Se onkii tuo myötävän tavaran hinnotteu, varsinnii nuissa konekaupoessa, oltava ihan kohillaan.
Anoppi kun luopu vanahasta apumoottorilla varustetusta Ieva-onpelukonneestaan, niin Hiän sano mulle että myö se poes ja piä rahat.
Minä laetoen sen Tori-palstalle myöntiin, ja äkkinäesyytäni panin sille hintapyynnöksi 40 eoroo. Kukkaa ei ies kysyny.

Jonkun kuukauvven piästä ilimotin sitä uuvelleen, ja sillon olin jo sen verran viisastunu että pyysin sillä kuuttakymppiä.
Ensimmäenen soettaja haki sen samana päevänä sillä kuuvellakympillä, ja ennenkun kerkesin poestoo ilimotuksen, nii vielä kaks muutakii oes halunna sen ostoo.
Sillä toesella kerralla muistin onneks hevoskauppamies Valdemarin opetuksen: "Jos ei kauppa käy tuolla hintaa, niin täytyy nostaa hintaa."
