Kirjoittaja Aihe: Miten uudistaa kromaus lokasuojasta?  (Luettu 18474 kertaa)

Toukokuu 08, 2015, 08:22:35 ap
Vastaus #15

Pauli Piirainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 55
Vai on kromauksen korroosion kesto, kehittynyt, Tuntuu vaan että nykyajan kromin ei tarvitse kuin nähdä vettä, niin kohta kukkii. Suositellaan kromipintojen vahauksia, öljyämisiä, ym. Monissa vanhoissa metsäautoissakin kromi kiiltää vaikka ei ole neljäänkymmeneen vuoteen vahaa nänhnykkään ja tuskin sitä ennenkään. Onko tämä mainio uusi niklausysteemi käytössä vain Suomessa vai minkävuoksi esim englannissasekä että jenkeissä painotetaan kuparointia. Sanoisin että kromauksen säänkesto on mennyt hurjasti alaspäin, eikä kehittynyt ainakaan parempaan suuntaan, vaan helpottamaan kromamoiden työtä/ katetta.

Toukokuu 08, 2015, 08:38:22 ap
Vastaus #16

Pasi Pitkänen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 315
Mä olen tähän asti käyttänyt Rautiota Turussa, eikä ole ollut valitettavaa. He käyttävät kuparia pohjalla.

Mitäs mieltä olette niiteistä? Voisko ne olla kuparia vai pitääkö olla terästä?

Sitten vielä itse niittaamisesta. Olen viimeksi niitannut kouluaikoina jonkun löylykauhan kupin kiinni, eikä mulla nyt ole oikeita välineitäkään tarjolla. Olisko tietoa, kuka voisi Turun seudulla auttaa niittaamisen kanssa?
-Pasi-

Honda CB1100F -83
Honda CB750F -81 (myyty)
Honda CB125B6 -77

Toukokuu 08, 2015, 10:02:57 ap
Vastaus #17

Ipi Laaksonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1361
Vai on kromauksen korroosion kesto, kehittynyt, Tuntuu vaan että nykyajan kromin ei tarvitse kuin nähdä vettä, niin kohta kukkii. Suositellaan kromipintojen vahauksia, öljyämisiä, ym. Monissa vanhoissa metsäautoissakin kromi kiiltää vaikka ei ole neljäänkymmeneen vuoteen vahaa nänhnykkään ja tuskin sitä ennenkään. Onko tämä mainio uusi niklausysteemi käytössä vain Suomessa vai minkävuoksi esim englannissasekä että jenkeissä painotetaan kuparointia. Sanoisin että kromauksen säänkesto on mennyt hurjasti alaspäin, eikä kehittynyt ainakaan parempaan suuntaan, vaan helpottamaan kromamoiden työtä/ katetta.

Tämä nykyinen huono korroosionkesto johtuu pitkälti siitä että varsinkaan Suomessa ei tehdä juurikaan muuta kuin nk. "huonekalukromausta".
Kiinan kromit on sitten vielä oma lukunsa :) Kyllähän se paksu kupari siellä alla keston kannalta hyvä asia on. Joku vanha Mossen puskuri ei tosiaankaan juurikaan ruostu.

Toukokuu 09, 2015, 23:08:58 ip
Vastaus #18

Ipi Laaksonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1361
Tuosta kromipintojen vahauksesta vielä sen verran,että se kannattaa aina,varsinkin nykyisten "huonekalukromin" kanssa. Harrastevehkeissä jotka eivät joudu suolan yms. kanssa tekemisiin ja ovat muutenkin vähän ulko olosuhteissa tämäkin kromi kestää "maailman tappiin" hyvin vahattuna.

Toukokuu 10, 2015, 11:07:58 ap
Vastaus #19

Esa Meskus

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 343
Pasi:
Mä olen tähän asti käyttänyt Rautiota Turussa, eikä ole ollut valitettavaa. He käyttävät kuparia pohjalla.
Mitäs mieltä olette niiteistä? Voisko ne olla kuparia vai pitääkö olla terästä?
Sitten vielä itse niittaamisesta. Olen viimeksi niitannut kouluaikoina jonkun löylykauhan kupin kiinni, eikä mulla nyt ole oikeita välineitäkään tarjolla. Olisko tietoa, kuka voisi Turun seudulla auttaa niittaamisen kanssa?

Esa:
Ei niitttaaminen ole vaikeaa ja rautaniitti on ominaisuuksiltaan pehmeää joka leviää/niittautuu helposti. Osta muutama niitti ja harjoittele poraamalla kahteen kappaleeseen niitinmentävä reikä johon laitat niitin, laita niitattu kappale niitin pallopää-puoli tukevalle metallialustalle ja ala vasaroida niitin päätä. Älä aloita lyöntejä kuin löisit naulan kantaan vaan hiukan lyönneillä kiertäen niitin päätä että saat pään muotoutumaan kuin sienen hattu, tuo muotoutuvan hatun reunat alkavat lyöntien voimasta puristua metallin pintaa vasten puristaen niitattavat kappaleet toisiaan vasten. Tuon vaiheen jälkeen voit lyödä suoraan niittin päähän jolloin iskut painavat niitin aineen tiiviisti metallia vasten. En nyt muista mikä oli se nyrkkisääntö niitin pituudesta, liian pitkää niitiä ei kannata yrittää niitata, se ei onnistu. Olisko ollut niin että niitin paksuuden verran yli niitattavien kappaleiden vahvuuden. Niitin myyjä tietää tuon mitan jos kysyt. Harjoittele muutama niittaus niin onnistut varmasti.
ps. Koeta löytää oikeanlainen vasara/oikea koko niittaamiseen, pyöreänmuotoinen lyöntipää (ei neliö ettei sen kulmat osu kappaleisiin ja tee tuhoa)
Lycka till!

T.Esa
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 10, 2015, 11:29:22 ap kirjoittanut Esa Meskus »

Toukokuu 10, 2015, 19:39:15 ip
Vastaus #20

Erkki Korpela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 123
En nyt muista mikä oli se nyrkkisääntö niitin pituudesta, liian pitkää niitiä ei kannata yrittää niitata, se ei onnistu.

Minulle on aikanaan opetettu, että puolitoista kertaa niitin halkaisijan (d) verran pitäisi niitin vartta tulla läpi. Valmiiksi muotoillun kannan sopiva korkeus on sitten n. 0,5*d ja halkaisija 1,5*d. Jos ja kun lopputuloksen pitää olla hyvän näköinen, olisi hyvä käyttää sellaista vastarautaa, johon niitinkannan kupu istuu hyvin (kupukantahan sinne julkisivun puolelle on tarkoitus tulla?).

Ei se vaikeaa ole, kuten Esakin sanoi. Muutaman niitin kun harjoittelee, niin varmasti onnistuu. Ja tosiaan ei väkisin, vaan väsyttämällä. Vasaroinnin tarkoituksena on paitsi päänteko, myös se, että niitin varsi "turpoaa" ja täyttää reiän, jolloin liitoksesta tulee tiukka. Tietysti reiän olisi oltava mahdollisimman tiukka alun perinkin, joten huolellisuutta vanhojen niittien poistoon ja/tai uusien niittien valintaan.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 10, 2015, 19:41:12 ip kirjoittanut Erkki Korpela »

Toukokuu 11, 2015, 09:39:11 ap
Vastaus #21

Pasi Pitkänen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 315
Esa ja Erkki, kiitoksia niittausneuvoista. Täytyy varmaan hakkia tollanen "kuppialasin" jostain. Ei sitten ainakaan luiskahda niitti pois vasteen päältä ja aiheuta klommoa. Olisko antaa neuvoa, mistä noita vasteita vois ostaa? Pallopää vasaroita tuntuu saavan joka marketista.

-Pasi-

Honda CB1100F -83
Honda CB750F -81 (myyty)
Honda CB125B6 -77

Toukokuu 11, 2015, 11:40:42 ap
Vastaus #22

Esa Meskus

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 343
Et sinä pallopää vasaraa tarvitse vaan työpinnaltaan tasapärkisen "pyöreäkulmaisen" , ei niitä kulmia ole pyöreässä muodossa tietenkään.
Pallopää saattaa helposti kimmota niitistä ja tehdä lommon sinne minne osuu. Osaavissa käsissä vasaralla ei ole niin väliä mutta suosittelen sitä taspäistä pyöreää vasaraa.Tulikohan ilmaistua lopultakin oikein.
Vasteen voi tehdä itse pienellä pallopää-hiomakivellä joita löytyy dremell-tuotteista, poralla voit aloittaa kolon tekemisen ja kun olet alun saanut niin sitten kivi syvennykseen ja smirklaat sillä pallomaisen syvennyksen.

Tuo Erkin ohje on tärkeä:
"Vasaroinnin tarkoituksena on paitsi päänteko, myös se, että niitin varsi "turpoaa" ja täyttää reiän, jolloin liitoksesta tulee tiukka. Tietysti reiän olisi oltava mahdollisimman tiukka alun perinkin, joten huolellisuutta vanhojen niittien poistoon ja/tai uusien niittien valintaan."

T. Esa M

Toukokuu 11, 2015, 11:51:07 ap
Vastaus #23

Pasi Pitkänen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 315
No, nyt honasin. Kiitos tarkennuksesta.
-Pasi-

Honda CB1100F -83
Honda CB750F -81 (myyty)
Honda CB125B6 -77

Lokakuu 13, 2015, 20:43:17 ip
Vastaus #24

Hannu Piirainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7
Hyvä vaihtoehto: www.Chromierung.cz. CB 350 K4 Hondan pakokäyrät, turpamutterit + satularemmin soljet kustansi 103 € ja mottona teema "älä tee itse niille muuta kuin poista rasva yms. pinta lika". Toimitusaika venähti 3 kk sijaan viideksi kuukaudeksi kun koneet oli mennyt rikki. But anyway, lopputulos oli erinomainen.