Joo no kuka lykkää tonneja,kuka ei, sehän riippuu täysin lähtökohdasta,ostohinnasta ja aparaatin yleisyydestä osien hintojen ja niiden saannin suhteen kuin haluaako kaiken olevan kuin tehtaalta rullatessa,normaalin hieno,alkuperäisen kulunut harmaavarpunen vai semmoinen nippanappa riman ylittäjä vähän sinnepäin osillakin kasattuna,kunhan nyt saa museokilpiin ja edut?
Omien käsien taidot kuin kyvykkyys vieraiden osien soveltamisesta ja sovittamisesta huomaamattomasti kokonaisuuteen vaikuttaa paljon kulutettuun hintapuoleen,monesti pakosta koska kaikki meistä ei entisöi top 10 mopoja joiden kanssa monesti vaan hyllystä uusilla osilla niputtamista ja varmaan valmiitakin löytyy valinnanvaralla ettei kovin huonosta kannata edes aloittaa.
Onko kaikilla mopoilla sama vakuutusmaksu per vuosi,ei kait? Kait kulupuoleen vaikuttaa onko liiteri täynnä projektimopoja vai vaan 1 kerrallaan pidempäänkin omistaen ja värkäten jolloin ei ehkä olla niin laskutikun kanssa kimpassa joka nippelistä jolloin museointi on aika luonteva jatko työketjuun "kannatti"rahallisesti tai ei. Museoinnin ja normaalivakuutuksen eron laskeminenkin pilkuntarkasti kuulostaa myös oudolta,en ymmärrä pointtia mutta väliäkö tuolla...
Luonnollisesti kaikki mopot ei edes täytä museoinnin alkuperäisyyskriteereitä eikä toivottavasti olekkaan silloin museomopoja eikä se niitä huononna tai omistajaansa milläänmuotoa!!
Mikä on oikea taso hyväksyä tai hylätä ja millä se mitataan pysyykö sallituissa kriteereissä,kuin veteen piirretyyn viivaan lorottaisi.
Ei museovehkeessä tarvi mitään käyttöönottoilmoituksia vaikkahan menisit ensi yönä,jouluaattona tai juhannuksena ruovittamaan rapapeltoa,kiertämään rundia tai ajelisit visiitille mummolaan aamusta,niissä on vakuutus vuoden jokaisena päivänä,vain käyttöpäivät rajoitettu oman tunnon mukaan siihen kuukauteen, pätki miten lystäät.
Sekin on monesti liikaa suomen ilmasto huomioiden ja laitteen kunnon säilyttämisen kannalta,käyttikset pihassa erikseen ollen yleensä 4 renkaalla ,kopilla ja niin helppoja valintoja pikalähtöön.
Mutta museovehje on monelle semmoinen juttu että saa tavallaan virallisen ulkopuolisten hyväksynnän työlleen ja lopputulokselle paperille kirjoitettuna kuvan kera,tavallaan päästötodistus koulumaailmaan verrattuna jota vaan valitettavasti käytetään väärin,arvosanoja väärennellään jälkikäteen osienvaihdoilla sekä päästötyötä huonosti pidellen eikä kaikki "opettajat" ole erityisen päteviä arvioimaan tittelistään huolimatta,aineita merkeiltään+malleilta on tuhottomasti,mutta vaihtelevalla menestyksellä pistetään arviot paperille ja sitten vuosien päästä tai tuoreeltaankin kaupitellaan hyväuskoisille ties mitä tee-se-itse kyhäelmiä pikkasen omaan pussiin pelaten ja tämän "todistuksen"vähäistäkin arvostusta murentaen kunnes sen arvo on rutistettu paperitollo roskiksessa...
