VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Martti Korhonen - Maaliskuu 16, 2013, 16:27:53 ip
-
Hitsausvehkeitä tartteisin. Olen hommassa täysin aloittelija, mutta intoa ja tarvettakin olisi opetella. En noista laitteista oikeastaan ymmärrä, mitä nyt on tullut lueskeltua, mutta ei ole oikein selvinnyt millaisilla olisi hyvä lähteä liikkeelle. Kevyehköllä metsätalouskäytöllä olevia työkoneita saattaa tulla tarvetta korjata ja polkupyörien kanssakin löytyy hitsattavaa silloin tällöin. Parempi puolisko tilasi jo sängyn päädyn ja kukkapöydän.
Budjetti on parin-kolmen sadan euron välissä, ja sillä pitäisi siis saada aloittelijaystävälliset vehkeet joista on jotain iloa mainitsemissani tarpeissa. Minkälaisia laitteita suosittelette?
-
Koitappa aloittaa Tigillä. Sillä pystyy sulattelemaan palikoita yhteen vaikka ilman lisäainetta, joten periaattessa aloittamisen pitäisi oleman helppoa. Lisäksi sopii jonkin ohuen polkupyöräputken hitsaukseen paremmin kuin puikko tai mig/mag. Mahdollisuus tehdä tosi nättiä jälkeä. En tiedä mitä halvat tigit tätä nykyä maksaa, mutta ittellä on semmonen ranskalainen huippulaadukas Tig-/puikkokone, Gys-nimeltään, ja ihan ok on autotallikäyttöön. Raapaisusytytys tosin tuntuu aina alussa vähän hankalalta.
-
Minä laittaisin ensimmäiseksi hitsiksi puikkoinvertterin. Puikolla voi hitsata mustat raudat, rosterit, alumiinit ja valuraudat, viime mainitut tosin vaativat jo hieman kokemusta. Miinuksena on huono soveltuvuus ohuelle aineelle, mutta oman kokemuksen mukaan 1,6 mm puikolla saa tuikittua vielä aika ohuttakin peltiä. Lisäksi puikolla voi hitsata ulkosalla kaikilla säillä, toisin kuin suojakaasun vaativilla migillä ja tigillä. Tuommoisella Lincolnilla tuli poruuteltua ihan työkseen parisen vuotta, oli ihan mainio vehje. Voi tosin olla että se ei ihan mahdu tuohon 300 € hintaluokkaan.
(http://www.engweld.co.uk/products/images/6665.jpg)
-
mulla bilteman ydintäytelanka hitsi
+ kyllä sillä on helposti yhden oopelin hitsannu
+ ei vaadi kalliista kaasu ruljansia
- 0,8kg 0,8mm lankarullla maksaa 25euroo ja rosteri ym erikois langat todella paljon!
+ helppo käyttää soveltuu 0,75-4mm paksuuksille
+ ei vaadi voimavirtaa normi töpseli riittää
- kaksi asentoinen virta säätö = kannatta hommata lisä muuntaja johdonväliin jolloin ohuempi peltikin onnistuu
tämän hinta oli 189e vuonna 2010
kannattaa ottaa silloin 239e laitos portaattomalla virran säädöllä
-
Minustakin tuommoisiin kuvaltuihin hommiin mukaanlukien aloittelu olisi Mig ja ydintäytelanka tosi passeli.
Itsekin hitsailen aika paljon erilaisia 0.75mm ja ylöspäin monenlaista ja pidän kyllä Mig:iä oikeena yleiskoneena ja helppo oli aikanaan
oppia käyttämään.
Minä käytän 0.9mm lankaa 0.9kg(n.20e) rullissa jolla hitsailee ainakin mun vanhalla Wallius 148 koneella komiasti paksumpaakin rautaa.Ja yhdellä rullalla hitsaa pirun pitkään.
Automaattimaski kun vielä on niin Migillä on niin pirun vaivatonta pistää osat vielä "heftiin" ennen ympärihitsausta kun voi käsin pidellä kappaleita kohillaan.
-
Jep jep, ääni täältäkin tuolla Honkkari/Motonet/Biltema-perusmigille ydintäytelangalla. Helppo oppia ja on kätevä, saa ohkastakin tavaraa hitsattua nätisti.
-
Jos oikeasti haluaa hitsata, niin ei puhettakaan mistään ydintäytelangoista! Hommaa vaikka hiilidioiksiidipullon migin kaveriksi, niin ei maksa paljoa ja jälki alkaa olla ammattilaatua.
-
Jos oikeasti haluaa hitsata, niin ei puhettakaan mistään ydintäytelangoista! Hommaa vaikka hiilidioiksiidipullon migin kaveriksi, niin ei maksa paljoa ja jälki alkaa olla ammattilaatua.
Samaa mieltä, lisäksi hyvin todennäköistä on että jos kaasuttomalla täytelangalla yrittää hitsata ruosteisia, maalattuja ja rasvaisia rautoja (kuten korjaushommissa monesti joutuu), työstä ei tule kertakaikkiaan hevon v-tä :D
-
Jos oikeasti haluaa hitsata, niin ei puhettakaan mistään ydintäytelangoista! Hommaa vaikka hiilidioiksiidipullon migin kaveriksi, niin ei maksa paljoa ja jälki alkaa olla ammattilaatua.
Täysin samaa mieltä.Ja kannattaa hiukan enemmän satsata rahaa hyvälaatuiseen hitsauslaitteeseen niin hitsaamisesta tulee mielekästä ja homma pelaa.Kokemusta on :)
-
Itellä Bilteman ydintäytelankakone. Omat hitsaukset olen saanut hoidettua, mutta aikaisempaan kokemukseen nojaten suojakaasulla saa helpommin paremman jäljen. Ydinlanka pakkaa roiskimaan tosi paljon, mikä sotkee hitsauksen ympäristöä. Hitsaussuihkeella tota voi vähentää, kun se estää roiskeiden kiinnipalamisen. Muuten ei ole valittamista, toimii ja sauman hyvyys on enemmän kolvin kannakkeesta kiinni.
Siihen mun koneeseen (tyyppinumeroa en nyt muista, maksoi jotain parin sadan verran) saa myös suojakaasun, mutta en ole kokeillut.
Olen samaa mieltä, että maalatut ja pahasti ruosteiset voivat olla ongelma, mutta varsinkin ohkaisia hitsattaessa valmistelut on tehtävä joka tapauksessa. Kun ainevahvuutta on enemmän voi käyttää isompaa virtaa ja se auttaa heti.
-
Liputan kunnollisen puolesta,Kempin pieni maksaa jotain 500 euron nurkille ja toimii,kaasupullo noin 120 e.
-
Takaan että olen hitsannut Migillä kaasuilla ja ilman(elä lue että kaasuissa ja ilman :)) mutta siitä ei tule kummankaan kanssa hyvää jälkeä jos on ruosteista tai rasvaista/maalipaskaista tavaraa.
Nyky ydintäytelanka toimii pirun hyvin ja piste.
Pienen putsaksen kun tekee vaikka lamellilaikalla sauma-alueelle niin jälkikin on y-täytteellä hyvä.
Eihän tässä alunperin brassailuun ollut tarkoitus mennä vaan kysymys on.....siellä ylhäällä "raameineen".
-
Niin ammattilais vehkeiden varaosatkin vaan on kallita,jos harvoin tarvitsee niin joku täytelanka kone on silloin hyvä,kun eihän auton peltiäkään voi hitsata pitkään kun se alkaa kärytä jostain.
pikku hommiin on hyvä myös semmoinen puikkokone kun biltemassa on jossa on hienosäätö virralle puikkojahan saa ohuitakin, ja jos on hyvälaatuisia puikkoja tulee jäljestäkin ihan hyvää.
-
Itse kun aikoja sitten pentuna opettelin hitsaamaan puikolla, oli alkuun hankalaa saada ehjän puikon pää pysymään siellä missä piti. Samoin koputus-sytytys oli hankala, kunnes vaihdoin raapaisuun. Aika usein jäi puikko kiinni ja auttoi hitosti kun koneessa oli automaattinen virrankatkaisu. Kaiken kaikkiaan mig oli sitten helpompi, kun isä semmosen koneen hankki. Puikko tietysti toimii paremmin tuulessa ja tuiverruksessa suojakaasuun verrattuna. Kaikilla on puolensa.
-
Maatalousoppilaitoksen ekaluokalla metallitöiden kurssi aloitettiin puikkohitsauksen opettelulla. Hitsausharjoituksia oli viisi tai kuusi erilaista joita kutakin harjoiteltiin niin kauan kunnes opettaja hyväksyi hitsin, ja antoi luvan alkaa opetella seuraavaa. Itsellä oli vaikeuksia 20 mm pyörötangon hitsauksessa. Tangon päät oli viistetty X-railolle jotka piti hitsata yhteen, ja tämän jälkeen tanko painettiin hydrauliprässillä u-kirjaimeksi ja jos hitsaussauma murtui työ piti aloittaa alusta. Hitsailin muistaakseni ainakin kymmenen koetankoa. :D Vasta kun kaikki puikkohitsausharjoitukset oli suoritettu pääsi kokeilemaan MIG/MAG-hitsausta.
-
Itse Kempin huollossa Kempin koneisiin perehtyneenä tietenkin mainostan Kemppiä. Suosittelen sellaista vanhempaa käytettyä kempin Kempomat mig konetta. Ne ovat käytettynä halvempia kuin uudet invertterikoneet ja äärettömän varmatoimisia, miinuspuolena paino, mutta harvemmin noita harratehommissa tarvitsee kovin kauas kantaa. Esab on myös vanha varma merkkikone.
Jos kaasuttomallatäytelangalla välttämättä haluaa turata, niin siihen pitää olla sellainen kone, jossa pystyy vaihtamaan napaisuuden ristiin. Eli kaasuttomallatäytelangalla kolvissa pitää olla miinus ja hitsattavaan kappaleeseen plus. Normaali umpilangalla napaisuus on päinvastoin.
-
Nonnii ex ammatti MIG hitsaajana, en ees näe muuta mahdollisuutta aloittelijalle, kuin suojakaasuhitsaus.
-
Jos todella haluu tehdä kunnollista jälkeä, suojakaasu MIG on se ainoa ja oikea systeemi.
Tuollaisella kun selviää ohuestakin levystä rautarakennehommiin saakka.
Suht "helppo" oppia tekemään kelvollista jälkeä, eli kappaleeet pysyy kii toisissaa.
Tuon jälkeen saattaisi tulla puikkohitsauslaitteet, eli mielellään invertterisellainen , ei ihan ohutlevyhommii paras, mutta rautarakennehommiin ok.
TIG taasen enemän ohutlevyhommiin sopiva.
Ydintäytelanka MIG-laitteet nekin ohutlevyhommiin ok, mutta ei läheskään suojakaasusellaisen veroisia.
Auton ruostepaikkoja kyllä tollasella ydintäytelankajutullakin tekee, mutta käyttökelpoisuus rajallinen pikkasenkaan
raskaammissa rautatöissä.
Kunnon suojakaasu MIG -laitteita ei vaan taida saada muutamalla satasella, kuin käytettyinä, jos tuuri käy.
Kannattaa vaikka säästellä tovi lisää ja ostaa kunnon laitteet, niin ei tarvi kirota myöhemmin niinpajloo, kun säästi väärässä paikassa.
-
Onko Mig/mag oikeasti edes hitsausta ? Enemmänkin sitä tulisi kutsua metallin pursotusmenetelmäksi minun mielestäni. Hyi hemmetti. Joskus lakiluokka levylle ollut sillä menetelmällä ja en arvosta laitetta. Osta pieni ja halpa tig/puikko-yhdistelmäkone ja hitsaat niillä menetelmillä vaikka sillin kiveen kiinni jos taitoa piisaa :)
-
oopeliin meni 2 ja puoli rullaa eli 2kg hitsauslankaa kun vaihdettiin molemmat helmat, takakaaria hitsattiin, takaluukun reunat, pohja, eli helmat+neliöpeltiä
tuo ydintäytelanka roiskii enemmän kuin mig suojakaasulla muttei kuitenkaan häiritsevästi
roiskiminen pahenee huomattavasti kun lanka menee "vanhaksi" tai saa kosteutta
en ole parasta ennen päiväystä rullissa nähnyt mutta tämän olen todennut, yli 2v vanha lanka on käyttökelvotonta
mig on nykyaikaa
puikot historiaa se on minun mielipiteeni kun nykynuoriso ei puikkoja jaksa opetella kun mig on vain napin painamista.....,
-
Varsin painavia perusteita tuntuu kaikenlaisille laitteille esitetyn. Kuitenkin alan kallistua invertterin puoleen. Mig olisi sinänsä houkutteleva, mutta kun maksatan koneen tilayhtymällä, ei voi kovin kalliisiin laitteisiin mennä. Oma rahatilanne on nyt sellainen, että ei ole mahdollista laittaa omia rahoja lisäksi. Ja kalliit suojakaasut ei houkuttele myöskään, kone kun tulee mahdollisesti olemaan aika harvalla käytöllä. Puikkohitsauksen puolesta puhuu myös varsin pitkäpinnainen luonteeni. Vaikka aloittelijalle hankalampi olisikin niin enköhän minä siihen malta paneutua.
Kyllä siellä mummolassa olisi hitsauslaitteet ukilla ollut. Harmi kun en ehtinyt innostua asiasta ennen ukin kuolemaa. Enkä myöskään ennen sitä, kun täti antoi hitsivehkeet miesystävänsä pojalle kysymättä etukäteen asiasta keneltäkään mitään... Nyt sitten joutuu uudet hommaamaan.
Kiitoksia kaikille avusta.
-
säilytä puikot kuivassa, onnnea ja sisua opetteluun ;D
-
Ja puikkohitsauksen perusteethan ovat: Puikko syttyy raapaisemalla ja irtoaa pyörittämällä. ;)
-
Mulle tulee jostain syystä sähköpostiin kaikenlaista mainospostia tuolta Kiinan suunnalta ja vähän aikaa sitten joku sikäläinen hitsauskonemainostaja alkoi pommittamaan viesteillään. Varsin kysyin sitten että mikä hätänä ja sieltä kysyttiin kiinnostusta alkaa maahantuojaksi suomessa näille hitsauskoneille:
http://www.360weld.com/html-en/products.html (http://www.360weld.com/html-en/products.html)
Siitä nyt joku kova myyntimies ottamaan asiaksi näitten maahantuonnin ja myynnin. Voin toimia välikätenä jos lontoo ei taivu, jallupullon hinnalla ;)
-
Ja puikkohitsauksen perusteethan ovat: Puikko syttyy raapaisemalla ja irtoaa pyörittämällä. ;)
Voi olla, etten näillä eväillä hommaan lähde... Pitää naapureilta ja tutuilta kysellä olisiko niillä kellään taitoa ja halua auttaa alkuun.
-
Ei se ylivoimaista ole, nykyaikaisella invertterillä puikon sytytyskin on huomattavasti vaivattomampaa kuin takavuosien muuntajilla. Rohkeasti vaan romurautoja hollille, puikkopaketti viereen ja kone käyntiin. :) Tuossa jonkunlainen virtuaaliopastus.
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/hitsaa_hiirella/ (http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/hitsaa_hiirella/)
-
Jos löydät jostain Kempin Miggerin niin oiva peli, käy ydintäytelanka tai sitten suojakaasu ;)
Jos tarkoitus hitsata paksua rautaa, osta puikkokone!
Jos pelkkää ohutta peltiä, niin mig/tig etc!
Erikoismetallit vaatii TIG, ei onnistu MIG:llä, ainakaan hyvin!
Halvalla ei saa hyvää, yleensä!
Suojakaasu hitsaus hyvä, mutta jos silloin tällöin tarvitsee niin kalliiksi tulee jos vuokrapullo, kokemusta on :(
Ydintäytelangalla hitsaa ihan hyvin, mutta kalliiksi tulee per/sauma verrattuna suojakaasuun, osta oma pullo jos löydät [halvalla].
Hitsaus on loppujen lopuksi helppoa, vaikeusaste kasvaa materiaalin ohetessa sekä materiaalin muuttuessa normipellistä erikoisemmaksi ;D
Mutta kaiken oppii, minkä ihminen on keksinytkin, lähes jokainen, toisilla vie enempi aikaa eikä saa yhtä hyvää jälkeä 8)
Tsemppiä ja kovaa yritystä, sillä se lähtee!
-
Kaukosäädin kannattaa varmistaa että kuuluu kauppahintaan kun puikkokonetta ostat. Eihän sillä aluksi harjoitellessa tietysti mitään tee, jos jotain ratakiskonpätkiä hitsaa yhteen, mutta kun taidot kasvaa ja materiaalit ohenee, niin on virransäätöön sitten ihan ehdoton kapistus.
-
Kyllä se vaan on tommonen pikkuinvertteri puikkokone ehdoton ainoona koneena. Ei tarvi pelata kaasupullojen kanssa ja hitsaamaan pystyy sitte mitä vaan kun on oikeet puikot. Kemppi on hyvä mutta Esappi on jossain asioissa parempi. Kempin ongelma on edelleen se että se ei tykkää olla pitkän roikan päässä- syttyminen menee huonoks. Esabissa ei juurikaan sitä ongelmaa ole. Kaukosäädin on minusta jo herkuttelua kun pienen koneen saa viereen hitsauspaikalle. Oon vuosikymmenet tehny töitä vaihtelevissa olosuhteissa hitsauskoneitten kanssa ja itellä on kotona ainoona koneena 160A puikkoinvertteri joten luulen tietäväni jotain tästäkin asiasta. millin pelliä hitsaa hätätapauksessa ihan hyvin puikkokoneellakin ja tommonen 160A riittää melkosen paksuunkin tavaraan. Työmaalla aikonaan hitsarit sano että jos tarvii kii pysyä vedetään puikolla ja jos nätti jälki riittää voi vetää migillä.
-
... Kemppi on hyvä mutta Esappi on jossain asioissa parempi. Kempin ongelma on edelleen se että se ei tykkää olla pitkän roikan päässä- syttyminen menee huonoks. Esabissa ei juurikaan sitä ongelmaa ole...
Lienenkö jäävi sanomaan, mutta putkihitsarit osti nimenomaan Kemppejä siksi, kun Esab ei kuulemma toimi pitkän roikan päässä.
Invertteripuolella on tekniikka mennyt melko paljon eteenpäin ja tuon roikassa tapahtuvan jännitehäviön vuoksi koneen toimimattomuus on jo tuotannosta poistuneiden koneiden ongelma. Uudet koneet sallivat huomattavasti laajemman jännitteenvaihtelun syöttöjännitteessä. Kemppi takaa koneen toimivuuden 50m roikalla, jos käytetään 2,5mm2 kaapelia.
Kemppi on muuten maailman suurin invertterihitsauskoneiden valmistaja, eli jonkunlaista osaamista alalta löytynee.
-
Meillä on töissä molempia, Esappia ja Kemppiä. Kun paat ne yli 20 metrin roikan perään on syttymis ero ihan selvä Esabin hyväks. Eihän tommoset pienet erot juuri haittaa kun saa laskee puikon loppuun ja alottaa taas uudella puikolla, mutta kun hitsaa pikku pätkiä ohuehkoon aineeseen ja tarvis jälkikin olla nättiä nin sitä oppii arvostaan pientäkin paremmuutta.
-
Mitä ne koneet on tyypiltään?
-
Meillä on töissä molempia, Esappia ja Kemppiä. Kun paat ne yli 20 metrin roikan perään on syttymis ero ihan selvä Esabin hyväks. Eihän tommoset pienet erot juuri haittaa kun saa laskee puikon loppuun ja alottaa taas uudella puikolla, mutta kun hitsaa pikku pätkiä ohuehkoon aineeseen ja tarvis jälkikin olla nättiä nin sitä oppii arvostaan pientäkin paremmuutta.
Olisko kaukosäätimestä apua tuohon ongelmaan ? ;)
-
Onhan noilla puikoillakin syttymisessä eroja.
-
Esab on Caddy 151i A31 ja Kemppi Minarc 150. Onhan tietenkin puikoilla eroo mutta ei ne puikot konetta paranna. Teoriassa tietenkin kaukosäätimellä voi sytytyksen ajaks lisätä virtaa ja siten parantaa syttymistä mutta ei se ite koneen syttymisominaisuuksia paranna. Niin kovasti kun tekis mieli vetää kotiin päin ja kun molemmat on tosi hyviä koneita niin pakko vaan sanoo että kokemuksesta Esabin syttymisominaisuudet roikan päässä on (vähän) paremmat.
-
Kemppi minarc ei toiminut roikan päässä. minulla oli kaksi minarcia joista ensimmäisestä sulasi 2,5mm puikolla hitsatessa runko, eli ne kaapelipistokkeiden ympäristö. toisesta meni loppupelissä se koko sytytinpiiri sököksi. Esabeissa oli myös samaa vikaa syttymisessä.
Hyviä koneita ovat kuitenkin molemmat.
Nyt on Fronius koneet. toisesta meni puhallin, mutta se imaisikin vähän liikaa pölyä sisään...
näissä tulee kaukosäätimet mukana ja 3mm puikkokin mennä turisee. ja sytytin toimii vaikka roikkaa on joskus todella pitkästi.
-
Kaveri kertoi että 80-luvulla oli uudet mig-hitsit sangen kalliita. Oli paikallises rautakaupas oikein jonotuslista kuka saa seuraavan vaihdos tulleen käytetyn migin ostaa.
-
Ääni Kempin Miggerille.
Ostin tuollaisen käytettynä varmaan 8v. sitten ja aina on pelannut.
Jauhesammuttimesta modattu hiilidioksidipullo ja hitsattu on mätiä autoja sekä runkotöitä ym. ja pystyy vielä 3 - 4 mm. paksuun (puhtaaseen) levyynkin.
Ohutlevytöissä ihan paras.
-
Ääni Kempin Miggerille.
Ostin tuollaisen käytettynä varmaan 8v. sitten ja aina on pelannut.
Jauhesammuttimesta modattu hiilidioksidipullo ja hitsattu on mätiä autoja sekä runkotöitä ym. ja pystyy vielä 3 - 4 mm. paksuun (puhtaaseen) levyynkin.
Ohutlevytöissä ihan paras.
Ei kai nyt sentään jauhesammuttimesta?? ;D
-
Kemppi on laatukone, töissä olen paljon Kempin mag-koneilla hitsannut.
Omaan harrastekäyttöön tilasin saksalaisaesta nettikaupasta puikkoinvertterin.
http://www.stahlwerk-schweissgeraete.de/en/arc-mma-e-hand-200.html (http://www.stahlwerk-schweissgeraete.de/en/arc-mma-e-hand-200.html)
Hitsauksen aloittelijalle hyvä netisivusto: http://hitsaus.suntuubi.com/?cat=1 (http://hitsaus.suntuubi.com/?cat=1)
-
Onko Mig/mag oikeasti edes hitsausta ? Enemmänkin sitä tulisi kutsua metallin pursotusmenetelmäksi minun mielestäni. Hyi hemmetti. Joskus lakiluokka levylle ollut sillä menetelmällä ja en arvosta laitetta. Osta pieni ja halpa tig/puikko-yhdistelmäkone ja hitsaat niillä menetelmillä vaikka sillin kiveen kiinni jos taitoa piisaa :)
Mikä on hitsauksessa "pursotusmenetelmä", aivan uusi ainakin minulle, kerrotko kuin tuo tapahtuu.
Olen täsänsaakka ollu tuntevani nuo eri menetelmät, mutta näköjään aukko tiedoissa.
Mitä tulee yleensä hitsauslaitteiden paremmuuteen, niin kussakin on heikkoutensa ja vahvuutensa.
Pääosin väittelyssä paremmuudesta on kyseessä puhtaasti makuasia, aivan kuin autoissa ja jopa naisienkin suhteen.
Yksi kun tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, kolmas katsoo isoäitiä ja neljäs perheen miespuolista väkee.
Itse olen käyttänyt niin Kkempin, kuin Esabin ja muutaman muunkin laitteita ja yhtälailla ne toimii.
uikollahan on oma vaikutuksensa hitsauksen suorittamiseen, kuten kaikki kaikkitietävät tietävät.
En sellaisa hitsauskonetta ole vielä käyttänyt, mikä ei pitkän roikan päässä alkais nikotteleen, varsinkin jos käytössä on 1,5mm neliöinen jatkojohto, vähintään jatkojohdon tulisi olla 2,5 neliöistä.
Kaukosäädin on ihan näppärä, varsinkin kompensoimaan noita kaapelihäviöistä johtuvia syttymisvaikeukssia.
-
No nyt on vehkeet hommattu. Joutuu kuitenkin huomenissa jo polkaisemaan koneen kanssa takaisin liikkeeseen, on nimittäin toinen kaapeliliitäntä viallinen. Puuttuu ura, jonka avulla kaapelin liittimen pitäisi kääntämällä kiinnittyä. Eipä tässä onneksi ole kiirettäkään, ei viitsi kuitenkaan kerrostalon kellarissa alkaa hitsailemaan ja vasta muutaman viikon päästä on käyntiä Savon maalla jossa on tilat.
http://personal.inet.fi/yritys/tevico/buddyarc145.pdf (http://personal.inet.fi/yritys/tevico/buddyarc145.pdf)
-
Mikä on hitsauksessa "pursotusmenetelmä", aivan uusi ainakin minulle, kerrotko kuin tuo tapahtuu.
Olen täsänsaakka ollu tuntevani nuo eri menetelmät, mutta näköjään aukko tiedoissa.
Kerro jos olen väärässä, mutta migillä on heikompi tunkeuma kuin puikolla ja tigillä.
-
No nyt on vehkeet hommattu. Joutuu kuitenkin huomenissa jo polkaisemaan koneen kanssa takaisin liikkeeseen, on nimittäin toinen kaapeliliitäntä viallinen. Puuttuu ura, jonka avulla kaapelin liittimen pitäisi kääntämällä kiinnittyä. Eipä tässä onneksi ole kiirettäkään, ei viitsi kuitenkaan kerrostalon kellarissa alkaa hitsailemaan ja vasta muutaman viikon päästä on käyntiä Savon maalla jossa on tilat.
http://personal.inet.fi/yritys/tevico/buddyarc145.pdf (http://personal.inet.fi/yritys/tevico/buddyarc145.pdf)
Paljonko jouduit reaalivakuutta antamaan tuosta.
-
No nyt on vehkeet hommattu. Joutuu kuitenkin huomenissa jo polkaisemaan koneen kanssa takaisin liikkeeseen, on nimittäin toinen kaapeliliitäntä viallinen. Puuttuu ura, jonka avulla kaapelin liittimen pitäisi kääntämällä kiinnittyä. Eipä tässä onneksi ole kiirettäkään, ei viitsi kuitenkaan kerrostalon kellarissa alkaa hitsailemaan ja vasta muutaman viikon päästä on käyntiä Savon maalla jossa on tilat.
http://personal.inet.fi/yritys/tevico/buddyarc145.pdf (http://personal.inet.fi/yritys/tevico/buddyarc145.pdf)
Paljonko jouduit reaalivakuutta antamaan tuosta.
395e. Mukaan tuli puikkoja, hanskat ja maski. Kuitissa on merkitty itse koneen hinnaksi 285e. Englannista tilaamalla noita taitaa saada pari-kolme kymppiä halavemmalla.
-
Oli varmaan ihan hyvä hankinta.
-
En tiedä miten Esabilla menee takuu korjaukset, jos on tilattu ulkomailta, mutta Kempin kanssa on melko heikoilla, jos on tilannut ulkolaisesta nettikaupasta. Suomalaisessakin kaupassa pitää vaatia koneen sarjanumeron rekisteröinti Kempin tietokantaan, kun ostaa uuden koneen. Rekisteröinnin jälkeen takuu toimii missä tahansa Kempin merkkihuollossa.
-
Mikä on hitsauksessa "pursotusmenetelmä", aivan uusi ainakin minulle, kerrotko kuin tuo tapahtuu.
Olen täsänsaakka ollu tuntevani nuo eri menetelmät, mutta näköjään aukko tiedoissa.
Kerro jos olen väärässä, mutta migillä on heikompi tunkeuma kuin puikolla ja tigillä.
On kyllä ja puikkoakin parempia löytyy, kuten varmaan tiedätkin.
Vastasin kylläkin tuohon alkuperäiseen kysymykseenHitsausvehkeitä tartteisin. Olen hommassa täysin aloittelija, mutta intoa ja tarvettakin olisi opetella. En noista laitteista oikeastaan ymmärrä, mitä nyt on tullut lueskeltua, mutta ei ole oikein selvinnyt millaisilla olisi hyvä lähteä liikkeelle. Kevyehköllä metsätalouskäytöllä olevia työkoneita saattaa tulla tarvetta korjata ja polkupyörien kanssakin löytyy hitsattavaa silloin tällöin. Parempi puolisko tilasi jo sängyn päädyn ja kukkapöydän.
Budjetti on parin-kolmen sadan euron välissä, ja sillä pitäisi siis saada aloittelijaystävälliset vehkeet joista on jotain iloa mainitsemissani tarpeissa. Minkälaisia laitteita suosittelette?
Käsitin, että alkuperäinen kysyjä ei kovinkaan raskaite rautarakennetöitä ole tekemässä, vaan lähinnä jonkinverran kevyempiä, tai tiedä sittenvaikkapa teräs pyörötangosta tehtyjä fillareita tms.
-
Joko siellä on puikot lähteneet sauhuamaan ? :)
-
Serkkupojan plasmaleikkuri hajosi ja kempin huolto ei tehny mitään, Nokian ex johtajan nuorempi veli on elekroniikka velho ja sille korjattavaksi. Miehessä on vikana et pyrkii täydellisyyteen ja nytkin sanoi et ei ole ihme että hajosi ku on väärin tehty, teki koko piirilevyn uusiksi ja nyt menee 12mm rosterilevy kuin pahvia leikkaisi. Pari hommaa korjannu mulle ja ei korjattu vaan teki uudet kun olivat väärin suunniteltu, miestä ei saa hoputtaa mutta melkosen pian on sulla vehje joka ei hajoa, kasvu kavereita.
-
Kemppi ei ole valmistanut plasmaleikkureita, siksi ne eivät tehneet sille mitään. Jos vikaa aletaan hakemaan tuntitöinä ja hyllyssä ei ole sopivia komponentteja kokeilua varten, niin korjaukselle tulee pian uuden koneen hinta. Siellä huollossa oli kuitenkin jonossa jo sellaisia koneita, johon vika löydetään paljon helpommin.
-
Joko siellä on puikot lähteneet sauhuamaan ? :)
Puikot alkoi laulaa itse asiassa aika lailla samoihin aikoihin kun kysyit. Tosiaan piti tänne Savoon ensin saada siirryttyä, kun ei kerrostalon kellarissa viitsinyt kokeilla. No eihän siitä mitään meinannut tulla, mutta pirun hauskaa se oli. Ikuistinpa ensimmäisen valloitukseni hitsauksen maailmassa kuvaksikin:
(https://lh4.googleusercontent.com/-5RDu_8nwsmo/UWA_2nmSp_I/AAAAAAAABR4/y0PZo8sqmqw/s1024/2013-04-06+15.04.55.jpg)
Sitten pitäisi vielä keksiä käyttö pulttiveitselle ettei mene hukkaan. No ainakin nyt voi kääntää veistä haavassa tiettyyn momenttiin, mutta kun en itse ole mitenkään väkivaltainen kaveri niin ei tule käytettyä tuohon. Ehdotuksia saa esittää.
-
Kempin ja joidenki muiden merkkien huolto oli ja Hitsman otti sen huoltoon, no kumminki peli on ihan loistavassa kunnossa.
-
Hieno homma että raudat on saatu liitettyä yhteen. Jos tuo on sinkitty pultti jonka olet hitsannut, niin ei ole ollenkaan huono suoritus. Sinkkipinnoite tekee hitsauksesta haasteellista kenelle vaan. Kannattaa kaivella puhtaampia rautoja jostakin :)
-
Hieno homma että raudat on saatu liitettyä yhteen. Jos tuo on sinkitty pultti jonka olet hitsannut, niin ei ole ollenkaan huono suoritus. Sinkkipinnoite tekee hitsauksesta haasteellista kenelle vaan. Kannattaa kaivella puhtaampia rautoja jostakin :)
Nuo ruosteiset putket tuntui hankalalta, ei oikein tahtonut kaari syttyä... Ei ollut nyt parempaa saatavilla, läheisestä rautaromukasasta kävin hakemassa, mutta ensi kerralla olisi tarkoitus jo alkaa jotain oikeaakin väsäilemään ja sitä varten taidan hommata vähän paremmat materiaalit...
-
Siellä on McGyver ihmemieski nolona kun sillä ei taatusti oo 12mm pulttia siinä linkkarissa ;)
-
Ihan vaan vinkkinä, kokeile hitsata saumaa vaan jonkin sopivanpaksuisen latan tai muun raudan pintaan. Siinä voi antaa puikon palaa rauhallisesti ja samalla etsiä tuntumaa puikon palamiseen. Ensimmäiseksi ei ehkä kannata yrittää tehdä (mielenkiintoisiakaan) yhdistämishitsauksia. :)
t. joskus paineastioita hitsannut viljo
-
Ihan vaan vinkkinä, kokeile hitsata saumaa vaan jonkin sopivanpaksuisen latan tai muun raudan pintaan. Siinä voi antaa puikon palaa rauhallisesti ja samalla etsiä tuntumaa puikon palamiseen. Ensimmäiseksi ei ehkä kannata yrittää tehdä (mielenkiintoisiakaan) yhdistämishitsauksia. :)
t. joskus paineastioita hitsannut viljo
Lähinnä tuota tuli tehtyäkin. Ei minulla koko iltapäivä mennyt tuon yhden välineen valmistukseen...
-
Viikon lopuksi huumoria, serkku sanoo et hitsaa silakan tiiliseinään kuhan on kunnon puikot.
-
Viikon lopuksi huumoria, serkku sanoo et hitsaa silakan tiiliseinään kuhan on kunnon puikot.
Naapurin Kaitsu hitsasi tuontivaimoonsa Savon murteen ja rakkauden kalakukkoon.
-
Se on hienoa hommaa opetella uusia taitoja. Mulla on ollut aina Bostichin puikkoja. Toisin sannoin siitä ei oo tullu mittään. Oon mää MIG:llä turruuttanut ja viime kesänä opettelin TIG:llä hitsaamista. TIG hitsaus on eri hienoo. Ei räisky, ei rätise. Siinä on jotain samaa, kuin juottamisessa.
Sorvaus ja jyrsintähommat olis kans mukava opetella. No, jonkin verran oon jyrsinyt, mutta sorvaukset on jäänyt vähemmälle. Kateudesta vihreänä pitää lueskella L&K:n työstöjuttuja tältä foormilta.
-
Pajahitsausta tuli harrasteltua joskus koulussa, oli pirun hienoa saada raudat tarttumaan yhteen ikivahnoilla konsteilla.
(http://www.mkunelius.com/puukot/damasti/hitsaus.jpg)
-
Yks kaveri oli tuomassa romulavalle hitsauskonetta joku vuosi sitten. Kone on valovirralla toimivaa muuntajatyyppiä ja puikkosuositus ööö.. max 2,6 mm.
Koneella ei ole kuulemma montaa puikkoa hitsattu. Sen huomaa esim. siitä kolvista. Lisäksi koneessa on vielä kiinniteipattuna Renlundin hintalappu. Ei oo tieten sitäkään firmaa ollut muutamiin aikoihin. Sain laitteen omakseni kiitoksella.
Nytpä sitten kysysisinkin, että mikä puikkolaatu tuolle aparaatille passais. Niitähän on kahta eri laatua ainaki joskus ollut muuta en en muista niitä tasasuuntaajan ja muuntajan puikkojen eroavaisuuksia.
Mikillä turruuttaminen vienyt muistin?
-
OK46.00 palaa ainakin vaihtovirralla, eli muuntajakoneella.
-
Kemppi ei ole valmistanut plasmaleikkureita, siksi ne eivät tehneet sille mitään. Jos vikaa aletaan hakemaan tuntitöinä ja hyllyssä ei ole sopivia komponentteja kokeilua varten, niin korjaukselle tulee pian uuden koneen hinta. Siellä huollossa oli kuitenkin jonossa jo sellaisia koneita, johon vika löydetään paljon helpommin.
Kukas ne Kemppi-merkkiset plasmaleikkurit on sitte tehny? Ja oli kuka hyvään nin kai Kemppi-huollon ne silti pitäs osata korjata kun kerran nimi on koneelle kehrattu laittaa.
-
Kemppi ei ole valmistanut plasmaleikkureita, siksi ne eivät tehneet sille mitään. Jos vikaa aletaan hakemaan tuntitöinä ja hyllyssä ei ole sopivia komponentteja kokeilua varten, niin korjaukselle tulee pian uuden koneen hinta. Siellä huollossa oli kuitenkin jonossa jo sellaisia koneita, johon vika löydetään paljon helpommin.
Kukas ne Kemppi-merkkiset plasmaleikkurit on sitte tehny? Ja oli kuka hyvään nin kai Kemppi-huollon ne silti pitäs osata korjata kun kerran nimi on koneelle kehrattu laittaa.
Ai onko se tehnyt? Minulle täysin uusi tieto, vaikka puolikymmentävuotta Kempin huollossa olinkin töissä. Koskaan ei kukaan puhunut Kempin plasmaleikkureista tai missään huoltomanuaaleissa ei tullut esille kyseiset laitteet.
-
Meillä kumminkin töissä on yks Kemppi-merkkinen plasmaleikkuri. En tiä kuinka vanha se on mutta ei ny kumminkan monia kymmeniä vuosia. Kyllä se Kemppi-huollossa on joskus ollu remontissa ja tullu kuntoonkin. Ihan on Kempin väreissä ja kyljissä lukee isolla ''Kemppi''. Tyyppiä en ny tässä muista kun en o työmaalla juuri ny mutta kyllä sekin tarpeen tullen seviää.
-
Katsoppa se plasman tyyppi, kiinnostaa itseänikin. Kemppihän kyllä tekee erikoislaitteita mittatilaustyönäkin. Esim. helikopterin startin virtalähdettä piti käydä tarkastamassa, kun oli Kempin tekemä.
-
Katompa huomena jos muistan.
-
Katsoppa se plasman tyyppi, kiinnostaa itseänikin. Kemppihän kyllä tekee erikoislaitteita mittatilaustyönäkin. Esim. helikopterin startin virtalähdettä piti käydä tarkastamassa, kun oli Kempin tekemä.
Kemppi Kempocut 25
Kaks tehoaluetta 35A ja 70A
En löytäny valmistusvuotta
Kemppi Oy Lahti lukee tyyppikilvessä
-
No on se sitten näköjään joskus tehnyt tuommosiakin. Veikkaisin että ikää tuolla on n.20v. Kempin koneiden valmistusvuosi merkitään kirjainkoodilla sarjanumeron perään, löytyy tyyppikilvestä. Ei ilmeisesti ole mikään hittituote ollut tuo Kempin plasma.
-
Viikon lopuksi huumoria, serkku sanoo et hitsaa silakan tiiliseinään kuhan on kunnon puikot.
Näillä tarttuu:
(http://papunet.net/kuva/symbol/cache/own/orig/.576.jpg)
-
No niin, ny ei ole mitään ongelmaa. Tönkkösuolattu silakka menee vasaralla kakkosnelosesta läpi, muikut trukkilavasta.