VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Antti Jokinen - Marraskuu 07, 2012, 20:45:06 ip
-
(https://fbcdn-sphotos-b-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/s480x480/72144_112644088896180_1184234667_n.jpg)
Ha ni siitt slikan täär velo förut. Ja hadd åtmonstone int föränn vi va ti te utställningin uuta gaambel maskiner ti opp i Svenskby i hööstast. Ja tykt att den såå så tasso ut at ja mådist knäpp en bild me käännykän. Sidan när vi sku far heim diifrån kom två bisar åkand me te velon. Te eina åka vaanlit framåt o trampa vaanlit framåt men te ana ååka baakåt fast an trampa framåt, liksom tii åt som nesan peeka,.. liksom baakåt. He såå ut ti gaa hurja braa!
-
Tuon verran ymmärsin, siinä lukkee vierasperäiset sanat pois jätettynä näin:
Ja te, ja ja en me, me te, te ana, he hurja. ::)
-
Murre on koira. Stadinslangi on kieli
-
Tällaista kieltä kuitenkin valtaväestö puhuu näillä seuduilla. Ei oo helppoa meikäläisellään. 17 vuotta Itä-Uudellamaalla asuneena olen jo oppinut suurimman osan ymmärtämään, vaikkei tuo murre ole aktiiviseksi asustautunut minun suuhuni. Lähinnä kouluruotsia on kielitaitoni, mutta kiitollinen olen siitä opista!
Stefan porvoolaisena tietty ymmärsi joka sanan, mutta miten on muitten 'rantaruottalaisten' laita? Onko sanat tuttuja Pohjanmaallakin?
-
Ja har då ba bott tio år i Borgå men no försto ja va du skrev :) fast jag sku säg tassoger o int tasso. Elär tassi.
-
Selvennykseksi: En minä osaa kirjoittaa - vain lukea - tätä itäuusimaalaista murretta.
Jutun juuri on sitäkin mielenkiintoisempi:
Kuvan polkupyörän polkijat istuvat selät vastakkain, mutta polkevat kuitenkin menosuuntaan, vaikka takimmainen näyttäisi polkevan toiseen suuntaan! Hyvän näköistä!
-
… mutta en ole vielä kertaakaan arjessa kuullut kenenkän puhuvan tuollaista (paitsi jos ne oikein pinnistää, jos joku pyytää). Vanhempi väestö vielä taitaa, nuoremmista harva.
Tuo teksti on muuten napattu Facebookin itäsuusmaalais-murresivulta.
Eikä tätä paikallista murretta kyllä suojella yhdelläkään yhteiskunnan sentillä – kyllä me koulussa opitaan ihan samaa ruotsia kuin Ruotsissa ja hyvin sitä puhutaankin – myös ne jotka tuota murretta vielä hallitsevat ;)
-
Minä, Kiäriäisen Seppo ja Oenosen Penakii, vuajitaan että Savon kielj on suatava lisättyvä pakollissiin aeneisiin kaekissa vielä toemivissa koululoessa. >:(
-
Rautiaisen kanssa samaa mieltä että murre on koira ja yleensä semmonen et eläinlääkäri voi epäillä jotain rotua. Tässä melkein kuoli yksi murre punkkipantaa ja ns. lassieta ei saa olla ku niillä jokin geeni tappaa punkkipiikkiin tai pantaan. Murre selvis ja heitti femmat meidän vartiopäälikön kanssa. Koiran nimi pitää olla kaksitavuinen ja lyhyt ku sitä tuola huutelet eli meillä oli Tatu ja sitten Kapu ja ja jos huutain kun karkuteillä One Van Destroy niin taitais lisätä vauhtia. Kapu on hyvä nimi veneessä kun se hoitaa nuo puhallushommat, veneen omistajana saanen luovuttaa kapteenin tehtävät sopivaksi katsomalleni ja kyllä se saareen osaa ajaa. Vesiliikennelaki ei kiellä koiraa ajamasta, eikä pureskelemasta tarjottua pilliä.
-
Se on tuo Henkan murre niinkun selekokieliset uutiset kirjotettuna, jos joku ei pysy kärryillä niin sillä on lukihäiriö. :P
-
;D http://fi.wikipedia.org/wiki/1G3B (http://fi.wikipedia.org/wiki/1G3B)
The Ballad of Hatefolk
"In market å magnetud, ligger iiskon sekärt åp luur
in euro fö en tjärr, har et vexelpengan, herrn?
Liston liggär där häim, hätan brändär från klakk ti luuv
vör e parfyymbool, tier kan pressin vaar fö stoor
bräivär 500 treskoo-paar, kookar iiskon fö in kaar
vör mjölkhyllon bruuk e brisier, kniidär vagnan i di svier
Styckarin vråålar: -"Osso bucco je bäst! Tu je noo priima tu, tu handlar semst!"
The ballad of hatefolk
200 gramm apelsiin-marmelaad
300 burk kooka importera svaal
2 litär etik, mmm, vakart skvalpaar
4 påsar rutirååg, dam-bam-bam-bam-baar
Styckarin vråålar: -"Tjyöp na flesk! Tu je noo priima tu, tu handlar mest!"
The ballad of hatefolk"
-
Entinen työkaveri pyysi lausumaan nopeasti monta kertaa peräkkäin: kvistfritt kvastskaft. En tiä onko kirjotettu oikein.
-
Pentti on sentään huumori miehiä ja tietää kuinka laki on kirjoitettu ja sitä noudatetaan.
-
(https://fbcdn-sphotos-b-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/s480x480/72144_112644088896180_1184234667_n.jpg)
Ha ni siitt slikan täär velo förut. Ja hadd åtmonstone int föränn vi va ti te utställningin uuta gaambel maskiner ti opp i Svenskby i hööstast. Ja tykt att den såå så tasso ut at ja mådist knäpp en bild me käännykän. Sidan när vi sku far heim diifrån kom två bisar åkand me te velon. Te eina åka vaanlit framåt o trampa vaanlit framåt men te ana ååka baakåt fast an trampa framåt, liksom tii åt som nesan peeka,.. liksom baakåt. He såå ut ti gaa hurja braa!
Itä-uusimaa?? Tuohan on jotakin 8-tien itäblokkia Kruunupyy-Jeppis-Ähtävä-Alaveteli-Kokkola-rinkulan sisältä. Toki muutama sana heittää tuossa kuperkeikan, onko "maahanmuuttaja" puhunut vai olenko jättänyt käymättä/oppimatta jossain maamme kolkassa?
Jospa Antti kertoisi tasan tarkkaan mikä kylä on kysessä, eläkä san Hinthaara koska sen minun tulisi osata.
Erityisesti tuo "sliikan" (suomeksi vastaavanlainen) on itselleni yllätys, sanahan on Norjan; "slik" (samanlainen/tällainen) ja näitä Norjan sanoja ei juuri Östrerbottenistä löydy, ovat tavallisempia Turunmaan saaristossa. Siellä enempi tätä yli 1000 vuotta vanhan kielenkäyttöä. Hyvä esimerkki on "göut" Nauvolaisittain jolla tarkoitetaan kakaraa, mutta onkin kauan sitten suomeen tullut norjalainen sana;"gutt" joka tarkoittaa poikaa, eikä siis myös tyttöä, joka onkin "jente".
Muut pohjanmaan versioista poikkeavat sanat ovat tässä kirjelmässä; MÅDIST / måste (piti) , DIIFRÅN / därifrån (sieltä), BISAR /karlar (miestä), TE / den ena (toinen niistä).
Toinen erikoinen sana jokapäiväisessä vanhassa Nauvonkielessä on "gensar" joka tarkoittaa ihan tavallista villapaitaa. mutta sana löytyy vain Norjan kaukaisimmilta länsirannikon kyliltä kuten kristiansand, stavanger ja sitä kautta bergenistä pohjoiseen. Toki Oslossa sanotaan Gensar mutta henkilö on silloin vanhempi kaupunkiin muualta muuttanut.
Taalainmaalla (esim. Mora-Falun-Orsa) puhutaan edelleen vanhainkodissa että; en tiedä = jag vet INGA. Tämä "inga" on aiheuttamassa itselleni veripropun koska sanaa ei osaa tiedemiehet paikallistaa, enkä itse halua näin ruman (olkoon sitten keksitty 3500 vuotta ennen koraanin painatusta) sanan kuuluvan minkään syrjäkylän asukkaiden sanastoon. JA TÄSSÄ syntyy myös ymmärrys niitä kohtaan jotka sanaa käyttävät. Se on perinne, paikallinen -pieni tai iso- mutta ehkäpä vanhempi kuin Paavo Nurmi & 7 seinähullua politiikkoa.
On yksinkettaisesti kysymys syrjäiselle paikalle syntyneen suomalaisen äidinkielestä.
Tässä tulee vielä mieleen eräs tapaus noin 94 vuodelta; Euran vanhainkotiin Rauman sairaalasta siirretty sydänkohtauksen saanut 80-vuotias vanhus tapasi osastollaan ensimmäistä kertaa sinne tultuaan vierailemaan tullutta jo aikuista tytärtänsä.
Setä puhui paljon ja kauan mutta ruotsiksi. Tytär itki.
Mies oli menettänyt muistinsa ja oli kilenkäytössä oman teinikiänsä tasolla, jossain Ukin maatilalla paimenena/torpparina.
Oma Isoäitini oli syntynyt Vantaan Erikaksen tilalla torppariperheeseen ja kertoi kaikenlaista tällaista erikoista kuten tietty syyspäivä jolloin Nurmijärven suunnalta tuli jättiläinen niin iso että aurinko pimeni......
-
;D http://fi.wikipedia.org/wiki/1G3B (http://fi.wikipedia.org/wiki/1G3B)
The Ballad of Hatefolk
"In market å magnetud, ligger iiskon sekärt åp luur
in euro fö en tjärr, har et vexelpengan, herrn?
Liston liggär där häim, hätan brändär från klakk ti luuv
vör e parfyymbool, tier kan pressin vaar fö stoor
bräivär 500 treskoo-paar, kookar iiskon fö in kaar
vör mjölkhyllon bruuk e brisier, kniidär vagnan i di svier
Styckarin vråålar: -"Osso bucco je bäst! Tu je noo priima tu, tu handlar semst!"
The ballad of hatefolk
200 gramm apelsiin-marmelaad
300 burk kooka importera svaal
2 litär etik, mmm, vakart skvalpaar
4 påsar rutirååg, dam-bam-bam-bam-baar
Styckarin vråålar: -"Tjyöp na flesk! Tu je noo priima tu, tu handlar mest!"
The ballad of hatefolk"
Närpiö / Närpes, ei välttämättä keskusta (Näsby City).
-
Kysessä on Heikantbacka - Hommansby akseli. Mulla on kavereita jotka kirjoittelee sinne Facebookiin omalla murteellaan ja mulle tulee ilmoitus uusista kirjoituksistaan.
Norjan kielen sanoja on pesiytynyt suomenkieleenkin, esim. 'roska'.
'Inga' merkityksessä 'inte' on meilläpäin ihan tavallinen.
-
Kysessä on Heikantbacka - Hommansby akseli. Mulla on kavereita jotka kirjoittelee sinne Facebookiin omalla murteellaan ja mulle tulee ilmoitus uusista kirjoituksistaan.
Norjan kielen sanoja on pesiytynyt suomenkieleenkin, esim. 'roska'.
'Inga' merkityksessä 'inte' on meilläpäin ihan tavallinen.
Minäpä koitan keksiä jostain pietarsaaren alueen kirjoittajan käsiinii joka kirjoittaisi tuon saman polkupyörä-virren omalla murteellaan, hämmästyt itse, ehkä Juha Finholm voisi hoitaa sen kun kerran täällä palstalla aina välillä mopoasioissa piipahtaa.
Sitä meinaan että vain 5-6 sanaa poikkeavat, mutta tiedän että aksentti ja ärrät ovat puheessa erilaisia.
Vilkaiskaamme karttaa että kuinka Hommansby sattui vanhalle Stavanger-Novgorodin ryöstöretkelle.
Törmään päivittäin blondeihin ryssäjätkiin, heillä ei itsellä vissiin mitään aavistusta historian huminasta, mutta kyllä siellä jossain dna;ssa löytyy Oddvar Brunflatenin jäljet.
Juu siis tuo INGA on selvä etelärantalainen "ongelma", mutta se että mistä se on peräisin on eri juttu, kun ei sitä ruotsissakaan ole kuin juuri tuolla BORLÄNGE-MORAn alueella.
Eri puolella rannikkoa löytyy kylänpoikasia nimellä "Dalkarby" (Dalkarlby) ja se on jo dokumentoitu että siellä oli maatilaa perustamassa ja peltoa raivaamassa Taalainmaan Jussi.
Tähän kun joku vielä osaisi lisätä että mistä se puoliksi Skåånelainen suuhun ja kielen alle jätetty R-kirjain on kotoisin niin nukkuisin taas paljon paremmin.
Mielestäni "man blir rigit fittiger" lause ei ole kaunis.
-
Mää oon senttä neitseellisest Auran murast noussu, vaik hurri oon. Pistettin jopa turukielisse päivähoitoo ennen koulua, niin mää opi tuon kulttuurukiele luonnolisel taval Lehtosen perhe luona. Mut ei meil mittä savolaissi vastaa oo, kyl te sin stadiin saatte mennä vapaast.
-
Mielestäni "man blir rigit fittiger" lause ei ole kaunis.
Nää, de e dabboger.