Kirjoittaja Aihe: Taloprojekti (-projekteja)  (Luettu 161409 kertaa)

Syyskuu 02, 2012, 15:26:15 ip
Vastaus #345

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6265
  • MC Debit
Ainakin niistä tulisijojen pohjalaatoissa saa ehkä painosta tingittyä jos tekee ne tiilestä ja muuraa sillai "hormityyliin" eli jättää tyhjää tilaa väliin pystysuunnassa. Ja tiilestä, etenkin reikätiilestä tehty tulisijan perustus on reilusti umpikurasta valettua kevyempi. Tiiliperustus tietenkään sitten ei toimi kuormaa jakavana rakenteena, eli alustan pitää olla kantava. Mutta jos et ihan isointa tiileriä siihen laita niin saattaisihan tuo mennä...

Jos siis olisit oikeasti tällaista tekemässä :)
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Syyskuu 02, 2012, 15:36:33 ip
Vastaus #346

Uula Kuvaja

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1963
Joo, siis täyttäisin ensin leca-harkoilla ja tiilillä sopivaan korkoon ja siihen päälle n. 1300x1000x150 kakut. Ehkä jokunen paksumpikin kohta, että saa paketista tukevamman. Vaatiko tuokin sitten viikko/sentti kuivumista ennen muurausta? Eli kolme kuukautta?

Syyskuu 02, 2012, 15:44:16 ip
Vastaus #347

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Niin, että naapurin taloako sitä tässä remontoitiin. Mää oon kans arvellu, että vois alkaa muuraamaan uuneja vaikka työkseen, mutta pitäs ensin päästä tekemään yksi uuni naapuriin.

No nyt mää ymmärsin, että sulla on kellarissa seiniä lähellä uunien sijoituspaikkaa. Tuleeko toinen uuni tuohon harmaalle läiskälle mikä löytyy piirrustuksesta ja toinen sitten seinän taakse makuhuoneeseen?

Jos sulla on kellarissa seiniä -kantavia tai ei- siinä sijoituspaikan lähellä, niin sää voit tukea keskikerroksen lattiapalkkeja laittamalla poikittaispalkkeja niiden alapuolelle. Nämä poikittaispalkit sitten kannatetaan kellarin seinillä tai niiden sisään laitetuilla pilareilla. Teräspilareilla ja palkeilla sadaan mitat pysymään pieninä. Tästä on etua, jos kellarissa on valmiiksi matala huonekorkeus. Pilarithan voi tehdä myös valamalla tai muuraamalla tiilestä, jos isompi koko ei haittaa. Voi olla, että tiilestä tehty pilari tarvii päähän teräksisen paineenjakolaatan, ettei pieni teräspalkki ala uppoamaan tiileen. Tämä on vain arvaus, kun tollaisia paineenjakolaattoja käytetään puisten pilareiden ja palkkien välissä, ettei pilari painu palkkiin, kun puun lujuus on erillainen pitkittäin ja poikittain syihin nähden.

Sitten toinen jutska. Kaikki keskikerroksen lattiapalkkien päälle tuleva paino on nyt epäedullista. Kannatta miettiä, että voisiko sen laatan korvata jollain muulla esim. vieri viereen asetetuilla teräksisillä neliö tai I-palkeilla ja niiden päälle sitten muurataan uunit. Jos palkit voi olla parikymmentä senttiä korkeita, niin ainevahvuus ei varmaan tarvi enää olla kovin suuri ja näin ollen lattiapalkkien kuormitusta saisi vähennettyä. Samanlaista vaikutusta voi hakea ontelolaatalla, mutta ne voi olla aika raskaita raahata sisälle.
Kahden pytyn loukussa.

Syyskuu 02, 2012, 15:47:05 ip
Vastaus #348

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Joo, siis täyttäisin ensin leca-harkoilla ja tiilillä sopivaan korkoon ja siihen päälle n. 1300x1000x150 kakut. Ehkä jokunen paksumpikin kohta, että saa paketista tukevamman. Vaatiko tuokin sitten viikko/sentti kuivumista ennen muurausta? Eli kolme kuukautta?

Mulla olis sellainen kutina, ettei lattiapalkit kanna, kuin niiden yläpinnasta, joten sitä pohjaa ei varmaan voi käyttä kantavana rakenteena.
Kahden pytyn loukussa.

Syyskuu 02, 2012, 16:33:45 ip
Vastaus #349

Uula Kuvaja

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1963
En tiedä miten ovat muinoin nuo vene/mahapalkit tehneet ja ovatko onttoja (ovat kyllä, mutta kuinka onttoja) ja paljonko on rautaa käytetty. Kuitenkin rakenne on se, että ensin on tehty kellari ja sen kantavat seinät ja oletettavasti niiden päälle nuo palkit ja sitten on valettu tuo holvi. Holvi ainakin on raudoitettu, mutta ei sen tarkoitus luultavasti ole kantaa muuta kuin sen päällä lepäävät eristeet. Noitten vasojen päälle tulee sitten lattianiskat ja lattia. Ja lattian päällä on ollut tulisijat. Siis ne kevyet. Joissain rakennuksissa (en tiedä tästä kun en ole lattiiaan aukassu) on toisessa kerroksessa muurattu ratakiskot muurin läpi. Ne on sitten kantaneet puulieden ja "porinmatin". 

Ajattelin täyttää ne välit siksi, että se aaltopelti, jota vastaavaan käyttettäisiin on tyyristä ja en haluais viritelmiä, jotka voi sortua, laatan alle. Ja helpompi rakentaa laatta ostittain holvia vasten, jolloin voi kellarista tukea suoraan holvia, eikä tarvitse metsästää noita palkkeja.


Se harmaa palkki on muuri. Tulisijat olis muurin molemmin puolin (keittiö-makuuhuone). Ja ne alakerran seinät tulevat laatan alle. Nuo lattian palkithan jo makaavat kantavia seiniä vasten.

Haastavahan näitä on ei-insinöörin miettiä. Itse mietin mikä olisi riittävä, insinööri miettii mikä olisi 4-10 kertaa enemmän kuin riittävä (ihan vaan varalta).

Pitääpä miettiä niitä teräpalkkeja.... Betoni on siksi ajatuksissa, että betoniauto on jokatapauksessa tulossa tässä syksyn aikana pihaan.

Syyskuu 02, 2012, 17:05:44 ip
Vastaus #350

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Eli ne lattiapalkit minkä päälle uunit on tulossa kannatetaan jo valmiiksi kellarin seinillä. Silloinhan Vahvistuksia/lisäkannatuksia ei tarvi tehdä varmaan kovinkaan paljon. Silleenkin voit vähentää kellarin lisäkannatuksia, jos saat siirrettyä uunin laatan/palkkien painoa suoraan alakerran seinille holvin läpi. Ei kantavia seiniä varmaan pitää vahvistaa siinäkin tapauksessakin jollain lailla. Osan painosta voisi sitten jättää lattiapalkeille.

Kannattaa kyllä lasketuttaa vähän jollain insinöörillä. Ne varmuuskertoimet ei loppujen lopuksi ole kovin suuria. Puisessa katto- tai lattiapalkistossakin sallitaan useamman sentin laskennalliset taipumat.
Kahden pytyn loukussa.

Syyskuu 02, 2012, 17:47:08 ip
Vastaus #351

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Eli ne lattiapalkit minkä päälle uunit on tulossa kannatetaan jo valmiiksi kellarin seinillä.

Tarkemmin kun miettii näitä omia välähdyksiä, niin mitäpä muutakaan ne kantavat seinät kellarissa tekisi, kuin kannattaisi keskikerroksen lattiaa...

Tyhmyys ihmisen tyhmentää sanoisi Forest Gump.
Kahden pytyn loukussa.

Syyskuu 02, 2012, 18:18:03 ip
Vastaus #352

Uula Kuvaja

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1963
Eli ne lattiapalkit minkä päälle uunit on tulossa kannatetaan jo valmiiksi kellarin seinillä.

Tarkemmin kun miettii näitä omia välähdyksiä, niin mitäpä muutakaan ne kantavat seinät kellarissa tekisi, kuin kannattaisi keskikerroksen lattiaa...

Tyhmyys ihmisen tyhmentää sanoisi Forest Gump.

jep. Niitten seinien päällähän ne palkit lepäilee... Ei sitä lattiaa kattoonkaan ripusteta.
Eräs tuttu muurautti raskaamman varaavan takan samanikäiseen taloon. Koko työn teki tietääkseni timpuri. Teki noista teräspalkeista kelariin tuet. Halusi pelata varman päälle. On vaan melko tyyristä tavaraa mokoma palkki. Mietin että muurais vaikka lekaharkkoseinän kellariin tueksi. Tiedä sitten paljonko se auttais ja mitä kantaa raudoittamaton lattialaatta...

Syyskuu 02, 2012, 20:14:26 ip
Vastaus #353

Ossi Viita-aho

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2277
  • Kukkahattusetä
Niin eihän ne lattiat yleensä katosta riipu, paitsi ristikkorakenteisen yläkerran lattia nimenomaan ripustetaan katosta.

No joo. Mulla taitaa olla silmät solmussa enempikin. Lähdin tietysti liikkeelle siitä oletuksesta, että lattiapalkit ovat taloon nähden poikittain, vaan eihän ne teillä olekaan. Kun kattoo kellarin piirustusta, niin piipun molemmin puolin kulkee seinä. Toisella puolella saunan seinä ja toisella puolella väliseinä porrashuoneeseen ja lämmönjakohuoneeseen. Tuo väliseinähän kantaa jo valmiiksi lattiapalkkeja. Riippuen saunan seinän materiaalista, paksuudesta ja siitä mitä on seinän alla, voisi sen muuttaa kantavaksi. Silloinhan sulla olis jo melkein uunien kannatus tehty. Jos arveluttaa, niin lisää lattiapalkkien alle teräspalkit kellarin seinien väliin. Voi olla, että liiteriin pitäisi laittaa pilari, mikäli se toinen lattiapalkki ei kulje saunan seinän ylitse.

Kuvista päätellen kaikki seinät on valettu betonista ja on aika jykevää tekoa, joten eiköhän noista voisi poikittaispalkit kannattaa. Kantava tiiliseinä on 130 mm paksu ja nuo sun seinät näyttäis olevan paksumpia. Niin tietysti riippuu, että mitä siellä seinän alla on. Jos hyvä tuuri käy, niin saunan seinät on valettu suoraan maan päällee ja lattia valettu seinien väliin. Toisaalta tuskinpa lattian alla on styroksia, joten ei se laattakaan taida siellä haitata.

Kannatta kysellä paikallisilta konemiehiltä ja maanviljelijöiltä, että mistä ne tapaa ostaa terästä. Nehän rakentelee mitä erikoisempia häksättimiä itelleen.
Kahden pytyn loukussa.