Aihe: Kirjoituskoneet

[Martti Korhonen]

Monenlaista roinankerääjää täällä pyörii ja tuumasin, että onko kukaan muu hurahtanut kirjoituskoneisiin?

Muutama vuosi sitten itse innostuin. Noita löytyy kirpputoreilta vähän liikaakin ja nyt muuton edellä olen
muutamasta hankkiutumassa eroon. Tai katsotaan nyt. Ainakin yksi on huomenissa menossa eräälle tutulle
ja ihan kirjoituskäyttöön ilmeisesti. Oikeasti haluaisin hommata muutaman lisää. Toisaalta jos nyt luopuu
muutamasta niin voi hyvällä omallatunnolla hankkia muuton jälkeen uusia.

Tällä hetkellä löytyy 8 konetta:
-Torpedo 18 (huomennä lähtee)
-Remtor. Käytännössä Torpedo, mutta Remingtonin valmistama. Mitähän tuo olisi, jotain 1950-lukua.
Kannettava kone julmetun raskaalla puulaatikolla. Väsäilin Jupiterin tarakalle kiinnityssysteemin jolla
saan tämän moporetkelle. Ei tietenkään viitsi pölyisiin paikkoihin lähteä, mutta pariin kertaan on tullut
vähän kirjoiteltuakin moporeissulla.
-Smith-Premier No. 10. 1910-luvulta. Nappuloitahan näissä riittää.
-Patria/Japy. Ranskalaisen Japyn valmistama kopio Sveitsiläisestä Patriasta. Juuri päätin aloittaa huollon.
Vähän on jähmeä kirjoittaa ja isot sekä pienet kirjaimet eivät oikein kohdistu tasan.
-Adler Tippa. Ei oikein pelaa.
-Halda. Ruotsalainen, raskas kirjoittaa ja nostaa.
-Olivetti Lexikon 80. Kovasti olen yrittänyt puhdistaa, mutta ei vaan notkistu. New Yorkin modernin taiteen
museokin tykkää näistä niin paljon että ihan design-kokoelmiinsa hommasivat.
-Scheidegger. Mikä lie, emännän kotoaan raahaama.

Kyllä noita tulee käytettyäkin. Ostoslistat kirjoitan Smith-Premierillä ja äsken rustailin yhdelle kaverille kirjeen
Patrialla. Silloin tällöin kavereille tulee läheteltyä kaikenlaista kirjoituskoneen sylkemää soopaa, osa asiaa
ja osa ei. Väki tuntuu tykkäävän kun luukusta kolahtaa korttia tai kirjettä, ja kyllähän ne itseäkin ilahduttaa.
Gradututkielmaakin hiukan kirjoitin kirjoituskoneella, mutta tietokoneeseen tottuneelle se oli hankalaa.
Kirjoituskoneella kirjoittaessa ajatusrakennelmien muodostaminen on aivan erilaista hommaa kuin tietokoneella.
Puolensa kummassakin, hyvät ja huonot.

[Leo Eiranen]

-Smith-Premier No. 10. 1910-luvulta. Nappuloitahan näissä riittää.

Mulla olis Martti jouten samanlainen Smith-Premier, jos omasi kaipaa kaveria. Muutkin toki voivat ilmoittaa kiinnostuksestaan, niin sovitellaan molemmille osapuolille sopiva hinta.

[Martti Korhonen]

-Smith-Premier No. 10. 1910-luvulta. Nappuloitahan näissä riittää.

Mulla olis Martti jouten samanlainen Smith-Premier, jos omasi kaipaa kaveria. Muutkin toki voivat ilmoittaa kiinnostuksestaan, niin sovitellaan molemmille osapuolille sopiva hinta.

Ei ole samanlaiselle tarvetta.

Niin tässä kuitenkin pääsi käymään, että nyt kun nuo kaivoi taas esille niin uinumaan vaipunut innostus taas heräsi ja voi olla että joutuu hommaamaan lähiaikoina taas yhden jos sattuu vastaan tulemaan kiinnostava halavalla...

[Reijo Huhtakangas]

Martti Korhonen: "-Scheidegger. Mikä lie, emännän kotoaan raahaama".

Scheidegger on suomessakin vaikuttaneen konekirjoituskoulun oma merkki, taisivat opettaa konekirjoitusta myös etäopetuksena joskus 60-luvulla, homman juju oli että oppilaan piti ostaa kurssi ja kirjoituskone, puljulla oli komealle kalskahtava nimikin: Scheidegger-Opisto.

[Martti Korhonen]

Martti Korhonen: "-Scheidegger. Mikä lie, emännän kotoaan raahaama".

Scheidegger on suomessakin vaikuttaneen konekirjoituskoulun oma merkki, taisivat opettaa konekirjoitusta myös etäopetuksena joskus 60-luvulla, homman juju oli että oppilaan piti ostaa kurssi ja kirjoituskone, puljulla oli komealle kalskahtava nimikin: Scheidegger-Opisto.

Minä kun olen ajatellut että se on scheisse-Heidegger.

[Reijo Huhtakangas]

 

[Markku Hakola]

Jossain jemmoissa pitäis pari konetta olla, vaikken niitä keräile.

"Voi juma, manuaaliprintteri" sano nörtti, kun kirjoituskoneen näki.

[Hannu Boman]

"Voi juma, manuaaliprintteri" sano nörtti, kun kirjoituskoneen näki.

... eiku "reaaliaikainen printteri"

[Pauli Ylikoski]

No on tosiaan monenlaista keräilijää    vaan hienoja ovat kaikessa ihmeellisessä mekaniikassaan nämä koneet.

Multa löytyy tommonen Underwood, joka on tuoreempi kuin 1908, mutta vanhempi kuin 1926. Koneeseen on myös hieno metallinen kuljetuslaatikko. Painoa vekottimella ainakin tonni.

Mielenkiintoinen juttu: tämä on amerikkalainen peli, mutta liekö tämä tullut aikoinaan sitten Suomeen vai Keisarilliseen suuriruhtinaskuntaan, mutta joka tapauksessa siinä on normi qwerty-näppäimistö, mutta toimintopainikkeissa venäjänkieliset tunnukset.

[Pentti Eskelinen]

Mulla oli 80 luvulla töessä käätössä, ja vielä 90 luvullakkii, tuommonen teollissuuskirjoetuskone, ja on se olemassa vieläkii keskusvarastolla.
Joku tekniikkoo ymmärtämätön väetti että siinä oes muka nuo näppäemet viärässä järjestyksessä, vuan minusta niihin kuuluukii olla justiisa nuin niinkun ne on.




[ylläpito on poistanut liitteen]

[Hannu Hartikainen]

Minulla oli alakouluikäsenä useita vuosia käytössä vanha,ehjä Remington ja kai se tekniikka ja vipstaakien määrä miellytti silmää sekin.Jonkinlaista paikallislehden tapaistakin tuli sillä jonkin aikaa hakattua.
Palkkasin jopa pari toimittajan planttua hakemaan kyliltä jutun aiheita,saivat käyttää minun 3-vaihteista polkupyörää palkaksi.Ei pojat kauaa hommassa viihtyneet ja niinpä "Päivän Postin" elinkaari jäi varsin lyhyeksi 
Se kone kulki mukana kauan vielä aikuisemmalla iälläkin,kunnes sitten jossain vaiheessa joutui kylmään varastoon ja kirjasimien varret ruostuivat yhteen nippuun ja jumiin ja romumiehelle se sitten taisi joutua..olihan se värinauhakin tietysti jo miltei läpipuhki kirjoitettu mutta ihmeen monta kertaa sen pystyi kierrättämään uudelleen.

[Tatu Virtanen]

Mulla on yksi harmaa (ja painava) Adler. On mulle jouten, mekaanisesti tuntuu olevan toimiva. Joku asiasta ymmärtävä saa sen edukkaasti.