VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Lauri Puirola - Kesäkuu 22, 2013, 11:08:48 ap
-
Kun pyörähdän pihallani täysiympyrän niin näen kuusi lipputankoa.
Yhdessä on lippu, omassani.
L&K.
-
Minä kun teen saman tempun niinnäjen kaikissa näkyvissä saloissa lipun. Yhessä. Ei ole oma.
-
Pyörähdän pihalla niin näen puita ja pensaita, joiden takaa ei naapurit näy. Sekän oman lipputangon perustukset ja raudat sekä pätkän lahonnutta lipputankoa... Mutta keli on hieno ja kesäinen.
-
Onpa Isänmaallista porukkaa!
L&K.
-
Köyhä joutuu olemaan sisäisesti isänmaallinen. Ne joilla on varaa tankoon ja lippuun saa tuulettaa!
-
Itselläni oli lippu salossa keskikesän kunniaksi, vaan eipä tuo liputus juurikaan isänmaan kanssa ole missään tekemisissä.
-
Keskikesän juhla oli pitkään kristillinen juhlapyhä, Johannes Kastajan syntymäpäivä (24.6.). Nykyään siitä on vain nimitys jäljellä (juhannus). Ruotsinkieliset ovat jo nimenkin muuttaneet takaisin maalliseksi, Johannedagen >> Midsommardagen. Oli miten oli, tänään on se oikea juhannuspäivä.
(http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article5885305.ece/ALTERNATES/w580/Suomenlippu+Liputusp%C3%A4iv%C3%A4+Lippu)
-
Niinpä, tännään on mun nimipäivä :)
-
Ottaos siis vastaan myöhäiset vaan ei vielä myöhästyneet onnittelut nimesi johdoksesta.
-
Köyhä joutuu olemaan sisäisesti isänmaallinen. Ne joilla on varaa tankoon ja lippuun saa tuulettaa!
Näyttäis Loimaan Lehden mukaan olevan varattomuutta myös pelkän Suomen lipun osalta, tanko tältä varkaalta löytynee >:(
http://www.loimaanlehti.fi/uutiset/501561.html (http://www.loimaanlehti.fi/uutiset/501561.html)
-
Keskikesän juhla oli pitkään kristillinen juhlapyhä, Johannes Kastajan syntymäpäivä (24.6.). Nykyään siitä on vain nimitys jäljellä (juhannus). Ruotsinkieliset ovat jo nimenkin muuttaneet takaisin maalliseksi, Johannedagen >> Midsommardagen. Oli miten oli, tänään on se oikea juhannuspäivä.
(http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article5885305.ece/ALTERNATES/w580/Suomenlippu+Liputusp%C3%A4iv%C3%A4+Lippu)
Väärin. Suomenruotsalainen voi vastaantulevalle toivottaa; "Glad Johanne" mutta Johanne-sanaa ei (kirjoitetussa muodossaan) käytetä muulloin kuin suomenkileisien kanssa puhutaan, ja silloin muunneltuna "Juhannukseksi". Ainoa suomenruotsalainen nimi tälle pyhälle on "midsommar". Rantaruottalaiset ovat myös tiivisti mukana ruotsin, norjan ja tanskan vastaavissa kuvioissa, silloin ruotsi on ainut maa jossa tämä pyhä viikonloppu on justiisa prikulleen samanlainen ja yhtä pyhä, eli sillit/snapsit terassilla kunnes tulee se sadekuuro ja äkkiä sisälle, ja näin siinä sitten juostaan sisään/ulos illan mittaan riippuen keleistä. Norjalaiset ovat jo hyvin lähellä tätä samaa perinnettä koska hyvinvointivaltio (vailla vertaa) etsii jatkuvasti mahdollisuuksia löytää vielä toinenkin "virallinen vapaapäivä". Heikoin tilanne on Jörgen Hansen:illa Tanskassa, heillä edelleen heikko kosketus "St.Hans"- pyhään eikä siellä osata edes lähteä klo 13 perjantaina pois duunista.
Tietääkö kukaan mikä on tsydeemi Islannissa tai Grönlannissa?
Oikeastaan hällä väliä, on sen verran tärkeä pyhä suomenmaalla oli sitten lappi, karjala tai rannikko kyseessä. Maassa maan tavalla.
-
Näin Norjassa:
"Sankthans, sankt hans, jonsok eller midtsommer er en kirkelig høytid til minne om døperen Johannes' fødsel. Dagen feires den 24. juni og er oppkalt etter døperen Johannes' danske helgennavn, St. Hans."
Ja näin Tanskassa:
"Højtiden sankthans eller Sankt Hans er det fordanskede helgennavn for den hellige Johannes Døberen, hvis fødsel fandt sted seks måneder før Jesu fødsel (se Luk 1, 13,26) og er sat til den 24. juni. Datoen kaldes derfor sankthansdag (Skt. Hans' dag)."
Näin Suomessa:
"1048. Uppbränd bro. Då svenskarna började köra ryssarna tillbaka, brände ryssarna upp Storbron i staden, Johannedagen medan folket var i kyrkan. När svenskarna kommo, fingo de fara över ån i båtar eller vada över. Så gjorde Döbeln också och förkylde sig och låg sedan sjuk i gården nära bron vid Döbelns gränd. (Nykarleby)"
Ja näin:
" En majstång kunde också ges som present, dvs. man reste en stång som en namnsdags- eller födelsedagspresent. Det var en ära att få en stång, men det fordrades en motprestation. Då ägaren till Forsby såg i Pernå, Johan Askolin, fick en namnsdags- och midsommarstång på Johannedagen 1889, fick han lov att bjuda alla arbetare med familjer, 175 personer, på middag. Majstänger restes också vid bröllopsgårdarna.
Ettei ihan väärin - iäkkäiden ihmisten kanssa jutellessani kuulen usein vielä käytettävän "Johannedagen"-sanaa, mutta lähinnä puhuttaessa tästä 'oikeasta' juhannuspäivästä, 24.6.
-
Kun pyörähdän pihallani täysiympyrän niin näen kuusi lipputankoa.
Yhdessä on lippu, omassani.
Lauri! Olisiko ne naapurit olleet böndellä?
-
Morjens Körmyt
Böndellä!
Tämä minullekin tuli ensimmäisenä mieleen tyhjistä lipputangoista sillä aika harva kotonaan Juhannuksena on liputtamassa oli sitten isänmallinen tai ei isänmaallinen. Minullakin on lipputanko mutta en liputa siinä kaikkina liputuspäivinä vaikka olisin kotona. Yhtenä esimerkkinä voin sanoa vaikka Minna Chanthin päivä. On paljon muitakin keidenkä elämäntyötä arvostan mutta en sen takia lippua salkoon laita. Koska tanko ja lippu on minun katson voivani toimia näinkin ajattelematta sen kummemmin mitä muut liputuksestani ajattelevat. Suomenmaa on aina kallis!
Ilpo
-
kaveri myi talonsa,sanoin kysyttäessä miksi myi,oli kuulemma saanut lipputangosta tarpeekseen.
-
Näin Norjassa:
"Sankthans, sankt hans, jonsok eller midtsommer er en kirkelig høytid til minne om døperen Johannes' fødsel. Dagen feires den 24. juni og er oppkalt etter døperen Johannes' danske helgennavn, St. Hans."
Ja näin Tanskassa:
"Højtiden sankthans eller Sankt Hans er det fordanskede helgennavn for den hellige Johannes Døberen, hvis fødsel fandt sted seks måneder før Jesu fødsel (se Luk 1, 13,26) og er sat til den 24. juni. Datoen kaldes derfor sankthansdag (Skt. Hans' dag)."
Näin Suomessa:
"1048. Uppbränd bro. Då svenskarna började köra ryssarna tillbaka, brände ryssarna upp Storbron i staden, Johannedagen medan folket var i kyrkan. När svenskarna kommo, fingo de fara över ån i båtar eller vada över. Så gjorde Döbeln också och förkylde sig och låg sedan sjuk i gården nära bron vid Döbelns gränd. (Nykarleby)"
Ja näin:
" En majstång kunde också ges som present, dvs. man reste en stång som en namnsdags- eller födelsedagspresent. Det var en ära att få en stång, men det fordrades en motprestation. Då ägaren till Forsby såg i Pernå, Johan Askolin, fick en namnsdags- och midsommarstång på Johannedagen 1889, fick han lov att bjuda alla arbetare med familjer, 175 personer, på middag. Majstänger restes också vid bröllopsgårdarna.
Ettei ihan väärin - iäkkäiden ihmisten kanssa jutellessani kuulen usein vielä käytettävän "Johannedagen"-sanaa, mutta lähinnä puhuttaessa tästä 'oikeasta' juhannuspäivästä, 24.6.
Antille 100% +++ hyvästä insertistä. Jostainhan tämä kaikki on saanut alkunsa näköjään.
-
kaveri myi talonsa,sanoin kysyttäessä miksi myi,oli kuulemma saanut lipputangosta tarpeekseen.
8)