Moro
En suinkaan ole henkeen ja vereen yrittäjien puolella,päinvastoin,mutta asioilla kun on aina se toinenkin puoli.
Harva yrittäjä perustaa yrityksen että kyläläisille saataisiin töitä,pelkästään sen takia että suolalihan tilalle leivän päälle saisi kaviaaria.
Osinkojen jaosta on usein puhetta ja kun ne nyt ovat tilanteeseen nähden suuria niin eipä firmat investoi kun ei ole tarvetta ja on myös katsottava tulevaisuuteen.Asiasta oli Aamulehdessä kaikkien järkeen käypä hyvä kirjoitus.
Mielestäni seuraava kannattaa lukea tarkkaan ja ajatuksella,kirjoituksessa on pelkkiä faktoja eikä asia muuksi muutu.
Ja sitten vielä osikoverotuksesta.Yhtiö on maksanut voitostaan 20 % veroja ennen osinkojen maksua ja osingon saaja maksaa lisäksi pääomaveroa 30-34 % joten noin puolet yhtiön maksamasta summasta menee valtion pohjattomaan kassaan.Asia ei tietysti ole aivan noin kun kerroin kun on joitain laskennallisia juttuja mutta pääsääntöisesti kuitenkin noin.
Osingonjako on oikeutettua
9.2.2016 | Mielipidekirjoitus | Mielipide | Aamulehti
Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina ja suuren työttömyyden vallitessa aika ajoin käydään keskustelua osakeyhtiöiden osingonjaon oikeutuksesta. Eräät tahot katsovat, että yhtiöiden tulisi osaltaan kantaa vastuuta kaikkien ihmisten hyvinvoinnista. Käydyissä keskusteluissa asetetaan useimmiten vastakkain voittoa tuottavan yhtiön osingonjako ja mahdollisesti samanaikaisesti sen piirissä ehkä toteutettavat irtisanomiset. Tällöin joko ei muisteta tai tiedetä, että osakeyhtiö ei yleensä ole sosiaalinen laitos, vaan lain mukaan sen toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajilleen. Osakkeenomistajat, sijoittaessaan varoja yhtiöön, ottavat tietoisen riskin. Jos yhtiö ajautuu konkurssiin, tehty sijoitus menetetään. Jos yhtiö menestyy ja tuottaa voittoa, koko tulos verojen jälkeen, yhtiön vapaa oma pääoma, on heidän käytettävissään. Kun useimpien osakeyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi, juuri keväisin pidetään ne yhtiökokoukset, joissa päätetään voitonjaosta. Suurten pörssissä noteerattujen teollisuusyritysten osalta absoluuttista tulosta on pienentänyt liikevaihdon pitkään jatkunut supistuminen. Suomalaiset teollisuusyritykset eivät ole kyenneet ottamaan osaansa euroalueen talouskasvusta. Tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta supistunut peräjälkeen jo neljättä vuotta. Kysynnän vähentyessä ja liikevaihdon supistuessa yhtiöt ovat joutuneet tehostamaan toimintaansa. Tällöin kannattavan toiminnan ylläpitämiseksi irtisanomisiltakaan ei aina ole vältytty. Yhtiön johdon velvollisuutena on kuitenkin ajatella vain omistajiaan, ei koko yhteiskuntaa. Työväenliikkeelle osinkojen maksaminen tällaisina aikoina tuottaa tuskaa, koska ne haluaisivat uusia investointeja jotka toisivat työpaikkoja. Yhtiöiden ei kuitenkaan kannata investoida tilanteessa, jossa tuotantokapasiteettia on edelleen vapaana. Kun teollisuudessa on käyttämätöntä kapasiteettia eikä uusille investoinneille ole taloudellisia edellytyksiä, suuremmat osingot antavat signaalin yhtiön johdon luottamuksesta tuleviin aikoihin. Jos pelkona olisi suhdanteiden jatkuva heikentyminen, yhtiöt eivät kasvattaisi maksamiaan osinkoja, vaan turvaisivat vahvalla kassalla yhtiön jatkuvuuden vaikeiden aikojen yli. Esitettyjen ennusteiden perusteella on todennäköistä, että osakeyhtiöiden viime vuoden tuloksista maksettavat osingot kasvavat edellisestä vuodesta. Nordean ennusteen mukaan kaikkien kotimaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden yhteenlasketut osingot saattaisivat kasvaa jopa 11,8 miljardiin euroon. Kun investoinnit ovat vähäisiä ja yhtiöiden omavaraisuudet kohdallaan, osinkoja voidaan maksaa reilusti. On arvioitu, että yhtiöt maksaisivat viime vuoden tuloksestaan jopa runsaat 80 prosenttia osinkoina. Tällöin on muistettava, että aikaisemmilta vuosilta ehkä jakamatta jäänyt voitto jää vahvistamaan tasetta yhtiön vapaana omana pääomana. Osakkeiden omistus kuitenkaan ei ole mikään harvojen oikeus. Kuka tahansa voi milloin tahansa ostaa taloudellisen asemansa salliman määrän minkä tahansa julkisesti noteeratun yhtiön osakkeita. Pekka Pinomaa
