VMPK ry Foorumi

Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Antti Jokinen - Kesäkuu 01, 2012, 07:52:18 ap

Otsikko: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Antti Jokinen - Kesäkuu 01, 2012, 07:52:18 ap
Testaa taitosi (http://www.hs.fi/kulttuuri/Testaa+kielitaitosi+HSn+%C3%A4idinkielen+ylioppilaskokeessa/a1305572080547)


Sait kokeessa pisteitä 38.
Kaikista vastaajista 82  prosenttia sai huonommat pisteet kuin sinä.
Arvosanasi on eximia cum laude approbatur.
Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Pentti Eskelinen - Kesäkuu 01, 2012, 08:29:48 ap
Olin taitavanpi Suomen kielessä sain 41. pistettä ja, kumlauteapporatuuriarvo sanan. :P
Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Antti Jokinen - Kesäkuu 01, 2012, 08:39:41 ap
Mutta entäs nuo brosentit? Niissä nimittäin on ikähuojennus ja sinä minua paljon nuormpi.
Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Pentti Eskelinen - Kesäkuu 01, 2012, 09:28:24 ap
Mutta entäs nuo brosentit? Niissä nimittäin on ikähuojennus ja sinä minua paljon nuormpi.

Niimpäs onkii, tarkistin tuon ison ikä eron tuolta rohviilista sulla oli siellä viiva kun numerot oli jo loppuneet ja mulla joku luku. Hyväskytään vasta lause.
Mutta sitä vastoin minä kyllä hallitsen kuula kärki kynälläkirjoituksenkin "ylhäisesti". :-\


[ylläpito on poistanut liitteen]
Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Antti Jokinen - Kesäkuu 01, 2012, 09:34:02 ap
Niimpäs onkii, tarkistin tuon ison ikä eron tuolta rohviilista sulla oli siellä viiva kun numerot oli jo loppuneet ja mulla joku luku. Hyväskytään vasta lause. :-\

Ei se kuiteskaan ihan noin mene. Aaatteles jos jollain on viiva laulussa ja mulla kymmenen. Kunpi parempi?
Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Pentti Eskelinen - Kesäkuu 01, 2012, 09:40:23 ap
Niimpäs onkii, tarkistin tuon ison ikä eron tuolta rohviilista sulla oli siellä viiva kun numerot oli jo loppuneet ja mulla joku luku. Hyväskytään vasta lause. :-\

Ei se kuiteskaan ihan noin mene. Aaatteles jos jollain on viiva laulussa ja mulla kymmenen. Kunpi parempi?

Ei 10 :en laulamisessa tee ihmistä toista ihmistä paremmaksi jolla on pienenpi lukema minulla oli kuusi tai 7 laulannasta ja silti olen ensi luokkainen ihmininen. ::)
Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Stefan Holmström - Kesäkuu 01, 2012, 10:23:38 ap
Eiks tässä testissä pitäis olla jokin hurrikerroin  8)

Sait kokeessa pisteitä 30.
Kaikista vastaajista 46  prosenttia sai huonommat pisteet kuin sinä.
Arvosanasi on cum laude approbatur .
Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Vesa Salmu - Kesäkuu 01, 2012, 18:21:48 ip
Kumlauteen akropaatti.
Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Petteri Heinonen - Kesäkuu 01, 2012, 20:31:25 ip
Aika hätäisesti vetästy testi, mutta silti vähän huolettaa tuo arvosana. Improbatur.

Onneksi se on sisältö joka tekstissä ratkaisee...  8)
Otsikko: Osaatko Suomea?
Kirjoitti: mika SMUIGE saikku - Kesäkuu 02, 2012, 05:32:38 ap
Ensimmäisellä kerralla näin....

Jotkut kysymykset on puolipilkun (vai puolipisteen), jotkut pilkun päälle.

Mutta normaali suomea lukeva ja puhuva kyllä selvittää nuokin tehtävät sujuvasti.
Eri asia olisi, jos kyseltäisiin samantapaiset kysymykset Stadin slangiksi taikka savon- taikka pohojammaan murtehella...

[ylläpito on poistanut liitteen]
Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Antti Jokinen - Kesäkuu 02, 2012, 06:03:59 ap
Kaikkia 'oikeita' vastauksia ei minun kielikorvani eikä -silmäni hyväksy:

- 'ponttooni' kuulostaa ja näyttää paremmalta kuin 'ponttoni'
- '24 lääkettä' tai '24:ä lääkettä' mutta ei '24:ää lääkettä' (sehän tarkoittaisi kahtakymmentäneljäää)
- 'Pohjois- New York' näyttää törpöltä ylimääräisen välilyönnin kanssa, eikä muutenkaan ole käsitteenä yleisesti käytetty
- 'laajentunut jo peräti 11:lle paikkakunnalle' on oikeampi kuin '24:ää lääkettä', mutta silti mukamas väärin
- 'yhtäkkiä' on suositus, mutta ei tee vanhempaa rinnakkaismuotoa yht'äkkiä vääräksi
- 'lihamakaronilaatikko' on käsitteenä jo yleisesti tunnettu eikä tarvitse väliviivaa (liha-makaroni) tullakseen oikein ymmärretyksi
Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Kari Sillanpää - Kesäkuu 02, 2012, 14:10:31 ip
Kaikkia 'oikeita' vastauksia ei minun kielikorvani eikä -silmäni hyväksy:

- 'ponttooni' kuulostaa ja näyttää paremmalta kuin 'ponttoni'
- '24 lääkettä' tai '24:ä lääkettä' mutta ei '24:ää lääkettä' (sehän tarkoittaisi kahtakymmentäneljäää)
- 'Pohjois- New York' näyttää törpöltä ylimääräisen välilyönnin kanssa, eikä muutenkaan ole käsitteenä yleisesti käytetty
- 'laajentunut jo peräti 11:lle paikkakunnalle' on oikeampi kuin '24:ää lääkettä', mutta silti mukamas väärin
- 'yhtäkkiä' on suositus, mutta ei tee vanhempaa rinnakkaismuotoa yht'äkkiä vääräksi
- 'lihamakaronilaatikko' on käsitteenä jo yleisesti tunnettu eikä tarvitse väliviivaa (liha-makaroni) tullakseen oikein ymmärretyksi

Juuri nuot (huomaa monikkomuoto) oli mullakin väärin. Vaikeita ovat nämät (taas monikko) knoppitehtävät.

Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Erkki Korpela - Kesäkuu 02, 2012, 15:50:47 ip
Kaikkia 'oikeita' vastauksia ei minun kielikorvani eikä -silmäni hyväksy:

- 'ponttooni' kuulostaa ja näyttää paremmalta kuin 'ponttoni'
- '24 lääkettä' tai '24:ä lääkettä' mutta ei '24:ää lääkettä' (sehän tarkoittaisi kahtakymmentäneljäää)
- 'Pohjois- New York' näyttää törpöltä ylimääräisen välilyönnin kanssa, eikä muutenkaan ole käsitteenä yleisesti käytetty
- 'laajentunut jo peräti 11:lle paikkakunnalle' on oikeampi kuin '24:ää lääkettä', mutta silti mukamas väärin
- 'yhtäkkiä' on suositus, mutta ei tee vanhempaa rinnakkaismuotoa yht'äkkiä vääräksi
- 'lihamakaronilaatikko' on käsitteenä jo yleisesti tunnettu eikä tarvitse väliviivaa (liha-makaroni) tullakseen oikein ymmärretyksi

Oikeakielisyysihmiset ovat yllättävän tiukkapipoista sakkia, siitä huolimatta (vai juuri senkö vuoksi?), että oikeakielisyys ei suinkaan aina ole mitään eksaktia tiedettä. Tosin varsinkin oikeinkirjoituksen osalta voidaan määritellä tarkatkin säännöt esim. lukujen taivutusmuotojen kirjoittamisesta. Niiltä osin en valita.

Sen sijaan peräänkuulutan Antin tavoin kielikorvaa. Kielen luovat sen käyttäjät ja se elää jatkuvasti, kuten huomataan noistakin "nykyisistä" suosituksista vs. "vanhoista muodoista". Hyvässä kielenkäytössä on kysymys pikemminkin sosiaalisista kuin kielellisistä normeista. Omasta mielestäni tuossa testissä on sitä paitsi yksi selkeä virhe:

Lainaus
7. Pekka oli hyvin tyytyväinen saamastaan palkankorotuksesta. [Vastasin tämän olevan oikein.]

Vastasit väärin! Tämä muotoilu on väärin. Koska sanotaan tyytyä johonkin, ollaan myös tyytyväisiä johonkin eikä 'jostakin'.

Testin laatijan oma kielikorva on mielestäni pettänyt. On eri asia olla tyytyväinen palkankorotuksesta kuin olla tyytyväinen palkankorotukseen. Ajatellaanpa tällaista skenaariota:

Pekka on ollut saman firman palveluksessa jo kymmenen vuotta saamatta koskaan palkankorotusta. Sen vuoksi hänestä tuntuu, että häntä pidetään huonona työntekijänä eikä hän herranpelossaan halua puhua asiasta. Kuitenkin hän salaa haaveilee siitä, kuinka paljon arki helpottuisi jos käteen jäisi vaikka satanenkin enemmän kuussa. - Mutta myös johtaja Pösö on huomannut, että Pekan ansiokehitys on jäänyt kohtuuttoman niukaksi. Niinpä hän ohimennen mainitseekin Pekalle, että tämä on firman pitkäaikaisimpia työntekijöitä ja firmalla on tapana palkita uskollisuus. Seuraavassa tilissä Pekka huomaa saaneensa kympin korotuksen kuukausipalkkaansa.

Pekka on varmaankin tyytyväinen palkankorotuksesta, mutta tuskin on tyytyväinen palkankorotukseen.
Otsikko: Vs: osatko Suomeaa?
Kirjoitti: Antti Jokinen - Kesäkuu 02, 2012, 18:42:46 ip
Arvatkaapas miltä vuodelta tämä Suomen Kuvalehdestä skannaamani vuodatus on!

"Oikea- ja puhdaskielisyysasioista puhuttaessa ei sovi unohtaa eikä kieltää sitä tosiasiaa, että jokainen kieli on kehittynyt ja jokainen elävä kieli kehittyy yksinomaan sen mukaisesti, miten sitä puhuvat ne, jotka sitä käyttävät äidinkielenään. Kielen kehitykselle ei kyetä sanelemaan lakeja milliään terrorilla, millään pakkomääräyksillä. Niillä ei kerta kaikkiaan pystytä määräämään kielen kehityksen suuntaa. Siinä jos missä määrää kansan vaisto ja käytännöllinen tarve. Jos virallinen ’kirjakieli’ kangistuu ja jäykkenee liiaksi, kehitys jatkaa kulkuaan siitä huolimatta, ja ero kansan kielen ja kirjoituspöytäkielen välillä suurenee suurenemistaan.

Nyt meillä on pystytty aikaansaamaan vain vertojansa vailla oleva hämminki äidinkielen asioissa. Painetun sanan käyttäjistä on osa villitty kirjoittamaan ohjeiden mukaista ’oikeata’ suomea. Tämä harhaannuttaminen on saatu niin yleiseksi, että monet eivät enää tiedä, miten suhtautuisivat asioihin. On uskomattoman paljon niitä jotka eivät enää vähääkään luota omaan kielivaistoonsa. On sellaisia jotka jopa valitsevat kahdesta tai useammasta mahdollisuudesta sen, joka heistä itsestään tuntuu luonnottomimmalta - siinä uskossa, että kaipa se nyt sitten on oikeata ja puhdasta kieltä, koska se tuntuu korvassa niin kummalta. Ja lähes joka ainoasta sanasta epäillään, että se on vierasperäinen Iaina.

Vierasperäisyyksien pelko on nykyisin aivan tavaton. Jokaisesta hiukankin oudontuntuisesta sanasta arvaillaan, mistähän sekin on meille siepattu. Ei tiedetä, että jos oltaisiin johdonmukaisia, niin olisi hävitettävä ja ’suomalaistettava’ sellaisetkin sanat kuin aalto, ahjo, aivina, akana, ansas, arina, autio, juusto, kehto, kunnia, kuuro, laina, lato, lattia, leipä, lukko. marhaminta, multa, nuora, pallo, peijakas, pelto, perkele, pino, ruis, saha, seula, siima jne., sadat ja tuhannet muut ‘vierasperäisyydet’. Olisi siinä puhdistamista ja kyselyjä Suomen Akatemian kielitoimistolle.

(http://www.kantti.info/images/kielitoimisto4.png)
Kieliterrorihan ei ole lähtöisin kovin suurilukuisesta joukosta. Kiihkeimpiä sen suunnan edustajia lienee vain muutama kymmen. Mutta sitä oudompaa ja nurinkurisempaa on, että niin pieni joukko pyrkii sanelemaan säännöt peräti kolmelle miljoonalle syntyperäiselle suomen puhujalle ja sekaannuttamaan kokonaisen kansan kielivaiston ja -tajun. Se on sitäkin pahempi, kun suomi jos mikä kieli elää ja kehittyy juuri turmeltumattoman kieIivaiston varassa."