä tai osan iän määrittämistä valmistenumeron perusteella juuri ko laitteeseen kelvolliseksi mikäli se on samanmoinen kuin pitääkin ym niuhotusta ja mitä hankalampi tapaus
kysessä harvinaisuudellaan löytääkkin korvaava parempikuntoinen/ juuri oikeanmoinen osa,hyväksyn pikkasen erimoisenkin esim "vuotta uudemmasta tai vanhemmasta",tokko se maailmaa romahduttaa keneltäkään.
Kilikakalikromeja tokko miltään tehtaalta tullut uutena ja jos niin esitteistä löytynee kuvia jne moisista kuin muistakin yksityiskohdista...jos viitsii etsiä eli on oikeasti kiinnostunut asiasta.
Tunturi+Solifer osastot kuuluu niin helppoihin tapauksiin mielestäni saada kelvollinen museoajoneuvo aikaiseksi kohtuudella ettei nokankoputtamista.
Minusta hienosti entisöidyillä museoajoneuvoilla tulee hienon sään kilometrejä niin maltillisesti ettei se pitäisi kenellekkään ongelma oleman,edes naapureille.
Ongelmana minusta enempikin nämä liian nykyaikaiset museo mp:t joilla voi kylläkin ajaa melkein kuin nykypyörillä ja moisia hyväkuntoisia löytyy ken semmoisia haluaa,valinnanvaraa ainakin piisaa.
Museointikin helppo nakki ,eipä niistä turhan paljon yksityiskohtia näe eli karkeasti jos peitemuovit ehjät ja vaimennin ei kovin tuning niin "thats it.."
Ikävä juttu taas sohaista ampiaispesään mutta olinpahan taas eilen tuossa pienehköllä mutkaisella asfalttitiellä hikifillaroimassa missä pari japanilaista "mustakilpistä" kyykkypyörää veti peräkanaa.... piiiitkääään ... tuplalakua kunnon kuminkäryn jäädessä jälkeen leijumaan kuin ennenmuinoin jenkkiautoilla ja mikäs siinä
kun intoa+tehoa piisaa ja kumiahan löytyy kaupasta mutta onko moinen sitten aatteeltaan museoajoneuvon harrastamista ja mikähän perusmotiivina museointiin,siihen ottakoot jokainen kantaa itse.
Oisko ollut vaan jäykkä kytkin ,hirttänyt kaasu tai luikkaat kumit

mutta en hurraisi museoajoneuvon ilosanomaa julistavana mainoksenakaan maallikolle tai viranomaisille.