VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Pentti Eskelinen - Lokakuu 09, 2014, 22:21:00 ip
-
Kunpiko tuon ympärille kannattaa rakentoo, lento- vae vesikulukuneovo?
Paljoko hytrokopterin tae moottoriliitokonneen potkurissa pittää olla kierroksia? Tuo puottaa moottorin kiekat kolomasossaan voemalaetteen kierroksista, ja hihnavälityksellähän sitä voep vielä siitäkii siäjellä.
Tuo on ollu aekoenaan Volokkarin teollisuusmoottorin perässä pyörittämässä jottae hyötylaetetta, mutta minkä tahhaasa VW :n ilimakoneenhan tuohon voes ynpätä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
entäs lentävä vesikulkuneuvo?
kerran pikaisissa jutuissa olin kaverin kanssa joka oli rakentanu lentokoneen itse ja sanoi rekisteröivänsä sen veneeksi ???
siinä oli jokku säädökset ja lentokorkeudet että saa sen niin rekisteröityä
-
Tuommonen 2000 kierrosta riittää jo työntämään hydrokopteria.
L&K.
-
Tie siitä mikä tahasa, vuan suosittelen laettamaan koeajajaks semmosen Vale-Pentin. Saattaa säästyä sillätapaa henkikulta, varsinkin jos ilmaan aiot...
(http://kuvapilvi.fi/k/yhWK.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
-
Moro
Mun mielestä VW:a ilmailumoottorina käytettäessä potkuri oli asennettu usein suoraan kampiakselin päähän ei vauhtipyörän puoleiseen päähän eli toi alennusvaihde vois olla käytetty hydrokopterissa jolloin siinä on ollut työntöpotkuri hihnavälityksellä.
Volkkarissa ei aina käytetty lentomoottorikäytössä alennusvaihdetta kun kierroksia on 3200-3600.
(http://www.eaa.ca/experimenter/images/1002_Revmaster-1.jpg)
-
Se on hankalampi homma Kallansiltojen korkeimmasta kohdasta pudottaminen kun kävellä ajoradalla ei saa. Ainut keino on mennä siltaan altapäin köyden varassa tuolla keinoin ja vetää se mötikkä perässä. ::)
(http://kuvapilvi.fi/k/yhha.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
(http://kuvapilvi.fi/k/yhhY.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
-
Oliskohan tuo Rotaxin koneella varustetusta ultrasta? Niissä käytetään tuollaisia kiilahihnalla toteutettuja alennusvaihteita.
-
Volsun moottorille sopivan lentsikan potkurin kierrosluvuksi panet 3400 1/min. Painelaakerikin sais värkissä olla.
Ehdotan Pena sulle lentokoneen rakentamista. Tässähän on saatu jo vuosikymmenet lukea pelkästään jonkun sanginjokisen lentämisistä. Pääsis Kuopiokin ilmailun maailmankartalle ja siinä siivellä Maaninka myöskin.
Sitten kun saat ensimmäisen piirustuksen lentolaitteesta paperille, esität sen minulle. En ole ennenkään nauranut hullujen touhuille ja entisenä (vanhana) lentokonetehtaalaisena voin siihen lyödä hyväksymisleiman. Tuosta naapurin pellolta pääsis hyvin ilmaankin. Hornetit ajaa siitä vakituiseen yli kotikentälle mennessään. Katot ensin mallia niistä ja sitten eikun perään...
-
Rakennappa hämäykseksi siitä lentävä kalakukko niin viranomaiset
ei hätyyttele. :laugh: :laugh: :laugh:
Velipojalla on tallissa härveli, siinä on 50 hp Rotax moottori moottorikelkasta.
Alennusvaihde on 2:1.
L&K.
-
Tekaseppa tuosta ilmatyyny alus sehän melkein lentää ja toimii kun vene sellainen yhdistetty lentopaatti eikä ole vaikea olen yhden tehnyt joka jopa toimi.
-
On sen verran raskastekoinen tuo alunen, ettei oikein sovi lentävään laitteeseen. Tuohan voisi olla vaikka puimurista. Niissä kun on ollut molempia, Kuplan konetta ja hihnavetoa.
-
Jos siitä lentävää kalakukkoa meinaa, on sekin hyvä testata ensiksi pienoismallilla. Tuommonen vaikka, vaijereiden varassa liitävä kukko.
(http://kuvapilvi.fi/k/yhh1.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
(http://kuvapilvi.fi/k/yhhf.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
(http://kuvapilvi.fi/k/yhhn.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
-
Volsun moottorille sopivan lentsikan potkurin kierrosluvuksi panet 3400 1/min. Painelaakerikin sais värkissä olla.
Ehdotan Pena sulle lentokoneen rakentamista. Tässähän on saatu jo vuosikymmenet lukea pelkästään jonkun sanginjokisen lentämisistä. Pääsis Kuopiokin ilmailun maailmankartalle ja siinä siivellä Maaninka myöskin.
Sitten kun saat ensimmäisen piirustuksen lentolaitteesta paperille, esität sen minulle. En ole ennenkään nauranut hullujen touhuille ja entisenä (vanhana) lentokonetehtaalaisena voin siihen lyödä hyväksymisleiman. Tuosta naapurin pellolta pääsis hyvin ilmaankin. Hornetit ajaa siitä vakituiseen yli kotikentälle mennessään. Katot ensin mallia niistä ja sitten eikun perään...
Mullon jo piässä valamiiks hahmoteltuna semmonen lentokone. :-\
Semmosesta 30 sentin laeturiponttoonimuoviputksta tien rungon, se toemii samalla istuma-alustana ja lentokonepensiini säelijönä. Kahtapuolta runkoputkee niittoon 18 millin vesvanerilevyt siiviks, eipähän sitten niin paljo vauhissa väpätä kun ovat vähä tukevampoo tavaroo.
Ja Volokkarin kahtapuoltakaasarinen kone tulloo keolalle. Tuplakaasarinen sen takija että sillä voepi ohjaella konetta, toeselta puolen kun löysee kaasuva ja toeselle lissee, nii sillonhan sen pitäs kiäntyvä.
Sinne Vöörin Vesan talolle päenkö se oes sieltä pellolta paras tartata, sinnepäen kun on vähä enemmän sitä myötämäkkee? ::)
-
Ja Volokkarin kahtapuoltakaasarinen kone tulloo keolalle. Tuplakaasarinen sen takija että sillä voepi ohjaella konetta, toeselta puolen kun löysee kaasuva ja toeselle lissee, nii sillonhan sen pitäs kiäntyvä.
Tuopa ei ookkaan tullu mielehen, että kovasti kiitoksia keksijälle.
-
Jos ei Kallavesi suo antejaan kalakukon vertaa niin sitten pitkäripaisen kautta.
Lentävä puliukko (https://www.youtube.com/watch?v=CXVlB19olz4)
-
Totta kait se rupelin siipi kaapasee ilimaa enempi aina siltä polelta missä on enempi kaasua pantu.
Sivuperäsimen vois tehä vaikka pulupetin kannesta. Niissä on saranatkin ja kaikki, säästyy isot investoinnit.
-
Tuota kaasullaohjaustahan suositaan isossa mualimassa mm. moottorpyöräkisoessa, sillon kun ajetaan kilipoja Nieprillä tae sen kopiolla Pee Äm Veellä.
Vasemman puolen kaasutupesta siäjellään vasemman kaasuttimen toemintoo, ja oekeesta oekeen, paetsi vasenkätisille on vejettävä vaejrit tankin alta ristiin.
Toemii loestavasti varsinnii iärinoppeuksissa. :-\
-
Volsun moottorille sopivan lentsikan potkurin kierrosluvuksi panet 3400 1/min. Painelaakerikin sais värkissä olla.
Ehdotan Pena sulle lentokoneen rakentamista. Tässähän on saatu jo vuosikymmenet lukea pelkästään jonkun sanginjokisen lentämisistä. Pääsis Kuopiokin ilmailun maailmankartalle ja siinä siivellä Maaninka myöskin.
Sitten kun saat ensimmäisen piirustuksen lentolaitteesta paperille, esität sen minulle. En ole ennenkään nauranut hullujen touhuille ja entisenä (vanhana) lentokonetehtaalaisena voin siihen lyödä hyväksymisleiman. Tuosta naapurin pellolta pääsis hyvin ilmaankin. Hornetit ajaa siitä vakituiseen yli kotikentälle mennessään. Katot ensin mallia niistä ja sitten eikun perään...
Mullon jo piässä valamiiks hahmoteltuna semmonen lentokone. :-\
Semmosesta 30 sentin laeturiponttoonimuoviputksta tien rungon, se toemii samalla istuma-alustana ja lentokonepensiini säelijönä. Kahtapuolta runkoputkee niittoon 18 millin vesvanerilevyt siiviks, eipähän sitten niin paljo vauhissa väpätä kun ovat vähä tukevampoo tavaroo.
Ja Volokkarin kahtapuoltakaasarinen kone tulloo keolalle. Tuplakaasarinen sen takija että sillä voepi ohjaella konetta, toeselta puolen kun löysee kaasuva ja toeselle lissee, nii sillonhan sen pitäs kiäntyvä.
Sinne Vöörin Vesan talolle päenkö se oes sieltä pellolta paras tartata, sinnepäen kun on vähä enemmän sitä myötämäkkee? ::)
Näkyy se sulta tuo keksiminen käyvän. Semmosta vaan, että olen joskus ollut semmoisessa työssä "oikean" keksijän johdettavana ja usein tuli vain sutta ja sekundaa, vaikka minä itse piirustin hänen ajatuksensa paperille.
Mutta lupaavalta näyttää. Onkos sitä semmoista kevytpensaa olemassa. Sitä panis tankkiin, jos vaan tehot sitten riittää.
PS.
Ei Vöhrille päin vaan just 90 astetta vasemmalle. Jos saat siihen vielä korkeusohjauksenkin, niin pääset tuon tien ja muuntoaseman yli. Paitti jos alkaa kakomaan sillä kohtaa. Palaa lentäjäsankarin perskarvat.
Sitäpaitti, tiedä kuka sen talon nykyisin omistaa. Vöhri sitä oli myymässä ja voimalan meinas jättää vielä itelleen. Taitaa vieläkin rikastua, luulen ma.
-
Semmosta vaan, että olen joskus ollut semmoisessa työssä "oikean" keksijän johdettavana ja usein tuli vain sutta ja sekundaa, vaikka minä itse piirustin hänen ajatuksensa paperille.
Mutta lupaavalta näyttää. Onkos sitä semmoista kevytpensaa olemassa. Sitä panis tankkiin, jos vaan tehot sitten riittää.
Sempä taatta minen annakkaa muihin piirtee mittää mitä suunnittelen!
Harvoen ne on synkroonissa suunnittellija ja piirtäjä, ja jos joku kolomas vielä sen totteuttaa, niin suttahan siitä tulloo! Sen takijahhan niitä konneita tippuu.
Mutta lienehhän tuota nyt laikhtipensiiniä olemassa, kun aeka paenavahan siitä konneesta tulloo jos 6 metrin rungon 95 :sta tääteen tankkoo. Eikö se tie 0,3 m x 6 m = 1.8, ja sekun kerrotaan kulutuksella 15 L/h, nii minun laskujen mukkaan sinne soppii 270 litroo. ::)
-
Oikein laskettu ja tolla merkillä sitä näkys löytyvänkin. "Lighter Fluid". Vähän pienissä päniköissä kyllä, mutta jos pienemmät suuttimet sitten...
-
Mahtoko se olla Eskelinentjov ite, ku puolenviikon maisa ajo Kenpelleen yläpuolisella taivasossuuella Horneetteja takkaa.
Silti kyselen, ku yritin yöpyä sielä päin mutta kauhijaa meteliä pitivät sielä pilivien päällä ja pelekästään punaset perävalot vilikkas sumusen taivaankannen läpi.
Olin kuulevinani justiinsa niitä kaksoiskaasarikäännöksen omasia törähyksiä siittä viimesestä konneesta vaan en ollu täysin varma siittä, ettäkö justiinsa Pena ois ollu ajovuorosa.
Toisaalta sen yhen konneen runko venkoili pikkusen, että oisko Pena vajjaalla tankilla lähteny pöristeleen.
Ja sitte ku lennät Oulun kohalla, niii siinä Kemiran kohalla oo varovainen. Sielä tehasalueella ku on se Airlikuiten ilimakaasulaitos, nii se aiheuttaa siihen kohalle semmosen alipaineilimakuopan, että voi aivan oikiasti mennä löysemmän sorttinen kuusmetrinen muovirunkoputki lysmylle.
Ja varsinki eritoten varotan, että jos mennee mutkalle siittä istumapaikan kohalta, nii saattaa tuntua kipijältä kenitaalialueella.
Muuta en ossaa ilimailualalta näin äkkiseltään konsultoijja.
-
Paasilinnan kirjassa Isoisää etsimässä oli yölentokone 1 ja 2.
Paluu puimalaan tapahtui öljytynnyreissä olevien nuotioiden valossa. :laugh: :laugh:
L&K.
-
Pena pränttäs:
"Sempä taatta minen annakkaa muihin piirtee mittää mitä suunnittelen!
Harvoen ne on synkroonissa suunnittellija ja piirtäjä, ja jos joku kolomas vielä sen totteuttaa, niin suttahan siitä tulloo! Sen takijahhan niitä konneita tippuu."
Tässäkin se justiinsa nähdään, mikä on ero "asiantuntijalla" ja asiantuntijalla.
Lentokonetehtaalla aikanaan sanottiin, kun kone oli pudonnut, että alashan sen kuuluu tullakin. Haatana, sehän on susi, jos se ilmaan jää!
-
Toisaalta sen yhen konneen runko venkoili pikkusen, että oisko Pena vajjaalla tankilla lähteny pöristeleen.
Senverran vielä neuvosin, vaikken mittään konneista tiijäkkään ja vaikka on jo oikiastaan vähän kiellettykki sekkaumasta, että jos se muovirunko on liian letku nii se kannatta paineistaa. Tullee heti jäykempi jöpökkä ja niinhän ne tekkee isommillekki konneilla. Jos ei muuten saa paineita iliman korkeuksissa aikaseksi, niin kannattaa harkita ainakin semmosta konstia, että puristaa reisillä ja perseellä oikeen kunnolla jos meinaa alakaa voplata.
Samalla huilaa paremmin pensaki kaasareihin.
-
Adam Henrik Wallius (myös: Vallius, Wallijus) (s. 19. syyskuuta 1832) oli seppä ja varhainen suomalaisen ilmailun pioneeri, lentoliidon uranuurtaja. Kertomusten mukaan hän lensi juhannuksena vuonna 1871 omatekoisella lentolaitteella yli sadan metrin matkan.[1]
Wallius oleskeli nuorena miehenä jonkin aikaa Pietarissa, josta hän lienee saanut kipinän lentoinnostukseensa. Polvijärvellä hän rakensi salassa puusta ja kankaasta liitolentolaitteen, jonka siipiä pystyi liikuttamaan käsillä ja pyrstöä polvilla. Lentäjä makasi laitteen rungon päällä vatsallaan. Juhannuksena 1871 Wallius nousi liitolentolaitteellaan ilmaan Polvijärven Lehtovaaran 4 metriä korkealta Kokkokiveltä eli Lentokiveltä ja lensi viereisen suon yli. Lento päättyi, kun Wallius törmäsi koivuun. Hän loukkasi törmäyksessä peukalonsa eikä tiettävästi yrittänyt enää myöhemmin lentää. Vuonna 1873 Wallius muutti Sotkumaan, jossa hän sitten toimi seppänä ja puuseppänä.[2]
Siinä Penalle hieman historiaa.
L&K.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ilimiselevästi kannattaa laittaa peukaloihin kunnon tukot, tai ehkä jopa lastat valamiiksi ennen neitsytlentua. Muuten saattaa katketa luppaava ilimailu-ura lyhyveen.
Semmostakin oon miettiny, että vois kannattaa laittaa sinne runkoputken peräpäähän pensalle jonkulainen pikatyhyjennysluukku. Ihan vain sitä varten, että jos uhkais tulla liika äkkinäinen pysähys. Oon nimittäin nähny vilmejä, joissa on ollu kone liika äkkinäisessä alastulossa ja kuski ei oo kerenny, tai älynny, tai voinu pikatyhyjennysen puutteessa pensiiniä tyhyjentää ennen mahalaskua. Semmosessa ryssäyksessä saattaa tulla pensiinitnkkiin reikiä tai jommallekummalle kaasarille menvä letku irrota ja vaikka pakoputken kuumuuesta syttyä lentopensa ja tulla jopa uhkaava maastopalo.
Niin ja voishan semmosella äkkityhjennyshommalla saaha näyttäviä valoilimiöitä vaikka pääsiäistaivaalle.
-
Tuon koevun kylykeen ajjautumisen oun ottanu jo suunnittelussa huomijoon! Siihen tulloo heittolaete!
Sen totteutan jalakajousesta (kuva liitteenä) kopijoevulla systeemillä, siipiin etummaesista käristä viritän jännekumilenkin takapuoleni alle, ja jos hallittu alasajo ei onnistu, niin sitten sinkautan ihteni sillä turvaan. :-\
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No nyt rupiaa näyttään. Tuolla vehkeellä mennään keviästi koivikon yli, ainakin seuraavaan närreikköön asti.
-
Varoituksen sana. Ei ne perservatiivit ennenvanhaan kestäneet, ainakaan isompien poikien mukaan. Oli kuulemma syytä laittaa kaksi päällekkäin, lysolia väliin ja vielä tervapahvi päälle.
Ja ainahan se nuorisoseurankin yhteinen varmuusväline oli paikattavana juuri kun sitä olis tarvittu.
-
Ei ollu minun nuoruuvessaen meijjän kylän muamiesseoralla puttuulikumisia reservitiivijä vielä liisaaksessa, tuommosilla mummovaenaan kutomilla sitä sillon paenettiin. :-X
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Multa saa laminointikonetta lainaksi ja
tuommoisen Tuulian takakoslassa on tullut joskus istuskeltua useammankin kerran. Mutta silloin lennettiin siivosti...
-
Teeppä Pena siitä tuollainen tai vähän parempi:
https://www.youtube.com/watch?v=bpko3CPHonQ (https://www.youtube.com/watch?v=bpko3CPHonQ)
-
Teeppä Pena siitä tuollainen tai vähän parempi:
https://www.youtube.com/watch?v=bpko3CPHonQ (https://www.youtube.com/watch?v=bpko3CPHonQ)
Tuo on liijan monimutkaenen mulle. En ossoo!
Vaekka oeshan se Getragin hihnapyörä jo valamiiksi neliuranen, että sinänsä heleppohan siitä oes rakennella.
Aenut mikä arveluttaa on se että voetelooko Volokkarin kone jos sen joutuu pystyyn asentammaan. Kun jos rupellit on vaaka-asennossa, ja hinapyörä pysty, niin joutuu aeka monta niveltä hihnoehin laettamaan ennenkun kunnolla toemii. ::)
-
Helepostihan se remmi antaa periksi kääntää sitä toista käytettävvää hihinapyörää vaikka 90 astetta.
Mutta jos tekkee remmipelin niin varmaan kannattaa valita lentovaatteeksi semmonen teräsmiesmallinen sukka-asu iliman viittaa. Mikkään pussihousut ei passaa eikä pitkähelemaset takit. Ainakin talavilennoilla tullee kylymä jos remmi imasee pussihousut jalasta.
-
Penan ehkä kannattais vuokrata ne Mat Maks leffat katottavaksi. Niistä luulisi löytyvän, jos nyt ei suoraa kopioitavaa, niin ainakin lupaavalta vaikuttavia iteoita.
-
Semmonen tuli vielä mieleen, että jos tekkee remmivetosen niin varmaan ehkä kuitenkin kannattas suosia hammashihinoja. Ois nimittäin meleko nolua jos vaikka remmin päälle tipahtas kesken ilimaherruusselevittelyn vaikka pieni palanen kalakukkua tai ees kukon rasvaa. Menis heti synkroonit rupelien väliltä ja senhän arvais miten siinä kävis.
-
Onko Penalta lentointo loppunna kun ei kuulu mittään.
L&K.
-
Tai se on lentämässä, niin ei ehi vastailla.
-
Rojekti on ollu tilapäesesti jäessä rojektinvetäjän äkillisen lunssatautiin saerastumisen takija. :-X
-
Rojekti on ollu tilapäesesti jäessä rojektinvetäjän äkillisen lunssatautiin saerastumisen takija. :-X
Oliskohan noin?
Mutta vakavasti puhuen. Alitajuntani näkyy tehneen tietämättäni töitä pari viikkoa tämän aiheen ja Penan propleemien kanssa. Ratkaisu löytyi tänä aamuna, välähti nääs.
Siellä Maaningalla kun ei taida olla kokemusta lentolaitteista, lukuunottamatta noitien luutia ja yhtä sinne pudonnutta Mikkiä, niin mitenkäpä siellä sitten nykyaikaan sopivia keksintöjäkään tehtäisiin. Tuovilanlahden konepajateollisuuden kukoistusajoistakin on kulunut kohta 100 vuotta. Minäpä autan.
Jos sen keskeneräisen, aloittamista vaille valmiin, kehitystyössä siirryttäisin nykyaikaan. Siihen lentomestarin tuoliin vois joka suuntaan taipuvilla saranoilla kiinnittää semmoiiset pikimiesten tohot kummallekin puolelle. Istumalihasten kohdalle tulisivat niiden kahvat ja liipasimet. Silloin ohjaus- ja tehonsäätöongelmat olisivat ratkaistut. Oon katsellut noita Horniaisia, kun ne tosta ohi pyyhkäisevät. Kaks valkeeta palaa persiissä ja hyvin näkyy toimivan. Polttoainepullotkin ovat nykyisin keveitä, niitä kompostipulloja. Sitten vielä pikkupullo (kaasua) penkin alle ja tulitikut taskuun. Siinä on katapultti ja lentäjän viimeinen turva. Senjälkeenhän turvaa ei enää tarvitakaan. Tästä sopii jatkaa...
-
Rojekti on ollu tilapäesesti jäessä rojektinvetäjän äkillisen lunssatautiin saerastumisen takija. :-X
Ounhan minä silti suunnittelu- ja kehitystyötä tehny. Perinteiseen lentokonetyyliin piäjjyin!
Alunperin suunnittelin moottoria nokan yläpuolelle, silleen että rupeli oes tullu siihen runkoputken etupiähän keskelle, vuan sitten äkkäsin että liian korkeellehhan siinä paenopiste sillon tulloo. :-X
Niinpä muljaatannii moottorin runkoputken alle, rupelin paekkoo oli vuan vähä vekslattava ylöspäen. Joutuu vuan rakentammaan jonnii sortin pohjapanssarin, muuten suattaa öljypohja vaurioetuva vurenhuippujen yli lennellessä.
Sipasin tuossa tarkat piirrustuksettii ruutuvihkoon, ettei vuan tule tehtyä virheitä sitten kassausvaeheessa. Mittakaava tuossa on suurinpiirtein kuuven suhe sattaan.
Tuosta suap kahtoo vappaasti vinkkiä, jos innostus lentokonneen rakentamisseen isköö jollekkii toesellekkii.
Tuo Rämän itea oes ollu muuten ihan hyvä, vuan kun mulla ei ou kun yhentoestakilon rautakosanipulloja, ja semmosia jos laettaa nii konneen jousittamaton paeno nousoo ehkä liijaks. ::)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Kysseenalastasin muutamia pikku yksityiskohtia. Ei nimittäin oo jalakatappeja.
Eikä laskutelinettä. Se on hyvä monesti olla nousussaki.
Koriaus: Jalakatapit ei ookkaan pakolliset. Mutta semmoset jalakatujet vois olla hyvä kuin on käytössä hevosella ratastellessa. Auttas tasapainon pijossa kun sais heilutella jalakoja vastapainoiksi tai painoiksi.
Koriaus2: Vittu, unohin, että tämon semmonen ammuttava vehe. Nousutelinettä ei tartte.