Aihe: Ihmisen viimeinen kerta

[Erkki Korhonen]

Jokainen tekee jotakin kerran elämässään viimeisen kerran. Ajaa autolla, moottoripyörällä ja vaikka millä, ja käveleekin joskus viimeisen kerran. Luopumista koko elämä...tuossa käveleksin lämpimässä illassa juuri ja tuli mieleen jotta tuotakin riemua saa ajaa joskus viimeisen kerran.

Mitähän noita kertoja olisi, alle sata kuitenkin. Vaan jospa sitten koittaa aika jotta pääsee ilman mitään venkslailuja pyhänseutujen rientoihin. Niin monta on jäänyt väliin kun huonolla tuurilla on aina töitä. Sitten menin koivikkoon ja tein vastan kun oli niin hyviä rauduksia...

[Risto Saastamoinen]

Tuli tuosta junan kuvasta mieleen, kun yhtenä kauniina päivänä ajelin kohti Lapinlahtea prätkällä, ja jossain Taipaleen tienoilla käännyin yhtä risteystä liian aikaisin oikealle. Ylitin heti siinä rautatien ja heti sen jälkeen aloin käännytellä 350 kiloista kawaa takaisin, niin eikös perkule pitkä tavarajuna sillä välin juuri ollut parkkeerannut siihen tasoristeykseen. Ei ollut junalla kiirettä pois, enkä viitsinyt hätistellä, niin otin siinä sitten lepoasennon kawan päällä, jalat stongalle ja silleen. Meni jokunen minuutti puoliunessa niin eikös siitä, minun ja seisovan tavarajunan välistä, painalsi pikajuna pirunmoista vauhtia pohjoiseen, että kamala imu vaan kävi.
Meinaan että lähellä oli viimeinen kerta, että näin kaksi junaa viiden metrin etäisyydeltä yhtä aikaa, ja vielä hengissä selvisin. Mahtoiko ihan Korhonen olla jommankumman junan ruorissa?
Tosivalossa, onnee vaan, eläkepäivät häämöttää motoristilla.

[Erkki Korhonen]

Tuota, Taipaleen entisellä seisakkeella, Väisäsen Kotilihan kohalla torkuilla?

[Risto Saastamoinen]

Mahtokohan justiinsa tuo paikka olla. Tutkin sitä sitten ja huomasin että siinähän on kaksi raidetta vierekkäin, ilimanko niitä junia mahtu kaksi siihen nenän etteen. Olikohan se Aholansaari vai mikä saari, minnekkä matkalla oli tarkotus jatkua.

[Erkki Korhonen]

Piirsin reitin tuohon jotta ei tulis toista kertaa ereystä Aholansaaren reissussa...

[Risto Saastamoinen]

Joo, olihan se sittenkin Aholansaari, tuohon toiseen ensimmäiseen saareenhan ei pääsekkään kuin lossilla. Siksi siis käännyttelin takaste päin... enpä kyllä toisaalta nyt muista että miksikä sinne Aholansaareen olisin pyrkimässä ollut, onkohan siellä niin kauniit maisemat vai mitkä.

[Kari Rautiainen]

Ihmisellä alko eläke viimevuonna 1.9, ja on upeeta. Luopuminen on helppoa kun saa parempaa tilalle. Nyt on se vapaus että saa tehä mitä huvittaa ja sillon kun huvittaa.  Aina sitä jotain tekee ekaa kertaa.

Asennekysymys se on että miltä se tuntuu eläkkeellejäänti.

[Harri Kauranen]

Tossa noin kuukausi sitten jäi tuttu bussikuski eläkkeelle.Näin kaverin pysäkillä,kun hän sano,että nyt tunniks nousen viimeisen kerran kuljettajan jakkaralle bussissa.Viimenen kerta on viimenen kerta.

[Kari Rautiainen]

Tossa noin kuukausi sitten jäi tuttu bussikuski eläkkeelle.Näin kaverin pysäkillä,kun hän sano,että nyt tunniks nousen viimeisen kerran kuljettajan jakkaralle bussissa.Viimenen kerta on viimenen kerta.

Ja sitte on eka kerta kun ei tartte nousta bussiin kuskin jakkaralle. Hyvä juttu.

[Risto Sollo]

Komia on Erkin yhdistelmä,pelkille vetokaluillekin pituutta liki 50m,siitä se on ilo hypätä käsivaihdetta kääntämään ja ajopäätä vaihtamaan .Melko tarkkaan 2 vuotta sitten kiipesin viimeisen kerran "susi"parin kajuuttaan ja käsi sydämmellä voin sanoa että ikävä ei ole tullut.Nyt vasta sen ällää miten paljon työ sotkee ihmisen normaalia elämistä

[Jouko Kuisma]

Ihmisellä alko eläke viimevuonna 1.9, ja on upeeta. Luopuminen on helppoa kun saa parempaa tilalle. Nyt on se vapaus että saa tehä mitä huvittaa ja sillon kun huvittaa.  Aina sitä jotain tekee ekaa kertaa.

Asennekysymys se on että miltä se tuntuu eläkkeellejäänti.

Asennekysymys on työssäkäynti myös.
Jäin viimekesänä 1.6 nostamaan 40 työvuonna "ansaitsemaani" eläkettä.
Mutta mielelläni jatkan vielä "kosulttina", niinkuin se entinen kollikissa.
Sekin on asennekysymys.

[Kari Rautiainen]

Ihmisellä alko eläke viimevuonna 1.9, ja on upeeta. Luopuminen on helppoa kun saa parempaa tilalle. Nyt on se vapaus että saa tehä mitä huvittaa ja sillon kun huvittaa.  Aina sitä jotain tekee ekaa kertaa.

Asennekysymys se on että miltä se tuntuu eläkkeellejäänti.

Asennekysymys on työssäkäynti myös.
Jäin viimekesänä 1.6 nostamaan 40 työvuonna "ansaitsemaani" eläkettä.
Mutta mielelläni jatkan vielä "kosulttina", niinkuin se entinen kollikissa.
Sekin on asennekysymys.

Niin minäkin. Viimenen kerta on uuden alku.