VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Entisöinti => Aiheen aloitti: Jorma Mitro - Marraskuu 09, 2014, 19:14:07 ip
-
Latasin akkua talviteloilleen laittoa varten ja virta tuntui kelpaavan 2A vauhdilla aina vaan. Nostin akun pois kotelostaan ja huomasin sen muovikuoristaan päätyjen kohdilta pullistuneen aikalailla. Akku on parikolme vuotta vanha YUASA ja valot olivat ainakin kirkkaat viimeksi ajellessani. Onko akku vaarassa haljeta?
-
:millaisella leivänpaahtimella latasit?
-
Onko voinut päästä jäätymään? Laturi (siis ajoneuvon) niitä valoja päällä pitää eli jos siinä on potkua niin aika heikollakin akulla pärjää. Akku voi jäätyä jos lataustila on heikko.
-
No ei se akku täydessä tikissä voi olla,jos se pullistelee.Mulla tosin on kanssa yksi akku,joka vähän päätystä pullottaa,mutta pelaa kuin junan vessa.
-
"Latasin... nostin pois... pullistunut"
Jos tapahtumien järjestys oli tuo kirjoitettu, niin pullistuminen voi ihan hyvin johtua liiallsiesta lataamisesta. Siksi kyselinkin laturista tietoa. Liikaa ampeereja ja vanhanmallinen akkua paahtava laturi saa kyllä akun kiehumaan, ja jos korkit on kiinni, ei se ylivuotoletku välttämättä jaksa päästää painetta karkuun rajusti kuplivasta patterista.
-
Possahtikohan akku jo kompuutterille, kun aloittajasta ei ole kuulunut mitään ???
-
"Latasin... nostin pois... pullistunut"
Jos tapahtumien järjestys oli tuo kirjoitettu, niin pullistuminen voi ihan hyvin johtua liiallsiesta lataamisesta. Siksi kyselinkin laturista tietoa. Liikaa ampeereja ja vanhanmallinen akkua paahtava laturi saa kyllä akun kiehumaan, ja jos korkit on kiinni, ei se ylivuotoletku välttämättä jaksa päästää painetta karkuun rajusti kuplivasta patterista.
Tuskin se akku latauksesta pullistuu. Muovi ei ole mitenkään vedynpitävää (vety on hyvin pienimolekyylinenkaasu). Joskus vusikymmeniä sitten olin akkuteollisuuden edustajan ryhmässä, joka laati PLH:n voimalaitaosastolle akkuhuoneen turvamääräyksiä ja suoritimme lastulevystä kyhätyssä ja lateksilla maalatussa koehuoneessa vetykonsentraatiomittuksia emmekä saaneet mitään vetypitoisuuksia. Silloin eräs PLH:n kemian Di kysyii meiltä: " miksi luulette muovisten vappupallojen olevan pinnaltaan matalloituja"?
Kysymyksen ytimen ymmärrettyämme maalasimme kopin ulkoseinän öljymaalilla ja aloimme saamaan ymmärrettäviä mitaustuloksia. :)
Purkaanuteen akun positiiviset levyt kyllä turpoavat ja voivat aiheuttaa pullistumista.
Nimittäin lyijysulfatti on n 3 x laajempaa, kuin lyijydioksidi.
-
Täällä on ollut usein keskustelua siitä että saako akun ladata sen ollessa kiinni pyörässä.
Mitä mieltä Jouko on asiasta?
Olen ottanut akut pois talveksi niistä pyöristä joista sen helposti saa, ja latannut niitä muutaman kerran talven aikana.
Joissakin pyörissä (esim. Suzuki Katana) akku on niin hankalassa paikassa että pitää purkaa osia pois ennenkin akkuun pääsee käsiksi. Olen ladannut akkua talven aikana sulakerasian kautta stabiloidulla jännitelähteellä siten että olen asettanut jännitteen 14,3V. Mitään murheita ei ole ollut Hondassa eikä Katanassa.
Täällä oli joskus kirjoitus että sähköt menee pyörästä sekaisin, ja kommentti että "en enää koskaan lataa akkua sen ollessa kiinni pyörässä".
Minä olen kyllä vielä eilenkin lataillut.
En ole kuitenkaan mitään pelkällä tasasuuntauksella tehtyä laturia käyttänyt vaan stabiloitua jännitelähdettä jossa voi jännitteen lisäksi säätää myös maksimivirtaa.
Jään mielenkiinnolla odottamaan ammattimiehen kommenttia.
-
Eihän sillä todellakaan ole väliä vaikka se kiinni oliskin.Virrat kun on poikki niin ne on poikki,eli paskat sieltä mikään sekaisin mene,ne on ihan höpöjuttuja.
-
Jep, paitsi väyläohjatut, mutta eipä taida montaakaan pyörää koskettaa.
Taitaa kuitenkin olla PLH'n voimalaitepuolella ollut pikkasen eri luokan systeemit. Latausvirta oikeammin sovitettu akun kokoon, ja mahdollisuus akkujen kiehumiseen ns kuluttajakäyttäjää varmemmin poissuljettu. Ja tuollaisetsa korkkiakustahan neuvotaan avaamaan korkin lataúksen ajaksi, että mahdolliset kaasut pääsevät tuuletumaan ulkoilmaan.
-
Eihän sillä todellakaan ole väliä vaikka se kiinni oliskin.Virrat kun on poikki niin ne on poikki,eli paskat sieltä mikään sekaisin mene,ne on ihan höpöjuttuja.
Ne on just niitä Essonbaarin juttuja ne ;D
ps.Niin,ja kuten tuolla jo vastattiin,levyt saattavat pullistua purkautuneessa huonossa akussa.
Jäätyminen voisi yhtälaila pullistaa tai halkaista ulkokuoren.No,silloin akku kyllä on jo purkaantunut ennen jäätymistään ;)
-
Ja tuollaisetsa korkkiakustahan neuvotaan avaamaan korkin lataúksen ajaksi, että mahdolliset kaasut pääsevät tuuletumaan ulkoilmaan.
Kyllä minä olen avannut korkit ennenvanhaan ja vanhanajan laturilla.Kiehuihan se ihan selkeesti latauksen loppuvaiheessa.
Niitä jopa tarkoituksella keitettiin kunnostusmielessä,kuulemma sulfaatin poisto mielessä.Saattoivat kyllä nämä akunkeittäjät olla väärällä reseptillä liikkeellä-sitä en voi kiistää :)
-
Ja akkuveden lisäys vasta latauksen jälkeen.
L&K.
-
Niitä jopa tarkoituksella keitettiin kunnostusmielessä,kuulemma sulfaatin poisto mielessä.Saattoivat kyllä nämä akunkeittäjät olla väärällä reseptillä liikkeellä-sitä en voi kiistää :)
Juu ja ei. Eli kuuluisi keittää lopuksi, mutta lyhyitä pyrähdyksiä eikä pitkää porinaa. Toisaalta myös alussa pitäisi antaa piikkeinä isoa virtaa ja korkeaa jännitettä jotta sulfaatit ropisisi pois.
-
Niitä jopa tarkoituksella keitettiin kunnostusmielessä,kuulemma sulfaatin poisto mielessä.Saattoivat kyllä nämä akunkeittäjät olla väärällä reseptillä liikkeellä-sitä en voi kiistää :)
Juu ja ei. Eli kuuluisi keittää lopuksi, mutta lyhyitä pyrähdyksiä eikä pitkää porinaa. Toisaalta myös alussa pitäisi antaa piikkeinä isoa virtaa ja korkeaa jännitettä jotta sulfaatit ropisisi pois.
No niin,ja sithän on varmaan olemassa sellaisia sulfaatinpoistolaitteita.Olen ainakin mielestäni nähnyt kauan sitten myynnissä,sekä ohjeita kuinka rakentaa elektroniikasta itse.Eikös älykkäimmissä latureissakin ole semmoinen toiminto?
-
Niinpä on. Ja tehokas sulfaatinpoisto saa akun jopa kevyesti vibraamaan :o
-
Tässä ei vibrannut enää mikään.Keitti kyllä aikansa mutta ei enää ottanu virtaa..vanha pikkutraktorin akku.Ei varmaan ollukkaan mitään toivoa kun oli ehkä vuosia seissyt tyhjänä ja mitä lie vettä sisällään..vaihdoin nesteetkin eli hapotin ja koetin ladata.Vaan kun en anna periksi niin purin sen edes -kirjaimellisesti.
Jotta ainakin sain varmuuden ettei sitä pysty enää korjaamaan ;D
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Oon joskus elvyttäny sökön akun, oon pyöritelly vähän aikaa ja oikein nurinperin.
-
Oon joskus elvyttäny sökön akun, oon pyöritelly vähän aikaa ja oikein nurinperin.
No tuon tempun voi sanoa olevan akun elvyttämistä, muut ovat lähinnä uskonasioita.
Akun pohjalle saataa varista aktiiviainetta levyristikoista ja näin kenon pohjalle kerääntyyessään tehdä johtavan sillan levyjen välille, joka pikkuhiljaa purkaa ko kennon.
Toinen vikamahdollisuus on napasilloista irotava oksidihiutale, joka putoaa kennossa levyjen päälle aikaansaaden em purkaustien.
Kääntelemällä akkua tuo "oikosulku" saadaan avattua.
-
Oon joskus elvyttäny sökön akun, oon pyöritelly vähän aikaa ja oikein nurinperin.
No tuon tempun voi sanoa olevan akun elvyttämistä, muut ovat lähinnä uskonasioita.
Kääntelemällä akkua tuo "oikosulku" saadaan avattua.
Joo vaan ei se enää sitten auta kun vahinko on mennyt tarpeeksi pitkälle.Levyt on kovettunut niin se on siinä.Oliko nyt plus vai miinus mutta toinen kumminkin.Tuo mun tapaus oli juuri sellainen.Tyhjänä varauksesta kun säilyttää akkua se kovettuu aika pian.Eri asia jos nesteet on pois sisältä.
Sillä ilmiöllä on kyllä parempikin ja oikea nimi vaan en muista nyt.Tää akku asia käsiteltiin loppukesästä täällä aika perustellisesti ja nyt jo unohtui ::)
-
Onkos kellekään muulle tapahtunut tällaista?
Minulla oli auton akku irrallaan autosta. Akku oli päältään pölyinen ja laitoin sen pimeässä tallissa lataukseen perinteisellä akkulaturilla. Akku oli ihan kuolleessa tilassa ja ajattelin että josko se siitä parin vuorokauden latauksella vielä heräisi.
Päivän tai parin päästä sitten taas tutkailin miten lataus on edistynyt. Akussa tuntui olevan hyvä ettei peräti ihan täydet tehot ja ampeerimittarikin näytti ihan kelpo lukemia. Laitoin akun paikalleen autoon. Kaapeleita kiinnittäessäni ihmettelin miksei niitä kärsi laittaa kiinni kun kaamee räiske vaan käy.
Akkulaturi olikin ollut vahingossa väärin päin kytkettynä. Plus ja miinus oli vaihtanut paikkaa. Eihän siinä auttanut kun tyhjätä akku uudelleen täysin ja laittaa lataukseen oikein päin. Napaisuus kääntyikin taas oikein päin ja akusta tuli vielä ihan kelvollinen ainakin kesäajan akuksi.
-
Mulla kävi sama homma joskus 30 v sitten Datsun 100 A:n tyhjää akkua ladattaessa,oli pikkasen "haukottelemista" et mitä V...a :)
-
Tuo on täysin mahdollista: purkautuneessa tilassa molempien levyjen aktiiviaine on lyijysulfaattia.
Väärinpäin ladattu akku ei kyllä ole pitkäikäinen, koska negatiivinen levyristikko on huomatavasti ohuempi, kuin positiivinen. Varatussa tilassa negatiivisella levyllä on lyijyä ja positiivisella lyijydioksidia, joiden tilavuusmuutokset varaus-purkausjakossa ovat erilaiset. Tästä seuraa, että "uudesta" postiivilevystä aktiiviaine pikkuhiljaa varisee irti.
-
Morjesta!
Tuttua asiaa useimmille, mutta jos meillä on perinteinen akkulaturi, jossa on viisarimittari ja ehkä lataustehojen säätö kytkimellä esim. 2, 3 ja 4 Amppeeria, niin auttaa jos vähän muistaa millaista lukemaa mittari on ennen kulloinkin näyttänyt.
Saattaa havaita virheellisen kytkennän tai muuta sellaista. Laturihan ei väkisin syötä akkuun sähköä, vaan mittari näyttää paljonko akku ottaa vastaan. Kun vaikka 4 amppeerin teholla ladatessa mittari alkaa näyttää kahta amppeeria, akku alkaa olla kohta täynnä, eikä sitä kannata enää yöksi jättää lataukseen.
...sanoo Paavo, vaikka ei kysyttykään.
-
Paavo puhuu asiaa, vaikkei kysyttykään. ;D
Toinen vaihtoehto on mitata akun jännite varauksen aikana.
Jos akun jänite on jo noussut 15 V kieppeille, tapahtuu alkussa enää veden hajoamista.
Alla Vartan käyrä.
Esimerkissä on joku 60 Ah akku, jota ladataan 4 A laturilla.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
, mutta sen verran yllytys hullu olen siitä lähtien ollut että jos akku on pitkään seisonnassa ja lataillaan vaan silloin tällöin pienellä virralla, niin kytken sen välillä starttailee jotain käymätöntä peliä niin kauan kun puhti riittää, ja sitten taas ladataan...
Tuon luulis olevan hyvä konsti.
Kuitenkin kirjoissa taisi lukea että akkua ei saisi koskaan purkaa 70% enempää.Vai oliko peräti niinpäin että se 70% pitää jättää.Muuten alkaa vauriot.
Tässä viimeksi kun oli pitkä akkukeskustelu täällä,löysin sen tiedon jostain bumaskasta ja keskustelussa oli mukana entinen akkutehtaan suunnittelijakin Pakkasakulta..Olikohan kesällä..jossain prätkä treadissa.Entisöinti osiossa se oli.
edit:
Jouko Kuisma tietää akuista kaiken tarpeellisen: http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=95342.0;topicseen (http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=95342.0;topicseen)
edit2.: Ai katos vaa,hää onkii täällä jo ;-)
-
Jos akun jänite on jo noussut 15 V kieppeille, tapahtuu alkussa enää veden hajoamista.
Mutta eihän jännitettä nosta tuollaisiin sfääreihin muut kuin museoikäiset paahtimet...
-
Kukaan ei vastannut tuohon kysymykseen, että saako moottoripyörän akkua ladata talviseisonnan aikana akun ollessa paikallaan.
Minun mielestä saa:
Monesti on niin, että akun esille saaminen tarkoittaa kovaa purkamista.
Turha homma.
-Ja korkit kiinni. Onhan siinä akussa korkit kiinni silloinkuin kun sillä ajetaan, miksi pitäis niitä availla?
-jos käyttää latauslaitetta jossa on jännitteensäätö, laitat 14,4V.
-pyörä pystyaentoon.
Ei tule ongelmia.
Joku täällä sanoi että ei ikinä lataa akkuja niiden ollessa kiinni pyörässä.
Ruiskut menee sekaisin tai sytytys ym.
Empä ihan heti tuohon usko. On ollut muita ropleemeita.
Mutta tämä sähköjen sähläily on perinne ja jotenkin että tuntuu että olis tunneasia.
Luukas oli hyvä lähetyssaarnaaja mutta huono sähkömies.
Ei pidä sekään enää paikkaansa.
Kun Trumpan sain, heti ensi töikseen poistin Boyer kärjettömän toiminnasta.
Laitoin orkkiksen kärjen toimintaan.
Pelaa kuin junan vessa.
Olen ajatellut että mikä ihmeen vimma meillä on muutella alkuperäisiä hyvin toimivia systeemeitä.
Tuo Jawa porukoitten homma on siitä hyvä esimerkki.
-
Kukaan ei vastannut tuohon kysymykseen, että saako moottoripyörän akkua ladata talviseisonnan aikana akun ollessa paikallaan.
Minun mielestä saa:
Monesti on niin, että akun esille saaminen tarkoittaa kovaa purkamista.
Turha homma.
-Ja korkit kiinni. Onhan siinä akussa korkit kiinni silloinkuin kun sillä ajetaan, miksi pitäis niitä availla?
-jos käyttää latauslaitetta jossa on jännitteensäätö, laitat 14,4V.
-pyörä pystyaentoon.
Ei tule ongelmia.
Eikö me vastattu tuolla ihan alussa jo.En minä nykyään mistään akuista korkkeja avaa.Tarkoitin wanhanajan akuilla sellaisia joissa oli niissäkin pieni tuuletusreikä korkissa.Mutta silloin ei ollu tämmösiä elektronisia latureitakaan niin oli hyvä avata korkit(tai löysätä ne) jos oli epävarmaa tuleeko sitä laturia sammutettua ajoissa.Ja kyse isoista paikallisakuista.
Sytkät sun muutkaan tuskin menee sekasin kun ei ole virta-avaintakaan edes lukossa saati virta päällä.
-
Minä en ainakaan ymmärrä miksi akku pitäisi irrottaa latauksen ajaksi ?
-
Sen olen huomannut, että kun näillä älylatureilla lataa akkua sen paikoillaan ollessa, ei sitä laturin merkkivalojen mukaan saa täyteen, kun aina on joku värkki vähän virtaa viemässä, niinkuin vaikka kello. Ei paikoillaan latauksesta kyllä mitään haittaa ole ollut.
-
Minä en ainakaan ymmärrä miksi akku pitäisi irrottaa latauksen ajaksi ?
Kannattaa mennä Esson baariin kysymään siltä mieheltä joka myös käski irroittaa akun johdot auton hitsaamisen ajaksi ettei "uusi keksintö"-ihmeellinen vaihtovirtalaturi kärähdä.Eli tämäkin legenda saanut alkunsa kaiketi jo 60 luvulla ?
Jotku asiat ja rituaalit näissä koneiden ja moottoreiden käsittelyssä vaan ovat niin perinteisiä että niistä ei tohdita luopua ;)
-
Joskus aikoinaan kun autoliikkeissä/korjaamoilla oli vielä akkuhuoneet jossa nimetty luottohenkilö hoiti akkujen lataukset ja mitä siihen sitten kuuluikaan, niin muistan tämän akkumiehen mutisseen että ..taas on sellainen akku jota on vaan latailtu mutta ei kunnolla purettu...ja siihen kuulemma auttaa kun sellainen "kyllästynyt" akku purettiin voimakkaalla virralla (kuin isolla startilla) ja se kuulemma irroittaa levyihin oksidoituneet pinnat ja levyt on taas valmiit latauksen jälkeen toimimaan liki kuin ennen...en tiedä oliko mies ollut liian pitkään tuolla akkuhuoneessa, vai oliko jutussa tolkkua, mutta sen verran yllytys hullu olen siitä lähtien ollut että jos akku on pitkään seisonnassa ja lataillaan vaan silloin tällöin pienellä virralla, niin kytken sen välillä starttailee jotain käymätöntä peliä niin kauan kun puhti riittää, ja sitten taas ladataan...
Tuo isolla viralla purkaminen tai lataaminen on hyödyllistä starttiakuissa, varsinkin jos akkua ladataan talvisäilytyksen aikana. Latauksen aikana virta keskittyy levyissä niihin kohtiin, joissa levyjen välinen resistanssi on pienin. Siis levyjen kohoumiin (aktiiivaine on huokoista). Silloin virta pyrkii kasvattamaan kohoumiin piikkejä, jotka voivat ehdä pienen "oikosulun" levyjen väliin. Seljälkeen ko kenno jä aina alivaraukseen sulfatoituen pikkuhiljaa. Iso purkausvirta (starttaus) katkoo tuollasiet piikit, kuten tekee myös ajon aikainen tärinä. Minun tiedossani ei ole mitään sellaista kemiallista tekijää, miksi akku pitäsi purkaa ja varata säilytyksen aikana.
Tuon luulis olevan hyvä konsti.
Kuitenkin kirjoissa taisi lukea että akkua ei saisi koskaan purkaa 70% enempää.Vai oliko peräti niinpäin että se 70% pitää jättää.Muuten alkaa vauriot.
Tässä viimeksi kun oli pitkä akkukeskustelu täällä,löysin sen tiedon jostain bumaskasta ja keskustelussa oli mukana entinen akkutehtaan suunnittelijakin Pakkasakulta..Olikohan kesällä..jossain prätkä treadissa.Entisöinti osiossa se oli.
edit:
Jouko Kuisma tietää akuista kaiken tarpeellisen: http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=95342.0;topicseen (http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=95342.0;topicseen)
Jos tarkoitat minua tuolla Pakkasakku-kommentillasi, niin halua tuoda esiin, että en ole ollut koskaan Pakkasakku Oy:llä töissä! ;D Olin Akkuteollisuus Oy:llä, joka oli perustettu 1928 ja oli osa Varta Ag-konsernia ( n 9.000 työntekijää). Heillä oli Saksan Kelkhemissa tutkimuskeskus, jossa oli 300 tutkijaa. Siellä minäkin kävin vuosittain koulutettavana, toki myös Hagenin tehtailla.
Pakkasakku Oy oli suomalainen perheyhtiö, joka toi 50-luvulla akkuja maahan (Sonnak tms) ja laajensi toimintaansa akkujen kokoonpanoon maahantuomillaan levyilla, josta sitten 70-luvulla eteni akkuvalmistukseen. Se työllisti Vantaalla noin 250 henkilöä. Tudor osti Pakkasakkun joskus 80/90-lukujen vaiheteessa ja lopetti sen pikimmiten. Samanaikaisesti Varta lopetti akkuteollisuuden tehtaan Espoon Kilossa.
-
Sen olen huomannut, että kun näillä älylatureilla lataa akkua sen paikoillaan ollessa, ei sitä laturin merkkivalojen mukaan saa täyteen, kun aina on joku värkki vähän virtaa viemässä, niinkuin vaikka kello. Ei paikoillaan latauksesta kyllä mitään haittaa ole ollut.
Ei tuollainen "älylaturi" normaalisti lataa akkua 100% täyteen.
Ehkäpä jotain 90-95% varaustilaan.
Jos halutaan 100% varaustilaan, pitää latailla ainakin viikonpäivät.
Mutta 100% varaustila ei kyllä liene tarpeenkaan.
Asia on helppo kokeilla.
Pistää alylaturin kiinni vuorokaudeksi ja starttaa.
Siten vanhan ajan laturi, joka puskee virtaa akkun väkivalloin (ja "kaasuttaa" akkua).
Startin pyörimisnopeudessa kulee eron, ainakin Bemarin 1 litran bokserissa!
-
Tuossa kuvassa on hieman perusälylaturia fiksumman mallin lataussykli aikamoisen hyvin kerrottuna. Käppyrät kuvaa voltteja ja ampeereja.
Ja on ennemminkin lineraarisen ("antiikkipaahtimen") ongelma, että akku ei täyty, vaan voi jopa alkaa kaasuuntua sitä ennen.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Niin tuo laturin rytmi perustuu DIN 41771-74 normeihin. Siis pääosin tuon normin U ja I-toimintoihin (vakiojännite ja vakiovirta).
Sitten näitä rytmitetään varauksen aikana ja pulssauksessa.
Tuossa ei ole mitään uutta, pulssauksen toi Skandinaviaan ja myös Suomen markkinoille Tudor jo 80-luvun alussa.
He käyttivät sitä trukkivaraajien loppuvarauksessa.
Koko pulssitus perstuu siihen, että varausjännitteen noustessa yli 2,4 V/Kenno, huononee varauksen hyötysuhde kaasunmuodostuksen lisääntyessä. Samalla myös lämmönkehitys kasvaa.
Kaasu ei suinkaan poistu levyistä oikopäätä, vaan jää pieninä kuplina levyjen aktiiviaineen huokosiin, pienentäen aktiiviaineen reagoivaa (varautuvaa) pinta-alaa. Aktiivinen pinta-ala on moninkymmenkertainen verrattuna levyn geometriseen pinta-alaan.
Jännitteen noustessa kaasuuntumisvaiheeseen ja varaus katkaistaan, kunnes jännite taas alenee (pulssaus), pääsevät kaasut poistumaan levyjen huokosista.
Kun taas varaus kännistyy uudelleen, tapahtuu se koko levyn aktiivisella pinta-alalla ja hyvällä hyötysuhteella.
Asiassa ei siis ole mitään uutta tai mullistavaa.
Ruotsalaiset ovat vain olleet ensimmäsiä, joka toi pulssauksen jokamiesvaraajin, kuten myös muinoin trukkivaraajiin (Tudor oli silloin ruotsalaisten firma).
Mutta Ruotsihan on ollut edelläkävijä akkuteknologiassa jo sata vuotta sitten (Jugner oli ruotsalainen).
Tuo ruotsalainen firma mainostaa myös "patentoimaansa varaus-systeemiä".
Tätä pulssausta ei pysty kukaan enää patentoimaan, koska se on jo "tunnettu keksintö".
Heillä on toki patentteja mm liittimissäja varauspuristimissa.
Mutta sitä he eivät kerro mainoksissaan. ;)
PS: Onhan mullakin pari noita varaajia, ei se huono ole!
On mulla kyllä kaksi Muuntolaitteen 4A jokamiesvaraajaakin, joita olin sunnittelemassa joskus 70-luvulla.
Jo silloin suunnnittelimme ja valmistimme esimerkiksi IUIU-toiminnolla olevia trukkivaraajia paperitehtaille jatkuvaan kolmivuorokäytöön.
-
Tuossa kuvassa on hieman perusälylaturia fiksumman mallin lataussykli aikamoisen hyvin kerrottuna. Käppyrät kuvaa voltteja ja ampeereja.
Ja on ennemminkin lineraarisen ("antiikkipaahtimen") ongelma, että akku ei täyty, vaan voi jopa alkaa kaasuuntua sitä ennen.
Tuon tyyppisiä 8-toiminnon latureita joskus olen nähnyt mainoksissa.
Itselläni on 7 vanhempaa akkua käytössä eri vehkeissä,joita täytyisi vuoden mittaan pitää hengissä kun kaikilla ei ajeta koko ajan.
Olis varmaan parempi kuin nykyinen Carstechin ylläpitolaturi.Korjausta odottelevat vanha Saksalainen elektroninen automaattilaturi ja tavallinen Matti-laturi..joita nyt en välttämättä enää halua käyttää.joku johtoliitos vaan poikki tms..
Löytysköhän tuommoseen vielä mistään rakennussarjaa vai olisko miten kallis investointi?
Ainakin eilen huomasin ettei se Carstech lähde edes lataamaan prätkän akkua vaan lyö heti ylläpitolatauksen päälle.Kumminkaan akussa ei varmaan ollut kovin hyvä varaus kun pyöritti starttia niin laiskasti.Voihan olla että akku meni jo uutena huonoksi kun silloin pyörässä oli vielä viallinen generaattori joka sittemmin uusittu.Sillä akulla kyllä pärjää ihan hyvin ajokauden aikana kun pyörä ei seiso koskaan montaa päivää ajamatta.
-
Muuntolaite teki sitä Matti-laturia myös asuntovaunuversiona, eli automaattilaturina.
Siinä latausjännite nousee 2,35 V/kenno, jolloin lataus katkeaa ja kyteytyy taas päälle jossain 2,0 V paikkeilla.
Itse modifion omaani kytkimen, jossa on: suora lataus, 2,25V/kenno ja 2,45 V/kenno automaattitoiminnot.
Muuntolaite Oy:n omistaja oli Matti Kautto, mutta hän myi firmansa joskus 90-luvun puolivälissä Efore Oyj:lle.
Tällöin Matti-asuntovaunulaturin valmistus siirtyi Halikkolaiselle Ellego Powertech Oy:lle.
En tiedä vieläkö sitä tehdän.
-
Tuota ei minun Matti-varajassani ei ole. Sain sen jokus Ellegolta joululahjaksi.
Ehkäpä vanhemissa vielä oli?