VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Uula Kuvaja - Heinäkuu 18, 2011, 11:50:14 ap
-
Päivää!
Yleisön toivomuksesta ja toisten viestiketjun rasittamisen välttämiseksi aloitan uuden. ...ja kun ette kuitenkaan malta olla kommentoimatta ja puuttumatta asiaan ;) ja hyvä niin!
Elikkä, tuli hankittua itselle ja perheelle iloksi taloprojekti. Rakennusvuosi 1948, 1 1/2 kerrosta ja kellari. Sisältä purettu kaikki veteen, viemäröintiin ja lämmitykseen liittyvä. Sekä alakerran lattiat. Ja miltein kaikki sähköt (ja mitä ei ole purettu, ei uskalla käyttää). Siksi siis projekti.
Varmaan sais "helpolla museokuntoon", mutta tarkoitus vaihtaa ulkovuoraus rappauksesta peiterimalaudoitukseen. Aikoinaan rappauksen alle jätetty bitumikermi, joka johtanut siihen, että vinolaudoitus lahonnut. Vaihtoon sekin.
Edessä/suunnitelmissa siis:
Ulkoverhoilun purku eristeisiin asti. Jos muhat on kunnossa, käytetään ne alakerran lattian eristeeksi. Seiniin tilalle ekovilla (mahtuiskohan tuota jotain 12cm?...) päälle pahvi ja uusi vinolauta. Vinolaudan päälle runkoleijona-levy tuulensuojaksi ja lisäeristeeksi. Tuuletusväliä tekemään varmaankin 22X100 lauta. Sen päälle 22X100(?) vaakalauta verhoilua varten. Verhoiluksi 22X125 sahalauta ja 22X40 rima (olettaen, että ostan kunnon sirkkelin ja sahaan rimat 22X125-laudasta). Peiterimalaudoituksen päälle okran värinen keittomaali.
Lämmitys näillä näkymin maalämmöllä. Tarkoitus tunkea keruuputket vaakaan maahan. Sisälle varmaankin vesikiertopatterit. Harkinnassa hommata vanhoja valurautapattereita. Tai sitten ei.
Vesi ja viemäröinti kohtuu simppeli. Kaksi keittiötä kahdessa kerroksessa päällekkäin vanhan pohjan mukaan. Samten 2XWC päällekkäin.
Alakertaan sauna ja suihkukoppi.
Vanhat ikkunat pysyy ennallaan. Ylhäällä lautalattia. Alas tulee myös.
Sähköt pintavetona, mahdollisesti kaapelikouruissa.
Sisäseinät levytettään jollain kuitulevyllä ehkä myöhemmin.
Semmosta näin alkuun. Palataan asiaan!
...talvella ehtii, kun ei mopoile. 8)
-
Meillä on alakerran seinissä lämpöleijona ja vaikka alunperin suunnittelin laittaa sähköt pintaan laitoinkin ne uuden kattopanelin päälle ja alasotot kytkimille (ja kytkimien alapuolella oleville pistorasioille) levyyn tehdyssä urassa jota peittää peitelista. Lisäpistorasioille menee vedot jalkalistan sisällä olevassa urassa.
Yläkerrassa sähköt tuli pintaan putkilangalla ja metalliaspeilla.
-
Itselläni vajaa 10 vuotta uudempi talo ja sitä tässä pikkuhiljaa remontoitu, huone kerrallaan. Sähköjohdot olen pistellyt seinän sisään kaikissa huoneissa, joiden lattiaa, seiniä tai kattoa olen käyttänyt auki. Minusta on helpompi vetää ne putket seinien sisään ja uittaa johdot sinne piiloon. Johtoja, kiinnikkeitä ja jakorasioita ei tule listoituksen esteeksi. Sikäli tämä minun systeemi on sekoitus pinta ja uppoasennusta, että johdot olen putkittanut seinien sisään, mutta kalusteina olen käytänyt pinta-asennus kalusteita. Tähän syynä se, että pahvin ja vinolaudoituksen väliin sopii yleensä 16-20mm muoviputki, mutta ei kojerasia. Paljaan MMJ kaapelinkin voisi laittaa seinän sisään, mutta siihen kaapeliin kun lyö kerran naulan tai ruuvin, niin seinä on avattava kaapelin vaihtoa varten.
-
Mullakin on vähän Tatun tyyliin tehty noi sähköt. Taloon oli uusittu paljon sähköjä edellisten asukkaiden toimesta, ja keittiössä+eteisessä missä oli kattopaneleja laitettu (myös edellisen toimesta), johdot menevät piilossa, ei kuitenkaan putkessa >:(. Muualla oli sitten semmoista 2-puoliteipillä kiinnitettyä irtokourua, lattialistojen yläpuolella, katosta alasvetoina katkaisijoille ym, ja katkaisimet ym halpis- pinta-asenteisia.
Nyt tässä mitä pari huonetta olen laittanut ympäriinsä (olohuone ja "kirjasto"/työhuone alakerrassa), olen käyttänyt hyväksi olemassaolevat syötöt, joiden päähän tai muuten sopivaan paikkaan olen laittanut upporasian. Siitä sitten putket kattorasioille ennen katon panelointia, sieltä levyjen alla valokatkaisimien paikoille ja jostain vielä lattian rajaan. Upporasioita näihinkin, katkaisijoina on Eljo Renova-sarjan kojeet.
Lattian rajassa on sitten listat joissa on johtoura. Kerettiläisittäin olen valinnut MDF-listat :-[ Kestävät piestä imurilla ja matchbox autoilla... Pistorasioina on sellaiset pinta-asennettavat jotka ulottuvat lattiaan saakka, lattialista katkaistaan aina pistorasian kohdalta. Minun mielestäni ihan siisti ratkaisu, varsinkin kun muutenkin haluttiin valkoiset leveät jalkalistat, nämä taitaa olla jotain 16x70mm, niin nuo rasiat eivät hypi silmille. Niitä on myös helppo lisätä tai siirtää, yhtä jo olohuoneessa siirsinkin erään vitriinikaapin tieltä, ja vaikka "kirjastossa" on 2x2x2 eli yhteensä 8 pistorasiaa, 4 kpl siis pelkästään kirjoituspöydän molemmin puolin, niin nykyajan datavempaimilla, stereoilla, iPod- ja muilla latausvempaimilla meinaa nekin loppua kesken :)
-
35v. sitten olin samassa tilanteessa, tosin ulkopintaa ei tarvinnut ihan noin paljoa korjata/uusia.
Silloin kaveri kehoitti laittamaan enemmän "kuin tarpeeksi" sähkörasioita ympäri huoneita, en laittanut ja nyt niitä sitten lisäillään, hiukan alkaa pääkeskus olemaan ahdas,,. Silloin, siis toisin kuin nyt, ei ollut tietoakaan nykyisistä tietoliikenneyhteyden tarpeista, jos mahdollista niin nekin pitäisi huomioida nyt ennen kuin on myöhäistä.
Työntäyteisiä päiviä!
Kiitokset vinkeistä ja esimerkeistä jo tässä vaiheessa! Erinäisiä listavaihtoehtoja laitetaan suunnitteluun. Naapurilla on laitettu kouruilla (entinen virasto) ja yllättävän siistit ja huomaamattomat ovat. Tosin taitavat olla tyyriit. Kattoja ja seiniä ei vielä oteta auki, eikä sisäkattoja varmaan ollenkaan, siksikin ajattelin kouruja. Helpohkot siirtää esim. levytettäessä uusiksi.
Juu, eiköhän noita säköhärpäkkeitä ihan tarpeeksi sähköteknikon/suunnittelijan pojalle tule.... ;)
-
Laitetaan nyt vielä "ennen" -kuva. "Jälkeen"-kuvassa sitten meneekin tovi...
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-07-11163717.jpg)
ja vielä keittönurkkaus. Tuohon vois pienen puulieden muurauttaa/muurata.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-07-11164702.jpg)
-
On siinä työmaata.
Hella ilman muuta ja toivottavasti löytyy hyvät hellaraudat käytettynä edullisesti.
Meille naapurin Markku kävi aikoinaan muuraamassa tuollaisen.
(http://farm3.static.flickr.com/2773/4108005329_53de75bab3.jpg)
-
Oikia homma! Keittiöön riittäisi meille tuosta pienempi. Ilman uunia. (Takka)leivinuuni tulee erikseen seinän toiselle puolelle.
Ilmanvaihtoon pitäisi Hengetärtä harkita http://www.adlux.fi/public/koti/koti_hengetarhyodyt.html (http://www.adlux.fi/public/koti/koti_hengetarhyodyt.html) http://www.luxusilma.fi/ (http://www.luxusilma.fi/)
Hinnat alk. 680€.
-
On sulla Uula ainakin tekemistä joksikin aikaa ;) Taitaa olla 2x normitorpan kokoinen, siinä mielessä maalämpö on varmasti paras ratkaisu, ölppää menisi varmaan sellainen 4-6 kuutiota vuodessa tuon lämpimänä pitämiseen.
Mielenkiintoinen laitos se ilmanvaihtokonekin, lieneeköhän meluisa? Enpä ollut moisesta kuullutkaan, ilmanmuuta olisin ainakin harkinnut tuollaisiakin. Itte olen jo aloitellut suunnittelemaan/rakentamaan systeemiä jossa huoneissa on tuloilmat suoraan ulkoa ja imu sitten yläaulasta, keittiöstä ja kylppäristä poistoilmalämpöpumppuun, jolla tehdään sitten käyttövettä ja lattialämmitystä kyökkiin ja pesutiloihin. Ehkä jopa pattereihin jos tehoa piisaa (ikiliikkuja? ;D) Mutta tämä tosiaan vielä enimmäkseen suunnitteluasteella. Nyt mulla on vasta asennettuna tällaiset patterien takana molemmissa alakerran huoneissa, ja tulevat yläkertaankin:
http://www.vim-ilma.fi/index.htm (http://www.vim-ilma.fi/index.htm)
Pelaa ihan OK, kesällä tosin on ikkunat melkein aina auki, kun ei mitään motorisoitua poistoa ole vielä. Mutta muulloinkaan ei tunnu vetoisalta eikä tarvitse erikseen tuuletella. Suodatusmahdollisuus noissa houkutti, mutta tosiaan just näin siitepölyaikaan eivät oikein toimi ilman konetta :-\
-
Terve Kari!
Onhan tuossa kaikenlaista pikkupuuhaa. 1010 kuutiota taisi olla lämitettävää tilaa. Kellarissa ei tartte kumarrella, keskikerroksessa huonekorkeus kolmen metrin luokkaa ja yläkerrassakin taitaa olla 2,6 joka puolella.
Pitääpä tutustua tuohon VIMiin. Parilla työkaverilla on noita Hengettäriä. Ovat tyytyväisiä. Hiljaisia pitäisi olla. Pientä suhinaa pitävät. Suodattavat kuulemma todella hyvin siitepölyt ym. Ajattelin ainakin isoon makuuhuoneesen tuollaista. VIMin kaltaista systeemiä olin jo suunnitellut alas, eli ilman otto pattereisen taakse. Tuo suodatus olisi toki hyvä...
-
Terve Uula!
Olet itselles työmaan ottanut. Toisaalta, kun vakaan harkinnan jälkeen tuollaisen projektin hankkii, sen yleensä myöskin kunnialliseen loppuun saattaa. Kaksi asiaa tuli tuossa mieleeni.
Eisunkaan tuollaiseen korkeahkoon taloon mahtaisi sopia ulkovuoraukseksi vaakapaneli tai vaaka/pysty yhdistelmä. Jätin sanan paremmin pois, vaikka se tuohon edelliseen lauseeseen kuuluisikin. Makuasia, mutta varoitettu on.
Tätä -34 rakennettua vinolaudoitettua kömmänää korjatessani oikaisin kahdessa huoneessa läiskäsemällä vanhan seinän päälle valmiiksitapetoidun Halteksin. Nopeutti ja yksinkertaisti huoneen remonttia kummasti. Lisälämmöneristystäkin tuli siinä sivutuotteena.
Hyvää jatkoa!
Jukka (projektinsa noin suurinpiirtein valmiiksi saanut)
-
On nätinäköinen vaaka-pystypanelointi.
L&K.
-
Terve Uula!
Olet itselles työmaan ottanut. Toisaalta, kun vakaan harkinnan jälkeen tuollaisen projektin hankkii, sen yleensä myöskin kunnialliseen loppuun saattaa. Kaksi asiaa tuli tuossa mieleeni.
Eisunkaan tuollaiseen korkeahkoon taloon mahtaisi sopia ulkovuoraukseksi vaakapaneli tai vaaka/pysty yhdistelmä. Jätin sanan paremmin pois, vaikka se tuohon edelliseen lauseeseen kuuluisikin. Makuasia, mutta varoitettu on.
Tätä -34 rakennettua vinolaudoitettua kömmänää korjatessani oikaisin kahdessa huoneessa läiskäsemällä vanhan seinän päälle valmiiksitapetoidun Halteksin. Nopeutti ja yksinkertaisti huoneen remonttia kummasti. Lisälämmöneristystäkin tuli siinä sivutuotteena.
Hyvää jatkoa!
Jukka (projektinsa noin suurinpiirtein valmiiksi saanut)
Hei Jukka!
Tarkoitus olisi valmistakin saada. Jonain päivänä. Tosin nyt on talossa autotalli, joten sielläkin saattaa aika kulua, jahka talon saa "asuttavaksi".
Vai että vaaka/pysty...niinku jukka-talossa ja muissa leegotaloissa? ;)
Niin, no voihan se pakelliittisen osankin vaihtaa muoviseen ja niklatun kromiseen....
Makuasioita.
Tutkitaan haltexia. Voi vain olla, että ei kestä kahden pojan leikkejä. No, tarpeeksi korkeat jalkalista auttaa siinä...
-
Tähän tullessa juhannusaattona -99 oli asuttavassa kunnossa vain keittiö.
Makuuhuone oli saatava pikaisesti as(t)uttavaan kuntoon seuraavaksi. Siinä siis oikaisin Halteksilla ja jalkalistoja on kahdet päällekkäin. Yhteiskorkeus noin 13-14cm. Tunnustettava kylläkin, että MDF.
-
Vai että vaaka/pysty...niinku jukka-talossa ja muissa leegotaloissa? ;)
Niin, no voihan se pakelliittisen osankin vaihtaa muoviseen ja niklatun kromiseen....
makuasioita tosiaan. kyllä minusta pysty/vaaka/pysty tuli asiallisen näköistä, kun on korkeutta runsaasti:
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Vai että vaaka/pysty...niinku jukka-talossa ja muissa leegotaloissa? ;)
Niin, no voihan se pakelliittisen osankin vaihtaa muoviseen ja niklatun kromiseen....
makuasioita tosiaan. kyllä minusta pysty/vaaka/pysty tuli asiallisen näköistä, kun on korkeutta runsaasti:
Onhan se pysty/vaaka/pysty nätti, ei siinä mitään. Mutta kun makuasioista voi vääntää, niin mielestäni ei sovi rintamiestaloon (tai sen aikusiin rakennelmiin). Ehkä joku katkasulista vielä menis. Mutta kukin tavallaan. Onneksi ihmisiä ja mieltymyksiä on erilaisia. Tylsäähän täällä muuten tulisi. :D
-
Jouduin purkamaan ja uusimaan lahonneen seinän alaosan sisäänmenosta päädyn puoliväliin asti.
En löytänyt sopivaa vaakapanelia entisen kaveriksi, joten korvasin sen pystypanelilla listoineen.
Panin sen kiertämään koko talon ympäri, elintasosiipi mukaanlukien.
Päätyyn lisäsin ylös katkaisulistan silmälleni soveltuvaan paikkaan.
Talon ainoa kokonaan uusi ikkuna on kuvassanäkyvä tehdastekoinen tuuletusruutuineen.
Ikkunan alla portaat kissoille.
Talon väritys pielilautoineen on mahdollisimman tarkkaan vanhojen venäläisten kasarmien mukainen.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Mistäs Uula löysi tuon näköisen taloproektin, eipä ole satunut silmiin, pakkotyötä näyttäis olevan riittämiin ;)
-
Jukka, olet mielestäni lähestynyt asiaa aivan oikein. Käsittääkseni nuo tehdään yleensä toisin päin. Eli korvataan pystylaudoituksen alaosa vaakalaudalla. Mielenkiintoiset värit. Ei yhtään huono.
Jorma, ei se ole pakkotyötä. Se on omaehtoista mielenterveystyötä. Ja pysynpähän poissa pahanteosta... Et ole tarpeeksi tarkkaan vilkuillut sivuille. Kurkippa ens kerralla keskustasta kotiin mennessäsi enempi oikealle. Vinkkinä: uimahallin ja koulun välissä.
-
En oo viittiny suuremmin kommentoida. Meneillään on vanhan pispalalaistalon remppa. Säkki on aika tyhjä.
Homma lähti käsistä, kun rouvan vanha kaveri on nykyisin nimekkäitä tamperelaisia arkitehteja. Mielipide!
Rakennesuunnittelijana oli edellisen tuttavarouva. Mielipide!
Raksahommiin tuli kympiksi rouvan duunikaverin mies. Mielipide!
Raksahommat teki aika pitkään edellisen kaverin lafka. Mielipide.
Nyt olen noita jälkiä paikkaillut ihan sietorajaan asti. Tehdään kölvin (tekn yo) kanssa parempaa jälkeä kuin raksalafkan pojat (!).
Vittu, kun mää olisin vielä nuori; 2,6 metrisiä kipsilevyjä laitoin ennen kattoon yksin! Ei ollut edes mikään mainittava juttu.
Toi "Mielipide" sisältää ronskin määrän negatiivista palautetta.
-
Eipä tuo kipsilevyjen kattoon laitto mitään oo, siis kun et sen kummemmin maininnut oliko hissi vai ei.... Mutta eipä se ilman hissiäkään mikään mainittava temppu oo, toki se nyppii n. 4 metriä korkealla olevaan kattoon niitä laittaa kun joutuu aika ajoin hyppimään tellingeiltä alas nostelemaan lisää levyjä tellingeille ja siirtelemään tellinkejä... :)
-
Otan osaa Hannu!
Mulla kävi tontilla yksi rakennusinsinööri. Sukset meni ristiin ennen ku pääsi talon sisälle. Perheenjäseniäkin käynyt katsomassa. Nekin pidetään jatkossa mahdollisimman kaukana. Jostain syystä muut tietää aina paremmin... Itselläni tulee museoikä vasta tänä vuonna täyteen ja se ei ilmeisesti herätä vielä kunnioitusta. Toisaalta itse en huutele asioista ennen kuin olen selvittänyt tarpeeksi faktoja. Toistaiseksi teen remppaa itselleni ( ja perheelleni) enkä muiden toiveiden mukaan. Serkkupoika vielä pääsee paikalle, kun lupasi avittaa maalämmönputkien kaivamisessa tonttiin. Muukin apu toki otetaan vastaa, mutta minä olen omalla pihallani se "mestari" ja kannan vastuun ratkaisuistani!
Projektin etenemisestä.
-Hengetär ilmastointilaite harkinnassa
-maalämmön keruuputkien kaivaja varattu
-maalämpötarjouksia tullu. 14-18.000€ ilman asennusta
-harkinnassa radiokytkimet kattovaloille
-huonejärjestelyssä miettimistä
-muurari pitäisi löytää tulisioja ja niiden pohjia suunnittelemaan
...
-
Sama juttu, minunkin remonttityömaalla on vain yksi mestari.
Kyllähän neuvojia riittää, on loputon suo jos kuuntelee jokaista.
L&K.
-
Neuvojista valikoituu äkkiä ne muutama joitten neuvoja tulee huomioitua.
Ja loppujen lopuksi kun itse on kumminkin kaikki tehtävä on myöskin itse kaikki suunniteltava. Siihenkin vaan menee aikansa, että oppii pähkäilemään oikean ja ja myös rakennusteknillisesti oikean ratkaisun.
Eniten päänvaivaa on tainnut aiheuttaa kun ei ole aina tiennyt miten jokin kannattaisi tehdä että olisi hyvä ja myös hyvännäköinen. :)
-
Ei, ei ollu levyhissejä silloin ennen. Ei muuten ollu ruuvinväännintäkään, tumppimeisselillä vaan...
Eilen sattui tapaus, jota en ole ennen nähnyt. Täysikokoiseen kipsilevyyn piti tehdä reikä sähkörasialle. Mittasin ja porasin 95-millisellä reikäsahalla reiän, ja nostettiin levy kattoon sovitettavaksi. Eipä tarvinnut sovittaa, se oli juuri siinä. Että nyt on tämäkin ihme tullut nähtyä.
Silloin ennen, kun noita remppoja tein elääkseni, sattui kerran erittäin harmittava tapaus. Olin saanut melkein koko katon levytettyä, vain yksi levy jäi seuraavaan päivään. Aamulla otin levyn, kannoin sen läpi lapsiperheen eteisen, kapeita portaita yläkertaan, ihan senttipeliä että yleensäkään mahtui. Sitten kun nostin levyä kohti kattoa, se hauskasti taittui keskeltä. Oli mokoma kostunut yön aikana autossa niin paljon, ettei kestänyt yksin tempomista.
-
Joo, filtterit tarvitaan kun noita remonttityömaalla kävijöitä kuuntelee. Meillä on nyt ollut noin 6-7 vuotta aina jotain tekeillä tai muutenvaan kesken niin on pahin uutuudenviehätys karissut tästä hommasta muiden silmissä, ja patsastelijoita ja kyselijöitä poikkeaa nykyään aika harvoin :) Vai olisiko ajoittain lyhytsanaisilla vastauksilla osuutta asiaan? Mutta nyt saa jo jotain tehdyksikin :)
Mutta hei, oletkos Uula purkanut muualta tota seinää kuin tuosta mikä näkyy kuvassa? Sehän on ikkunan alla, ja siitähän nuo tuppaa ensimmäisenä lahoamaan. Eli välttämättä ei koko vinolaudoitus mene uusiksi?
Noita bitumi uloimpana-rakenteita tehtiin jonkin verran, ja ne jotka ovat näihin päiviin selvinneet ovat ilmeisesti olleet sisäänpäin kuivuvia. Tuohon jos vetäisi muovit sisäpuolelle niin voisi hapantua nopeastikin.
Sitä vaan, että kunhan rappaukset on saatu kopisteltua alas, niin voi olla positiivinenkin ylläri edessä :)
Verhouksesta sen verran, että saattaisi noin isossa rakennuksessa joku "visuaalinen" vaakalista olla paikallaan, vaikka muuten olisi kokonaan pysty-saumarimaverhous. Voi olla ettei ihan noin pitkää lautaakaan kasva ihan joka oksalla. Mutta vaakalistan sijoitus on kyllä harkittava tarkkaan.
Kuten sanottua, neuvoja tulee, pyysi tai ei ;D Tsemppiä projektiin. Onko toi jotain "tehtaalaisten" asuntoja ollut alunperin? Meidänkin kylällä on noita muutama onneksi säilytetty.
-
Täältä Uulalle pienen hellan rautaosat,kaikki pellistä lähtien.Viinapullolla.Kuusankoskelta.
-
Jokaiselta seinältä on rappausta naputeltu pois. Yksi seinä miltei kuiva. Yksi melkein mätä. Toisaalla kovaa puuta. Toisaalla menee sormi läpi. Loput selviää vasta ku joutaa loput purkamaan. Mietinnässä on. On vain pitkön harkinnan takana, uskaltaako vanhaa jättää, vai uusiko samalla eristet ja vinolaudat kokonaan. Taitaa 120mm ekovillaa eristää paremmin kuin 120mm muhaa. Vai?
Ei ole tietääkseni tehdaslaisten. Kaverin talo vieressä on entinen jokiyhtymän konttori, tai vastaava. Tuossa on toiminu/asunu lääkäri.
Yrittäny katella katkasulistalla varustetuja ja ilman olevia talo. Molemmat toimii omissa ympäristöissänsä. Toisaalta, eihän tuossa rappauksessakaan koristeita ole... Eikä naapuritaloissa molemminpuolin.
-
Uuni asioissa käänny puoleeni saat perusrehellistä palvelua
-
Itse olen mieltynyt sellaiseen verhoukseen joka on alaosasta vaakaa pari kolme lautaa yli ikkunnoiden yläreunan ja sen jälkeen pysyä. Se on jotenkin rauhallisen näköinen, aivan kuten kolmiorima-tai konesaumakattokin.
Ekovillan eristyskyky on samaa luokkaa, kuin missä tahansa villassa. Se on noin 2 kertaa parempi, kuin purulla. Purun eristävyys riippu paljon siitä miten hyvin se on puristettu kasaan. Suurimman lämpövuodon tekee yleensä ilmavuodot. Villan läpi ei saa liikkua ilmaa, koska se tuhoaa täysin eristävyyden. Eli tuulensuoja ja ilmasulkupaperi pitää asentaa erityisen huolellisesti. Paksuissa eristevahvuuksissa esiintyy lisäksi konvektiovirtausta eli ilma kiertää eristetilassa. Kylmää pintaa pitkin alaspäin ja lämmintä pintaa pitkin ylöspäin. Näitä pyritään estämään seinän sisäisillä ilmasuluilla. Mutta 12 cm eristyksellä tuskin konvektio on ongelma.
-
Kiitokset Ristolle tarjouksesta! Ei vain satu sijainti ihan naapuriin. Eikä tule sillä suunnalla pyörittyä. Mutta pannaan korvaan taakse. Toki voisin ne muuten tuohon hintaan ottaa.
Millä suunnalla Ari tätä perusrehellistä palvelua saa?
Kun vain ehtii, pitää käyttää nuohooja arvioimassa hormien kunto. Pitäisikö tulisiojen poiston yhteydessä umpeenmuuratut hormit ensin aukoa?
-
Perusrehellistä palvelua Lahdesta käsin minne tahansa Suomeen
Eli myyntiä, asennus porukoita on ympäri maata
-
Niin, jaa, joo.
Sen suuntaisesta firmasta onkin tarjouksia joskus kyselty...
-
Mikäpä se on raadin käsitys tuulensuojalevyistä? Internetti on sitä mieltä, että kyseessä on riskirakenne. Siis silloin kun se läntätään tämmösen vanhan, ei-muovitetun, talon ulkopintaan. On kai tiiviimpi kuin vinolauta.
Eli pitäisikö tyytyä tervapaperiin ja puutavaraan. Käyttäisi säästyvän rahan sisäpuolen levyttämiseen kunnolla...
-
Hyvä kysymys. Meidän kymppi piti juuri esitelmän siitä, miten ulkoverhous pitäisi vaihtaa. Jäi vaivaamaan, kun tuulensuojalevyn pitäisi olla kipsilevyä, jotka lämpövuotojen estämiseksi vielä saumattaisiin toisiinsa. Torppa on sisäpuolelta rempattu ja muovitettu 80-luvun alkupuolella. Tuleekohan kahdelta puolelta tiivis rakenne, josta kosteus ei pääse pois?
Tarvittaisiin tietoa kipsilevyn höyrynsulkuominaisuuksista.
-
Kipsisiä tuulensuojalevyjä on olemassa, ovat tarkoitettu juuri tällaiseen muovi-villa-rakenteeseen, eli läpäisevät "riittävästi". Höyrynsulkunahan tavallinen sisäseinälevykään ei toimi.
Ymmärsin että sulla hk on vanha pispalalaistalo. Sinuna tekisin kaikkeni vanhan verhouksen säästämiseksi, jos siis verhoilu on alkuperäinen. Aika kevein perustein nykyään lähdetään verhouksia vaihtamaan, kun ei muka jakseta rapsuttaa vanhoja maaleja pois. Laitetaan sitten jotain ohutta paneelia tilalle tai pahimmassa tapauksessa lomalaudoitus jostain tikkuisesta neljän tuuman laudasta >:(
Eli jos talvella tarkenee, ei kannata ehjää verhousta purkaa. Jos ei tarkene tai jos verhous on laho tai muuten toivoton, niin sitten uusinnan yhteydessä voi laittaa tuulensuojat ja muut alle. Hirsitaloon laittaisin itse ainakin puukuitulevyä, rankarakenteiseen joku jäykistävä olisi hyvä, en tiedä onko kyprokki sellainen.
-
Riittävästi olisi tarpeeksi. Mutta täällä Harjulla tuulee aina. Jos meillä on kunnolla tehty tuulettuva ulkoverhous ja sen alla kosteutta läpäisevä kipsilevytuulensuoja. Mikä on kipsilevyn pintalämpötila verrattuna ulkolämpötilaan? Ja niiltä osin kun olen seinien sisään katsonut, ei muovikalvotus ole ihan ensiluokkaista joka paikassa.
Ulkoverhous menee uusiksi pääasiassa maalipinnan vuoksi. 25 vuotta vanha lateksi on monin paikoin vielä kiinni seinässä, lopun rapsuttamisessa on kohtuullisesti työtä; reilu 200 m2 rimalaudoitusta. Erään arvion mukaan maalaus tulisi maksamaan 75% ulkoverhoilun uusimishinnasta, uuteen verhoiluun sisältyisi em. tuulensuojalevytys, pohjamaalattu puutavara ja toinen maalauskerta. Lisäksi tuolla yläreunassa on nyt metrin kaistale taloa ilman ulkoverhousta, kun vähän nostettiin räystäitä. Ja vielä sellainenkin pikku häiritsevä yksityiskohta, että vanhan pään verhous on toteutettu kapeahkolla laudalla ja kantikkailla rimoilla, uudessa osassa laudoitus on 7" leveätä ponttilautaa ja rimojen kulmiin on jyrsäisty urat. Saisi olla samanlaista kauttaaltaan. Enkä aio haluta lateksia.
-
Hankalaa on, hankalaa on...
Jos laittaa tuulensuojalevyn, saattaa se taas pilata vinolaudoituksen (joskus kaukana tulevaisuudessa). Jos pelaa varmanpäälle ja antaa ilman vähän kiertää tuulensuojalevyn alla, vinolaudoituksen pienissä väleissä, ei tuulensuojalla ole virkaa. Jotenkin olisin hiljalleen kallistumassa sisäseinien levyttämiseen.
Kehtaatko Hannu laittaa kustannusarviota omasta verhoilustasi? Itselläni arvioitu neliöt 240. Tietäis järkyttyä jo etukäteen, ennen kuin kyselen tarjousta... YV käy hyvin. Miksi muuten kyprokki? Eikö kuitulevy olisi tavallaan varmempi kosteuden takia? Enempi se hengittää kuin kipsi.
-
20+
-
Laskeskeli itse, että materiaalit n.10.000. Työn hinta ei vielä tiedossa. Vähän vaikuttaa myös eristevalinta ja laitanko tuulensuojan vai en...
-
minä meinasin laittaa myös pystylaudoituksen + rimat taloon kun uusin pintalautoja rintsikkaan. Ennenkuin aloitin huomasin että talo on 8 cm leveämpi yläpäästä mitä kivijalan luona joten laitoin nykyaikisen pysty/vaaka/pysty minusta tuli hieno.
Noiden rintsikoiden kanssa pitää muistaa yksi sääntö. ÄLÄ KOSKAAN OLETA MITÄÄN, mittaa aina ja varmista
ps. 1.8 tulee 8 vuotta remontoitua yhtä.... Edelleen kesken. Kellari tekemättä.
-
Päivän Talous Sanomista löytyi sanomista...
Rintamamiestalot voivat aiheuttaa terveysongelmia (http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/24/idyllikodeissa-asuu-sairasta-vakea/201110269/139)
No onhan tuossa jutussa jotain ihan asiaakin.
-
Varmasti aiheuttavat terveysongelmia. Rakentajapolvi on jo mullan alla, nykyinen omistajapolvi kärsii mielenterveysongelmasta; remppaavat taloansa kuin hullut, vaikka niin paljon helpommalla voisi asua tyylikkäässä elementtilähiössä.
-
Päivän Talous Sanomista löytyi sanomista...
Rintamamiestalot voivat aiheuttaa terveysongelmia (http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/24/idyllikodeissa-asuu-sairasta-vakea/201110269/139)
No onhan tuossa jutussa jotain ihan asiaakin.
Jaaha, siinä on kesätoimittaja taas harrastanut tutkivaa tsurnalismia ::) Yllättävän monelta suunnalta on noita juttuja ilmaantunut, pitäisköhän ittekin harkita muuttamista joulukalenteriin? Ööö... no ei.
Se on tää vanhassa talossa asuminen vähän samanlaista kuin vanhojen moottoripyörien harrastaminen. Kallista ja mahdollisesti vaarallista jos ei osaa mitään itte. Eikä yleensä mitenkään taloudellisesti (tai muutenkaan) "järkevää". Ja jos vanhaa taloa tai ajoneuvoa käyttää kuten vuokrakerraariokoppia tai uutta tojotaa, niin varmasti tulee ongelmia.
Meillä on kellarissa kosteeta joo, mutta sitä tuuletetaan eikä siellä asuta. Ikkunat on asuinkerroksissa tehtaan erikoismallia, eli niissä on huipputekninen neuvostoliittolainen keksintö kaksin kappalein joka ruudussa. Nimittäin sarandat. Voi tällai kesäisin tehostaa ilmanvaihtoa kun avaa ne akkunat.
No, seittemän vuotta tässä on oltu, ainainen nuha ja ajoittaiset nenäverenvuodot jäi kerraarioon. Kyllä tässä tietty on sisu ollut koetuksella muutamaan otteeseen, kyllä älväri olisi ollut tietty helpompi ratkaisu mutta mutta... Olisihan sitä voinut hankkia samantien 35 vuotta tuoreemman Hondankin, mutta kun ei se ole sama asia :)
Ja ihan kuten vanhoissa ajoneuvoissakin, taloissa näkyy edellisten omistajien kädenjälki yleensä vahvasti. Yksilöitä siis ovat. Rintamamiestaloissa väittäisin ongelmien lähteeksi energiatalousremontit sekä pesutilojen rakentamisen asuinkerroksiin. Monesti on tehty myös vessa yläkertaan, ja sieltä on sitten saatu iso määrä ongelmia.
-
Mistä tahansa saa vaarallisen kun käyttää väärin. Toki tuossa taas asiaakin oli, mutta sama kuin puhuis Hondista kun kertoo moottoripyöräilyn olevan vaarallista... Ei ne 40-60-luvn talot ole yhtään sen vaarallisempia kuin nykyisetkään. Vanhassa ei voi asua kuten uudessa ja uusi ei anna anteeksi samalla tavalla kuin vanha. Jos ymmärrätte. Eli turhaan parjataan vain yhtä rakennuskautta.
Jos on luppoaikaa, lukekaa viihdykkeeksi homekoiran löytämiä esimerkkitapauksia http://www.homekoira.com/esimerkkeja.html (http://www.homekoira.com/esimerkkeja.html)
Niin ja samaa mieltä Kari, kyllä ne ihmisten vaaka- ja pystysäiliöt on nähty. Kerran kun "vapaana" elänyt, ei ole paluuta häkkiin.
-
Tervehdys,
Kipsilevyn (9mm) ja puukuitulevyn (12mm) "hengittävyys" eli vesihöyryn läpäisykyky on samaa luokkaa. Itse asiassa 25 mm runkoleijonan läpäisykyky on huonompi, kuin kipsilevyllä. Myöskin bitumipaperin -mikä taitaa olla sitä nykyistä tervapaperia- läpäisykyky on samaa luokkaa, kuin levyillä. Vinolaudoitus yhdistettynä paperiin läpäisee taatusti huonommin, kuin mikä tahansa levy. Jäykistävänä levynä näistä voi käyttää ainoastaan 25 mm runkoleijonaa. Kipsilevy on aika hyvää homehtumaan, mutta tuulensuojaan on laitettu jotain homeenestomyrkkyä. No se ei siitä huonoa tee, koska myrkkyjä on muissakin materiaaleissa, kuten Ekovillassa on homeenesto-ja palonestomyrkkyjä. Kipsilevyn etu on sen pieni kosteuseläminen. Kuitulevyt meinaavat pullistella seinässä kosteuden vaikutuksesta. Mutta kuten Kari totesi, niin enpä kyllä itsekään kipsilevyä hirsiseinään laittaisi. Se ei vaan siihen sovi.
Jos laittaisin mitä tahansa nykyaikaista eristettä (mukaan lukien Ekovilla) talooni, niin lukisin kyllä aika tarkkaan millaista rakennetta villan valmistaja suosittelee. Yleisperiaatteena tulisi pitää sitä, että hyörynläpäisevyys on sisäpinnassa pienin ja suurenee ulospäin mennessä. Jos haluaa riskittömimmän ja kosteusteknisesti toimivimman rakenteen tekee talonsa hirrestä ilman lisäeristettä. Siinä ei tarvitse miettiä höyrynläpäisevyyttä muulloin, kuin maalatessa, mutta kuitenkin maalaamatta paras.
Tuuletetun ulkovuorauksen alla on aika liki ulkolämpötila, koska siellä kiertää ulkoilma. Tuulensuojan lämpötila on taas riippuvainen eristepaksuudesta. Mitä enempi eristettä, sitä suurempi on seinän sisä ja ulkopinnan lämpötilaero.
Tuosta hieman iltalukemista. Erittäin kattava ja monipuolinen toivottavasti puolueton tutkimus. Sivulta 63 eteenpäin käsitellään vesihöyryn läpäisevyyksiä.
http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf (http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf)
-
Noihin homekoiriin luotan enemmän kuin "kuntotarkastajiin". Pojallakin kävi koira paikat tarkastamassa, kun vaimonsa kanssa rintamamies taloa olivat ostamassa.
-
Samat ajatukset, paitsi tuosta
Yleisperiaatteena tulisi pitää sitä, että hyörynläpäisevyys on sisäpinnassa suurin ja pienenee ulospäin mennessä. http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf (http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf)
Mulla on käsitys, että sisäpinnan (eristeen sisäpuolisten rakenteiden) höyrynvastus pitää olla isompi kuin (eristeen ) ulkopuolisten, eli höyrynvastuksen tulisi pienentyä ulospäin mennessä.
-
Samat ajatukset, paitsi tuosta
Yleisperiaatteena tulisi pitää sitä, että hyörynläpäisevyys on sisäpinnassa suurin ja pienenee ulospäin mennessä. http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf (http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf)
Mulla on käsitys, että sisäpinnan (eristeen sisäpuolisten rakenteiden) höyrynvastus pitää olla isompi kuin (eristeen ) ulkopuolisten, eli höyrynvastuksen tulisi pienentyä ulospäin mennessä.
Anteeksi tyhmyyteni. Näin oli tarkoitus kirjoittaa, vaan meni senat sakaisin. Korjasin tekstiä.
-
[quote author=Uula Kuvaja link=topic=62271.msg294570#msg294570 date=1311534596
Niin ja samaa mieltä Kari, kyllä ne ihmisten vaaka- ja pystysäiliöt on nähty. Kerran kun "vapaana" elänyt, ei ole paluuta häkkiin.
[/quote]
Aika vähän kokemusta ryhmäasumisesta, mutta saattaisin harkita "paluuta häkkiin". Sen häkin pitää sitten olla enintään 5 minuutin kävelymatkan päässä Havis Amandasta.
-
[quote author=Uula Kuvaja link=topic=62271.msg294570#msg294570 date=1311534596
Niin ja samaa mieltä Kari, kyllä ne ihmisten vaaka- ja pystysäiliöt on nähty. Kerran kun "vapaana" elänyt, ei ole paluuta häkkiin.
Aika vähän kokemusta ryhmäasumisesta, mutta saattaisin harkita "paluuta häkkiin". Sen häkin pitää sitten olla enintään 5 minuutin kävelymatkan päässä Havis Amandasta.
[/quote]
Jaa niin presidentiksikö meinaat?
-
Ei nyt sentään, rouvalle se duuni voisi sopia. Mä diggaan tsiigaa skönelle ja luudaa torilla.
-
Mulle sattuu aiika usein. :)
Samat ajatukset, paitsi tuosta
Yleisperiaatteena tulisi pitää sitä, että hyörynläpäisevyys on sisäpinnassa suurin ja pienenee ulospäin mennessä. http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf (http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf)
Mulla on käsitys, että sisäpinnan (eristeen sisäpuolisten rakenteiden) höyrynvastus pitää olla isompi kuin (eristeen ) ulkopuolisten, eli höyrynvastuksen tulisi pienentyä ulospäin mennessä.
Anteeksi tyhmyyteni. Näin oli tarkoitus kirjoittaa, vaan meni senat sakaisin. Korjasin tekstiä.
-
Niin ja samaa mieltä Kari, kyllä ne ihmisten vaaka- ja pystysäiliöt on nähty. Kerran kun "vapaana" elänyt, ei ole paluuta häkkiin.
Aika vähän kokemusta ryhmäasumisesta, mutta saattaisin harkita "paluuta häkkiin". Sen häkin pitää sitten olla enintään 5 minuutin kävelymatkan päässä Havis Amandasta.
No, kyllä mullekkin kesäasunto vaikka Skattalta kelpais. Mutta en jaksais siellä pitempään asua.
-
Viimeaikaisia pohdintoja.
Seinän rakenne ulkoa sisälle:
Peiterimalaudoitus, ristikoolaukset, vinolauta, massapahvi, pellavaeriste(125mm), massapahvi, vaakalauta, (nykyinen pinkopahvi), puukuitulevy 25mm, huokolevy 12-25mm. Jonnekkin voi tulla päällimäinen huokolevy valmiiksi pinnoitettua isotexiä ja toisaalle pinkopahvia.
Sen verran tuo tuulensuojalevy on mietityttänyt, että päädyin eristämään levyillä mielummin sisäpuolelta. Vielä pitäisi sen verran pohtia, että uskaltaako jättää vanhan pinkopahvin levyjen alle.
Maalämmön vaakakeruuputket ei tontiin mahdu, nyt kun olen yrittänyt mittailla. Ei auta kuin porauttaa 2-3 kaivoa. Tyyristä on. Jostain pitää sitten säästää. Eli toisin sanoen pääsee sisällä putkihommiin. Muoviputkea suojaputkissa patterille vetämään. Ja sähköjohtoja lattialle ripottelemaan.
Kutteripurua pitäisi lattioille sitten joskus hommata, kun ollaan siinä vaiheessa. Ja lattialautaa...
Jokin sentään etenee. Arkkitehdiltä tuli piirrustukset. Pääsee sähköjä suunnitteluttamaan.
.
.
.
.
Viiriäisten kasvatuskin on harkinnassa ;)
-
Mitä ne on ne piirrustukset?
-
Mitä ne on ne piirrustukset?
Semmosia joissa on paljon suoria viivoja erisuuntiin. Niillä lepytellää sellaista suurpetoa kuin Rakennustarkastaja. Muuten se tulee tontille murisemaan kun yrittää rakentaa!
Kyllä mulla poika olis piirtäny paljon hienompia, mutta kun ne ei sille pedolle kelpaa. On niin kovin ranttu...
-
Tulipa vastaan kaideropleema. Yläkerran porrasaukon ympäri pitäisi tehdä kaide, etten kännipäissäni joskus putoa alas. Tai vieraat.
Kun tässä rojektissa sovelletaan osin uudisrakennuksen pykäliä, tarvis tietää kuinka korkea sen kaiteen pitäisi olla. Onk kellään tietoa?
-
Tos olis tommonen tieto: http://www.kolumbus.fi/kaakkola/rakennusohjeita.htm (http://www.kolumbus.fi/kaakkola/rakennusohjeita.htm)
Itelleni tein jo aikaisemmin 82cm korkean, kunnen paremmasta tiennyt. Varmuuden vuoksi kännättävä näköjään alakerrassa...
-
Kiitokset Jukka, sain tuosta kaiteiden tiedot parvekkeelle!
-
Laitoin yläkertaan koivuparketin. Ja siltä varalta, että joku rähmäkäpälä hyökkää saunaosastolta ulos märin jaloin, ideoin 80 x 80 -senttisen laatoitetun alueen saunaosaston oven eteen. Nyt tuli sellainen ropleema, että parketti on 16 milliä paksu, laatat jotain kasimillisiä. Että saisi yläpinnat suunnilleen samaan korkeuteen, mätänkö vaan laattalaastia vähän reilummin? Vai käytänkö jotain tasoitetta? 3100, 3300 vai sitä lämpölattiatasoitetta (joo, on lattialämmitys)? Vaiko kenties harjoittelen ensin yhden laattakerroksen, ja kokeneena siihen päälle toisen?
-
Vedä laastia vaikka kasimillisellä lastalla.Siis hammastus kaheksan syvä. Vähän kankeampaa laastia ettei laatta uppoa liian helposti siihen. Jos laattakoko on normaalia isompi niin onnistuu aika helpolla.Kyllähän sen voi vetää ensin tasoitteella mutta ei taida olla tarpeen. Jos laatta 8mm ja vedät 4mm lastalla niin sekin on jo 10-11 milliä korkea joten ei tarvi paljon nostaa.
-
Tervehdys,
Ainakin SANEERAUSlaattalaastilla voi tehdä pieniä oikaisuja ja täyttöjä laatoituksen yhteydessä. Kovin paksuja ei kannata tehdä kerralla, koska laasti kutistuu ja paksu kerros halkeilee kuivuessaan toisin, kuin tasoite. Tietysti, jos tekee ensin pienen täytön ja antaa sen kuivua ennen laatoitusta voi tehdä paksummankin. Yleensä kuivuneen kerroksen päälle pitäisi laittaa primeriä, jotta uusi kerros ei kuivu liian nopeasti. Joskus suoraan betonille laatoittaessa olen kastellut betonin ensin vedellä. Kannattaa lukea pussin kyljestä ohjeet kastelun/primerin käytöstä.
Jos teet tasoitteella, niin käytä primeriä. Tasoitteet on myös erittäin tarkkoja veden määräälle.
-
Hyvä kysymys. Meidän kymppi piti juuri esitelmän siitä, miten ulkoverhous pitäisi vaihtaa. Jäi vaivaamaan, kun tuulensuojalevyn pitäisi olla kipsilevyä, jotka lämpövuotojen estämiseksi vielä saumattaisiin toisiinsa. Torppa on sisäpuolelta rempattu ja muovitettu 80-luvun alkupuolella. Tuleekohan kahdelta puolelta tiivis rakenne, josta kosteus ei pääse pois?
Tarvittaisiin tietoa kipsilevyn höyrynsulkuominaisuuksista.
Onkokoonhan se tuulenestokipsilevy vastaavaa mitä on käytetty muun muassa tulipalonsuojalevynä Muaningan teollisuusnavetassa?
On oletettavasti herkkä kastumaan, ainakin jos katto muun muassa päästää vettä läpi.
http://yle.fi/alueet/savo/2011/08/uuden_tutkimusnavetan_katto_heti_remonttiin_maaningalla_2766877.html (http://yle.fi/alueet/savo/2011/08/uuden_tutkimusnavetan_katto_heti_remonttiin_maaningalla_2766877.html)
Ne alkaa nuo nykyrakennukset olla peruskorjauksen tarpeessa jo viimeistään parin vuoden päästä valmistumisesta. ::)
-
Katoskatos. Semmosta se on käytetään voimalaitoksen jätettä rakennusmateriaalina... ;)
-
Mukaani tarttui kirjastosta DI Kari Ojalan juuri ilmestynyt pamfletti "Huono talo hyvään hintaan - omakotirakentamisen rappio". Vaikka se kosketteleekin uuden talon rakentamista, kannattanee talon peruskorjaajankin se lukea. Minä ainakin luin ihan ajatuksen kanssa.
Jos parin illan lukemisella säästää pienenkin kasan rahaa tai välttyy tekemästä kallista suunnittelu- tai rakennusvirhettä, on aapinen silloin hintansa tienannut. Ja lukija hyvillä mielin.
t. Jukka
-
Pitääpä tutustua eeppokseen.
Projekti polkee hieman paikoillaan. Johtuen rahoitus tilanteesta, eli siitä, etten ole päässyt eroon edellisestä majoituksesta. Ainut mitä on saanu tehtyä on vessan seinäpintojen purku...
Onneksi ei ole kiire.
-
Keittiön seinään näppäsin vaihteeksi puolipaneelit, kun toisesta huoneesta jäivät ylimääräiseksi ja jotain muutosta piti saada keittiön yksivärisiin seiniin. Ennen paneelien asennusta käytin keittiössä lastulevyn alaosaa irti, tarkastaakseni onko muhat painuneet ikkunan alapuolelta. Kaksi yllätystä löytyi. Ikkunan alapuolella olevat muhat eivät olleet painuneet yhtään tai niitä on joskus lisätty. Toinen yllätys oli lastulevyn alla oleva höyrysulkumuovi. Muovi on oletettavasti ollut noin 25-30 vuotta lastulevyn ja laudoituksen välissä. Mitään kosteus/home vikaa ei ollut havaittavissa missään :). Ilmeisesti muovi ei aina ole huono juttu vanhassakaan(1957) talossa.
-
Kyllähän se muovi monasti noin päin toimii. Kunhan siellä ei sitten ulkopuolellakin on kyseistä tavaraa vastassa.
Lämpökaivojen paikkaa mittailin päivällä. Haastavia nämä kaupunkitontit. Pitäis olla kymmenen metriä naapurin rajasta. Ja kun tontti on nin 24 metri leveä, tarkoittaa se sijoittelussa keskelle pihaa. Muutenkin oli sijoittelun suhteen määreet kovat. Teoriassa jos naapurin naapurilla olisi vesikaivo käytössä, minä en sais laittaa lämpökaivoja!
-
Ei auta. Pakko oli hylätä tältä erää maalämpö. Saahan sen (ehkä) sitten myöhemminkin. Syynä kaavamäräykset ja taloudelliseti seikat. Kaukolämpöputki kulkee 3m päässä talosta ja liittymismaksulla saa putket sisälle asti asennettuna. Ja saa torpan lämpöihin jo tälle vuodelle.
Toimenpidelupaperit on toimitettu piirrutuksineen lautakunnan tutkittavaksi.
Vesikiertoisten patterien hintaa kyselin Radioaattoritehtaalta. Hinnat tippuivat kivasti listahinnoista kun kysyin hintaa 13kpl 1600X600X21mm patterille (n. 1300w kpl käytettävillä lämmöillä).
Sama puutavaralla. Kysyin hintoja pellavaeristeelle ja puutavaralle Rovaniemen Puukeskuksesta. Valikoima oli riittävän laaja. Ja taas hinnat tippuivat listahinnoista 10-40%.
Löytyi asiallinen timpuri joka antoi asiallisen tarjouksen julkisivuremontista. Itse keskityn sisätiloihin. Viikonloppuna sain (isän avustuksella) kaapelin keskuksesta kellarin seinän läpi, maan alle ja tolppaan. Vaati enään kytkennän tolpassa, niin työmaasähkö on todellisuutta.
Sain edellisestä asunnostani ostotarjouksen. Ehtona oli kosteusmittaus kylpyhuoneessa. Mittaus tapahtuu tänään. Toivottavasti mitään ei löydy ja kauppa realisoituu. Sitten lähtee patterit tilaukseen ja puutavara tarkemman laskennan alle. Ei kehtais kovin paljon turhaa tavaraa tilata... Polttopuuta saa metsästäkin. Sen jälkeen naapurin poika saa tulla ihmettelemään vesi/viemärilinjoja. Tai suunnittelemaan niitä, kun entisiä ei ole.
Homma etenee. Toivottavasti.
Perään vielä kuvat mm. seinen vaihtelevasta kunnosta. Ja lapiodusta kaapeliojasta.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-09-18145619.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-09-18145545.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-09-15160045.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-09-08200442.jpg)
Mukavaa syksyä kaikille!
-
Uulalla on ollut liian pitkä kaapeli kun on ojaan pitänyt tehdä mutkia ;D
-
Uulalla on ollut liian pitkä kaapeli kun on ojaan pitänyt tehdä mutkia ;D
Kaikkeen pitää hakea vähän taiteellisuutta! ;)
Kaapeli tulee viistosti kohti taloa tolpalta, jonka jälkeen eteenee linjassa talon kanssa ja tekee lopussa mutkan, jolloin seinään voi porata reijän suoraan... ja jouduin matkalla väistämään yhtä kiveä.
-
Eihän sekään kirkossa kuulutettu, että oja olisi kaivettu selvinpäin ;)
Yhdellä kulmalla korjasin tuollaisen lahonneen vinolaudoituksen sahaamalla vaakasuoraan tarpeelliselta korkeudelta lahonneen pois.
Muuten rakenteet näyttivät olevan homeettomia ja kunnossa. Purutkin.
Korvasin purueristeen niiltä kohdin villalla.
Sitten vinolaudoituksen vahvuinen vanerilevy isoilla nauloilla pirusti kiinni.
Ja paneli päälle.
Hengittävyys taisi siltäkohtaa mennä.
Ollut nyt paikoillaan 10 vuotta ilmoittelematta itsestään. Paitsi että vesijohtojen jäätyminen sillä kulmalla loppui.
t. Jukka
-
Mikäs on analyysin tulos, eli mikä aiheutti tuossa lahon ja mikä sen ettei tuossa toisessa lahoa ole? Tervapaperiko siinä on vinolaudan päällä?
-
Ossaakos joku putkialan guru, tai muuten vaan viisas, ohjeistaa millaista letkua pitäisi työntää/vetää 55 vuotta vanhan tuumaisen galvanoidun putken sisään, jottei taittuisi mutkissa kaksinkerroin mutta taipuisi silti. Ja miten sen parhaiten sinne sisään saisi tuupattua?
Niässiisä kun saunan vesijohtoon on tullu varmaan vuoto, koska nostaa talavisin semmosen puolimetrisen routapatin putken oletetun linjan kohtaan metrin verran liiterin seinästä. Eikä yhtään innostaisi ruveta kaivamaan uutta putkee valupohjien ja kivijalan alitse, eikäpä kyllä lähteeltäkään putkiojaa semmosta reilun 25 metrin matkaa.
Harmittaa jos osa kalliista vedestä valuu matkalla hukkaan, parempi olisi jos kaikki vesi mikä putkeen menee tulisi toisesta päästä ulos.
Vesihuolto toimii siis ihan painovedellä, ja kyseessä on jatkuva läpivirtaus lähteestä sitä putkea myöten saunaan, ja siitä edelleen lattiakaivon ja viemärin kautta ojaan.
-
Liekkö jyrkkiä vinkkeleitä siinä putkessa? Jos on normi 90 mutkia niin ei siitä kyllä taida mennä läpi letku.
Jos ei ole jyrkkiä mutkia niin sitten vois kokeilla vesijohtomuoviputkella. Semmosella vaalean läpikuultavalla. Nii ja jos kerta painetta ei ole niin sellaisen vesijohdon suojaputkenkin luulis riittävän.
Vesijohdot kyllä useimmiten taitaa mennä puhki ulkopuolisista syistä johtuen, jotenka voipi olla ettei ilman lapiohommia kuitenkaan selviä. :)
-
Mikäs on analyysin tulos, eli mikä aiheutti tuossa lahon ja mikä sen ettei tuossa toisessa lahoa ole? Tervapaperiko siinä on vinolaudan päällä?
Kumpa olisikin ollut tervapaperi! Rappauksen alla oli bitumikermi. Rakenne on kuivunu vain sisäänpäin. Onneksi ei ole muovitapetteja ollu seinissä.
Yksi syy sille miksi osa puista on terveitä ja osa ei on klassinen. Remontti. Eli ikkunan alalaudat (?) on pellitetty väärin. Mm. niistä on vesi mennyt rappauksen alle.
Yksi neljästä seinästä on huonompi kuin muut, mutta kaikissa on vikaa. Parempi laittaa nyt kaikki uusiksi, kuin ottaa lopun elämää jatkuva paikkailu.
-
Kosteusmittaus edelliseen asuntoon tehty ja puhtaat paperit tuli! Eli ensi viikolla kauppa realisoituu ja remontti pääsee alkamaan tosisaan!
-
Pentille sen verran, että 55v vanha tuumainen galvanoitu putki on todennäköisesti sisältä umpi ruosteessa. Hyvä jos löytyy lyijykynän mentävä reikä.
Olen nähnyt muutamia nuorempiakin tapauksia, ja ihmetellyt, että kuinka siitä on yleensäkään vesi kulkenut? Kokeile esim. jostain putken ruostetäplästä vaikka puukon kärjellä kutitella, niin todennäköisesti menee kevyesti läpi. Putken metallipinta on läpimätä, mutta sisällä oleva ruoste pitää systeemin kasassa. Neuvoisin tilaamaan kaivurin ja uusimaan koko systeemin.
Terv. Jukka
-
Pentille sen verran, että 55v vanha tuumainen galvanoitu putki on todennäköisesti sisältä umpi ruosteessa. Hyvä jos löytyy lyijykynän mentävä reikä.
Olen nähnyt muutamia nuorempiakin tapauksia, ja ihmetellyt, että kuinka siitä on yleensäkään vesi kulkenut? Kokeile esim. jostain putken ruostetäplästä vaikka puukon kärjellä kutitella, niin todennäköisesti menee kevyesti läpi. Putken metallipinta on läpimätä, mutta sisällä oleva ruoste pitää systeemin kasassa. Neuvoisin tilaamaan kaivurin ja uusimaan koko systeemin.
Terv. Jukka
Tuosta kauhuskenaariosta olenkin nähny järkyttäviä painajaisunia jo ainakii pari vuotta! Siis siitä jotta joutuu kaivuutöihin, eikä riitä se että menee siitä ali missä aita on matalin.
Nyt vettä tulee kuitenkin vielä sankollinen muutamassa minuutissa, joten ei se ahtautuma vielä ihan akuuttia hoitoa kaipaisi. Meinasin kuitenkin syksyn mittaan sorkotella ekana sitä muoviputkee sinne entisen sisälle, ja jos ei onnaa niin onhan sankot ja vaimo vesien kantamista varten jo valamiina. ;D
Vaan jos jollakin on idioottivarma konsti millä muulla kuin kaivamalla tuosta seleviää, niin kuuntelen kyllä pää kallellaan semmosia ohjeita. ::)
-
Tervehdys Pentti,
Pistät toiseen päähän putkea imurin ja toisesta päästä syötät sopivan narun putkeen. Sillä sitten nykäset uuden putken sisälle ja toinen voi samalla tyrkätä putkea toisesta päästä. Jos naru ei suostu menemään läpi, niin silloin on sama soittaa kaivinkone paikalle.
Siinä muoviputkessa sitten onkin aika pieni reikä, jotta veden tulo senkun hidastuu. Muistaakseni painevesiputkessa (sitä mustaa jossa on sininen raita) on ohkasempi seinämä, kuin PVAc putkessa. Se painevesiputkihan on tarkotettukin maan alle. Ohkanen putki maksaa n. 60-70€/100m.
-
Se 40mm siniraita PELM on muistaakseni n. 175€/50m. Ohkaset käyttövesiputket on n. 1.50€/m.
-
Palatakseni putkiin...
Onko putkimiestä paikalla? Pitäis saada tieto/sivistynyt arvaus putken halkaisijasta. Kyseessä siis kaukolämpo ja vesikiertopatterit.
Lyhimmät vedot 5m ja pisin varmaan 20m. Ja pahimmillaan 5-6m suoraan ylöspäin. Jokaiselle patterille oma meno- ja paluuputki. Jakotukki kellarissa ja siitä sitten vetelemään... Tarkoitus olis siis muovioutkea suojakuorella vedellä. Kävisko sama putki myös käyttövedelle? Laskeskelin, että menis n. 200m/suunta.
Onko ehdotuksia, mitä laitettais tulisiojen perustuksiin raudaksi? Vai riittäiskö vain, että tekis muotin venepalkkien päälle (painoa jaetaan kantavien seinien yli) ja ja raudottais kakun ihan normi betoniraudoilla?
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-10-01135619.jpg)
-
Putkimiehestä ei ole minuksi, mutta meillä putkimies oisi laittanut kolmevarttiset putket pattereille vaan päätin, että puolituumaiset saa riittää ja se pääkiertolenkki on numeroa isompaa. Oisko oikeat millit 15 ja 20... sitä valkoista kompos(iit)tiputkea ne kummiskin on. Hyvin riitti kierto neljänkympinkin pakkasella.
Se kiertovesiputki käy vesiputkeksi, mutta vesiputki ei kiertoveteen. Noin oli ainaskin ennen koska kiertovedelle pitää olla happitiivis materiaali. Käyttövedessähän hapea ei tartte eristää kun happea on omasta takaa.
-
Ja nyt etsitään kertopuusta tietävää...
pitäisi kuvan mallinen tilanne saada paremmaksi. Eli, yläkerran lattia on notkahtanut alakerran tukien turhan pitkästä jännevälistä johtuen. Alkuperäinen parru on murtunut ja sitä tukemaan on joku joskus asettanut toisen parrun. Tilanne on nyt se, että aloitimme lattian suoristamisen tunkkaamalla. Kun lattia on lähempänä suoraa, olisi tarkoitus sitoa nuo kaksi parrua toisiinsa liimaamalla ja naulaamalla niihin koko leveydellä kertopuuta. Molemmin puolin. Pitäisi tilata sopivat palat. Kukahan se arvais, mitä paksuuden pitäisi olla? Oviaukko pienennetään myös joten tukeutuu hieman paremmin alapohjan palkkiinkin...
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-10-04183620.jpg)
-
Tarttis tietää aukon/aukkojen koko, sekä tuettava jänneväli. Jos piirtäisit simppelin kuvan, skannaisit ja laittaisit joko tänne tai työsähköpostiin pekka miuku hirsiset piste com, niin mitoitan tuon palkin.
-
Laitan tänne, niin ei tule sanomista.
Eli sisäseinästä toiseen (parrujen pituus) leveyttä on n. 527cm. Aukon korkeus 230cm
Aukkoa tarkoitus supistaa molemmista päistä n.53cm. Kaksi kakkosnelosta (tai yksi 4x4) aukkon pystyyn molemmin puolin.
Eilen laskin palkille sopivat mitat 515cmx35cm. Paksuus siis hakusessa. Tarkoitus laittaa palkit molemmin puolin. Yläkerta on tuolta osin yhtä tilaa
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-10-05121607.jpg)
Kiitoksia!
-
Tuleekohan katolta kuormia välipohjalle ?
Aukon uudeksi leveydeksi tulee sitten pikkusen vajaa 2 m ?
-
Tuleekohan katolta kuormia välipohjalle ?
Aukon uudeksi leveydeksi tulee sitten pikkusen vajaa 2 m ?
En usko, että kuormat ihan älyttömiä on. Kestäis nykyselläänkin. Korjaus enempi varmennus ja hienostelu. Onhan se kiva, ettei tyhjät pullot rullaa ittekseen lattiala...;)
Kattokuormat jakautuu lähemmäs ulkoseiniä. Tuo kuvassa pystysuuntanen seinä on kantava.
Jep. Vajaa 2 metriä.
-
Onko se alapohjan palkki tuettu johonkin kanssa? Valokuvasta en erota tukia sen alla, näyttäisi kyllä olevan jatko siinä.
Meinaan vaan, jos tunkkaat ja tuet yläpalkin alapalkkiin, alkaa alapalkki todennäköisesti painumaan.
Ja kyllä näissä taloissa tuppaa kaikki alkuperäiset seinät olemaan kantavia. Jos eivät sellaisiksi ole alunperin suunniteltuja, ovat sellaisiksi ajanmyötä muuttuneet ;)
Joskus olen ollut tekemässä remonttia vastaavanikäiseen taloon (tai no, 1923 rakennettuun, mutta likemmäs neljännesvuosisata sitten), laitettiin siellä yläkerran lattian palkkien (vajaakanttia, pyöreätä ym ei-standardia materiaalia) kylkiin vaan jotkut 2x8 parrut pirusti kiinni => saatiin suora lattia ja jäykisteet palkkeihin. Päät kiinni kulmaraudoilla seinärakenteeseen. Alakerran katto koolattiin sitten suoraan. Huonekorkeudessa menetti hieman mutta kun talo oli jo asettunut paikalleen, ei alettu tunkkaamaan. Hyvin toimi sen vähän vajaat 20 vuotta mitä asiaa aktiivisemmin seurasin. Viimeksi kävin ko. talossa pari vuotta sitten, ei notkunut lattia edelleenkään.
Eli jos huonekorkeus antaa myöten, kannattaisiko vain jäykistää rakenne noille sijoilleen?
Ehdotus vain :)
-
Ehdotuksia toki kuunnellaan. Ja sitten tyrmätään mielivaltaisesti! :D
se "jatko" on parrun päällä oleva verhous. Tai joku. Lauta siinä parrun kyljessä kuitenkin on. Parrun alla menee maha/vene palkki. Eli betonia. Eli kiinni alapohjan kantavissa rakenteissa.
Ei se lattia niin hirvittävän vino ole. Notkahtanut n. 0,7-1,8cm. Tuolla se korjautunee... Kivasti se nousi jo tunkilla. Toiseen suuntaan jo suoreni. Toiseen vajaa sentti vielä. Annan hetken tekeytyä ennen kuin jatkan.
Ja kaikenhan voisi halutessaan tehdä uusiksi, mutta kun on muutenkin jo hinku muuttaa remontin keskelle. Muutto siirtyy jos seinien ja laittian ja ym. lisäksi laittaa vielä välikatonkin uusiksi.
-
Jos siihen molemmin puolin haluat palkit lyödä, niin 27x300kertopuu riittäisi. Kertopuussa taitavat varastokoot alkaa 45 millisestä, joten 45x200 lienee pienin mahdollinen. Yleensä näissä harjansuuntaiset seinät ovat kantavia, ja toisensuuntaisista jotkut porrasaukon seinät.
-
Jos siihen molemmin puolin haluat palkit lyödä, niin 27x300kertopuu riittäisi. Kertopuussa taitavat varastokoot alkaa 45 millisestä, joten 45x200 lienee pienin mahdollinen. Yleensä näissä harjansuuntaiset seinät ovat kantavia, ja toisensuuntaisista jotkut porrasaukon seinät.
No joo, en ole tämänkään alan insinööri. Enkä ala tässä itsestäni sellaista tekemään.
Laitetaas nyt vielä kaikki pohjat näkysille, niin osaatte kulkia talossa, ku tulette kylään.
Yriti viivoitella kantaviksi seiniksi laskettavat. Yläkerran osalta varmaan melkein kaikki sisäseinät ovat kantavia...
Onkohan tuossa sitten väliä, jos sen kertopuun laittaa vain toiselle puolelle? Ilmeisesti tuota 360 leveää ei ainakaan hyllystä löydy kuin se 45 paksua. Turhaan sitä kahteen kertaan laittaa vain näön vuoksi. Kaikki maksaa...
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-10-06091937.jpg)
Autotalli ja ne muut... ;D
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-10-06091915.jpg)
Keskikerros
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-10-06091902.jpg)
Yläkerta
-
Kellarissa saattaa olla useampikin seinistä kantavia, mutta yleensä vain ne betoniseinät. Kantavien suunta riippuu välipohjan rakenteesta, mutta veikkaisin piirroksesi olevan oikein kellarin osalta. Asuinkerroksessa normaalisti harjansuuntaiset ovat kantavia (jos välipohjavasat ovat kohtisuoraan katonharjaa vasten), mutta kyllä tuo pitäisi nähdä paikanpäällä ennenkuin kovin varmoja kantoja modostaa. Tuossa palkin mitoituksessa oletin sitten, että aukon molemmissa reunoissa on pilarit, jotka tukevat palkkia. 51x360 toisella puolella riittää mainiosti. Miten päin ne välipohjavasat menevät ?
-
Kellarissa saattaa olla useampikin seinistä kantavia, mutta yleensä vain ne betoniseinät. Kantavien suunta riippuu välipohjan rakenteesta, mutta veikkaisin piirroksesi olevan oikein kellarin osalta. Asuinkerroksessa normaalisti harjansuuntaiset ovat kantavia (jos välipohjavasat ovat kohtisuoraan katonharjaa vasten), mutta kyllä tuo pitäisi nähdä paikanpäällä ennenkuin kovin varmoja kantoja modostaa. Tuossa palkin mitoituksessa oletin sitten, että aukon molemmissa reunoissa on pilarit, jotka tukevat palkkia. 51x360 toisella puolella riittää mainiosti. Miten päin ne välipohjavasat menevät ?
Kellarin muut seinät ovat kevyitä tiilisieniä. Ainakin surin osa...
Ne pohjan vasat ovat talon pitkän sivun suuntaisesti. Eli harjan suunaisesti (?). Eli sen oviaukon suuntaisesti sen parrun alla on palkki.
Vaivannäöstäsi huolimatta taidan muuttaa suunnitelmia. Tunkkaan parrut ylös (ehkä uretaani liima väliin) ja tuen ne aukosta kahdella 6x6 pystyparulla. Eli kavennan jännevälin niillä. Ne yläkerran lattiaa kannattelevat parrut naputtelen naulauslevyillä vielä toisiinsa. Jos ei tomi, niin saahan sen korjattua vielä uusiksi myöhemmin...
Sama aukko toiseen suuntaan
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-04-25193227.jpg)
-
Enää ei tarvis ku tehä! Tavaraa ainakin on kasa pihalla ja kauko tuo pian lämmöt.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/IMG_1169.jpg)
Pellavaeristeet
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/IMG_1220.jpg)
Puutavaraa sisälle ja ulos
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/IMG_1136.jpg)
Kaukolämpö matkalla sisälle
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/IMG_1184.jpg)
Kyllä hiomkoneen jarruttelu on kivaa. Vieläkin muistaa tuntee sen hauskuuden
-
Kukapa se haukkuisi työkalut?
Tarjottiin mahdollisuus ostaa Metabon jirisaha (vähän)käytettynä. Kieltäydynkö vai ostanko? Hinta olisi n. puolet uudesta. Vai katselenko jotain muuta värkkiä?
http://www.protools.fi/sahkotyokalut/puuntyosto/katkaisu-ja-poytasahat/metabo-kgt-300.html (http://www.protools.fi/sahkotyokalut/puuntyosto/katkaisu-ja-poytasahat/metabo-kgt-300.html)
-
Tätä on terapeuttista seurata. Meinaan, jota tulee välillä omista remonteista ressiä, mutta pientä näpertelyähän ne...
-
Tätä on terapeuttista seurata. Meinaan, jota tulee välillä omista remonteista ressiä, mutta pientä näpertelyähän ne...
Kyllä tässä jonain päivänä vielä siihen näpertelyynkin pääsee... toivottavasti. ;D
-
Omissa remonteissani olen joutunut pärjäämään erillisillä halpatuonti jiirisirkkelillä ja pöytäsirkkelillä. Ne hankkiessani ei näitä kohtuuhintaisia nykyajan kotkotuksia tainnut ollakaan.
Muutama vuosi sitten jouduin turvautumaan oikean kirvesmiehen apuun. Piti tehdä seinään reikä ja tällätä siihen terassin ovi. Omat taidot tuntuivat vajavaisilta ja kokemusta ei ko. hommasta ollenkaan.
Mestarismiehellä oli tuollainen "sahalaitos". Homma kävi ja sahaustulos oli lähellä höylättyä. Hienosahattua kait.
Jos tarvetta olisi, niin heti ostaisin tuollaisen "puolihintaisen".
Nähdäkseni siinä on yksi ainoa vika. Sen koko jalustoineen houkuttelee tuomaan sen työmaan viereen sisälle. Silloin purua ja pölyä riittää haitoiksi asti. Mutta jos luonteessa on lujuutta ja kävelyhalujakin löytyy, niin silloin sen kanssa pärjää ulkonakin tai autotallissa. Sehän siinä huushollissa oli justiinsa tuota varten. Vai joko se on täynnä kaikenlaista...
t. Jukka
-
Kyllä kait tuolla sirkkelillä sahailee pois tiehensä. Ainoa haittapuoli taitaa olla halkaisupöytä katkaistaessa. Se haittaa hieman näkyvyyttä. Ja tehoa on varmaan vähänlaisesti halkaisuun. Mutta jos ei tarvi lankkuja halkaista, niin riittää varmasti.
Oikosulkumoottori on kuuminta hottia sirkkelissä. Se on hiljainen ja parempi hyötysuhteeltaan, kuin hiiliharjakone. Kaupassa puhuvat induktiomoottorista.
Mulla on sellainen DeWalt kääntöpöytäsirkkeli joka seisoo omilla jaloillaan. Kahden talon jälkeen toimii vielä hienosti. Kaksi haittapuolta siinäkin on. Isokoinen yksin liikuteltavaksi ja liian karkea peli listoitushommiin. Listatkin kyllä saa siististi, mutta vaatii hieman värkkäilyä.
-
Eka vaihtoehto olisi kunnolliset erilliskoneet, siis jiiri- ja pöytäsirkkeli, seuraava se Ossin mainitsema DeWaltin kääntöpöytä, kunhan on se kahden katkaisijan malli, joka katkaisuasennossa lähtee kahvasta tulille (tekee hienohampaisella terällä tosi hyvän jäljen, se originaali on ronskimpaan katkaisuun), ja kolmantena sitten tuo Metabo. Uulan tapauksessa saattaa hyvinkin olla riittävä, Ossin mainitsemin rajoituksin.
-
Joo, jos nyt lähtisin ostamaan puhtaalta pöydältä, niin ehdottomasti eri sirkkelit katkaisuun ja halkaisuun. Sellaisen liukumallin jiirisirkkelin ostaisin, koska siinä ei lopu katkaisukapasiteetti kesken. Tuolla DeWaltilla ei ihan mene 8 tuumainen lankku poikki suoraan sahattaessa. Myös parketit ovat usein niin leveitä, että pereusmallilla loppuu kapasiteetti kesken. Vaan sulla ei taida tuota sälelautaa tullakkaan. Mullakin on hieno ja karkea terä tuohon, mutta hienon käyttö on jäänyt aika vähälle. Sillä ei halkaisu onnistu ei sitten mitenkään.
Tietysti kaksi konetta on kaksin verroin maksettavaa, joten monesti sekin rajoittaa ostotilanteessa. Olen kyllä itse ostanut kaikki koneet kerralla kunnolliset, paitsi yksi hiomakone tuli ostettua 19,90 hintaan. Kun toista kertaa painoin nappulaa, niin kone ei enää käynnistynyt. Nakkasin samantien roskiin. Merkki oli Einhell. Se on Saksaa ja Suomennettuna tarkoittaa yhtä helvettiä...
No ostitpa koneen eli toisen, niin tee heti kunnollinen pöytä sille. Sellainen jossa on irtonaiset n.2 m pitkät sivupöydät. Ja kaikki pukit kannatta tehdä sirkkelin pöydän korkeuteen, niin niitäkin voi tarvittaessa käyttää lankun alla. Se on aika sitkeää kyykötellä siellä lattianrajassa sahailemassa.
-
Hei kaikki!
Pitää asiaa vielä miettiä. Tosiaan kompromissit on kompromisseja. Yksi kone ei riitä kaikkeen.
Ei se pöly haittaa. Sisällä käyttäisin osittain. Tuli jo aikasemmin ostettua Lidlistä märkä/kuiva-imuri jonka saa kytketttä noihin pölyttimiin.
Hyvä huomio tuo parketti! En olis muistanutkaan, että pihalla odottaa kasa 145mm leveää tulevaa lattiaa (lautaa). Ja 300m 2x5:sta.
Voi olla, että päädyn kuitenkin kahteen vehkeeseen. "Kunnon" pöytäsahaan ja vähän kevyempää katkasuvehkeeseen.
Mitäpä suosittelette? Mitä pöydällistäsirkkeliä ei tartte vuoden päästä kantaa metallin keräykseen? Hinta 400€ hujakoilla. Vai saako sillä mitään?
Tallissa on kyllä tilaa remontin jälkeen, mutta eikö se kuulu varata mopottimille? ::)
-
Terve Uula! Jiirisirkkeliä saat minulta lainaan, joutaa kyllä näillä näkymin pitemmäksikin aikaa. T: Jorma
-
Kiitoksia Jorma! Jiirin sirkkelöintiin löytyy tuosta isältäkin vehje lainaan. Omia tässä vain kaavailen, kun se on se lainaminen aina vähän kakspiippunen asia. Oikeastaan kiinostuin asiasta nyt taas, kun eilen tarjottiin sahaa ostettavaksi naapurista. Mutta voi olla tosiaan "väärän" sorttinen.
-
Joo, jos nyt lähtisin ostamaan puhtaalta pöydältä, niin ehdottomasti eri sirkkelit katkaisuun ja halkaisuun. Sellaisen liukumallin jiirisirkkelin ostaisin, koska siinä ei lopu katkaisukapasiteetti kesken. Tuolla DeWaltilla ei ihan mene 8 tuumainen lankku poikki suoraan sahattaessa. Myös parketit ovat usein niin leveitä, että pereusmallilla loppuu kapasiteetti kesken. Vaan sulla ei taida tuota sälelautaa tullakkaan. Mullakin on hieno ja karkea terä tuohon, mutta hienon käyttö on jäänyt aika vähälle. Sillä ei halkaisu onnistu ei sitten mitenkään.
Tietysti kaksi konetta on kaksin verroin maksettavaa, joten monesti sekin rajoittaa ostotilanteessa. Olen kyllä itse ostanut kaikki koneet kerralla kunnolliset, paitsi yksi hiomakone tuli ostettua 19,90 hintaan. Kun toista kertaa painoin nappulaa, niin kone ei enää käynnistynyt. Nakkasin samantien roskiin. Merkki oli Einhell. Se on Saksaa ja Suomennettuna tarkoittaa yhtä helvettiä...
No ostitpa koneen eli toisen, niin tee heti kunnollinen pöytä sille. Sellainen jossa on irtonaiset n.2 m pitkät sivupöydät. Ja kaikki pukit kannatta tehdä sirkkelin pöydän korkeuteen, niin niitäkin voi tarvittaessa käyttää lankun alla. Se on aika sitkeää kyykötellä siellä lattianrajassa sahailemassa.
Mää ostin aikoinaan Puuilosta liukujiirisirkkelin, vissiin 350mm terällä ja hintaa tais olla 250:n paikkeilla. Toimii vieläkin vaikka on sillä polttopuitakin sahattu. Liu'ut on vähän ruosteessa ulkosäilytyksen takia. Halkaisuun ostin samaisesta kaupasta 3~ moottorilla olevan pöydän suunnilleen samaan hintaan. Toimii edelleen ja saa työntää kakkosnelosta halki sen kun kehtaa. Ja onhan siihen pöytään sellainenkin katkaisutukisysteemi, mutta se on vähän kömpelö käyttää vs. liukusirkkelin jiiri. Se pikasäätöinen tuki on kyllä hyvä ja toimii ja on tarpeeksi tarkka.
Liukusirkkuun on ostettu varaterä, muttei ole vielä vaihdettu (naapuri lainasi ja halusi ostaa vuokrasta varaterän).
-
jep. hyvä kaapparisirkkeli ehdoton paneloinnissa ja listoituksessa. pieni pöytäsirkkeli kätevä laudan ja lankun halkaisuun, mutta levyjen sahaukseen joko isompi pöytäsirkkeli tai käsisirkkeli kunnon ohjarilla on parempi. kompura ja listanaulapyssy ehdottomia panelointiin ja listoitukseen. ristiviivalaser korvaa vatupassin mennen tullen.
-
... kompura ja listanaulapyssy ehdottomia panelointiin ja listoitukseen. ristiviivalaser korvaa vatupassin mennen tullen.
Ja minä kun oon tehnyt listoihin poralla kaikki naulanreijätkin ennen naulausta. ???
-
Joo, jos nyt lähtisin ostamaan puhtaalta pöydältä, niin ehdottomasti eri sirkkelit katkaisuun ja halkaisuun. Sellaisen liukumallin jiirisirkkelin ostaisin, koska siinä ei lopu katkaisukapasiteetti kesken. Tuolla DeWaltilla ei ihan mene 8 tuumainen lankku poikki suoraan sahattaessa. Myös parketit ovat usein niin leveitä, että pereusmallilla loppuu kapasiteetti kesken. Vaan sulla ei taida tuota sälelautaa tullakkaan. Mullakin on hieno ja karkea terä tuohon, mutta hienon käyttö on jäänyt aika vähälle. Sillä ei halkaisu onnistu ei sitten mitenkään.
Tietysti kaksi konetta on kaksin verroin maksettavaa, joten monesti sekin rajoittaa ostotilanteessa. Olen kyllä itse ostanut kaikki koneet kerralla kunnolliset, paitsi yksi hiomakone tuli ostettua 19,90 hintaan. Kun toista kertaa painoin nappulaa, niin kone ei enää käynnistynyt. Nakkasin samantien roskiin. Merkki oli Einhell. Se on Saksaa ja Suomennettuna tarkoittaa yhtä helvettiä...
No ostitpa koneen eli toisen, niin tee heti kunnollinen pöytä sille. Sellainen jossa on irtonaiset n.2 m pitkät sivupöydät. Ja kaikki pukit kannatta tehdä sirkkelin pöydän korkeuteen, niin niitäkin voi tarvittaessa käyttää lankun alla. Se on aika sitkeää kyykötellä siellä lattianrajassa sahailemassa.
Mää ostin aikoinaan Puuilosta liukujiirisirkkelin, vissiin 350mm terällä ja hintaa tais olla 250:n paikkeilla. Toimii vieläkin vaikka on sillä polttopuitakin sahattu. Liu'ut on vähän ruosteessa ulkosäilytyksen takia. Halkaisuun ostin samaisesta kaupasta 3~ moottorilla olevan pöydän suunnilleen samaan hintaan. Toimii edelleen ja saa työntää kakkosnelosta halki sen kun kehtaa. Ja onhan siihen pöytään sellainenkin katkaisutukisysteemi, mutta se on vähän kömpelö käyttää vs. liukusirkkelin jiiri. Se pikasäätöinen tuki on kyllä hyvä ja toimii ja on tarpeeksi tarkka.
Liukusirkkuun on ostettu varaterä, muttei ole vielä vaihdettu (naapuri lainasi ja halusi ostaa vuokrasta varaterän).
Juu, kyllä määkin oon polttopuita sirkkelillä tehnyt. Niiden kahden terän lisäksi mulla on vielä alkuperäinen harvahampainen terä polttopuukäyttöön. Kestää nuo kovametelipalat nauloja ja hiekkaa paljon paremmin, kuin moottorisahan ketjut. Vaan renkaat ei tunnu kestävän. Vasta löytyi kesärenkaasta ruuvi ja viikko sitten talvirenkaita vaihtaessa yhdestä talvinakista löytyi naula. Nämä on niitä elämäntaparakentajan haittapuolia, vaikka meillä on kyllä lapset harrastaneet naulajahtia pihalla. Meillä on maksettu sentti naulasta tai ruuvista lapsille (Vink vink Uulalle. Erityisesti, jos tontilla käy ammattitimpureita). Lompakko on keventynyt jo parilla kympillä. Tuon naulajahdin keksin ensimmäisen talon aikaan, kun silloinkin niitä nauloja löytyi renkaista...
Vaan tuo liukumallin jiirisirkkeli taitaa olla paras konstruktio. Pienellä koolla saadaan iso kapasiteetti. Niitä ei vaan ollut silloin tarjolla, kun omani ostin. Mitenkähän toimisi sellainen halkaisusirkkeli, jossa nupista nykäisemällä terä liukuu aivan kuten liukujiirisirkkelissäkin? Remonttireiskalla näyttää oleva sellainen.
-
Mitäpä suosittelette? Mitä pöydällistäsirkkeliä ei tartte vuoden päästä kantaa metallin keräykseen? Hinta 400€ hujakoilla. Vai saako sillä mitään?
Vaikea se on mennä jotain tiettyä suosittelemaan. Toinen tykkää muovista ja toinen paperista. Jos nyt pysyy laatumerkeissä, oikosulkumoottorissa, riittävässä katkaisuskapasiteetissa myös jiiriin sahatessa, niin ei voi kauas eksyä oikeasta. Kannatta testatata kaupassa kaikki liikkeet ja säädöt, että miltä ne tuntuu ja kuinka helppoja ne on käyttää. Timpurit näyttää suosivan DeWalttia, vaan sekin taitaa olla enimmäkseen perua niistä ex. DeWaltin eli Elun koneista.
-
ristiviivalaser korvaa vatupassin mennen tullen.
Tämä on toinen niistä koneista mitä vannoin ostavani toisen talon tekoon. Toinen oli traktorikaivuri. Naapurissa sattui olemaan traktori ja 16 tn. kaivuri, niin se jäi ostamatta.
-
Ja vielä yksi juttu: olen kerran kokeillut lähes perätysten DeWaltin yksi-. ja kolmivaihekoneita (samanlaisia kääntöpöytäsirkkeleitä), ja kyllä kolmivaihevehkessä riittää potkua ihan eri malliin.
-
jep. hyvä kaapparisirkkeli ehdoton paneloinnissa ja listoituksessa. pieni pöytäsirkkeli kätevä laudan ja lankun halkaisuun, mutta levyjen sahaukseen joko isompi pöytäsirkkeli tai käsisirkkeli kunnon ohjarilla on parempi. kompura ja listanaulapyssy ehdottomia panelointiin ja listoitukseen. ristiviivalaser korvaa vatupassin mennen tullen.
Vielä se tarjottu sirkkeli hieman kiinnostais. Varmaan pitää käydä silmäilemässä, jos se kuitenkin olis toimiva ratkaisu. Katkottava tavara (näillä näkymin) on lähinnä lattianiskoja ja -lautoja. Ja myöhemmin niitä listoja. Niin ja saunan panelointi sitten joskus.
Pieni sähkönaulain löytyy, mutta pakko vähintään vuokrata/lainata kunnon naulain.
Jaa tiiä semmosista laasereista. Ei tuon ikäsestä talosta niin paljon suoraa löydy. Naulat voi olla suoria, mutta muu sinne päin. No lattiasta tulee toki suora, mutta muu istutetaan olemassa olevaan.
Kiitoksia Ossille vinkistä. Naapurin lapset on toistaiseksi palkkiometsästänyt vain myyriä. Vieressä on myös peruskoulu. Sielt vain nippu tenavia nauloja ettimään. Omat on sen verran vielä pieniä...no eipä tuo remontti vielä ohi ole.... Timpuri tuntu sen verran tarkalta kaverilta, että ihmettelen, jos kovin paljon tavaraa ripottelee ympäriinsä. Rapatessa roiskuu.. Tosin ei tule enää rappausta..
Huomenna jatkuis lattian hiominen. Tai lähinnä viimeistey. Pääsee sitten alkuviikosta käsittelemään.
-
Jaa... Uulalla kotimökki kivenheiton päässä koulusta. :laugh:
-
Jaa... Uulalla kotimökki kivenheiton päässä koulusta. :laugh:
Onneksi virtuaalisilla kivillä ei ole samanlainsa tuhovaikutusta kuin oikeilla. Oikeita kiviä nuo "nykylapset" ei jaksakkaan heitellä. ;)
-
No nyt se jo mainostettu saha tuli kannettua sisälle. Tiedä sitten sitten kuinka fiksu ostos oli. Vaan taitavappa ne fiksut ostokset olla niitä tylsimpiä...
Yläkerran lattia olis nyt käsittelyä vaille. Tänään viimeistelin seinänvierustoja rälläkällä. Hyvin toimi siinä hommassa. Jännityksellä odotan lopputulosta.
Lattiasta puheen ollen. Onko vinkkejä jalkalistoihin? Siis kun onkelma on se, että lattia on hieman....elävä. Siis ei niin suora. Lätkäsenkö vsin pitkän listan psikoilleen.ja tulee semmonen kuin tulee. Onko joku kehdannut noita paklailla?
-
Lattiasta puheen ollen. Onko vinkkejä jalkalistoihin? Siis kun onkelma on se, että lattia on hieman....elävä. Siis ei niin suora. Lätkäsenkö vsin pitkän listan psikoilleen.ja tulee semmonen kuin tulee. Onko joku kehdannut noita paklailla?
Pakkelilla rakoja umpeem ? Ei kait. Laitat sikafleksiä jalkalistan taakse ja sitten lista jollain konstilla vedätyksiin omalle paikalleen. Mukautuu lattian mukaiseksi helposti ja kyllä pysyy.
-
Vaikka tämä minunkin talo on 50-luvun tekosia ja ponttilauta lattioilla, niin ei oo vielä niin kieroa kohtaa sattunut eteen, että olisi listoja tarvinnut pakkeloida tai liimailla. Miten se lattia on elävä? Lautalattia tahtoo olla aina jonkinmoinen aallokko. Jos lattia taas on tasaisesti kaareva pitemmälle matkalle, niin jalkalista kyllä taipuu paikalleen naulatessa.
Kuvissa sinulla näytti olleen samanlainen lattianhiomakone, kuin millä itse hioin makuuhuoneen lattian tänä kesänä. Lattian päälle sutaisin pari kerrosta betoluxia ja hyvä tuli.
Tuossapa muutamia kuvia oman mökkini huoneen remontista viime kesältä.
Ensin piti avata noin puolet huoneen lattiasta, että sai pahiten rispaantuneet laudat pois ja sähköjohtoja piiloon. Samalla oikaisin myös lattian niskoja.
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3315952.jpg)
Muhat takaisin ja uusia lautoja vanhojen tilalle.
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3315953.jpg)
2/3 osaa lattiasta jäi vanhalle pinnalle, josta otin enimmät maalit pois sähköhöylällä, hiomanauhojen säästämiseksi.
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3315954.jpg)
Lattia näytti tältä ennen hiontaa...
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3315955.jpg)
...ja tältä hionnan jälkeen. Seinätkin tuossa on jo levytettynä ja maalattuna, mutta lattia vielä käsittelemättömänä.
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3315958.jpg)
Ovessa näkyy T.Junnolta saatu kauan kaivattu lukko. :)
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3315956.jpg)
-
Tutun näköistä hommaa tuossa Tatulla. Ties vaikka oli ollu sama maalin sävykin. Olisin kans höylännyt, mutta sen verran runsaasti pirullisia nauloja muovimaton ajalta.
Lattia on siis aaltoilevaa. Otan kuvan enskerralla.
-
Kyllähän se jalkalista pitäisi ns. varata sieltä lattian puolelta,eli höylällä pois missä lattia on korkeammalla.Lista lattiaa vasten ja kynällä merkit mistä täytyy ottaa pois.Ei se nyt iso homma ole tuossa projektissa.
-
Saman suuntaista pohdiskelin. Jollain pitää hieman jyrsiä pahimmista paikosta...
-
Nuohooja oli jättäny nootin. Leivinuunin katto uusiksi. Pekkaspäivän verran olen purkanut uunin päällystää tiili kerrallaan ja piirtänyt karttoja ruutupaperille ja laittanut mittoja muistiin.
Uunin hormin savupelti pitäis vaihtaa myös. On kuulemma haljennut.
Ja sokurina pohjalla, porautua muutaman tiilivarvin läpi laattianrajassa, että saisi uunin hormin nuohousjätteelle tyhjennysluukun. Uuni on tehty v.1979 ja silloin on em. luukku jätetty jostain syystä pois. Vuosien saatossa on toista metriä korkea hormin pohjaosa sitten täyttynyt tuhkasta ja rapautuneista tiilistä ja laastista.
Että mahtaa mennä huomennakin aikaa uuninpankolla. Tosin saatan loikoilla laattiallakin.
-
Yksi tuttu uunimestari(syntynyt 1923) oli tehnyt lähes ammatikseen uuneja 20v ajan. Sitten lopulta oli uskaltanut vuonna -59 tehdä itselleen pirttiinsä leivinuunin. Jotenkin oli kuitenkin unohtanut tehdä tyhjennysluukun siihen osaan, johon hiilet vedetään lämmityksen jälkeen. On kuulemma saanut kuulla rouvalta muistutuksen kyseisen luukun puuttumisesta -59 vuodesta saakka ;D Edelleen uunista tyhjennetään tuhkat kapealla kauhalla samaa reittiä, mistä hiilet ensin vedetään sisään.
-
Tuleepahan mieleen tarina suutarin kakaroista ja heidän kengistään.
-
Oisko se nyt mahoton homma ollut tehdä se luukku jälkikäteen? Mietimpä vaan...
-
Sain sen hormin pohjan auki. Neitseelliset, tahrattomat tiilet ja täysin noesta puhtaat saumalaastit tuijottivat vastaan herätettynä vuosikymmenten unestaan. Puoli päivää makasin erilaisten työkalujen takia turhaan puulaatikon paikalla pää petoniholvissa kuin M. Gaddafilla.
Uunin alla saattaa olla mutkan takana yksi tuhkanpoistoon tarkoitettu väylä.
Otan ensin nokoset ja sitten tutkin asiaa.
Terv. Tuhkimo ja kääpiöt.
-
Hyvää ilttaa, hyvä raati!
Putkista taas. Käytin putkimiestä ihastelemassa taloani. Hän oli vankkumaton kupariputken kannattaja. Oli sitä mieltä, että koko patterikierto pitäisi tehdä kuparilla. Itse olen enempi muoviputken (suojaputkessa) kannalla. Epäilyttää kuparin kesto. Tuntuu, että kuitenkin se hajoaa ja jossain piilossa. Ja vaihtaminen vaatii purkamista. Suurin osa kuparista tulee toki pintaan. Mutta pitäähän se läpi viedä jostain... Ja muoviputken sais piilom lattian alle. Kupari veisi tilaa kellarista. Ja eihän se käy! Siellähän ovat talon tärkeimmät tilat. Eli sauna ja autotali...
No mutta kuitenkin. Siis kuparilla vai diffuusio suojatulla muoviputkella. Nyt ei kysellä kustannuksista. Kaikki maksaa.
-
Ittellä on -53 rakennetussa talossa mustaa putkea, kuparia ja muovia samassa kierrossa. Sinun tapauksessasi laittaisin sen muovin suojaputkeen, olen joskus vakuutustarkastuskeikkoja tehdessäni nähnyt, kuinka alle 5-vuotiaasta kuparista tuli vesi läpi. Pannuhuoneen lähdöt kuparista, on siistin näköinen. Säästöäkin syntyy, kun voit itse vedellä suoja- ja sisäputket itse, ja putkimies vain kytkee ne. Eikä sitten liian tiukkoja mutkia suojaputkeen.
On tässä saanut nauttia hiukan itsekin remontin riemuista kun remppaan yhtä huonetta. Olin asentanut 20 vuotta sitten vanhan, tasoitteella pilatun lautalattian päälle muovimaton alustaksi lastulevyn, oikein liiman kanssa. Levyjä irtirepiessäni ajattelin, että pitikö sitä ikuista yrittää, oli aika lujassa. Tänään akoitin ja huomenna asennan loppuun semmoisen päätypontatun 28-millisen lakatun laudan, ja ruuveilla.
-
Hyvää ilttaa, hyvä raati!
Putkista taas. Käytin putkimiestä ihastelemassa taloani. Hän oli vankkumaton kupariputken kannattaja. Oli sitä mieltä, että koko patterikierto pitäisi tehdä kuparilla. Itse olen enempi muoviputken (suojaputkessa) kannalla. Epäilyttää kuparin kesto. Tuntuu, että kuitenkin se hajoaa ja jossain piilossa. Ja vaihtaminen vaatii purkamista. Suurin osa kuparista tulee toki pintaan. Mutta pitäähän se läpi viedä jostain... Ja muoviputken sais piilom lattian alle. Kupari veisi tilaa kellarista. Ja eihän se käy! Siellähän ovat talon tärkeimmät tilat. Eli sauna ja autotali...
No mutta kuitenkin. Siis kuparilla vai diffuusio suojatulla muoviputkella. Nyt ei kysellä kustannuksista. Kaikki maksaa.
Veljellä rakenettu joskus 81-83 välillä rauta ja kupariputkilla ja jo kaks mittaavaa vesivahinkoa. No itte rakensin ja muutin 92-94 lopussa missä on muoviputket suojaputkien sisällä ja vaikka oli tunnetusti kiiruinen putkimies joka teki mutkatkin polvella niin tähänkinkin asti olen uskaltanut olla ilman sitä vesivahinkovakuutusta,,,kop.kop taidan ottaa ensi vuonna sen vakuutuksen! Suosittelen tätä muovi-suojamuovi vesiputkistoa vaikkei mistään nykyään voi olla mistään varma että kestääkö;)
-
Itellä kanssa -53 rautaputkijohdo ja putkiasentaja joka uuden kattilan asensi sanoi että kestää seuraavat 50 vuotta :)
On meinaan oikeeta rautaa eikä pläkkipeltiä, pitää vain muistaa että HAPPI se on mikä putket ruostuttaa, eli kierrossa oleva vesi hapeton (vanha vesi).
Muovi ois hyvä mutta kuka tietää koska kovettuu ja lohkee ?
Jos nyt ite rakentaisin putkiston niin laittaisin pinta-asennuksena; näkis missä vuoto sattuessaan; mutta pakko tyytyä nyt vain katselemaan putkistopainetta; siis pannun painemittaria; josko jossain olisi vuoto.
Niin kauan kuin vettä ei häviä; tartte lisätä; putkisto on kunnossa!
Pitäs varmaan lisätä tuohon Oumaniin paineen tarkkailu :(
-
Tekivät 70- ja 80-luvuilla noita rautaputkiasennuksia alapohjan hiekkatäyttöön. Sitten kun saalaojat eivät enää pelanneet tai hiekan kosteus lisääntyi jostain muusta syystä, tuli putkille noutaja aika nopeasti.
-
Terve
Olen mielenkiinnolla seurannut remppa keskustelua ja nyt pitää ottaa osaa.
Ostin vuonna -87 kaupparakennuksen jossa on myös asunto , talo on rakennettu vuosina -39 ja -40 funkkistyyliin.
Seinät purutäytteiset ja ulkopinnassa on vinolaudoitus,pitumimatto ja kanaverkkoon tehty pintarappaus.
Seinäratkaisun pitäisi tämän päivän käytännön mukaan olla täysin väärä , ei tuuletusrakoa.
Vääräksi se varmaan muuttuisikin siinä vaiheessa jos alkaisin sisäpuolelta lisäeristämään , seinän rakennetta on tutkittu muutaman kerran ja se on
pysynyt täysin kunnossa , purut on kuivia.
Yläpuolinen eristys on niinikään purua noin 40cm kerros ja sen päällä 10cm hienoa hiekkaa.
Talossa on edelleenkin painovoimainen ilmanvaihto ja sisäilman laatu on mielestäni hyvä.
Talon keskuslämmitys järjestelmä on varmaan paikkakunnan ensimmäisiä(asutaan maaseudulla.) Ensimmäinen kattila oli öljypolttimella varustettu Högforssin halkokattila,sen vaihdoin -90 taloudellisempaan Högfors öljykattilaan.
Kolme vuotta sitten siirryttiin kalliolämpöön ja lämmityskustannukset putosivat melkoisesti. Talossa on edelleenkin alkuperäinen vesipatteriverkosto, johon tarvittavia tarkistuksia tehty aika ajoin ja sen on todettu olevan täysin kunnossa.
Olisi mielenkiintoista nähdä missä kunnossa ovat nyt rakennettavat passiivitalot 70 vuoden kuluttua ( pitää muistaa syödä puurot että näkee sen 120 vuotispäivän ;)).
Kaikenkaikkiaan tällaisen vanhan talon kanssa pitää olla tarkkana mitä tekee ,ettei muuta sitä alkuperäistä toimivaa rakennetta .
Yksi asia mikä tuntuu nykyään oleva täysin unohtunut (varsinkin nuoremmilta talon rakentajilta) on se että oli talo uusi tai vanha se vaatii säännöllistä huoltoa.
Nämä "alasasujat" unohtavat nykytalojenkin monet huoltokohteet ja aiheuttavat talon eliniän lyhenemisen.
-
Tuo Ismon mainitsema täysin väärä seinärakenne toimii moitteetta siihen saakka, kunnes pintaan vedetään jokin maalityyppi, jonka hengittävyys on heikompi kuin perinteisillä keitto-/öljymaaleilla. Se rako on keksitty nimenomaan korvaamaan puutteellinen hengittävyys. Meillä on -52 rakennettu jälleenrakentamiskauden talo, jossa vastaava rakenne - vaakapanelointi suoraan vinolaudoituksessa kiinni ja välissä tervapaperi. Talo oli sittemmin maalattu 1980-luvulla aikansa "parhaalla" talomaalilla, eli jollain lateksipohjaisella, mistä johtuen minulla on paraikaa työn alla täydellinen ulkovuorauksen vaihto. Maalit irtoavat pinnasta riekaleina ja alla on harmaantunut nukkapinta, jossa ei mikään maali enää pysy. Paikoittain, etenkin eteläseinällä, paneli on lahonut lähes läpi, siis pinnasta sisäänpäin. Runkolaudoitus on täysin terve ja väriltäänkin kuin eilen laitettu Pintaan tulee nyt vastaava panelointi ja perinnemaalarin keittelemä öljymaali luonnonpigmentillä. Laitetaan väliin sitten samalla vähän puukuitua lisäeristeeksi, kun kerran on talo rungolla. Muharunkoiselle navettarakennukselle oli tehty sama käsittely 1990-luvulla ja senkin tulokset ovat alkaneet viime vuosin tulla esiin (ei pitäs tehä mittään, ettei tee virheitä!)
-
Lähtötilanne kuullostaa ihan samalta kuin meilläkin oli. Ulkovuori on meillä nyt pintamaalia vaille täysin uusittu ja seinään laitettu puukuitulevy ja sen ja vuoren väliin tuuman rako. Seinien sisäpintaan tuli puukuitulevy ja makulatuuripaperi alakerrassa ja paneli/kipsilevy yläkerrassa.
Lateksilla meinasin maalata ulkovuoren.
-
Sitä se on. Välillä tulee kirottua turhankin tarkkaa rakennusvalvontaa ja säätelyä. Toisinaan taas toivoisi valvonnan ulottuvan myös remontteihin. Ei sillä, että se auttaisi poistamaan nykyiset rakennusvirheet* (*lue: uudet talot), mutta ehkä se karsisi räikeimmät virheet.
Kuten olen varmaan täälläkin asiasta tupissut, niin eipä tuolla Rakennusvalvonnalla ja säätelyllä ole mitään tekemistä järjen kanssa. Ennen rakennettiin taloja ihmisille. Ja talot kestivät (ja kestävät vieläkin) sen käytön, johon ne ole tehtykkin. Nykyään rakennettaan taloja U-arvolle (en tunne henkilö, niin ei siitä enempää). Ihmisen asumisen kanssa sillä ei ole juuri mitään tekemistä. Lähinnä vain se, että kun lämmitetään pienellä energiamäärällä, niin silti tarkenee. ...tosin villasukat on halvempi ratkaisu usein.
Tuo oma projekti on siitä hieno, että siellä ei tarvitse korjailla muiden korjailuita. Ulkopinnan korjaus johtuu sen ajan rakennusvirheestä. Ups.... korjaus. Osa syy korjaukseen on se, että ikkunat on pellittetty joskus vuorilautojen päälle. Sieltäkin on vesi päässyt rappauksen alle tekemään tuhoja. Suurin ongelma on edellisen omistajan (omisti talon vain muutaman kuukauden) tekemät tuhot. Ed. omistaja purki n. 120 neliötä ehjää lautalattiaa ja kantoi kaatopaikalle kuivat eristeet lattiasta. Laudat jättettiin ulos lahoamaan ja väliovet ja kaapinovet puun alle mätänemään. jos jotain hyvää, niin suorittavat myös vanhojen asbestiputkien purun. Toimiva valurautaviemäri runkokin on katkottu palasiksi.... Muutoinkin talon historiaa on tuhottu sen minkä ehtivät. :'( Mulla siis rappauksen alla bitumikermi (kattohuopa). Ei hengitä. Ikkunoiden aluset varsin lahot. Nurkat kunnossa. Länsipäätyyn vinolaudoitukseen lahonnut päänmentäviä reikiä.
Maaleista. Juttelin paikallisessa maaliliikkeessä myyjän kanssa (varsin avulias kaveri). Oli juuri lukenut tutkimuksen hengittävistä maaleista. Mielenkiintoinen oli ollut. Samaan aikaan toinen kaveri oli tuonut näytille suikaleen maalia. Esitteli sitä minulle ja arvuutteli maalin laatua. Sanoin, että kuminauhalta näyttäs, että oliskos jotain muovimaalia? Eip. Kyseessä oli vuoden vanhaa Uulan (ei minun, vaan sen firman!) "hengittävää" öljymaalia. Oli museosuojellusta kohteesta, johon oli ikkunoita kunnostettu. Yksi ruutu oli hajonnut vuosi siitä kun pokat maalattiin. Maali lähti lasin mukana irti. Ja oli varsin kumimaista.... Niin, se tutkimus väitti, että nuo öljyt maalit, joiden pitäisi muuttua hengittäviksi UV-säteilyn vaikutuksesta, eivät sitä tee. Päin vastoin. Rakenne muuttui vain tiiviimmäksi.
Jaa, että mikä on totuus mistäkin? Älkää multa kysykö! Tuo minun talokin on kaksi kertaa minua vanhempi, joten minä mistään mitään voi vielä tietää. Korvantauksetkin ovat märät. Tai ainakin pihalla on käynyt lukuisia henkilöitä joilla tieto on varmaa. Eli olen tekemässä lähes kaiken väärin ja väärässä järjestyksessä. :police:
-
Muutama kuukausi sitten oli TM Rakennusmaailmassa kertomus vanhan talon korjausmaalauksesta.
Tehtiin oppilastyönä, jolloin aikataulu ja työn helppous olivat avainasemassa. Siksi vesiohenteinen maali.
Maalaus tehtiin kaksitehoakrylaatilla kaikkine siihen sopivine pohjamaalauksineen.
Maalarimestari sanoi myöskin, että kannattaa perehtyä tarkemmin ko. maalityypin ominaisuuksiin, koska kaikenlaisia harhaluuloja on liikkeellä. Jutusta saattoi ymmärtää, että oli valittu paras nykyaikainen kohteeseen sopiva maali. Hengittävyyksineen.
Lehti multa on häveyksissä, joten muistikuvia nämä.
-
Muutama kuukausi sitten oli TM Rakennusmaailmassa kertomus vanhan talon korjausmaalauksesta.
Pitääpä mielenkiinnosta tutustua.
Itselläni olisi tarkoitus sutia ulkoseiniin keltaista liejua. Ja tiedän jo ennakkon joutuvani jossain vaiheessa sutimisen uusimaan. Mielestäni se ei ole vika vaan ominaisuus...
-
Noista maaleista on kyllä aika paljon mutua ja omia näkemyksiä itse kullakin. Oikeiden tutkimusten mukaan lateksit ovat hengittävämpiä, kuin öljymaalit. Tuuletusraollisessa rakenteessahan on aivan sama vaikka laudoituksen käärii muovin alle. Kyllähän se puu sieltä takapuolelta kuivaa. Maalin valinta taitaa olla pääosin tunnepeliä ja mainostaminen vielä enemmän niihin vetoavaa. Keittomaalit (punamulta yms.) ovat tietystikin hengittävyydessään ihan omaa luokkaansa, mutta ne eivät oikein sovelu lautapinnalle, koska ne eivät suojaa puuta UV-säteilyltä. Hirsiseinässä riittää paksuutta auringon syötäväksi, joten keittomaali on siihen aivan omiaan.
Tärkeintä olisi maalata puhtaalle pinnalle ja puu ei saa olla yhtään harmaantunutta. Eli jos laudoitus kerkeää olla yhden kesän ilman maalia, tulisi se pestä harjaamalla pesuaineen kanssa. Jos puu on päässyt harmaantumaan, niin se nukka pitäisi poistaa ennen maalausta.
Laudoitus olisi hyvä tehdä juuri ennen lumien tuloa ja maalata se heti vappuna. Talvella puu kuivaa hyvin, mutta pysyy puhtaana, kun ilmassa ei ole pölyä. Jos ensimmäinen maalipinta saadaan tarttumaan lautaan, kuin tossu pa***n, niin ei sitä varmaan tarvi paljon rapata tulevaisuudessa. Olipa maali sitten mikä tahansa.
-
Löytyi.
TM Rakennusmaailma 6/11. "Tee huoltomaalaus ajoissa"
-
Noista maaleista tosiaan on tietoa suuntaan ja toiseen, ja mitä enemmän yrittää selvittää, sitä enemmän menee pää sekasi. Meillä maalivalinta perustuu lopulta kokemukseen. Maaliksi tulee sama maali, jolla vaimon kotitalo on maalattu vuonna 1979. Joku vuosi sitten vedettiin samaa kamaa talkoilla päälle, vaikka vanha pinta ei vielä uutta hävennyt. 20mm ilmarako rakenteeseen nyt kuitenkin tulee, joten jos menee metsään, niin tuon pitäis antaa anteeksi.
-
Joo, eiköhän se tuo ilmaväli tuuleta ja pidä vuoren kuivana. Meillä elintasopatin osalla se kylläkin oli vanhassa vuoressa laitettu alapäästä vaakalaudalla umpeen. Siitä oli kai hyvä lähteä pystyjä naulailemaan ja estihän se tietysti hiukan seinän kylmenemistäkin kun tuuli ei laudan alle päässyt. :)
Ei ne maalaukset onnistu aina öljymalillakaan... tai sitten maalilla on vaan ominaisuutena kuluminen. Appiukko on minun ''aikana'' (reilu 20v) maalannut talonsa kolmeen kertaan ja edelleen pitää maalia hyvänä. No seinä ei kyllä ole lahonut, mutta oksat kuultaa jo vähän läpi vaikka edellisestä maalauksesta ei nyt niin hirveän kauaa ole. Jos en ihan väärin muista niin maali on jotain vesiliukoöljymaalia.
Toinen tuttu maalasi talonsa pellavaöljymaalilla. Maalikaupan setä vaan ei muistanut kertoa, että pellavaöljy ei kestä hometta ja että talon maali todennäköisesti homehtuu ensimmäisen kesän aikana. On kuulemma ominaisuus eikä vika. No jokatapauksessa valkoinen talo on nyt enemmän tai vähemmän harmaa. Täynnä sellaista pientä tummanharmaata pistettä. Ja koska ominaisuus niin maalitehdas ei vastaa enempää kuin myyjäkään.
Meillä on nyt ollut Nordica testissä puolenkymmentä vuotta grillikatoksen seinissä. Näyttää samalta kuin kuivuttuaan. viime kesäna maalasin samalla maalilla leikkimökin ja kai ensikeväänä talonkin.
-
Nykypykälien mukainen tuuletusväli olisi mullakin tulossa. Multamaalilla olisi tarkoitus saada vanhaa fiilistä vanhaan taloon. Ens maanantaina alkaa julkisivun uusiminen. Kevääseen on aikaa miettiä maalaamista.
Laitetaampa tähän kysymys. Mikä tämä on. Minä tiedän. Kuka muu?
http://static.photobucket.com/player.swf?file=http://vid288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/video-2011-11-06-18-53-25.mp4 (http://static.photobucket.com/player.swf?file=http://vid288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/video-2011-11-06-18-53-25.mp4)
-
Zori vaan,maalini kaima..Nyt se on korkannut tuosta aurinkoseinältä,tosin vain muutamasta laudasta,pitääpä maalimestarilta kysyä menikö märälle pohjallle,muuten ei Uuulamaalissa moitteen sijaa(vielä....)
-
Käyhän Uula hakemassa kirjastosta Panu Kailan, Kevät toi maalarin. Siinä käydään läpi kaikki perinteiset maalaustavat. Myös Talotohtori on hyvä kirja, jossa käsitellään myös maalausta. Kannattaa lukea ennen maalin keittelyä.
Onhan ne hieman poikkitieteellisiä, mutta molemmat olen lukenut ja ihan mielenkiintoista tekstiä. Enpä tainnut mitään ottaa opiksi...
Joo, tuo video. Näyttäs ihan joltain Turhapuron herätyskellolta...
-
Eikös se ihmelaitteisto ole keskuslämmitystalon kalvopaisunta-astian esi-isä, joka on majaillut ja tehtäväänsä toimittanut talon ullakolla?
-
Eikös se ihmelaitteisto ole keskuslämmitystalon kalvopaisunta-astian esi-isä, joka on majaillut ja tehtäväänsä toimittanut talon ullakolla?
Siltä vaikuttaa. Enpäs ole vaan tuollaista automaattista täyttölaitetta ennen nähnytkään. Enkä uskaltaisi pitää käytössä :)
-
Paisuntasäiliön ja vessan yhdistelmä? :P Eipä ole ennen tuommosta viritystä tullut vastaan...
-
Tuollaiset paisunta-astian esi-isät ovat ihan yleisessä käytössä vanhemmissa kulttuureissa. Irlannissa asuin 2005 valmistuneessa talossa, ja siinä oli avoin paisunta-astia. Talo ja kraanavesi lämpeni öljyllä, mutta suihkussa oli oma sähkölämmityshässäkkä. Irlannin insinööri oli miettinyt varmaan asian tarkoin, kun tällaiseen järjestelmään päätyi.
-
Eikös se ihmelaitteisto ole keskuslämmitystalon kalvopaisunta-astian esi-isä, joka on majaillut ja tehtäväänsä toimittanut talon ullakolla?
Kyllä, hyvinkin pitkälti näin. No, vähän menin leuhottamaan tuossa edelllä kun väitin tietäväni. Ullakolta se löytyi ja käänteiseltä uppopumpulta vaikutti. ja arvelin veden liikkutteluun liittyvän. En löytänyt pumppua, joten epäilen, että tuo systeemi ohjasi jotenkin kellarin pumppua. Hieman kyllä näytti joltain, joka olisi siltä Saksan Aatulta unohtunut... Hurjan näköinen laite. Vaatisi kyllä melkoista rohkeutta ottaa käyttöön.
Kailan Talotohtoria olen lueskellut ja ihan on mielenkiintoinen ja ihmisellle kirjoitettu kirja. Ja luin maalausta sivuavan osionkin. En vanno todeksi, mutta olen saattanut lukea myös sen maalauskirjan.
Tosiaan, kuten täälläkin on jo aikasemmin joku todennut, niin "nykyihmisilä" (pullamössösukupolviko?) ei ole käsitystä siitä miten omakotitaloa asutaan. Kyllä sekin touhu vaatisin jonkinsorttisen ajokortin suorittamista, tai jonkun luotetun henkilön vakuutus käyttäjän järjellisyydestä. Tallo vaatii jatkuvaa huoltoa sekä oikeaoppista käyttöä. Ja tosiaan oletaan palljon asioita, joista ei ymmärretä mitään. Esimerkiksi perinnemaalit. Ei perinnemaali ole sama asia kuin "nykyaikainen" maali. Ne ei toimi samoilla tavoilla, eikä samoissa pakoissa. Ja esimerkiksi liejumaali (punamulta, ym.) ei suojaa seinää sateilta, kuten esim. muovimaalit. Liejuttu seinä kastuu kun sataa, mutta se myös kuivaa, kun ei sada. Ja se, että omistaa jiirisahan, ei tarkoita sitä, että olet täysivaltainen timpuri/rakennusmestari.
Ja tämä kaikki hapatus tällä minun (pian) 30v. iän tuomalla erittäin syvällä rintaäänellä! ::)
-
Ai että nyt hymyilyttää! Eikä vähiten vahingonilosta. Tänään alkoi julkisivuremontti. Yksi pääty on jo alaston. Ja mitä paljastu lautojen alta? Täysin terve seinä! No yhdessä pystyssä on tuuman verran lahoa koko matkalla, mutta odotukset oli pahemmat. Niin se vahingonilo siitä, että paikallise puhuu kyseisestä talosta "mätänä talona".
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-11-14140939.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-11-14141300.jpg)
Ja kaukolämpökin tulee jo vaihtimelle. Putket tuovat lämpöä kellariin, joten enää ei vesiputkikaan jäädy. Yläkertaan olen patterit ruvaillut. Putkia ovat vailla. No, ei tässä muutenkaan vielä hommat lopu. Hyvä on fiilis silti!
P.s. Niin ja lehdessä tuli kiitos 1-2 luokkalaisilta, kun järjestettiin heille retki linutornille makkaranpaistoinen ja ja karpalonpoimmisineen.
Hymyilyttää :)
-
Sehän on hieno homma, että seinästä löytyi tervettä puuta. Mielenkiintoisen näköinen rakenne tuo lattiapalkisto. Betonilaatan päälle laitettu jykevät palkit. Olikos sulla kellari koko talon alla? Heti alkaa vaan ajatus juosta huonekorkeuden kasvattamisesta... Korkeat huoneet kun ovat jotenkin hienoja...
Kun ei hirveästi ole tullut purettua vanhoja taloja, niin tulee heti katseltua noita rakenteita. Oikeastaan ainoat kosketukset todella vanhoihin rakennuksiin ovat ukkivainaan kertomuksissa. Äitivainaan kotitalo on puolikas isommasta talosta ja se on ollut nykyisellä paikallaan sitten 1850 luvun. Alkuperäisessä oviaukossa oli ukin mukaan laitetu 3 hirttä poikki. Puutkin oli isompia silloin ennen... No silloin 1700 - 1800-luvulla oli Outokummun seudulla varmaan lämpimämpää, niin puutkin kasvoivat vauhdilla...
Vaan näin työsuojeluihmisenä pistää silmään nuo telineet. Ne on tehty aika mallikkaasti, mutta alemmalta tasolta puuttu kaide. Tilaajan vastuu on nimittäin aika suuri työsuojeluasioissa. Kannattaa laitattaa kaiteet sille alemmallekin tasolle, kun ei siihen mene kuin muutama lauta. Jos sieltä joku tippuu, niin tule kutsu käräjille. Periaatteessa telineissä pitäisi olla potkulistatkin.
-
Siinä nurkassa oleva palkki on puuta. Seinän vierustat on siis puuta ja muut palkit betonia (kuvia aikasempana ketjussa). Täys (tai siis melkein tyhjä, mutta koko pohjan kokoinen) kellari on alla. Mikä on sekalaisten asioiden harrastajalle unelmien täyttymys! Portaita pitkin harrastamaan! Eikä tuo siis ole edes vanha. Rakennettu 1948. Ilmeisesti vasta 50-luvun puolella on ruvettu tarkemmin mittomaan pystyjä paikoillen. Eihän se puru tiedä kuinka leveälle sen pitäis asettua, että onko väli 60cm vai 80cm vai jotain siltä väliltä. Pysähty vaan tuossa ukkeli kohalle, joka on ollu tekemässä paikkakunnalle apteekkia 50-luvulla ja sano, että silloin jo laitettiin jaoksi 60.
Pitääpä "pojille" huomauttaa asiasta. Tapaturmavakuutuksen heille jo otin. Tovottavasti menee hukkaan sekin raha.
-
Kiinnostaa että mitä on pantu kivijalan ja puuosien väliin? Olisko pietty?
-
Tuossa näkee kuinka vähällä puulla rungon saa tehtyä. Nykyrungoissa on monenpuolen koteloivaa palkkia, paksua ikkunan yläpuuta ja jos normipuilla ei ole pärjätty niin pannaan lisäksi liimapuuta ja kertopuuta. Kehitystäkö?
AJ
-
Tietysti kaikki nykyinen rakennustarvike tuulensuojalevyt, villat ym. on mitoitettu k600 jaolle. Sehän tekee rungosta monimutkaisemman. Viimeistään siinä vaiheessa, kun rouva sanoo, että meille tulee 13 leveät ikkunat ja sen paikka on aivan muu kuin rungon jako, alkaa runko näyttämään viidakolta. Ikkunan ylityksessä ei tarvi mitään erikoista, jos leveys on alle 12.
edittiä:
Riittävä rakenteellinen lujuus taitaa tulla jo k1200 rungolla, mutta se on kovin harva levyn kiinnittämiseen.
-
Se on tuo lattiarakenne tuohon aikaan yleinen alalaattaholvi. Etuna se, ettei vie korkeutta alakerrasta, haittapuolena se, ettei palkkien kohdalle kovin paljoa eristettä sovi. Se laatta ei ole kovin paksu. Koko rakenne on pietty, jolloin puu eikä purut joudu kosketukseen betonin kanssa. Nämähän 50- ja vielä 60-lukuisetkin talot ovat semmoisia, että nykylaskelmien mukaan koko talon pitäisi oikeastaan kaatua, kun viimeinen naula on lyöty.
-
Iltaa!
Kuten jo edellä todettiin, niin pietty on. Ja huopaa siellä täällä puun ja betonin välissä.
Runko on tosiaan aika harva. Vaan eipä tuo haittaa, kun molemmin puolin 5" runkoa on 1" laudoitus. Ulkopuolella jäykistävä vinolaudoitus ja sisällä vaakalaudoitus. Sisällä kantavissa seinissä myös vinolaudoitus.
Laatan paksuus (palkkien välissä) n. 3-5cm. Jonkinlainen raudoitus lienee seassa. Kyllä minun mielestä vajaa 400mm eristettä tuossa kellarillisessa rakenteessa on aika paljon.. Palkit n. 10" ja päälle 6" puuta ennen lattialautoja.
-
... Kyllä minun mielestä vajaa 400mm eristettä tuossa kellarillisessa rakenteessa on aika paljon.. Palkit n. 10" ja päälle 6" puuta ennen lattialautoja.
Sullon käynyt hyvä tuuri, omasta kun aukaisin makuuhuoneen lattian viikko sitten, jäi betonipalkin ja lattialaudan väliin kolmisen senttiä. En sitten alkanut lattiaa korottamaan, onhan tuon kans pärjännyt jo yli 20 vuotta, ja muut aikoinaan vielä kauemmin.
-
Hyvä tuuri tulee varmaan osittain entisistä omistajista. Lienee ollut varakas rakennuttaja. Seuraava omistaja olikin lääkäri. Huonekorkeutta on riittämiin tuon ikäiseksi. Holvin päällä siis betopalkki jolla paksuutta (korkeutta) n. 23cm. Sen päällä on ollut joko kakkosnelonen mahallaan palkin suuntaisesti, tai pätkiä siitä. Sen päällä kakkosnelonen kyljellään. Nyt tulee palkin päälle tuumanen lauta ja vitoslankku kyljelleen. Ja siihen sitten 28mm paksu lattialauta. Ja silti jää huonekorkeutta. Mahtuu vielä hyppimäänkin. ;) Vaan kyllä riittä nävertämistä. Pihaakin pitäisi timpureille siivota. Eli on lautaroskaa (menee polttoo), rappausta, kanaverkkoa, paperia, bitumikermiä ja purua. Kukahan sen siivoais? Jätelavojen vuokrat ja siirämisetkin maksaa (kun omia ei ole), joten kasoihin joutuu aluksi laittamaan.
Tänään kävi ilmeisesti työstään nauttiva (oikeasti) kaukolämmön mies. Putkia eilen hitsaili. Tänään laitto kannakkeita. Totesi siinä sitten, että eihän tuo venttiili tuossa mahu olemaan. "No ei siinä mitään, leikkaan tuosta poikki ja käännän". Eikä ollut oikeasti ongelma. Tiedän tapauksia, jotka olisivat pyytäneet siirtämään seiniä, niin että heidän putket mahtuu olemaan...
-
Iltaa!
Kuten jo edellä todettiin, niin pietty on. Ja huopaa siellä täällä puun ja betonin välissä.
Runko on tosiaan aika harva. Vaan eipä tuo haittaa, kun molemmin puolin 5" runkoa on 1" laudoitus. Ulkopuolella jäykistävä vinolaudoitus ja sisällä vaakalaudoitus. Sisällä kantavissa seinissä myös vinolaudoitus.
Laatan paksuus (palkkien välissä) n. 3-5cm. Jonkinlainen raudoitus lienee seassa. Kyllä minun mielestä vajaa 400mm eristettä tuossa kellarillisessa rakenteessa on aika paljon.. Palkit n. 10" ja päälle 6" puuta ennen lattialautoja.
Sinulla on talossasi hyvin pitkälti samanlainen rakenne, kuin minulla, mutta minulla ei ole kellarikerrosta. Pienehkö pottukellari vain talon alla. Sokkeli on täytetty n.1,5m hiekalla, jonka päällä n.5cm valu ilman raudoitusta. Valun päällä piki ja sen päällä kattohuopa. Huovan päältä lähtevät puurakenteet. Rossilattian ja valun välissä n.50cm purua eristeenä.
Viemäriputkien vaihdon yhteydessä piti lattiavalua hieman avata ja valaa sitten uudelleen. Rakennussuunnittelijat sanoivat, että ei missään nimessä tuollaista rakennetta, että piki ja huopa jäävät rakennuksen sisäpuolelle. Pitäisi tulla maakosteuden kanssa pian ongelmia. No, itsepäinen kun olen, niin laitoin kuitenkin vanhan systeemin mukaisesti lattian kiinni, koska kosteusvaurioita ei ollut ilmaantunut edellisen 50v aikana.
-
Minulla sama systeemi kuin Tatullakin, kellari vajaan puolen talon alla, ja sitten maanvarainen laatta, piki ja puruja. Valmistunut -53, ei vielä hapannut, sanoivat teoriat mitä hyvänsä. Vaikka itsellä alan koulutus onkin, en ole noita vanhoja systeemejä oikein hanakka muuttelemaan.
-
Vaikka itsellä alan koulutus onkin, en ole noita vanhoja systeemejä oikein hanakka muuttelemaan.
Alan koulutus se on täälläkin ja sen olen ainakin oppinut, että rakennusalalla tämän päivän viisaus on huomisen hulluutta.
Toki jatkoksi pitää korjata ja todeta, että vanha kansa on ollut viisasta, se viisaus on vain jo unohdettu.
100 vuoden päästä meillä on 200 vuotta vanhoja puutaloja, muttei 100 vuotta vanhoja.
AJ
-
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-11-16132109.jpg)
Näin se etenee!
Tänään yritin parista kohtaa koputella puruja suoraan säkkiin. Meni lahjoitukseksi hevostelijalle. Sen verran tuntuivat purut kuivilta ja hyviltä, että tekis mieli imasta ainakin osa niistä ullakolle eristeeksi. Ja niin taidankin tehdä. En silti taida uskaltaa käyttää lattiassa eristeenä. Ihan vaan vamuuden vuoksi. Ullakolle tulee päätyihin 2x 150mm tuuletusreijät, joten jos jotain puruissa pölisee, niin toivottavasti ulos.
-
Löytyykö putkimiestä/lämmitysexperttiä?
Mitenkäs se nyt vesikiertoisten pattereiden kiinnittäminen seinään? Eli laitetaanko vaakasuoraan, vai pitääkö vanha legenda paikkansa, että pitäisi ilmausruuvin pääty nostaa hieman ylemmäs?
-
Nuin maalais(en) järjellä ajateltuna pienoisesta kallistuksesta ei ole haittaa. Ei näy silmään ja saattaa joku pieni kuplakin tulla paremmin pois. Toinen asia sitten on, että onko niin pienestä kuplasta mitään haittaakaan. :) Ite laitin niin vaakaan kuin vatupassilla sain ja kyllä sieltä lorinat pois saatiin ekalla ilmauskierroksella.
Jos laitat niitä automaatti-ilmaustötsiä niin suosittelen laittamaan ne aina sulun kanssa. Vaikka pallohana tai sellainen pieni messinkinen. Meillä alkoi kolme niistä tötsistä vuotamaan ja vaihdettuahan ei saa kuin tyhjentämisen jälkeen kun ei niitä sulkuja ollut.
-
Oohan varovainen, kun ilmaat niitä pattereita. Siinä voi sattua mitenvain ja monellakin lailla.
Työkaverilla oli makuuhuoneen patteri kylmänä ja alkoi sitä ilmaamaan, josko se siitä lämpenisi. Siinä ruuvasi ruuvia auki ja juuri, kun ruuvi oli irtoamassa se lipesi kädestä ja tippui lattialle. Voi turkasen peijooni tuumasi kaveri, että näin piti käydä. No peukalo ilmausreikään tottakai, ja ruuvi lattialta. Vaan se peijoonin ruuvi oli niin kaukana, että toisella kädellä ei ylettänyt. Siinä kaveri oli lattialla kontallaan sormi ilmausreiässä ja housutkin lökötti sen verran, että vako paistoi...
No kaveri koitti huudella emäntää apuun, mutta eipä se nyt kuullut. Missä lienee sekin on, kun sitä tarvittais. Talon koira kuitenkin tuli katsomaan, että mitä se isäntä oikein mesoaa. Koira siinä katteli isännän hommaa pää kenossa ja ihmetteli. No mitä se tuokin tuossa kontallaan hommaa. Vaan sillähän on housutkin kintuissa. Mitäpä jos tuosta vähän kävisi nuolaisemassa. No tietysti se koira alkaa nuolemaan kiihtyvällä tahdilla ja koitappa siinä sitten hätistellä koiraa, kun toinen käsi on patterissa kiinni...
Että varmista nyt ettei koiria ole lähettyvillä, tai pidä ainakin housut kunnolla jaloissa...
-
Hyvä, että Ossi varoitit! Pitääkin muistaa lukita koira pihalle ilmauksen ajaksi.
Timo, yllättävän pienikin kallistus osuu mulla ainakin heti silmään. Tosin tuossa talossa varmaan pitäis patterit laittaa talon mukaan vinoon. Saattaa kaikki suorassa oleva näyttää vinolta...
-
No onkos ne patterin kiinnikkeet millaiset? Voiko sitä patteria pitää vinossa ilmauksen ajan, jos kaikki ilma ei meinaa tulla pois ja sen jälkeen käntää suoraan tai vaihtoehtoisesti talon suuntaiseksi. Muoviputket varmaan antaa periksi muutaman sentin kallistuksen. Koskaan en ole pattereita ilmaillut, mutta lattialämmitysputkistosta tuli kyllä ilmat nätisti pois. Nehän on siellä valussa aivan kuten ne on sattunut menemään.
Sulla kun tulee kaukolämpö, niin voit täyttää patteriverkoston helposti vesijohtopaineella. Lämmönvaihtimissa on yleensä patteriverkosto ja käyttövesipuoli yhdistetty kahdella sulkuventiililä. Päästät vain paluupuolen jakotukilta vettä lattiakaivoon niin kauan, että ilmaa ei enää tule. Sen jälkeen nostat patteripiirin painetta sopivasti ja patterikierrokselle, niin luulis olevan ilman vähänä. Toisaalta voi olla, että tässä puheessa on enemmä pa***a, kuin Tyrnävän akan pierussa! No kokkeilemallahan se seleviää.
-
Kiinnikkeet on mallia "pika". Eli varsin pikaisesti jousen avustuksella jää sormi kiinnikkeen ja patterin väliin. Mutta, on siis irrotettavissa ja kallisteltavissa.
Putkimies tulee kytkemään vaihtimen. Kytkee melkein kaikki kylän (kaupungin) vaihtimet, joten lienee perillä asiasta.
-
Tilannepäivitys. Onhan sitä jotain kuvaa ollukki jo, mutta laitetaan nyt taas ulkokuvaa. Homma siis etenee hyvää vauhtia. Toisin sanoen, olen tekemisistäni jälessä ja timpurit aikataulussa. Hommia riittää iltasella. Sitä se on. Ei liene yllätys. Kaksi sivua lähes valmis. Yksi sivu verhousta vajaa ja yksi vielä käsitelemättä. Sisällä pieniä edistysaskelia. Viikon parin päästä on jo toimiva wc! Siitä se lähtee....
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-02141901.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-02141949.jpg)
Laulua mukaillen ...timpuri siis lähes itsekkin! Ei nyt sentään. Mutta kaikkea sitä matkalla oppii.
-
Toinen tuttu maalasi talonsa pellavaöljymaalilla. Maalikaupan setä vaan ei muistanut kertoa, että pellavaöljy ei kestä hometta ja että talon maali todennäköisesti homehtuu ensimmäisen kesän aikana. On kuulemma ominaisuus eikä vika. No jokatapauksessa valkoinen talo on nyt enemmän tai vähemmän harmaa. Täynnä sellaista pientä tummanharmaata pistettä. Ja koska ominaisuus niin maalitehdas ei vastaa enempää kuin myyjäkään.
Minulla on sama ongelma, mustaa homepilkkua laudat täynnä (Ruotsalaista pellavaöljymaalia). Lähtee tosin höylätyistä tolpista käsin pesemällä pois ja painepesurilla raakalaudoista. Pitäisi löytää uusi hyvä maali jolla maalata kaikki seinät uudelleen.
Velipojan tytön perheellä on samanlainen (kuin Uula Kuvaja) rintamamiestalo, jonka koko yläkerta piti purkaa pois edelliskesänä.
Kattolaudat oli kaikki lahonneet, ja kattoruoteet mustia. Oli vanha huopakatto vuotanut ja pantu vaan uutta peltiä päälle (edellistä edellinen omistaja). Lahovika paljastui kun yläkerran huoneiden suunnitteluun palkkasivat arkkitehdin. Arkkitehti halusi tietää levytyksien takana olevan kattorakenteen. Tekivät sitten yläkerran huoneen kattoon pienen aukon, josta sitten paljastui karu totuus katon lahoviasta.
Yksi selvä virhe näissä vanhoissa taloissa on vesijohtoputkien laittaminen betonivalun sisään, esim. väliseinien sokkeleissa, ja lattian läpivienneissä.
-
Terve!
Ei ole vielä toviin ajankohtaista, mutta mitenkäs se on tuon holvin päällisen eristyksen kanssa. Pitääkä holvin päälle jäädä jotain rakoa ilman kiertää, vai voinko tumpata eristettä täyteen lattialautoihin asti? Holvi on muinoin pietty.
-
Tommonen se on nyt. Ja tämmösenä sitä myytiin silloin kun päässä nyrjähti: http://asunnot.oikotie.fi/talo/167924/pispalanharju-22-tampere (http://asunnot.oikotie.fi/talo/167924/pispalanharju-22-tampere)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Terve!
Ei ole vielä toviin ajankohtaista, mutta mitenkäs se on tuon holvin päällisen eristyksen kanssa. Pitääkä holvin päälle jäädä jotain rakoa ilman kiertää, vai voinko tumpata eristettä täyteen lattialautoihin asti? Holvi on muinoin pietty.
Yhden pietyn valun päälle tehdyn lautalattian olen nähnyt ja se oli kyllä ihan täynnä purua. Meillä on kellarin kohdalla valun päällä muutama neliö lautalattiaa ja sekin on survottu täyteen kutterinpurua. Valua ei kylläkään ole pietty, mutta kuivaa siellä oli kun avasin ja oikaisin niskoja.
-
Tommonen se on nyt.
Katto sitten hypännyt pikkuisen ylöspäin näemmä. Hienolta näyttää, ilmeisen tiukkaa rutistusta ollut, kun ei oo miestä näkynyt/kuulunut täällä palstoilla kotvaseen? Joko sisähommat on reilassa?
-
Terve!
Ei ole vielä toviin ajankohtaista, mutta mitenkäs se on tuon holvin päällisen eristyksen kanssa. Pitääkä holvin päälle jäädä jotain rakoa ilman kiertää, vai voinko tumpata eristettä täyteen lattialautoihin asti? Holvi on muinoin pietty.
Yhden pietyn valun päälle tehdyn lautalattian olen nähnyt ja se oli kyllä ihan täynnä purua. Meillä on kellarin kohdalla valun päällä muutama neliö lautalattiaa ja sekin on survottu täyteen kutterinpurua. Valua ei kylläkään ole pietty, mutta kuivaa siellä oli kun avasin ja oikaisin niskoja.
Eräs meni tuossa väittämänä, että pitäisi jonkinmoinen ilmanvaihto lattian alle järjestää. Syytää ei osannu selittää, enkä minäkään sitä keksinyt. Arvelin, että ajaukset oli rossipohjassa.. Yritin selittää kellarista talon alla, mutta siltikin kuulemman pitäisi ilman kiertää lattian alla...
Kolmi: Kyllä tuolla varmasti passaa nyrjähdystä parannella! ;)
-
On tässä minun mökissäkin ollut rossipohja ilman tuuletusta jo 54 vuotta ja eipä tuo ole miksikään mennyt. Ilmeiseti ne rossipohjat ovat järkejään lahoneet, jotka ovat olleet alkujaan tuulettuvia ja myöhemmin muutettu umpinaiseksi.
-
Jaahas. Nyt on kaikki valmiina... onneksi... nimittäin huomenna on lattaianvalu kellarin saunaosastolla.
Kerrankin oli luonto puolellani. Ei tullut lumi ennenkuin sain kellarin lattian valettua. Jos Lumi olisi tullut niin valu olisi voinut tehdä vasta ensikeväänä nimittäin betoniauto ei pääse talon viereen jos lumi on rinteessä.
-
Terve!
Ei ole vielä toviin ajankohtaista, mutta mitenkäs se on tuon holvin päällisen eristyksen kanssa. Pitääkä holvin päälle jäädä jotain rakoa ilman kiertää, vai voinko tumpata eristettä täyteen lattialautoihin asti? Holvi on muinoin pietty.
Yhden pietyn valun päälle tehdyn lautalattian olen nähnyt ja se oli kyllä ihan täynnä purua. Meillä on kellarin kohdalla valun päällä muutama neliö lautalattiaa ja sekin on survottu täyteen kutterinpurua. Valua ei kylläkään ole pietty, mutta kuivaa siellä oli kun avasin ja oikaisin niskoja.
Eräs meni tuossa väittämänä, että pitäisi jonkinmoinen ilmanvaihto lattian alle järjestää. Syytää ei osannu selittää, enkä minäkään sitä keksinyt. Arvelin, että ajaukset oli rossipohjassa.. Yritin selittää kellarista talon alla, mutta siltikin kuulemman pitäisi ilman kiertää lattian alla...
Piki tai tervapaperihan noissa on usein alimmaisena, sitten purut päällä. Mutta ei tuohon ratkaisuun mitään ilmavälejä kuulu. Rossipohjat on erikseen. Kakspiippuisen hommasta tekee se että betoniholvi päästää ehkä hieman kosteutta ylöspäin, ja toisaalta huoneesta pukkaa kosteutta alaspäin. Että siinä mielessä saattaisi olla hengittävän rakenteen paikka. Bitumi on jonkinsortin höyrynsulku ja hyvä niin, mutta lattialautojen alle jos laittaa muovia tai muuta kovin tiivistä, niin tulee periaatteessa vääränlainen rakenne.
Itse kun uusin lattioita (rmt myös minulla ja koko talon kokoinen kellarikerros), en vaivautunut kaivautumaan puruihin, että onko siellä bitumi vai nou. Purua kuitenkin puolisen metriä, ihan kuivaa ja tiukasti pakkautunut. Hieman vajaahan se täyttö oli, joten kaivoin seinien vierestä sen verran pois että sain villalevyt mahtumaan, ja sillä purulla sitten täytin keskiosat.
Alunperin lautojen alla ei ollut paperia, enkä laittanut nytkään. Uusiksi jos olisin tekemässä, laittaisin ehkä jonkun ohuen "sanomalehtimäisen" paperin, ihan vaan senkin takia että purua meinasi mennä pontteihin, ja sitä oli yhtämittaa koolausten päällä ym paikoissa kun siinä ähräsi lautojen kanssa. Mulla muuten oli vanhat laudat maalattu pariin kertaan jollain kiiltävällä maalilla, siinä päällä lastulevyt ja 2 kerrosta muovimattoa, eli melko tiivis pinta. Laudat kuitenkin terveet ja puru kuivaa ja ihan purun hajuistakin, ei mitään dunkkista havaittavissa.
Sullahan on Uula tuo holvin päällys putsattu kokonaan, mitä meinasit eristeenä käyttää?
-
On tässä minun mökissäkin ollut rossipohja ilman tuuletusta jo 54 vuotta ja eipä tuo ole miksikään mennyt. Ilmeiseti ne rossipohjat ovat järkejään lahoneet, jotka ovat olleet alkujaan tuulettuvia ja myöhemmin muutettu umpinaiseksi.
Tarkoitat lattialaudan alla olevaa, tai olematonta rakoa? Meillä on normaali puurakenteinen rossilattia ja -53 valmistunut. Niistä kohdista missä puru oli hiukan painunut tai jäänyt vajaalle täytölle oli lattia aivan ***** kylymä sinne vuotavan ulkoilman takia. Tilanne parani paljon kun oikaisin lattian ja tein uuden purutäytön. No ei siitä vieläkään täydellinen tullut vaan jäi parit kylmät spotit jäljelle. Vuotoa jäi varmaan siksi, että uusi niska kiinnitettiin vanhan kylkeen ja joissakin kohdissa vanhan ja uuden niskan välinen tiivistys ei täysin pidä ja rossin alle jäi ilmavuodolle pieni rako.
Se pikisysteemi, jonka aiemmin mainitsin oli pieni viiskytluvun ok, jossa oli avorossi siellä valun alla, eli tuuletettu n. metrin korkuinen tila valuholvin alla. En tiiä miksi se oli sillälailla tehty, eikä perinteistä puurakenteista avorossia, mutta ne purut näytti kyllä siltä kuin olisivat viimeviikolla ollu laitettu. Talossa oli uunilämmitys ja ulkosauna ja yksi asukas, eli ei kovin paljoa kosteuskuormaakaan.
Ite survoin purun lattialaudan alle siten, että aina se laudan laittokohta oli vajaa puruista. Olihan niitä puruja aina pontissa, mutta oli helppo harjalla pyyhkäistä pölyt pois ennen uuden laudan laittoa. Laitoin aina pari kolme lautaa ja sitten survoin purua alle pikkuista vaille ponttiin asti niin tiukkaan kuin sain. Sitten taas pari kolme lautaa ja survonta. Ja kaikki lattiat naulasin kuumasinkityllä 75:lla. Kokeilin ruuvejakin, mutta ne tuppasi lohkaisemaan ponttia eivätkä toisaalta jaksaneet vetää rakoa kiinni kuin naula. Ja suurin osa laudoista piti kiilata joka toisen niskan kohdalta kun oli niin tiukkaponttista lautaa.
-
Käsittääkseni se iso purumäärä sitoo senverran kosteutta, ettei se pääse tiivistymään lattialaudan alapintaan, mikä on se teoreettinen riski noissa rakenteissa. Tein yhden huoneen lattian pari viikkoa sitten, ja kiinnitin semmoisilla ruostumattomilla terassiruuveilla, joissa oli senkkaava kanta, ei lohkonut ponttia.
-
Kiitos vinkistä Kari! Empä olis muuten älynny laittaa villaa tuonne seinänvierustoille. Tai siis ruveta suunnittelemaan sen laittoa... Voi olla, että jää riittävästi tuota pellavaa yli seinien eristykseltä.
En ole tehnyt vielä lopullista päätöstä materiaalista. Nyt Karin vinkin jos ottaa huomioon, niin seinien viereen kierros pellavaa ja loput ehkä höylälastua (alustavat selvitykset paikalliseen "hirsimökki" firmaan tehty) ja puhallusekovillaa. Tämä siis harkinnassa. Arvelin, että lastut/puru olis hyvä sotkea johonkin muuhun. Kutakuinkin 50 kuutiota tavaraa kuitenkin menee. En tiedä onko sillä vaitumisella niin merkitystä jos tulee villat kiertämään seinänvierustoja. Vesikiertopattereiden putket risteilee suojaputkissa eristeiden seassa. Eli hukkalämpö ei nyt niin hukkaan mene. Huomenna starttaa viemäröintihommat.
Saunan ja kylppärin lattiatkin piäis joskus tehä... Jos nyt ees jotain tulis valmiiksi.
Niin ja tilaukseen lähti 3kpl vim-ilman härveliä. Suunnitelmissa laittaa yksi niistä keittiöön (vaikka väärä paikka vissiin onkin) yksi takkahuoneeseen ja yksi olohuoneseen. Menevät ikäänkuin ristiin. Yksi keskinmäisessä huoneessa kadunpuolella ja kaksi laitimmaisissa pihan puolella.
-
Jos laitat ekovillaa ja purua/lastua niin laita painavanpi puru pohjalle ja ekovilla pintaan ettei painu. Varmaan olisi ollut itelläkin hyvä laittaa jotain kevyttä ja joustavaa siihen heti laudan alle.
Mää ostin kuivikepurua K-maatallouesta. Ei maksanut montaa eerua paali silloin.
-
Puru pohjalle ja vaikka ekovillalevy ylimmäksi kerrokseksi siten, että lattiaa tehdessä puristuu hiukan kasaan eliminoiden painuman vaikutuksen. Olisi koko eristekerros kosteusteknisiltä ominaisuuksiltaan suht. samanlainen.
-
Terve
Tässä meidän 30/40-luvun vaihteen funkistalossa on purujen ja sokkelin välissä eristeenä korkkilevy.
Korkkilevy on kiinnitetty piellä kiinni sokkeliin ja noin normi styrox-levyn vahvuinen.
Lattiat on aina olleet lämpimät vaikka puru ei olekaan aivan "piri" pinnassa lautojen alla.
-
Jos laitat ekovillaa ja purua/lastua niin laita painavanpi puru pohjalle ja ekovilla pintaan ettei painu. Varmaan olisi ollut itelläkin hyvä laittaa jotain kevyttä ja joustavaa siihen heti laudan alle.
Mää ostin kuivikepurua K-maatallouesta. Ei maksanut montaa eerua paali silloin.
En ole saanut hinnasta vielä tietoa, mutta vievät hirsitehtaalta (sijaitsee n. 3km päässä) purut muuten kaukolämmön poltettavaksi. yhden kuorman koko olisi aika passeli... jollain pitäisi vain sisälle saattaa. Pitääpä tutkia saisko traktorin klapikoneesta kuljettimen...
-
Terve
Tässä meidän 30/40-luvun vaihteen funkistalossa on purujen ja sokkelin välissä eristeenä korkkilevy.
Korkkilevy on kiinnitetty piellä kiinni sokkeliin ja noin normi styrox-levyn vahvuinen.
Lattiat on aina olleet lämpimät vaikka puru ei olekaan aivan "piri" pinnassa lautojen alla.
Minun mökissä on hieman eri rakennustyyli, nimittäin muhat lähtevät ylöspäin vasta sokkelin yläpinnan tasalta. Sokkeli on siis täytetty hiekalla yläreunaan asti ja sen päällä n.5cm paksu valu. Koko pohja rakennelman yli on vedetty piki, siis sen valun ja sokkeli yli. Siitä ylöspäin on rossilattian alla n.50cm purua, joka tulee seinä täytteiden kanssa yhtenäiseksi alaosastaan.
Harmi että tämä ATK tilttasi välillä ja kaikki remontti kuvat hävisivät.
-
Vanhasta rakenteesta ei ole mulla täyttä varmuutta, kun en ole omalla silmällä nähny. Kunttaa taisi olla täynnä. Edellinen omistaja koki rakennusvirheeksi ja kantoi pihalle ja kaatopaikalle...
-
Tommonen se on nyt. Ja tämmösenä sitä myytiin silloin kun päässä nyrjähti: http://asunnot.oikotie.fi/talo/167924/pispalanharju-22-tampere (http://asunnot.oikotie.fi/talo/167924/pispalanharju-22-tampere)
Komea talo, täytyypä kävelyreissulla käydä katsomassa.
-
Nätti talo se on Hannulla. Jos ostaessa päästä viirasikin, niin näkyy parantuneen.
Aattelin tuppautua kylään, joskus. Talo Tampereen parhaalla paikalla. Näkyyhän siitä salin ikkunasta Näsijärvi?
Nyt kun vielä saataisiin tämän ketjun aloittaja, Uula, ymmärtämään noitten verhouksen vaakasuorien linjojen merkitys ja tärkeys. :)
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
t. Jukka
-
Ajattele ny. Mulla oli iso velaton talo Koivistonkylässä omalla tontilla, nyt mulla on talonpuolikas harjun päällä, kaupungin tontilla. Eikä oo koskaan ollut niin paljon velkaa kuin nyt.
Katsotaanpas klasista ulos. Ensin tosta kuvan oikeanpuoleisesta päätyakkunasta (jonka paikka on arkitehdin käsialaa, enkä suostu kommentoimaan tuliko se juuri piirustuksen mukaiselle paikalle). Kyllä, siitä on nyt näköala Näsijärvelle. Tilanne on toinen kun puihin tulee taas lehti. Läntisen salin kadunpuoleisesta lasista näkyy Pyhäjärvelle, on siinäkin kyllä talo haittaamassa. Keittiöstä on näkymää Paunun/Salaman talojen yli Nässylle.
Näkymät hiukan muuttuu, kun kiipeää yläkertaan kattelemaan kattolyhdyistä Pyhäjärveä tai pihan puolen lapeikkunoista Nässyä.
Mää muistan, kun tota käytiin kattomassa ensimmäisiä kertoja ja mää kiipesin katolle. Sielä mää istuin ja kattoin sinne ja kattoin tonne. Ja tiesin, että nyt lähti järki.
-
No. Mihin suuntaan se järki lähti? Pyhä-, vai Näsijärvelle?
-
Nyt kun vielä saataisiin tämän ketjun aloittaja, Uula, ymmärtämään noitten verhouksen vaakasuorien linjojen merkitys ja tärkeys. :)
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
t. Jukka
Itse olen sitä mieltä, että mielummin suuntana ylöspäin kuin tuolleen vakaasti vaakaan... ;)
Ei sillä, makuja on monia. Tuohonkin kävis moni verhoilu. Valitsin klassisen "lato-tyylin".
-
Jatketaampa kuvaraporttia.
Eli nyt työn alla viimeinen sivu.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-07165532.jpg)
Telineet pystyssä ja purkaminen alkanut.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-07163831.jpg)
tämä on yksi niistä kohdista jotka säikäyttivät edellisen omistajan.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-07172608.jpg)
Lisää purkamalla olisi löytynyt vain tervettä puuta ja kuivaa eristettä(turvetta).
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-07171445.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-07163455.jpg)
tuosta pitäis putket mennä vaihtimelle.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-05120445.jpg)
eipä ole vessakaan enää paljoa vajaa.
-
Nyt kun vielä saataisiin tämän ketjun aloittaja, Uula, ymmärtämään noitten verhouksen vaakasuorien linjojen merkitys ja tärkeys. :)
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
t. Jukka
Itse olen sitä mieltä, että mielummin suuntana ylöspäin kuin tuolleen vakaasti vaakaan... ;)
Ei sillä, makuja on monia. Tuohonkin kävis moni verhoilu. Valitsin klassisen "lato-tyylin".
Hyvä valinta minun mielestä. Kuuluu näihin meidän viiskytlukuisiin :) Ja sitäpaitsi mittasuhteet on kyllä sellaiset tuossa sinun talossa, ettei siihen oikein luontevaa tasakertaa markkeeraavaa vaakalinjaa saisikaan. Jos sivuseinät olisivat matalammat tai vintin ikkunat korkeammat niin ehkä sitten... Mutta alunperin tuohon malliin tosiaankin "kuuluu" pystylauta saumarimoilla (hyvä ettet laittanut lomalaudoitusta) tai sitten rappaus.
-
Hyvä valinta minun mielestä. Kuuluu näihin meidän viiskytlukuisiin :) Ja sitäpaitsi mittasuhteet on kyllä sellaiset tuossa sinun talossa, ettei siihen oikein luontevaa tasakertaa markkeeraavaa vaakalinjaa saisikaan. Jos sivuseinät olisivat matalammat tai vintin ikkunat korkeammat niin ehkä sitten... Mutta alunperin tuohon malliin tosiaankin "kuuluu" pystylauta saumarimoilla (hyvä ettet laittanut lomalaudoitusta) tai sitten rappaus.
Osittain tietenkin makukysymys se rappauskin. Lomalauta olis ollut jo melkoinen tyylirikko! Rappaushan tuossa on ollut ilmeisesti jo uudesta lähtien. Kuten naapuruston muissakin vastaavissa. Itsekkin lähdin siitä ajatuksesta, että se rimalauta siihen kuuluu. Verhoilun materiaalina siis 20X145 ja 20X45.
Katsotaan jos tänään ehtis valosan aikaan jonku kuvan näpsästä.
-
Eipä kellään varmaan tämä saman jankkaaminen kiinnosta, mutta taas kuvaa samasta aiheesta.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-08134422.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-08134135-1.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-08134351.jpg)
-
Kiinnostamiseen en ota kantaa, mutta noi pystyrimat. Meidän työnjohtajalla oli vaikeaa, kun mää vaadin niihin semmoiset pyöreät seevaukset kulmiin. Ei muuten maksanut yhtään enempää kuin tavallinen höylätty. rima.
-
Mistäs hommasit seevatut rimat? Meillä on ihan tavalliset saumarimat talossa mutta kuistin rimoitus on vähän prameampaa mallia, sellainen hieman kovera viiste molemmin puolin. Ja uusimisen tarpeessa osittain. Meinasin etten rupea niitä skrapaamaan ja etsimään samanlaisia varaosiksi, vaan laitan kaikki rimat uusiksi. Mukavan herraskainen olemus tulee noista muotohöylätyistä rimoista tällaiseen tyyppitorppaankin. Kuistissa on myös tasakerran kohdalla vaakalauta, ja vintillä puoliympyrän muotoinen pikkuikkuna. Nämä ovat talon alkuperäisissä kuvissa jo mukana, ei mitään jälkikäteistuunausta.
-
Täyttä varmuutta ei ole, mutta todennäköisesti.
Rima on 23 x 45 koverin seevauksin. Paperissa (keräyslähete) on monensorttista nimeä; urakkafirmaa, starkkia ja Honkapuu Nieminen. Pitäisin viimeistä todennäköisenä puutavaratoimittajana.
Honkapuu Nieminen Oy
Hanhijärventie 57
39360 Komi
0400 627 304
honka@kolumbus.fi
-
Miulla on sellanen 111 vuotias hirsirunkoinen taloprojekti jossa myös asumme projektin edetessä. Vastikään pari vuotta sitten valmistui yläkertaan noin 80 neliöö huonetilaa lisää ja pari vuotta sitä ennen uusittiin täysin noin 30 % alapohjasta (rossipohja). Loput 70 % uusitaan kun varallisuus sallii. Teen kaiken iha ite, köyhä kun olen. Puusepän oppia ei ole, tekiessä oppii kantapään kautta :)
Sähköt ja putket vedin kans iha ite.... ammattitaidolla tietty.
Porakaivon pumppu saattaa kohtapuoliin olla kans huoltoa vaille, näyttää olevan asennettu 1992. Kuinkas usein noita pitäis tarkastaa????
-
Teen kaiken iha ite, köyhä kun olen. Puusepän oppia ei ole, tekiessä oppii kantapään kautta :)
Sähköt ja putket vedin kans iha ite.... ammattitaidolla tietty.
Se on tuo taloudellinen köyhyys kyllä ikuinen riesa. Se on korvatta henkisellä (ei hengellisellä) rikkaudella.
Itsekkin tekisin kaiken itse, jos varallisuus antaisi periksi. Ongelmana on vain se, että niin kauan kuin talo ei ole asuttava, on asuttava muualla. Ja sekin maksaa. Julkisivu/eristysremppaan menee n. puolet materiaaleihin ja puolet työmiehille kun purkavat ja kasaavat. Mutta homma hoituu reilussa kuukaudessa. Mielestäni ei mene raha siinä hukkaan. Ja tuetaan paikallista. Itselläni menisi samaan työhon varmaan puolivuotta. Tai vähintään vuosi jos olisin töissä samaan aikaan. Onneksi näillä perukoilla työmiesten palkat ovat kohtuullset. Vielä kun itse pääsis samoille palkoille...
Putkitöissä on ammatilainen, mutta hyvään tarkoitukseen menee nekin rahat. Tuen paikallista yrittäjää joka samalla opettaa poikaansa ammattiin. Sieltä tulee putkimies ainakin kolmannessa polvessa (oliko putkimiehiä aikaisemmin?). Ja eipähän tarvi miettiä liitosten pitävyyttä. Valmistelutyöt tosin olen hoitanut.
Sähköissä auttaa isä. Häneltä löytyy nippu riittäviä pätevyyksiä. Muut askareet (purkutyöt, kylpyhune, sauna, wc:t, lattiat, seinät, maalaukset sekä muut puleeraukset) pitää pystyä itse hoitamaan.
Ja vielä sen verran oman hännän nostamista, että vanhat muhat ja turpeet menee paikalliselle kolmen lapsen yksinhuoltaja hevos(ja poro)-yrittäjälle kuivikkeeksi...
-
Putkitöissä on ammatilainen, mutta hyvään tarkoitukseen menee nekin rahat. Tuen paikallista yrittäjää joka samalla opettaa poikaansa ammattiin. Sieltä tulee putkimies ainakin kolmannessa polvessa (oliko putkimiehiä aikaisemmin?). Ja eipähän tarvi miettiä liitosten pitävyyttä. Valmistelutyöt tosin olen hoitanut.
Putkityö Kämäräinen. Vettä jo kolmessa polvessa ;D
Totta tuo että pitäisi malttaa antaa ammattilaisten tehdä niin tulisi valmistakin joskus. Ei vaan ole niin paljoa semmoista selkeää minkä voisi ulkoistaa timpureille. Ulkovuorin maalaus on kyllä sellainen mitä en aio itse tehdä. Ja tuskin kaivan kasvihuoneen perustuksiakaan lapiolla ::) Mutta joku sivuvinttien käyttöönotto yhdessä huoneessa ym spesiaalimmat jutut ovat sitä luokkaa ettei ihan kelle vaan voi urakkaa antaa.
-
Kiitokset hk, tutuhko paikka, siellä lähimetsissä tuli joskus asuttuakin. Pitääpäs rimpauttaa keväämmällä.
-
Putkityö Kämäräinen. Vettä jo kolmessa polvessa ;D
Heh heh, työtön poikamies jo kolmannessa polvessa! ;D
Mutta asiaan. Hieno on tuo Uulan ulkovuoraus, mulla on samanmoinen matalamallisessa talossa.
Justiinsa puolituntia sitten oli rakennustarkastajan lopputarkastus. (erittäin paljon myöhässä ::) )(siis se tarkastus)
Vähän tuli "sakkomaksua".
Ei muuta sanomista kuin kiinteät tikkaat katolle vielä puuttuu. Täytyneepi joskus hommata, vaikka onhan tuo
nuohooja päässyt tuonne alutikkaitakin pitkin.
-
Se on kumma juttu että nuohoojat ei tarvi kiinteitä tikkaita mutta tarkastajat kyllä, kummatkohan siellä katolla enempi käyvät ? Jos nuohoojilla on löysemmät pipat :D
-
Se on kumma juttu että nuohoojat ei tarvi kiinteitä tikkaita mutta tarkastajat kyllä, kummatkohan siellä katolla enempi käyvät ? Jos nuohoojilla on löysemmät pipat :D
Nuohoojilta loppuu hommat jos ei mee katolle. Tarkastajilta ei. Voi sekin vaikuttaa :)
-
Vilautetaampa taas vähän.
Timpurit päättivät sarkansa. Kuistin "valmistumisen" kunniaksi asensin oikein jouluvalot! Viimeviikolla kytkettin lämmöt. Enää autotalli ja yksi huone on vailla lämpöjä. Yksi vesihana laskee kellarissa hallitusti vettä. Huomenna viimeistelen vessan lattian, niin pääsee rakentamaan väliaikaisen vessan. Sitten keittiön kimppuun! Eiköhän sitä viimeistään tammikuun alusta harjoitella tuolla asumista....
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-15182659.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-20140926.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2011-12-20145112.jpg)
pahoittelen kuvien laatua. Ei riitä puhelimessa äly kuviin asti...
-
Ei tartte pahoitella, ainakaan mulle. Ne kun budjaa vuokralokerossa, ne ei ehkä ymmärrä kuviota. Kuvat kertoo ihan tarpeeksi.
-
Nuohooksesta puheenollen ,,, kuinka usein on tosi vanhojen ja muutaman vuoden ikäiset kesämökkien saunanhormia nuohottu siellä jossain jumalan selän takana joka on todella käytetty paaaaljon!!! suurin osa ei oo ikinä nuohottu ja ,,,ja onko ne palanut ,,todella harvoin ainakin sen takia että savupiippu olisi syttynyt nuohouksen puutteesta ja jos on syttynyt niin vika taitaa olla että puut on palannut liian vähällä hapella että savupiippu on niin sanotusti tervaantunut! Tää nykyinen pakko nuohoaminen tyyristi joka vuosi on perseestä,,vaikka olis kuinka huru myki lämmin talvi ja oot lämmittänyt vain muutamia kertoja vaaraavassa takassa niin kyllä sekin on joka vuosi pakon edestä nuohottava!! Niin ja eihän toi nyt niin vaikeeta olis ittekin päästää nuohouspalloa alas rööristä alas mutta ei ,,et saa tässä vitun euusovjetfinlandiassa!
-
Miulla on sellanen 111 vuotias hirsirunkoinen taloprojekti jossa myös asumme projektin edetessä. Vastikään pari vuotta sitten valmistui yläkertaan noin 80 neliöö huonetilaa lisää ja pari vuotta sitä ennen uusittiin täysin noin 30 % alapohjasta (rossipohja). Loput 70 % uusitaan kun varallisuus sallii. Teen kaiken iha ite, köyhä kun olen. Puusepän oppia ei ole, tekiessä oppii kantapään kautta :)
Sähköt ja putket vedin kans iha ite.... ammattitaidolla tietty.
Porakaivon pumppu saattaa kohtapuoliin olla kans huoltoa vaille, näyttää olevan asennettu 1992. Kuinkas usein noita pitäis tarkastaa????
Meillä on vuonna1984 kaivoon pudotettu Grudfoss pumppu ja toimii edelleen. Sanoivat huollossa ettei sitä kannata nostella, antaa olla jos kerran toimii. Uusii sitten kun tulee tunnit täyteen.
Vedenpuhdistuslaitteisto pitää hankkia seuraavaksi, mangaani on ongelmana ollut koko ajan. Se on mustaa töhnää joka värjää kaakelit ja kerääntyy painesäiliöön ja putkiin. Pari tonnia maksaa laitteisto joka poistaa veteen liuenneet mineraalit, esim. raudan ja mangaanin.
http://www.callidus.fi/doc/vedenkasittely/af_sarja_esite.pdf (http://www.callidus.fi/doc/vedenkasittely/af_sarja_esite.pdf)
-
Terve!
Kuva vuoden takaa-meilläpäin oli silloin lunta ihan hiukan
reilummin kuin tänään,jolloin sitä ei ole ollenkaan.
Mökkiä jatkoin vasemmasta päästä viisi metriä muutama
vuosi taaksepäin. Alkuperäinen rakennus n. vuodelta 1886.
Hyvää Joulua kaikille talonikkareille-yhtähyvin kuin kaikille muillekin!
t. Markku
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Nuohooksesta puheenollen ,,, kuinka usein on tosi vanhojen ja muutaman vuoden ikäiset kesämökkien saunanhormia nuohottu siellä jossain jumalan selän takana joka on todella käytetty paaaaljon!!! suurin osa ei oo ikinä nuohottu ja ,,,ja onko ne palanut ,,todella harvoin ainakin sen takia että savupiippu olisi syttynyt nuohouksen puutteesta ja jos on syttynyt niin vika taitaa olla että puut on palannut liian vähällä hapella että savupiippu on niin sanotusti tervaantunut! Tää nykyinen pakko nuohoaminen tyyristi joka vuosi on perseestä,,vaikka olis kuinka huru myki lämmin talvi ja oot lämmittänyt vain muutamia kertoja vaaraavassa takassa niin kyllä sekin on joka vuosi pakon edestä nuohottava!! Niin ja eihän toi nyt niin vaikeeta olis ittekin päästää nuohouspalloa alas rööristä alas mutta ei ,,et saa tässä vitun euusovjetfinlandiassa!
Siihenkin pitäisi saada jokin porrastus. Eli riippuen piipun iästä ja materiaalista. Ja asutaanko maalla vai kaupungissa... eli onko siellä joku tumpelo savustamassa puita "kevythormissa" vai jotain muuta. Kuvittelis tiilipiipun kestävän vähän nokeutumistakin. Eikä polttane taloa kuumetessaankaan kovin helposti.
-
Meidän nuohooja ei ole ottanut kuin ne hormit mitä kerron käytetyn. Saunan tietysti joka kerta ja sitten olokkarin pönttöuunin hormin. Lieden hormia ei ole sudittu joka vuosi, koska ei sitä montaa kertaa vuodessa lopulta käytetä. Eipä siinä kyllä mitään juuri säästä, no ehkä nuohoojan aikaa vähän. Öljykattilan hormin kiitavä rosteriputki tarkistetaan joka toinen vuosi ja silloinkin sieltä löytyy vain vähän karstaa pohjalta.
Nokipalo on kyllä oikeasti vaarallinen jos se iskee. Siinä saattaa kuumuudesta räjähtää ehjäkin hormi ja olen kuullut että hormin sisäpinta voi jopa sulaa lasimaiseksi. Se että miten usein ''oikeasti'' tarvii nohota että välttää nokipalon riippuu varmaan monestakin asiasta. Ainakin käytön määrästä ja laadusta, polttamistavasta, puulajista, puun kosteudesta jne jne.
-
Appikukolla sattui jonkinlainen nokipalo tai muu posaus. Se oli viritellyt tulet uuniin ja alkoi lisäämään puuta. Juuri kun sai luukun auki, niin sieltä pukkasi metriset lieskat uunista ulos. Meinasi kulmakarvat kärähtää...
Sekin kyllä polttaa aina kuivaa puuta kovalla liekillä, että ei pitäisi noetakaan kovin pahasti. Mistä lie johtui.
Ei nuo nuohoojat kovin aktiivisia tunnu olevan yhteydenotossaan. Mökiltä löytyi lappu nuohoojan edellisestä käynnistä. Tapahtumat sijoittuivat 80-luvulle.
-
Mulle ainakin sano palotarkastuksen tekijä kesällä mökillä että vuoden 2012 alusta poistuu tuo yleinen palovalvonta ja tarkastukset.
Koskeneeko tuo sitten vaan ainoastaan vapaa-ajan asuntoja, vai myöskin vakituisesti asuttuja.
Jos koskee kaikkia, niin vuodenvaihteen jäläkeen saa itsekukin huolehtia paloturvallisuudesta parhaaksi katsomallaan tavalla. Todennäköisesti vakuutusyhtiöt eivät kyllä maksa korvauksia jos esim. nuohouksesta ei ole esittää jotakin dokumenttiä. Eli pakko on nuohoojaa käyttää jos meinaa pitää palovakuutusta ja saada korvausta tulipalon sattuessa.
Jos annan harhaanjohtavaa tietoa niin oikaiskaa, mutta näin minä ainakin asian ymmärsin,???
-
Elän siinä uskossa jotta pari kolme vuotta sitten pakolliset nuohouskerrat vähenivät kahdesta yhteen kertaan vuodessa. Noudatan kuitenkin vanhaa sääntöä kaksi kertaa vuodessa syystä että, meidän huusholli lämpenee käyttövettä myöten puulla. Kattilassa roihuu tulet joka päivä, oikein kovalla pakkasella kaksi kertaa.
Piisi on juopon muurarin tekemä eikä ole alaltaan suunnitellun suuruinen, veto paranee nuohoojan käynnillä, enkä halua vakuutusyhtiön vetäytyvän korvausvastuusta mahdollisessa tulipalossa sekä nokipalo on kuulema pelottava kokemus.
-
Minä pikkupoikana näin Tampereen Härmälässä livenä kunnon nokivalkeen. Kaksikerroksisen puukerrostalon piipusta syöksi pitkä tuli monta metriä korkealle ja huusi samalla niinkuin palosireeni. Palokuntakin tuli kunhan kerkisi, muttei siltikään tainnut tulla pahempaa vahinkoo.
Olisiko tuolla ajantasainen tieto nuohoussäännöksistä:
http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/nuohous-ja-tulisijat/474610/ (http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/nuohous-ja-tulisijat/474610/)
-
Terve taas! joulu on kärsitty ja Uutta Vuotta odotellaan. Sain jo luvan kävästä töiden jälkeen rakennuspuuhissakin. Pattereihin napsuttelin termostaati pakoilleen. Vessassa kärsii tarpeidensa jälkeen vettä laskea ja menee sinne minne pitääkin. Hanankin ostin ja asensin. Talon vanha hamat oli päässy sen verran huonoon kuntoon. mm. vesi tuli ulos hanan puolivälistä holtittomasti... Yksi huone kolmesta levytetty valmiiksi. Kahdessa vimeistelyä. Sitten keittiötä rakentamaan!
Oli mulla asiaakin. Pöytiä ja pukkeja pitäis askarrella. Tiedän että tapoja on monia, mutta tietääkö joku mistä (huonon) kuvan saranoita saa? Ja kutsutaanko edes saranoiksi?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Terve!
Tuli tarve..tai siis mahdollisuus rakennuttaa pieni julkinen kiipeilyseinä. Kipeilyotteiden hintoja selaillessa huomasin tarvitsevani itsellenikin kiipeilyseinän. Ja sain jopa suostumuksen perheen sisustusosastolta. Nyt siis pitäisi pitää hoppua ennen kuin mieli muuttuu! Laitan kohta palikat tilauksen. Ja kysymys kuuluu: käykö vaneri sisäseinien levytykseen? Tavallista vesivaneria olisi tarkoitus käyttää jotta voi maalata mieleisekseen ilman ylimääräisiä hiomisia. Paksuus varmaan 12mm. Normi koolaukset seinään napakasti ja taakse lisäeristystä samalla. Mitäpä mieltä? Se toinen seinä tulee ulos ja filmivanerista.
-
On sisäseinäpintoja tehty vaneristakin, joku vuosi sitten arkkitehdit suosivat ko materiaalia joko lakattuna tai petsattuna. Ei edes pahan näköistä, vesihöyrynvastus suuri muihin levyihin verrattuna.
-
Ei kai vanereissa ole suurisa eroja liimojen suhteen? Enhän tule vahingossa ostaneeksi sisätilohin haitallisia ainetta haihduttavaa?
Nyt hakemaan postista keittiön hanaa. Saa veden virtaamaan myös köökin puolella. Ja taas hallitusti.
-
Kysäsepäs palotarkastajalta näkemystä vanerin käytöstä seinälevynä.
-
Niin juu. Onko vanerilla materiaalina jotain palo-luokkaa? Tietääkö joku? Ei kai sillä ole suurta merkitystä, jos ei eroa talon luokittelusta...
-
Eiköhän se vaneri pala yhtä hyvin, kuin paneloitu seinäkin. Autotallissa voi tulla palomääräykset vastaan, jos se on 8:aa metriä lähempänä naapurin rakennuksia ja silloin vaaditaan kaksinkertainen kipsilevy. Ja tietysti pannuhuoneissa yms. tiloissa sitä ei voi käyttää. Seinän ulkopuolella pitää huomioida, että vaneri läpäisee vesihöyryä aika nihkeästi.
Sisätiloihin kannattaa varmaan valita sisustusvaneria ihan ulkonäkösyistäkin. Ne sisustuslevyt taitaa olla ponttitavaraa, joten asennuksesta saa siistin näköisen. Muistaakseni niissä saa kaikki ruuvitkin piiloon sinne ponttiin.
-
Kyllä noissa seinissä on sen verran puuta ja puunkaltaisia aineta, että ei se vaneri varmaan asiaa kummoseksi muuttais.
Tiedä siitä sisustuvanerista. Tarkoitus kuitenkin porata vähintään 50-100 reikää/levy + levyjen kiinnitysreijät... ja reikiin t-nutit, elikkä iskumutterit.
Kiipeilyotteet lähti jo tilaukseen.
...enhän minä itelle, vaan noille lapsille.... muutaman vuoden päästä ovat jo tarpeeksi isoja kiipeilemään....
-
No eipä taida olla iloa sisustusvanerista tosiaankaan, kun meinaat ne reijittää. Sitä tavallistakin vaneria on montaa laatuluokkaa. Paremmissa on paljon ohuita viiluja ja ulkonäkö on siistimpi. Ne pysyvät myös paremmin suorassakin. Huonommista levyistä tulee parissa päivässä lentokoneen rupeleita.
Reikien poraamiseen kannattaa ostaa hyvä puuporanterä. Ostin itselle rakennushommiin sellaisen halvan kiinalaisen setin sen vuoksi, kun ne tapaavat osua naulaan ennen pitkää. Aina poratessa ihmettelin, että miten ne terät repivät pintaa vaikka niissähän on sellainen leikkaava reuna estämässä repimistä. Tarkemmin kun katselin teriä, niin kiinalaiset olivat hioneet sen leikkaavan reunan niin matalaksi, että poraava pinta otti puuhun ensin. No eipä niillä terillä ole mitään näkyvää kyllä porattukaan, mutta niitä nauloja kyllä siitäkin edestä...
-
Aiheellinen muistutus, Ossi!
Heräsi kysymys. Onko "rintamamiestaloihin" uutena rakennettu autotallit? Vai ovatko olleet vain varastoja. Mihin tarkoitukseen kyseiset tilat on muinoin tehty? En usko, että siihen aikaan on autot niin yleisiä olleet. Onko siis se autotallin oloinen tila alunperin ollut pariovila ja luiskalla, vai onko tilat muokattu myöhemmin. Ja mihin kys. tilaa on käytetty? Esimerkiksi minun tallin korkeus on 220cm. Katossa on muinoin roikkunut lämmitysputket vähintään 20cm alempana. Eikös autot olleet joskus korkeitakin... En tiiä. Sekavaksi meni ajatukset.
Osaako joku vastata sekavaan kysymykseen?
-
... Eikös autot olleet joskus korkeitakin... En tiiä. Sekavaksi meni ajatukset.
Osaako joku vastata sekavaan kysymykseen?
Ainakin 1937 vuosimallin Ford on korkeimmalta kohdaltaan 1,8m ja melkolailla samoissa mitoissa on muutkin kysesisen aikakauden edustajat. Sotien jälkeen autot alkoivat madaltua pikkuhiljaa, mutta Suomessahan mentiin vielä 60-luvulla, 30-lukuisilla autoilla.
Kuinka tallin pituus, mahtuuko sinne auto pituussuunnassa?
-
Jotain tuon suuntaista korkeudesta ajattelin... Eli minun järjellä, jos autot olis 1,8m, niin talli sais olla vähän korkeampi (syvempi). Samasssa kaupungissa tiedän erään talln omaavan myös rasvamontun. En tiedä onko ollut sekään uutena. Ja se talli on alle puolet tuosta minun tallista. Minun talli on tosiaan vuosimallia 1948. Mitat suurinpiirtein 5x8m.... Kyllä se pituus yli 7metriä on. Neliöt n.40. Tuo talo ollut ensin varakkaan (?) kauppiaan ja sitten lääkärin talo. Sitten tämmösen tavallisen tallaajan.
-
Ei mun talossa ole autotallia kellarissa (eikä pihassa). Ulkorakennukseen on piirustuksiin merkitty kyllä navetta... Tiedä sitten onko oikeasti lehmää ollut, verstaaksi se tila oli muutettu jo kauan ennen kuin tähän muutimme.
Kellari on koko talon kokoinen, mm. juureskellari, polttopuuvarasto ja leipomo kuvien mukaan.
Monessa talossahan noita autotalleja kyllä on, vallankin jos talo on rinteessä. Jokapäiväisen auton säilömiseen se ei ole paras mahdollinen tila nykypäivän mittapuussa, mutta harrastustilana ja pihatyövälineiden säilömiseen kyllä omiaan.
-
Niin. Asiaa aloin miettiä, että miksi olisi muinoin tehy autotalli. Toisaalta ei ole korvin kantautunu tietoa, että olisi pariovet puhkottu myöhemmin. Omista vanhoidta piirustuksista on hankala sanoa mitään. Ovat sen verran suurpiireiset. Tai sitten on muuteltu paljon kertomatta. Kellari eroaa ainakin paljon...
-
Lueppas Päätalon Iijokisarja läpi niin tähänkin löytyy vastaus.
-
Niin. Asiaa aloin miettiä, että miksi olisi muinoin tehy autotalli. Toisaalta ei ole korvin kantautunu tietoa, että olisi pariovet puhkottu myöhemmin. Omista vanhoidta piirustuksista on hankala sanoa mitään. Ovat sen verran suurpiireiset. Tai sitten on muuteltu paljon kertomatta. Kellari eroaa ainakin paljon...
[/
quote]
Myös tässä minun rintamamiestalossa (rakennusvuosi 1952) on tallitila tuolla alla, mutta oviaukko on tiilimuurattu umpeen ja luiskaan on sijoitettu öljysäiliö, olen ajattellut että ensikesänä jos puhtia riittää kaivan luiskan auki ja puran muurauksen, näkeepän sitten että saisko siihen kohtuudella vaikka pyöräsäilytys tilan.
-
Seurasin niitten talojen tekemistä sotien jälkeen Tampereen Härmälässä. Ymmärrykseni mukaan, jos niihin se talli tehtiin, niin kyllä se autotallin nimellä kulki. Autohan, jokseenkin jokaiselle, oli vain haave siihenaikaan. Monelle sellaiseksi jäikin.
Samanlaisella rintamamiestalon kaavalla niitä omakotitaloja tehtiin paljon myöhemminkin. Killossa olin autotallin lattianvalutalkoissa noin 1960. Hyvä tuli, kun roppia saatiin vasta kun betonimylly oli pesty.
-
Joskus ajatellut niitä autotallien sijoitusta alakertaan ja sitä ajoluiskan jyrkkyyttä, että mitenhän ne autot on saatu ajettua talvella pois sieltä tallista kesärenkailla?
-
Jospa se oli silloin aikojen alussa mieluumminkin niin, että auto ajettiin sinne talliin syksyllä ja kevään koittaessa taas ylös sieltä...
Joka saatanan talvihan siihen piti koneremonttikin tehdä :(
-
Aivan.
Kesäauton käsite on kyllä tuttu entuudestaan.
-
Jos mulla on auton mittainen lämmin talli, mää saan sillä matkalla ihan tarpeeksi liike-energiaa kotterooni että se kiipeää luiskan ylös.
Niihin jokasaatanantalvisiin koneremontteihin: Kun mää olin nuori, oli tosiaan vallalla näkemys, että satatuhatta ajettu auto oli raakki. Ei riittänyt pelkkä koneremppa, myös vaihdeaskin ja perän laakerit katsottiin silloin loppuunkuluneiksi.
Toisaalta taas. Kyselin kerran vanhalta automieheltä neuvoa, kun olin mennyt ostamaan vanhemman ameriikkalaisen auton. Koneeksi hommasin pikkulohko-hemin, mutta minua askarrutti kysymys, mitä pitäisi uusia koneeseen. No, Backman sanoi, että jos sillä on alle 300000 ajettu, laita kasaan sellaisenaan.
Tää ei ny taas sopinu topicciin, mutta ei se mua isommin rassaa.
-
Vielä tuosta koneremontista.
Tuossa minun -37 Ford rojektissa on mittarissa melko tarkkaan 96 000 km ja edelliste omistajien haasattelujen perusteella se saattaa olla jopa mittarin ensimmäinen kierros. Siitä huolimatta kone on porattu jo kolmanteen ylikokoon ja jos sen alkuperäisen lokin meinaisi porauttaa, niin pitäisi hypätä seuraavaksi ainakin viidenteen ylikokoon, on siellä sylinterissä senverran hirmuiset pykälät. Alkuperäinen vaihteisto tuosta on täysin lopussa, rattaat ja synkroonirenkaat käyttökelvottomat ja askin kuorikin halki. Mikä lienee osuus moottorin kulumiseen entiaikaisilla öljyillä, lohkon materiaalilla, kylmäkäynnistyksillä ja sillä ettei koneessa ole öljynsuodatinta? Pitäneekö se huhu paikkaansa, että sota aikana moottoriöljyä olisi jatkettu tervalla?
-
Laitampa tähän kun törmäsin asiaan:
"Palomääräysten osalta vaneri soveltuu etenkin pientalojen sisäverhoukseksi (P3-paloluokan rakennuksiin). Useimmissa tapauksissa sitä voidaan käyttää myös asuin- ja toimistorakennusten, julkisten rakennusten yms. sisäverhouksissa."
-
Tuo on aivan totta, saahaanhan jo 9 mm lastulevyllä tehtyä autosuojaan riittäviä EI30-osastointeja. Vaneriteollisuus ei ole välttämättä hakenut tyyppihyväksyntää rakenteelle, koska edullisemmat vaithoehdot tulevat yleensä valituiksi.
-
Laitampa tähän kun törmäsin asiaan:
"Palomääräysten osalta vaneri soveltuu etenkin pientalojen sisäverhoukseksi (P3-paloluokan rakennuksiin). Useimmissa tapauksissa sitä voidaan käyttää myös asuin- ja toimistorakennusten, julkisten rakennusten yms. sisäverhouksissa."
No jopa sattui. Kysyin tota samalla kun tarkastutin meillä savupiippujen kunnon. Sain kuulla herra Paloherralta erilaisen näkemyksen. Tosin en tiedä mikä on P3 -paloluokka.
Sinänsä yks hailee, mitä nyt raskaampaa tavaraa seinälle ripustaessa tarvii etsiä/tarkistaa muistiinpanoista koolinkien paikat.
Sitten jakoon pari tapahtunutta virhettä. Että osaatte välttää näitä.
Meillä on aumakatto, ja katon alla on sen päätylappeen mittainen kylmä vintti. Enkä mää osannut/huomannut puuttua asiaan, kun muutokset piirusti Treen (kuulemma) tunnetuin arkitehti, rakennepiirustukset teki kokenut insrööni ja väliseinärakenteen toteutti parikymmentä vuotta alalla ollut (pirun hyvä ja ammattitaitoinen) rakennusmies.
Mutta nyt meidän Läntisen Salin satavuotiaan kaakeliuunin savupiippu nousee sen kylmän vintin läpi! Tällaisena ilmastonmuutostalvena vintin lämpötila nousee plussan puolelle, ponttilaudan ja kattopellin takana oleva lumi sulaa. Jäätyy sitten uudestaan räystään nurkalle jääpuikoksi. Korsteenin lämpö kulkeutuu myös umpeen laudoitetun räystään alla kohti talon toista päätä, eli siellä on samanlaiset jääpuikot.
Tämä on vielä teoriaa, mutta parin viikon kuluessa testaan käytännössä hypoteesini paikkansapitävyyden. Ekalla viikolla pidän tulta vain siinä toisessa uunissa ja arvioin sitten jääpuikkojen pituudet. Toisella viikolla lämmitän Läntisen Salin uunia, jos silloin puikot kasvavat enemmän, on hypotenuusa osunut oikeaan. Tai ulkoilman lämpötilassa on ollut muutoksia. Tai...
Joka tapauksessa tarvinnee eristää korsteeni jollakin tavalla.
Toinen virhe sattui siinä, kun lähdettiin suin päin remppaamaan taloa. Ensin yksiö asumiskuntoon ja muutto sinne, sitten lopputaloa remppaamaan. Mutta kun jouluksi sain viimeisenkin huoneen asuinkuntoon, ymmärsin ajautuneeni vakavaan ahdinkoon! Olisi ensimmäiseksi pitänyt tehdä lämmin säilytys- ja työtila! Kun remppa eteni, siirrettiin kamat aina seuraavaan huoneeseen, no problem. Mutta kun viimeisen huoneen viimeinen jalkalista oli lyöty kiinni, nousin seisomaan ja käännyin katsomaan keskellä lattiaa nököttävää paria pakettiautollista työkaluja, -koneita, maali- ym. purkkeja. Mihinkä ne laitetaan?
-
P3 on se "löysin" paloluokka, pientalot kuuluvat siihen. Ongelma on juurikin tyyppihyväksynnän puute, jolloin virkamies ei tee virhettä, kun ei sitä hyväksy. Löysin netin syövereistä sivuston, jossa pystyi laskennallisesti todistamaan hyväksymättömien rakenteiden paloluokan, mutta en tiedä sen virallisuudesta, olisi pitänyt paneutua tarkemmin asiaan.
Tuota katon lämpiämistä voi tietenkin vähentää korsteenin eristämisellä, mutta ensin kannattaa varmistua siitä, että ilma pääsee kiertämään kylmällä ullakolla. Joku tuuletusrako/reikiä pitäisi löytyä myös umpiräystäästä, ja poistoon pari tuuletuspiippua vesikaton läpi, kun aumakatosta on kyse. 50-luvun puolitoistakerroksisissahan on räppänät päätykolmioissa, ja joskus vielä aukot sivu-ullakoille.
EDIT:
Niin, ja vielä senverran, että normitiloissa pintaverhouksen paloluokitusvaatimus on D, jonka vaneri täyttää, eikä paloherrakaan voi kieltää sen käyttöä ei-osastoivissa rakenteissa. Nythän emme tiedä, mitä seinää Hannu ei saanut tehdä vanerista.
-
Tulipa tässä mieleen, että kun en ole ehtinyt vielä kaminaa kytkemään kellarissa, niin on "rakennusroskan" polttaminen jäänyt tekemättä. Puutavaraa olen kellariin vähän kerännyt. Eli toisinsanoen on testaamatta miten palaa puukuitulevy, pellavaeriste ja paperitapetit... Ja se vaneri. Pitääpä kokeilla, jotta tietää kuinka lujaa pitää juosta vahingon sattuessa.
-
Onk kellään ideoita, kokemuksia tms hyödynnettävää? Mulla nousee toinen korsteeni makkarin läpi, pinta on oikaistu ja hyvä, mutta mulle ei kelpaa harmaa laastipinta (rouva taas sanoo sen olevan hyvä sellaisenaan, mutta nyt se on matkoilla...).
Jos mää tahdon siihen valkoisen antiikkilaastipinnan, semmoisen ryppyisen, mitenkä ja kuinka se tehdään helposti ja nopeasti?
Mulla on pari pussinpohjaa antiikkilaastia, toinen 0,5 ja toinen 1,5. Ne menee kuitenkin vanhaksi ja kaatikselle, jos en mää nyt saa niitä hyödynnettyä.
Kokeilin sillä karkeammalla, tein hyvin vetelän satsin jota telalla levittelin koelevyn päälle. Muuten hyvä, mutta tahtoi jäädä möykkyjä. Onko hienommalla helpompaa?
Kertokaa pian, mulla on aikaa tähän vain sunnuntai-iltaan asti.
-
Maalarintelallahan sen rypyläpinnan saa ja hienolla laastilla.
-
Tuohon hommaan saa erilaisia koristemaalausteloja,vaahtokumisia,reiällisiä jne.mutta vetele vaikka harjalla siihen kuviota pintaan.Ihan oma keksintö voi olla yhtä hyvä kuin muukin kapine.
-
Siis mun koepalani meni persiilleen vain siksi, että käytin sitä karkeampaa?
-
Saattaap olla, kokeile lyhyemmällä. Harjalla noihin on saatu myös hyviä kuviota, ensin telataan sileäksi ja sitten harjalla kuviointi. Voi tulla hienoa kuviointia, tai sitten ei. Tikkurilalla oli joitain yleisluontoisia ohjeita sivuillaan. Itse olen jonkun katon tehnyt aika lyhytkarvaisella telalla.
-
Tak. Aamulla kokeilen.
-
Laitampa tähän kun törmäsin asiaan:
"Palomääräysten osalta vaneri soveltuu etenkin pientalojen sisäverhoukseksi (P3-paloluokan rakennuksiin). Useimmissa tapauksissa sitä voidaan käyttää myös asuin- ja toimistorakennusten, julkisten rakennusten yms. sisäverhouksissa."
Sitten jakoon pari tapahtunutta virhettä. Että osaatte välttää näitä.
Meillä on aumakatto, ja katon alla on sen päätylappeen mittainen kylmä vintti. Enkä mää osannut/huomannut puuttua asiaan, kun muutokset piirusti Treen (kuulemma) tunnetuin arkitehti, rakennepiirustukset teki kokenut insrööni ja väliseinärakenteen toteutti parikymmentä vuotta alalla ollut (pirun hyvä ja ammattitaitoinen) rakennusmies.
Mutta nyt meidän Läntisen Salin satavuotiaan kaakeliuunin savupiippu nousee sen kylmän vintin läpi! Tällaisena ilmastonmuutostalvena vintin lämpötila nousee plussan puolelle, ponttilaudan ja kattopellin takana oleva lumi sulaa. Jäätyy sitten uudestaan räystään nurkalle jääpuikoksi. Korsteenin lämpö kulkeutuu myös umpeen laudoitetun räystään alla kohti talon toista päätä, eli siellä on samanlaiset jääpuikot.
Tämä on vielä teoriaa, mutta parin viikon kuluessa testaan käytännössä hypoteesini paikkansapitävyyden. Ekalla viikolla pidän tulta vain siinä toisessa uunissa ja arvioin sitten jääpuikkojen pituudet. Toisella viikolla lämmitän Läntisen Salin uunia, jos silloin puikot kasvavat enemmän, on hypotenuusa osunut oikeaan. Tai ulkoilman lämpötilassa on ollut muutoksia. Tai...
Joka tapauksessa tarvinnee eristää korsteeni jollakin tavalla.
Ainahan nä vanhemmat tuvat ennen kuin keksittiin vuorivillat on vähän lämpöä karannut välikatosta enemmän ja vähemmän että jääpuikkoja on melkein aina ollu niissä. No jos ei tuossa karkaile lämpöä välikatosta vaan vain lämpimästä korsteenista niin vuoraa se 5 cm paksuisella vuorivilla rullalla (jos nyt sitä on olemassa enää?) ja kiiniität sen villan 1,5mm sähköjohdolla jonka kierätät muurin ympärillä,,, kun olen joskus halunut saada röpelöisen tai harjatun pinnan niin olen köyttänyt saneerauslaastia mukana vaikkapa tiilitasoitteessa että on tullut sitkeäksi,,, yleensä vetänyt pintaan liipalla ja sitten vasta telaa tai harjaa käyttänyt, ja lopuksi valkoinen mattamaali pintaan tai oman makunsa mukaan. edit. Mutta jos olis mun muuri niin vain hienopakkelia päälle eetä olis sileä kuin,,, no tiedätte ja maalia lopuksi,,,,
-
Kerran maalasin tiilipintaisen takan saumauslaastilla. Sitä nimittäin jäi reilusti yli pesuhuoneen kaakeloinnista. Tein jauheesta löysähkön vellin ja suttasin vellin isolla pensselillä, n. tuuman vahvuisella, suoraan tiilen päälle. Tiilein nurkat "pyöristyivät" massan vaikutuksesta ja pensselillä oli mahdollisuus tehdä lievää kuviointia pintaan. Pensseli tahtoi välillä tukkeutua vellistä mutta huuhtelu auttoi.
Saumauslaasti säkillinen oli lisäksi paljon halvempaa luin varsinaiset pinnoitteet. Värivalikomaakin löytyy. Aine on pysynyt takan pinnassa tosi hyvin.
-
Mullon ikuisuus projekti.
olen ajatellut että kun tyttö kasvaa aikuiseksi ja lunastaa minut... se myy tämän paskan pois.
Viisaampi kuin isä..
Isä yrittää harsia pienillä palkkatuloilla ja tehdä remppaa lomarahoistaan...
yhtä tyhjän kanssa...
Ei tästä ikinä uutta tule mutta joka kerta viihtysämpi kun ajattelee lähtökohtaa.
- ja lämpösempi. :)
-
Nonni, nyt se on tehty. Lantrasin 0,5 ja 1,5 karkeita jauhoja suhteessa 1400 : 2200, vettä siihen 1050. Telasin korsteenin ensin vedellä, sitten rullalla laastia suoraan pöntöstä. Saituuttani en ottanut käyttöön pitkäkarvaista telaa, se kun maksoi tuplasti sen, mitä oli maalaussetti Lidlissä. Yhdellä pienellä karvatelalla hoitelin koko 7 neliömeetteriä. Pikkutela oli ihan hyvä juttu yläreunan klunssin kohdalla. Nyt tarvii vissiin odotella laastin kovettumista & kuivumista, että näkee tarviiko toista kerrosta.
Tarviiko tota ny kastella?
Jos nyt menisin piirustamaan kuvia laastipintaan, mää olisin kaiken muun lisäksi vielä freskomaalari.
Kuinka laasti lähtee matosta, parketista, vaatteista ja tukasta?
-
Nonni, nyt se on tehty. Lantrasin 0,5 ja 1,5 karkeita jauhoja suhteessa 1400 : 2200, vettä siihen 1050. Telasin korsteenin ensin vedellä, sitten rullalla laastia suoraan pöntöstä. Saituuttani en ottanut käyttöön pitkäkarvaista telaa, se kun maksoi tuplasti sen, mitä oli maalaussetti Lidlissä. Yhdellä pienellä karvatelalla hoitelin koko 7 neliömeetteriä. Pikkutela oli ihan hyvä juttu yläreunan klunssin kohdalla. Nyt tarvii vissiin odotella laastin kovettumista & kuivumista, että näkee tarviiko toista kerrosta.
Tarviiko tota ny kastella?
Jos nyt menisin piirustamaan kuvia laastipintaan, mää olisin kaiken muun lisäksi vielä freskomaalari.
Kuinka laasti lähtee matosta, parketista, vaatteista ja tukasta?
Kiva olis kuva työn kohteesta;)
-
Niin varmaan oliskin. Katton kuitenkin ensin kuinka onnistui. Olisi myös pitänyt ottaa kuva ennen, että jengi hiffaisi miksi moinen vaivannäkö.
-
Yön yli nukuttuani tarkastelin eilisiltaisen korsteeniohvensiivin tulosta. Ei näköjään olisi tarvinnut kostutella jälkeenpäin, hyvin tuntuu olevan kovettunut ja kiinni. Röpelö vastaa suunnilleen tavoitettani; saattaisin hyvinkin olla tyytyväinen tulokseen. Laastin vetelyysaste oli alkuun ihan hakusessa, aloitin näköjään liian paksulla tavaralla. Ensimmäisessä sivustassa on puolenkymmentä selvästi erottuvaa tulitikun mittaista harmaata raitaa, harmaa laastipohja pilkottaa. Ei se haittaa, lantraan pikkusatsin lisää ja telaan harmaat piiloon.
-
Aika nopeasti sitten menet telan kanssa ettei se pohja ehdi kostua.Saattaa rullautua telan ympärille pohjia myöten.Älä jää hinkkaamaan samaa kohtaa.
-
Meinaat että kovettunut laasti lähtee helposti vedellä?
-
Teit sen laastilla eikä kipsipohjaisella? Jos niin on niin ei sitten mitään hätää kun se vaan on kuivunut kokonaan.Noissa kamoissa joilla roiskerappauksia yleensä tehdään (mm katot) yritys maalata johtaa äkkiä siihen että se irtoaa kostuttuaan.
-
Meinaat että kovettunut kipsi olisi vesiliukoista? Ei ole sekään.
-
Etpä olisi ensimmäinen joka on ajatellut sipaista tummuneen katon tai seinän valkoisella maalilla uuden näköiseksi ja todennut että muuten hyvä mutta tuli rullattua roiskerappaus pois.Noi tasoitteet tekee joskus mukavia yllätyksiä.
Mutta ihan miten vaan,kokeileminen kannattaa aina.
-
aikoinaan asustelin kerrostalossa jossa katot oli rypylä pintaisia olisiko ollut vetoniittiä, ei täyttä varmuutta , joka paineella ammuttiin kattoon maalailin kattoa ja kävi kuten Mika kirjoitti onneksi ei isolta alueelta jotenkin sain maalauksen onnistumaan,ei auttanut kauan samoja kohtia hankata liekkö enään samanlaista pintojen tekoa.
-
Se taisi olla sitä halpapinnoitetta, ittekin käytin sitä melko paljon. Halpaan lateksiin lantrattiin vetoniittia ja satsi telalla kattoon. Lienee jo kolmekymmentä vuotta tuosta ajasta ja tavasta.
-
perskeles.joko siitä niin kauan on,menestystä. ;)
-
Terve! Tarkoitus oli tänään siirtyä asuttamaan talo, mutta kun rouvan piti nähdä vaaliohjelmat ja ei ole töllötintä, siirrämme huomiseen. Vaatii lähinnä sen, että talolle kävellessä hakee maitoa kaupasta. Töllötin tulee loppuviikosta tai seuraavana maanantaina. Tilasin videoprojektorin jossa jonkinlainen 3d-valmius. Jokatapauksessa hinta normi 40"+ töllön verran. Käytännöllisyyden vuoksi projektori. Toisin sanoen lapset ei pääse puhkomaan kuvaa teräaseilla ja pikkuautoilla.
Pölyn siivoaminen on ikävää. Luultavasti samoja pölyjä saa siivota vielä hyvän tovin. Varman päälle ostin 200€ maksavan electroluxin ilman puhdistimen. Kuitenkin alakerrassa teen remppaa ja vaarana on, että pöly liikkuu. Lapsilla voi mennä nenät tukkoon.
Laitampa muutaman kuvan, kunhan ehtii asettua. Kesken toki hommat on, mutta lämmöt on ja vesi kulkee.
-
Se taisi olla sitä halpapinnoitetta, ittekin käytin sitä melko paljon. Halpaan lateksiin lantrattiin vetoniittia ja satsi telalla kattoon. Lienee jo kolmekymmentä vuotta tuosta ajasta ja tavasta.
Kyllä niitä vaan tehdään edelleenkin.Kivipohjaisilla aineilla ei ongelmaa ole kun se on ehtinyt kuivaa,muilla kannattaa olla varovainen.Ja levitetään kylläkin ruiskulla.
-
Jaa tehdään vai? Vieläkö nykyisin saa yhtä huonoa lateksia; mulla oli joku purkinpohja vanhaa halpatavaraa jäljellä, kun joskus '89-'90 maalasin sillä leikkimökin nurkkalaudat ja ikkunanpielet. Lähti sitten myöhemmin sadeveden mukana pois.
Laasti kyllä pysyy, kunhan se vaan ensin ehtii kovettua ennenkuin kuivuu.
-
Ei kai ne huonot maalit ole mihinkään kadonneet,taitaa tulla vaan lisää.Tosin en ole maalari mutta kun pakkasella maalaa niin saa nopeasti kuivaa.Ihan veden kanssa ne roiskerappausmällit tehdään.Jonkunlaisesta tasoitteesta siis.Vetoniittihan sisälsi ainakin joskus myös luujauhoa ja siitä sai tehtyä kivan hajupommin kesällä vaikkapa kaverin autoon.
-
(http://shop.berner.eu/berner/32/medias/sys_master/8797099524126/DE_KIT_0002080240_R_XXL.jpg?conversationContext=1)
-
Vai vetoniitti.
Entäs se kevyen musiikin malli? Tämä popniitti? Sitten vielä elokuvalevy, filmivaneri?
-
Terve!
Hitaasti etenee projekti. Muutettiin muutama viikko takaperin yläkertaan asumaan. Mikäs se tässä ollessa. Vähän mietityttää, etä mitä noila kahdella muulla kerroksella tekee. No ehkäpä niillekkin käyttöä löytyy. Ainakin tallille.
Pakkaset oli välillä napakat, mutta lämpöä riitti hyvin. Kokeilin noin -38 asteen pakkasella, että pian saa lämmöt sisällä +24:ään. Takin taskusta alko lompakko tuskissaan huutelemaan, niin laskin +20:eek. Hyvin ne vaan uudet perustermostaatit toimii. Tasanen 20 on vaikka keli vaihtelee.
Nyt oon näpränny kaapistoa tuohon aulaan. Sivu ullakoilla olis toki tilaa, mutta turha päästää sieltä kylmää ilmaa sisään. Vaatekaapeiksi noita värkkään. Älytön homma on tuossakin. Varsinkin kun tietää, että edellinen omista purki vastaavat alkuperäoset tuosta pois. No ei auta. Siinäpä se kuitenkin etenee. Sivuseinä ja hyllyt puuttuu vielä. Pitäis ensin irrottaa tuo sähkökaappi. Ompahan kuitenkin jo pystyssä!
Kiipeilyseinää sitten jossain välissä. Pitäs pihaakin siivota, kun ei meinaa enää lumille löytyä paikka. Ja lisää kuulemma tulossa...
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2012-02-17190027.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2012-02-17185934.jpg)
-
Onnee vaan :) Kaappityömaalla taitaa olla jo harjakaisten paikka.
Itte tässä fundeerannut sivuvinttien eristämistä, oma talo kun on tällainen "tavallisen" kokoinen, niin pitää kaikki tila yrittää hyödyntää. Varmaan menee uretaanihommiksi, kerettiläistä, mutta ei viitti kymmeniä senttejä noihin lappeisiin mitään villaakaan laittaa.
-
Hianot kaapinovet!
Meillä jäi uretaania yli aika paljon epämuotoisia palasia. Ne saa kun käy hakemassa.
-
Terve!
Sivuvintit pitäis jossain kohtaa ottaa työn alle. Seiniin laitan 125mm pellavaa. Odottelee tallissa. Lappeidein osuus vielä pohdinnassa. Voi olla, samaa kamaa kaksinkerroin. Saavat varmaan olla puolilämpimänä... No, pitää joskus pohtia. Mulla on se onni, että rakennuttaja munoin oli pykälää varakkaampi. Eli yläkertakin on pykälää korkeampi. Huoneiden katot ovat käytännössä täysiä ja lappeet "varastotilana".
Jos sitä uretaania laitat lappeille, hyvä vinkki oli työntää päät ulkoseinien tason yli. Eli jos vuotaa, vuotaa suoraan pihalle.
-
Iltaa! Lueskelen itselleni iltasaduksi kaukolämmön laskua. Taitaa vain vaikutus olla päinvastainen... Kelläpä se olis vinkkejä lämmönvaihtimen säätämiseen? Miten saa parhaat tehot irti? Mielellään konkreettisia arvoja. Lämmön jakaa vesipatteristo.
-
Iltaa! Lueskelen itselleni iltasaduksi kaukolämmön laskua. Taitaa vain vaikutus olla päinvastainen... Kelläpä se olis vinkkejä lämmönvaihtimen säätämiseen? Miten saa parhaat tehot irti? Mielellään konkreettisia arvoja. Lämmön jakaa vesipatteristo.
Oumannista säätökäyrää alahappäin ja villasukat jalakahan.
-
Iltaa! Lueskelen itselleni iltasaduksi kaukolämmön laskua. Taitaa vain vaikutus olla päinvastainen... Kelläpä se olis vinkkejä lämmönvaihtimen säätämiseen? Miten saa parhaat tehot irti? Mielellään konkreettisia arvoja. Lämmön jakaa vesipatteristo.
Oumannista säätökäyrää alahappäin ja villasukat jalakahan.
Tais olla danfossi...Villasukat on jalassa ja käyrä on... tarkistetaampas (raottaa kalsarin suuta).. Jep, alaspäin on. Pattereisa on termostaatit. Ylhäällä aulasta säädetty 22-23, makuuhuone 22 ja keittiö + toinen huone 21. Autotalli taitaa olla n. 10 ja muu kellari kylmä. Keskikerros n. 14.
Onhan tuota lämmitettävää kuutiota. Kuitenkin, siis vinkkiä millä sen kaukon lämmön sais kiertämään mahdollisimman hitaasti (?) jotta lämpö jäis asuntoon. Nyt tuleva vesi jotain 60 ja menevä 40. Pitäiskö jäähtyä enempi matkalla?
-
Iltaa! Lueskelen itselleni iltasaduksi kaukolämmön laskua. Taitaa vain vaikutus olla päinvastainen... Kelläpä se olis vinkkejä lämmönvaihtimen säätämiseen? Miten saa parhaat tehot irti? Mielellään konkreettisia arvoja. Lämmön jakaa vesipatteristo.
Oikein säädetyt ilmalämpöpumput kai olis se helpoin keino säästää? Tuollakin korkeudella vuodessa monta kuukautta pyörivät "teho-alueella".
Vaatii kylläkin pääomaa alkuun...
-
Iltaa! Lueskelen itselleni iltasaduksi kaukolämmön laskua. Taitaa vain vaikutus olla päinvastainen... Kelläpä se olis vinkkejä lämmönvaihtimen säätämiseen? Miten saa parhaat tehot irti? Mielellään konkreettisia arvoja. Lämmön jakaa vesipatteristo.
Oikein säädetyt ilmalämpöpumput kai olis se helpoin keino säästää? Tuollakin korkeudella vuodessa monta kuukautta pyörivät "teho-alueella".
Vaatii kylläkin pääomaa alkuun...
No kun sais ens talveksi yhdenkin tulisijan (suunnitelmissa kaksi) teetettyä, niin siitä tulis kivasti apuaja. Ja alakertaa tilkittemällä ei pitäis kulutus ainakaan nousta.
Vois miettiä lämpöpumppua lämmittämään kellaria...
-
Omilla puilla kyllä tosiaan sen parhaan säästön saa aikaan. Ostopuilla on jo vähän niin ja näin :embarassed:
-
Iltaa! Lueskelen itselleni iltasaduksi kaukolämmön laskua. Taitaa vain vaikutus olla päinvastainen... Kelläpä se olis vinkkejä lämmönvaihtimen säätämiseen? Miten saa parhaat tehot irti? Mielellään konkreettisia arvoja. Lämmön jakaa vesipatteristo.
Oumannista säätökäyrää alahappäin ja villasukat jalakahan.
Tais olla danfossi...Villasukat on jalassa ja käyrä on... tarkistetaampas (raottaa kalsarin suuta).. Jep, alaspäin on. Pattereisa on termostaatit. Ylhäällä aulasta säädetty 22-23, makuuhuone 22 ja keittiö + toinen huone 21. Autotalli taitaa olla n. 10 ja muu kellari kylmä. Keskikerros n. 14.
Onhan tuota lämmitettävää kuutiota. Kuitenkin, siis vinkkiä millä sen kaukon lämmön sais kiertämään mahdollisimman hitaasti (?) jotta lämpö jäis asuntoon. Nyt tuleva vesi jotain 60 ja menevä 40. Pitäiskö jäähtyä enempi matkalla?
Tarkoitat kai, että pattereihin menevä vesi 60 asteista ja pattereista tuleva vesi on 40. Kyllä tuo mun mielestä on ok, tosin en oo mikään ammattilainen. Kyllä kai se vesi pitää kunnolla kiertää verkostossa muuten se jähtyy matkalla ja loppupään kierrossa on vesi kylymää. Riittääkö kiertovesipumpussa potku?
-
Pieni vilpoisuus voittaa mennen tullen tunnetta että nyt on liian lämmintä ( aivan kuin happi loppuis ainakin mulla) parin asteen alentaminen sinne 20 asteeseen säästää helvetin paljon energiaa ja voihan aina pukea lissää päälle jos tuntuu pikkuisen viluiselta,,, ja kun menny vuorokausi et muista enää mikä oli se lämpötila,, vain sähkölaskusta sen näet sitten joskus!
-
Pieni vilpoisuus voittaa mennen tullen tunnetta että nyt on liian lämmintä ( aivan kuin happi loppuis ainakin mulla) parin asteen alentaminen sinne 20 asteeseen säästää helvetin paljon energiaa ja voihan aina pukea lissää päälle jos tuntuu pikkuisen viluiselta,,, ja kun menny vuorokausi et muista enää mikä oli se lämpötila,, vain sähkölaskusta sen näet sitten joskus!
Kaukölämmön määrä ei vaikuta mitenkään sähkölaskuun.
-
Pieni vilpoisuus voittaa mennen tullen tunnetta että nyt on liian lämmintä ( aivan kuin happi loppuis ainakin mulla) parin asteen alentaminen sinne 20 asteeseen säästää helvetin paljon energiaa ja voihan aina pukea lissää päälle jos tuntuu pikkuisen viluiselta,,, ja kun menny vuorokausi et muista enää mikä oli se lämpötila,, vain sähkölaskusta sen näet sitten joskus!
Näin täälläkin. Näkee myös öljylaskussa...
Ja eikös kaukolämpö laskuta kulutetusta energiasta? Eli onko se jokin virtauksen ja lämmön laskun funktio vai miten ne laskuttaa?
Eli ei taida Uula säästää säätämällä pelkkiä tulo/lähtö lämpötiloja?
-
Pieni vilpoisuus voittaa mennen tullen tunnetta että nyt on liian lämmintä ( aivan kuin happi loppuis ainakin mulla) parin asteen alentaminen sinne 20 asteeseen säästää helvetin paljon energiaa ja voihan aina pukea lissää päälle jos tuntuu pikkuisen viluiselta,,, ja kun menny vuorokausi et muista enää mikä oli se lämpötila,, vain sähkölaskusta sen näet sitten joskus!
Kaukölämmön määrä ei vaikuta mitenkään sähkölaskuun.
No tottakai mutt sama asiahan se kummiskin on jos pari astetta vetää alaspäin kuoneenlämmössä kaukolämmön laskussa.
-
Ne lämpötilat oli kaukolämmöltä tuleva ja takaisin lähtevä. En ole nyt katsonut tarkemmin, enkä ole katsonut mitä patteriverkkoon nyt menee ja tulee. Totta tuo lämmön lasku. Nyt lämmitetään pääsääntöisesti siinä "viileän" rajamailla. Pattrit ja termostaatit uudet, joten lämmön säätö helppoa asteen tarkkuudella. Kokeiltiin viikko asua n. 18 lämmössä. Kyllä siitä mukavuudesta vähän maksaakin. Jos laskee alle 21 niin alkaa tuntua pakkasilla jo turhankin viileältä. Lapset kuitenkin möyrii pääsäntöisesti lattialla. Tässä näitä säätöjä vasta haetaan. Nyt on turhan lämmin sisällä kn ulkona on lämmennyt. Se pieni veto joka täällä on, on samalla vähentynyt. Pitääpä taas laske lämpöjä.
-
Kaukolämpöverkossa kiertää kaiketi helevetin kuumaa vettä ja kuluttajalla vehkeissä vesi "pyörähtää" lämmönsiirtimissä" lämmähyttäen käyttöveden ja lämmmitysverkoston veden ja palaa takaisin kaukolämpölaitokselle.
Pudottamalla menoveden lämpötilaa kyllä säästää. Samoin kaiketi verkoston tasopainotuksella, virtauksen säädöillä.
Ammattimies apuun.
Ps. Energianeuvojaa olisin itekki vailla, mutta se olis eri topiikkia, mutta nyt lähen tuonne "kaukolämpölaitokselle" pistämään pannuhuoneen vahdin pihalle (kissa) ja stokeriin tavaraa.
-
Ne lämpötilat oli kaukolämmöltä tuleva ja takaisin lähtevä. En ole nyt katsonut tarkemmin, enkä ole katsonut mitä patteriverkkoon nyt menee ja tulee. Totta tuo lämmön lasku. Nyt lämmitetään pääsääntöisesti siinä "viileän" rajamailla. Pattrit ja termostaatit uudet, joten lämmön säätö helppoa asteen tarkkuudella. Kokeiltiin viikko asua n. 18 lämmössä. Kyllä siitä mukavuudesta vähän maksaakin. Jos laskee alle 21 niin alkaa tuntua pakkasilla jo turhankin viileältä. Lapset kuitenkin möyrii pääsäntöisesti lattialla. Tässä näitä säätöjä vasta haetaan. Nyt on turhan lämmin sisällä kn ulkona on lämmennyt. Se pieni veto joka täällä on, on samalla vähentynyt. Pitääpä taas laske lämpöjä.
Kyllä kuulostaa pieneltä tuo lukema, kyllä kaukolämmöstä tuleva vesi pitää olla lähellä sataa astetta.
-
Noissa rajoissa kai sen pitäisi olla. ::)
Kaukolämpöveden menolämpötilan kuluttajille tulee aina olla yli 65 °C ja enintään115 °C ulkolämpötilasta riippumatta.
-
Jos sisälämpötila nousee ilmojen lauhtuessa pitäs lämpökäyrää säätää, mutta tarkempia neuvoja en pysty antamaan. Säätimestä pitäs löytyä valinnant käyrälle ja olikohan joku "suuntaissiirto", jota säätämällä tuota ongelmaa ei pitäisi tulla. Ohjekirja on varmasti monta sataa sivua, mutta kyllä sieltä pitäs löytyä ja voihan sitä laitteiden toimittajaltakin pyytää "koulutusta".
t. nimim. Kantapään kautta opiskeleva talonmies-renki
ps. Joko oot soittannu kaukolämmön toimittajalle, jotta pistäs lisää pökköä pesään.
-
Ne lämpötilat oli kaukolämmöltä tuleva ja takaisin lähtevä. En ole nyt katsonut tarkemmin, enkä ole katsonut mitä patteriverkkoon nyt menee ja tulee. Totta tuo lämmön lasku. Nyt lämmitetään pääsääntöisesti siinä "viileän" rajamailla. Pattrit ja termostaatit uudet, joten lämmön säätö helppoa asteen tarkkuudella. Kokeiltiin viikko asua n. 18 lämmössä. Kyllä siitä mukavuudesta vähän maksaakin. Jos laskee alle 21 niin alkaa tuntua pakkasilla jo turhankin viileältä. Lapset kuitenkin möyrii pääsäntöisesti lattialla. Tässä näitä säätöjä vasta haetaan. Nyt on turhan lämmin sisällä kn ulkona on lämmennyt. Se pieni veto joka täällä on, on samalla vähentynyt. Pitääpä taas laske lämpöjä.
Kyllä kuulostaa pieneltä tuo lukema, kyllä kaukolämmöstä tuleva vesi pitää olla lähellä sataa astetta.
Taitaapi Uula tarkoittaa sisälämpötilaa ;)
-
Kaukolämmöstä en mitään tiedä (sen lisäksi että olen kylän kaukolämpölaitteita ollut valvomassa), muutakuin että laskutus ainakin Tampereella on samaa luokkaa kuin mitä öljy tai sähkö maksaa per kilowattitunti. Ehkä vähän halvempi, mutta ei mitään sikahalpaa kuitenkaan. Ja kun sitä laskutetaan kilowattitunnilta kuten sähköäkin, pitää mittarin mitata kaukolämmön tulo- ja menoveden lämpötilaeroa ja virtausta, tai sitten mitataan toista ja toinen on säädetty vakioksi. Vissiinkään niitä vaihtimen säätöjä ei parane mennä itte entrailemaan ja optimoimaan.
Vanha nyrkkisääntöhän on että 1 asteen pudotus huonelämpötilassa tuo 5% säästön lämmitysenergiassa. Eli jos nyt pudotat lämmöt "normaaliin" omakotilämpötilaan (kun sait ne lumetkin jo pudotettua ;)) niin 10-15% säästöt on luvassa. Tietysti energiankulutuksessa iso osa (30%?) on käyttöveden lämmitystä, eli suihkussa klottaamista kun hiukan rajoittaa niin saa säästöjä siinäkin.
Kyllä nää kulut yllätti allekirjoittaneenkin silloin kun kerrostalo/rivarista tänne "unelmaan" muutettiin. Rupes ajatus 100-200e yhtiövastikkeesta kuulostamaan yllättävän edulliselta kun mietti mistä otetaan tonni-pari öljytankin täyttämiseen ja remppaakin pitäisi saada tehtyä :) Mutta siihen 20 asteeseen tottuu kyllä, jopa naiset ja lapsetkin. Ei ne vilustu. 18 on jo aika ekstriimiä, mutta menettelee ainakin mulle makuuhuoneen lämpötilana. "Yleisön pyynnöstä" kuitenkin 19-20 sielläkin. Kyläreissuilla uudemmissa taloissa alkaa kyllä usein ahistaa se 22 asteen helle, meinaa reurorantti pettää totaalisesti vaikka olisi pukeutunut normaalia kevyemmin.
Mutta patterikiertoon meillä lähtee n. 10 asteen pakkasilla ja siitä ylöspäin 55-60 asteista, paluuputkessa ei mulla oo mittaria. 8x9 metrin normikämppä 6 tuuman hirsiseinin, yläkerta lauta/puru, kulutus n 2000l löpöä/vuosi = 20000kWh lämmitystä. About saman verran menis sähköä tai kaukolämpöä. Ainoa millä ostoenregian määrää voisi pienentää olisi joku lämpöpumppu tai lämmön talteenotto poistoilmasta.
-
Ohjekirja on paksu ja vaihtimen näytöllä montakymmenta "sivua" muuteltavia arvoja. Alunperin ei oikein lämmittänyt kun menovesi oli rajattu 50 asteeseen. Nyt muistaakseni jossain 80 asteen paikkella. Pitää tarkistaa arvot ehkä iltasella. Käyrää olen säädellyt. Ohjeessa sanotaan, kokeilemalla löytyy sopiva ja vaatii vuoden kokeilua. Joutuu lämmöt pitämään tuossa 20-21 astetta kun ei lapsilla pysy sukat ja vaattet päällä...
Niin, tosiaan sisälämpö pysyy termareiden avulla tasasena vaikka ulkona lämpö vaihtelee. Lämmön tuntu sisällä vedon myötä muuttuu. Tulisijalla saisi parhaat säästöt, kun puuta on ku vain tekee. mietityttää se, että miten parhaat tehot saa irti. Sitähän ne sieltä kaukolämmöltä ei varmaan kerro....
-
Aika viileältä kuulosta 60 asteinen menovesi. Tällaisilla keleillä pitäis kyllä lähennellä sataa astetta. Ootko kattonu paljonko näyttää energialaskuri lämpötiloiksi. Mulla sattu ensimmäisessä talossa niin, että putkeen oli jäänyt hitsausknööli ja ei oikein meinannut lämpöä tulla. Kerrattain sitten putkesta oli tullut jotain skeidaa shunttiin ja se ei sitte päässyt sulkeutumaan. Sisälämpö oli 27 astetta. Meinas olla hikiki ja vattaki oli niin sekasi.
Kaukolämmössä energia on verrattain halpaa ja jäsenmaksut suuria, joten säästöjen tekeminen puita polttamalla on vaikeaa. Kaikilla Lämpöpumpuilla tehty energia on kalliimpaa, kuin kaukolämpö. Siitä huolimatta kaukolämmön edullisuus on vähän tulkinnan varainen juttu. Ensimmäisessä talossa (181 neliöä) oli kaukolämpö ja nykyisessä (n.230 neliöä) on suora sähkölämmitys ja tämän päivän hintatasolla laskettaessa rahaa menee yhtä paljon. Molemmissa olen puuta polttanut.
Mutta Uula, ruuvaa sen verta lämmintä sisälle, kuin hyvältä tuntuu ja unohda laskut. Elämässä on asioita joista pitää ja kannattaa maksaa. Vai vieläkö ikävöit betonilokeroa?
-
Itte laitoin sellaisen uuden Oumanin säätämään öljyllä käyvän vesikeskuslämmityksen patterikiertoa, ja se pitää menoveden välissä 40...74 astetta kelistä riippuen, näin talviaikana. Tarkempi on kuin käsisäätö, ja pitää lämmön paljon tasaisempana. Oma kokemukseni patterikierron lämpötiloista on, että liian kuuma menovesi alle parinkympin pakkasilla aiheuttaa sen, että vain pattereiden yläosa lämpiää, nykyisin ovat ihan tasaisesti lämpimiä koko pinnaltaan. Kovilla pakkasilla meno- ja paluuveden lämpötilaero oli noin 20 astetta, nyt jo vähemmän. Sisälämmöt 20..21 astetta, talo viisikymmenluvun puolitoistakerroksinen osakellarilla, jonkun verran lisäeristetty, lämmitettäviä neliöitä jotain 130. Haisteleeko Uulan järjestelmä ulkolämpöä ja säätää menoveden lämpötilaa sen mukaan ?
-
Mutua, mutta kyllä vika on mun mielestä tuossa kaukolämmöltä tulevassa vedessä, jonka lämpötila on liian pieni. Nykyiset levylämmönsiirtimet on kyllä aika tehokkaita, jotta kyllä lämpöjä pitäs piisata pakkasillakin.
Nuo säätimet on kyllä, ainakin mulle, meleko värkkejä. Yritin niitten sielunelämään päästä käsiksi, kun asuin rivarissa 25 vuotta ja lämmönjakohuoneen avaimet jostain syystä "kulkeutu" mulle.
Kyllä se varmaan kokeilun kautta pitää mennä. Sinikantinen vihko (ei missään nimessä punakantinen, vaikka lämmin väri onkin) ja kynä. Valittet käyrän ja merkkaat ylös, ulko- ja sisälämpötilat sekä menoveden lämpötilat. Yrität sitte päästä säätöihin, että huonelämpö pysyy tasaisena riippumatta ulkolämpötilasta.
Uusimmissa säätimissä taitaa olla jo tuo "vihko-osio" hoidettavissa, langattomasti, olkkarista tietokoneapparaatin välityksellä.
Ps. Liittyy jonkun verran asiaan. Joku talavi sitte, yksi kasikymppinen naisenpuoli kyseli, että "säästetäänkö sitä taloyhtiön rahoja, kun ei oikein tarkene". Kävin sitte pannuhuoneessa, joka on mummon seinän takana enkä muuta teheny, kun pamautin oven kiinni, niin että mummokin sen kuuli. Seuraavana päivänä mummo tuumas, että "kyllä se vaan autto, kun asiasta sano".
-
Pitää tosiaa käydä mittarit lukemassaa kun ehtii, niin puhutaan samasta asiasta.
Sisällä lämpö on tasasta. Välillä tuntuu viileämmältä. Johtune tuosta jos mainitusta syystä. Eli kun nostaa pattereiden lämpöä, tuntuu kylmältä. Ulkona on anturi. Säätää se jotain sen käyrän kanssa, mutta rajoitan itse lämmön huonekohtaisesti termostaateilla.
Mittareita riittää. Vaihtimella on omat tikitaalitiedot ohjaimessaan. Kaukolämmöllä on oma tikitaalimittari (sen mukaan tulee lasku) . Niiden lisäksi on vielä tulo ja menoputkeen analoogimittarit. Eli on niissä riittävästi ohjelmaa kateltavaksi kun televiissiosta ei tule mitään.
Pitääpä laskia tuota menoveden lämpöä kun tosiaan patterit lämpiää nyt vain yläosasta. Pakkasilla lämpesivät kauttaaltaan.
Vielä kun selviäis, että voiko sitä lämpöä mennä hukkaan, eli voiko maksaa turhasta? Käsittääkseni vesi pitäisi pystyä palauttamaan mahdollisimman kylmänä verkkoon (toki rajansa siinäkin tai pykälät) että mahdollisimman paljon energiasta jäis talon sisälle. En tiedä. Kai se pitäis se kaukolämmönkin ohje lukea...
Ossi. Totta turiset. En tässä kustannuksia murehdi. Kaikki maksaa. Ja nyt tuli lasku ajalta jollain päivän keskilämpötila oli varmaan n.-25 (-18 - -40).
-
Turhaan sitä lämpöenergiaa yrittää säästää, hinta nousee vastaavasti.
Energia yhtiö siirtää rahaa kaupungin kassaan 18 milj. joka vuosi, se on sellaista piiloveroa asukkailta.
Lahtelaisten kaukolämpölasku on nousemassa tuntuvasti. Lahti Energia nostaa vuodenvaihteessa kaukolämmön hintaa noin seitsemällä prosentilla.
Lahti Energian toimitusjohtajan Janne Savelaisen mukaan kyseessä on energiayhtiön ensimmäinen oma korotus kaukolämmön hintoihin kolmeen vuoteen. Kuluneiden vuosien aikana kaukolämmön hintaa on pääosin nostanut muun muassa verotuksen kiristyminen.
Lahti Energian taloudellinen merkitys kaupungille näkyy erityisesti osinkojen kautta tapahtuvana tuloutuksina. Osingot ovat olleet nousussa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ovat nyt 18 miljoonan euron tasolla. Lisäksi yhtiö maksaa haittakorvauksia kaupungille vuosittain noin 2,7 miljoona euroa.
-
Se vielä pätkähti mieleen, että onko patteriverkoston kiertovesipumpussa useampi nopeus, ja jos on, niin missä asennossa se säätö nyt on ?
-
Se vielä pätkähti mieleen, että onko patteriverkoston kiertovesipumpussa useampi nopeus, ja jos on, niin missä asennossa se säätö nyt on ?
Taitaa härveli ohjata sitä sähköisesti mielensä mukaan. Pitääpä katsoa onko sille asetettu jotain raja-arvoa.
-
Ei ole mikkään ennää niinkun oli ennen. :(
Ennen oli näin:
"Tiilitalossa asuu onnelline perhe." ja "Nahkahousuissa sykkii lämmin sydän."
Nyt uusimpien tutkimusten mukaan on näin:
http://soutu.info/twaa (http://soutu.info/twaa)
Mutta tuota nahkahousutietoo ei onneksi ole vielä kysseenalaistettu. (viittaus Benin viestiin toisaalla.) :P
-
Uskomatonta mutta totta ???
http://cheatingu.com/uutissirkus/?p=979 (http://cheatingu.com/uutissirkus/?p=979)
:laugh:
-
Käytännöllisesti katsoen valmista, paskat. Remontti ei ikuna tule valmiiksi jos talossa on naishenkilö asumassa. ;)
-
Offftopiikia eli ei...
Kaverin lausunto takavuosina "Onko vaimosi vajaakäytössä? Hanki puulämmitys!"
-
"Onko vaimosi vajaakäytössä? Hanki puulämmitys!"
Tai miten saat muutettua pesukoneen lumilingoksi??
Laitat vaimolle lapion käteen...
Joo; Ei remontit niinkauan lopu, kun nainen on talossa.
-
"Onko vaimosi vajaakäytössä? Hanki puulämmitys!"
Tai miten saat muutettua pesukoneen lumilingoksi??
Laitat vaimolle lapion käteen...
Joo; Ei remontit niinkauan lopu, kun nainen on talossa.
No entäs päältäajettava ruohonleikkaaja?
-
Valetiiliseinäelementeistä saattaa karista tiilenpaloja. Ei kannata ilman kypärää mennä eikä tulla sisälle. Nämä ovat tippuneet seitsemästä metristä. Tuo kun osuu kaljuun, lähtee taju tai henki, ainakin koskee kovasti.
(http://i11.aijaa.com/b/00367/9999050.jpg) (http://aijaa.com/003679999050)
(http://i10.aijaa.com/b/00738/9999051.jpg) (http://aijaa.com/007389999051)
(http://i5.aijaa.com/b/00867/9999112.jpg) (http://aijaa.com/008679999112)
-
Moi!
On hienoa,että on avuliaita ihmisiä maailmassa-lainaus
aamun lehdestä:
"Tilasi räystäsurakan taloon, jossa ei edes asunut
8:23 - 20. huhtikuuta 2012
Päijät-Hämeen poliisi tutkii petosta, joka aiheutti yritykselle tuhansien eurojen tappiot.
Päijäthämäläiseltä yritykseltä tilattiin viime syksynä omakotitalon räystäskourujen ja kattotikkaiden asennus. Tilauksen arvo oli yli 6 200 euroa.
Asennusten jälkeen selvisi, ettei tilaaja asunut kiinteistössä ja lisäksi hän oli hävinnyt tavoittamattomiin.
Räystäskourut asentanut yritys katsoo tilaajan toimineen alunperin rikostarkoituksessa. "
t. MK
-
Heh hee... Minkähänlaisen remontin tilais v....maiselle naapurille, kun se poistuu
kesälomille? Puutalon ulkoseinien vaaleanpunainen rappaus vois olla kiva yllätys! ;D Tai helevetin iso uima-allas etupihalle!
(ei mulla kyllä ole v-mäisiä naapureita, mutta ihan ideana)
-
Niin-tiedä sitten,miten tuo juridiikka menee?
Tuosta uutisesta tulee semmoinen käsitys,että remontti meni sen firman piikkiin-
ainakin osittain.Voisi olla talon omistajallevähän vastentahtoista maksaa hommasta,jota ei edes ole tilannut?
t. Markku
-
Missäköhän koulutetaan purku- ja siivoushenkilöitä? Rakennuspuolen opiskelijat kun eivät tee harjotustyönä kun rakentamista. Tarjottiin työntekijöitä tontille. Pitäs vain ensin itse purkaa ja siivota ja hommata materiaalit...
-
Toinen pojista oli eilen isovanhempien mukana reisussa. Eli pitkästä aikaa sai suht vaupautuneesti tehdä remonttia. Joten päädyin rakentamisen sijasta purkamiseen. Kelien lämmetessä rupes homeen haju härittee. Tai lähinnä se, että mistä se haju tulee vai viraako päässä/nenässä. Tämän projektin hommatessa näin heti, että kuistin katto pitää purkaa jossain vaiheessa. No ny se hetki koittin. Kylläpä oli nätisti päässyt vesi makaaman kivivillan päällä. Onneksi en alkanut rakentamaan vielä parvekkeen lattiaa ja kaiteta, nimittäin purkaessa meni jalka katosta/lattiasta läpi. Oli kuivuneempaa ja märempää tavaraa. Ja varsin jämäkästi homeessa. Onneksi kyseessä puutalo ja ongelma korjattavissa. Siis varsin paikallinen kuistin katto niskoja myöten uusiksi. Siinä se. Ainakin jos minulta kysytään. Laitan kuvia ku kerkiän. Samalla ventän vähän kuistin kattoa, jotta saa lipan oven eteen.
Tämä taas kertoo sen, kuinka suuren palveluksen alkuperäinen omistaja on tehnyt kun on jättänyt remontit tekemättä. Tuo kuisti oli niitä harvoja saneerattuja kohtia talosta...
Ja pari kuvaa katosta. Vähän selkeyttää. Tulin ottaneeksi videota, joten kuvia oli vähempi.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_0224.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_0224.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_0226.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_0226.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_0227.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_0227.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_0228.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_0228.jpg)
-
Päivitetääns vähän.
Hitaasti etenee. Projekti hajautunut vähän joka suuntaan. On pottumaan kääntämistä, pihan siistimistä, siirtelyä ja kantelua.
Maalaaminen pistää vähän stressaamaan, mutta yli puolenvälin päässyt jo. Kun sais maalaamisen loppuun pääsis sisähommiin. Alottelin jo kiipelyiseinän kans kun oli sateisempaa...
Parit fotot.
Kylän komein lato!
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2012-06-22140902_edit0.jpg)
Kiipeilyseinäprojekti.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2012-06-22214631.jpg)
Onko tällaisile (M10) tarvetta?
Olis isompi kasa joutilaana. Muistaakseni sata kappaletta.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/2012-06-22214752.jpg)
-
http://file.jaatiedostosi.com/cAcKBQ/Valokuva0222.jpg (http://file.jaatiedostosi.com/cAcKBQ/Valokuva0222.jpg) Tuommonen rojekti meillä. 1929 rakennettu, säästyny lapin sodalta, kun kylälle ei tullu sillon vielä tietä.
-
http://file.jaatiedostosi.com/cAcKBQ/Valokuva0222.jpg (http://file.jaatiedostosi.com/cAcKBQ/Valokuva0222.jpg) Tuommonen rojekti meillä. 1929 rakennettu, säästyny lapin sodalta, kun kylälle ei tullu sillon vielä tietä.
Komia torppa! Ja ilmeisesti hyvässä kunnossa. Ainakin näyttää siltä.
Meillä tosiaan vasta 1948 alotettu tuon rakentaminen. Ei tässä kirkolla juuri säästynyt taloja sodilta. Taitaa kokonaista seitsemän ennen sotaa rakennettua olla...
-
Joo tämä ei vaaji suoristamista eikä hirsien vaihtoa, ei ole pilattu remonteillakhan :) Mutta on sitä silti hommaa. Tämä on aikanaan muutettu paritaloksi kahelle veljekselle. Meilä on nyt hommana muuttaa tämä ennalleen.
Pirtti otetaan hirrelle, oli niin komiat seinät pinkopahvin alla ettei niitä sinne voi jättää. Se on aika homma, pahvi on naulattu noin triljoonalla naulalla kiinni.. Ikkunat kunnostetaan, uusiin ei vaiheta, niin soma tuo vanha lasi. Lämpöeriste tehhään ulkopuolelle ja ulkovuoreksi laitetaan hirsipaneeli, jos joku saha ossaa meile semmoset tehhä :) Mallina kotikuntani nuorisoseuran talo.
Sitten on kaikenlaista putki-ja sähköhommaa, ne mie jätän viisaammille. Ja muurausta, nuohooja kävi kertomasa sen minkä ittekki tiesin, leivinuuni on kyllä hyvässä kunnossa(ja kuulema vain yks saman muurarin tekemä on ennään käytössä tuon lisäksi), mutta piippu pittää uusia välikatosta ylöspäin ja uunia vähän parsia suuluukulta. Veikkaan että muurarin saaminen on hankalin homma tässä urakassa.
Katto tullaan uusimaan, sillä ei vielä ole hätä kuitenkaan ja vintille tehhään huoneet, sitten jokupäivä..
-
Purattako ikkunapokat? jos, niin mittaappa lasin vahvuus ylä ja alapäästä. ;)
-
En pura, on ne villit ja valuneet :D Lämpölasielementti laitetaan välliin.
-
Joo sitä tarkoitin,meillä kotitalosta korjattiin ikkunoita -80 luvulla ja oli lasit yläpäästä aika ohuita,-36 vuonna asennetut.
-
MAINOS!! http://www.nettiasunto.com/tervola/53099 (http://www.nettiasunto.com/tervola/53099) Siinä olis edellinen talorojekti kaupan. Hieno talo, luopua en raskis, mutta ei sitä matkaankaan voinu ottaa ko lähin ylöspäin.
-
Kivan näkönen huusholli.
-
HUH!!
Seitsemän vuoden hikoilu hieman isomman talliprojektin kimpussa on vihdoin saatu siihen pisteeseen, että tuore lopputarkastusleima seisoo paperissa.
Tosin valmiiksi tuo talli ei tule koskaan, mutta ompahan nyt yksi tärkeä päämäärä saavutettu.
Tiedän että täällä ollaan hieman nihkeitä myynti-ilmoituksiin, mutta mulle jäi karmea kasa ylimääräistä erikokoista ilmastointiputkea ja mutkaa, eli jos jollain on niille ihan oikeaa tarvetta, siinä tapauksessa voin luopua koko kasasta nimelliseen hintaan.
Ainiin; tällä palstalla ei näy paikkakunta oman nimen alla, joten mainitaan että putket sijaitsee Vantaalla..
-
Joo sitä tarkoitin,meillä kotitalosta korjattiin ikkunoita -80 luvulla ja oli lasit yläpäästä aika ohuita,-36 vuonna asennetut.
Kannattaa ilmeisesti 50-100 vuoden välein kääntää ruudut aina toisin päin, ettei ala irvistämään yläreunoista ;) Se varmaan tuo alareunan pullistuminen oli mullakin kuistin klaseista pukannut kitit irti ???
-
Laitetaas nyt vielä pihan puolelta, kun sekin tuli miltei valmiiksi.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_0247.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_0247.jpg)
Tyylikäs liukuvärjäys vasemmalla. Näkee hyvin, millaisen pätkän aina illassa ( 2-3h) saa aikaan. Siitä se tasottuu, kun aurinko paistaa.
-
Help, help. Eräs saunan lattiassa kulkeva lattialämmityskaapeli olikin niin pinnassa, että kaakeleita irti piikatessa Hiltin taltta sattui tietenkin siihen ja johto pärstääntyi, ei mennyt irtipoikki mutta rispaantui kuitenkin. Miten tuollaisen voi korjata?
-
Kannattaa mitata onko ehyt, laita tasoite ja uusi kaapeli laaatoituksen alle.
-
Help, help. Eräs saunan lattiassa kulkeva lattialämmityskaapeli olikin niin pinnassa, että kaakeleita irti piikatessa Hiltin taltta sattui tietenkin siihen ja johto pärstääntyi, ei mennyt irtipoikki mutta rispaantui kuitenkin. Miten tuollaisen voi korjata?
Mun mielestä sähkömiehillä on tuohon virallisetkin konstit, kyllähän noita korjataan sillai että paikallistetaan vian sijainti, tehdään reikä, korjataan kaapeli ja sitten lattia. Tässä helpottaa kun vikapaikka on jo etsitty ja lattiassakin reikä valmiina :) Joku jatkopala, olettaisin, kutistemuovilla tiiviiksi ja niin edelleen. Kysäise sähkäriltä.
-
Meilä on kolmivaihesähköt!! JEEE!!!!
-
Tarvisin jonku hyvän idean. Savupiippu pitäis purkaa uuden tieltä. Itse purkaminenhan on toki helppoa, ei tarvi edes vasaraa, kun tiilet irtoilee itsestään, mutta miten ne saisi katolta alas? Isoja tiiliä, heittämällä lentää itse perässä..
-
Soita johonkin työvoiman välityspaikkaan ja liisaa sieltä pariksi päiväksi itäsaksalainen nais kuulantyöntäjä ;)
-
Tee lauvasta kouru ja työntele tiilet sitä pitkin alas kohti räystästä. Lauta ei välttämättä oo niin luikas, että ne menis omalla painollaan, mutta eiköhän ne mee jos tiilipötköä työntää.
-
Vesifaneerista jos tekee rännin niin varmaan menee. Jos se on sen taannoisen kuvan talo niin kaatoa lappeessa riittää kyllä :)
-
Tee se, jo mainittu, vanerikouru. Tee samalla niin pitkä, että saat tiilet ehjänä maahan. Askartelet sitten niistä pihagrillin tai vaikka kukkapenkin.
-
Vanhoista lattialistoista tuli hyvä, olivat tarpeeksi pitkiä :) Uusien tikkaitten askartelu ei ois pahasta, vanhat on alkuperäset.. Tänhän puran piipun lophun, josko sitä loppuviikosta olis uus pystösä.
-
Piippu on poisa ja tänhän avattiin pirtin laattia. Ei näytä hyvältä. Häätyy vaihtaa kaikki eristeet, purua, muovia ja villaa sikinsokin epämääräsenä moskana....
-
Niinhän se aina remonttihommissa käy,yksi homma poikii toisen...
-
Ja toinen kummallinen juttu on, että aina on muka aikaa tehdä uusiksi, mutta ei koskaan kerralla kunnolla...
-
Ja toinen kummallinen juttu on, että aina on muka aikaa tehdä uusiksi, mutta ei koskaan kerralla kunnolla...
Johtoajatus noissa oikaisuissa iusein on se että joku muu tekee sen sitten uusiksi ::)
-
Tulisiojen perustuksia ajattelin parannella. Olisikohan jollain mielessä jotain oikotietä onneen, jolla voisi pähkäillä kantavuuksia? Tarkoitus olisi valaa uudet laatat betoniholvin päälle, muurin viereen. Laatta tulee betonisten lattiavasojen päälle ja on varmaankin 15cm (20cm?) paksu raudoitettu kakku. Sen palkit varmaan kestää, mutta entä 1300-1500kg painavat tulisijat? Laatat rajoittuvat yhdeltä sivulta kellarin kantavan seinän viereen ja toinen on sen lisäksi puolivälistä kellarin ei-kantavan seinän kohdalla. Joku värkkäis kalliista kantikkaasta rautaputkesta kannatinpalkit kellariin. Ikävä vain semmonen kiertää saunan oven edessä... eikä näytäkkään kivalta keskellä pesuhuonetta. Aunperin kai siihen kohtaan on "suunniteltu" joku 500kg kuorma. Siis tuo -48 vuoden talo kyseessä.
-
Saisko sinne kellarin puolelle lattiapalkkien alle poikittaista palkkia, jolla siirretään voimia esim. kantaville seinille. Käytettyä rautatiekiskoa saa sopuhintaan, jos on LY-tunnus. Asiaa on vähän vaikea hahmottaa, kun ei ole kuvaa.
Tuollaisenaan ei varmaan kannata yrittää. Jos suunniteltu kuorma on 500 kg, niin nythän se 3-4 kertaistuu. Jotain lisätukea kyllä tarvittais. Vois olla ihan hyvä kysyä joltain insinörtiltä, joka on erikoistunut lujuuslaskentaan. Mulle mitoitti kaupungin rakennusvalvonnasta yksi avulias insinööri varaston kattopalkistoja.
Maanvaraiseen lattiaan tehdään uunin ja piipun alle n.20 cm laatta, jonka alareunassa on verkkomainen raudoitus vähintään 8mm langalla ja enintään 150mm jaolla. Kakun yläreunassa sitten on lattian oma verkko eli 4mm/150mm. Ideana on, että kahdessa tasossa olevat verkot lisäävät laatan lujuutta. Tässä tapauksessa tietysti se alareunan verkko on tärkeämpi, kun sinne kohdistuu veto, joka pyrkii katkaisemaan laatan.
-
Kiitoksia noista tiedoista!
Hankala on palkkia kantavien seinien päällekkään nävertää. Jos ulkoseinät lasketaan mukaan on kantavaia seiniä neljä 15m matkalla.Se 500kg oli arvaus. Sita luokkaa ne kotiliedet ym painaa, jotka noilla paikoilla ovat olleet.
Yritän kuvantaa tilanteen kun saan jonku vahtimaan remonttojarruja. Ovat kaikki vaimoketta myöten räkäsiä...
-
Nonnih.
Yritetäämpä selventää kuvin.
Ensin kellarin piirustukset ja keskikerroksen piirrustukset.
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_2011-10-06091937.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=2011-10-06091937.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_2011-10-06091915.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=2011-10-06091915.jpg)
Tulisija 1. (liesi-leivinuuni)Tulee tuohon "keittiöön" Laatta tulee käytännössä tuoon kuvasa näkyvän betonipalkin päälle. Painon jaan putkilla toisenkin palkin yli. Ei se varmaan paljon sitä jaa, mutta jonkin verran. Kantava seinä jää tuon oviaukon alle. Keskelle laattaa kellarissa jää ei-kantava seinä ja osittain toinenkin ei-kantava. Kuvat selventävät jos selventävät...
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_8264.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_8264.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_8266.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_8266.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_8271.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_8271.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_8270.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_8270.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_8272.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_8272.jpg)
Tulisija 2. (pönttöuuni) Helpompi laatta. Tulee noiden kahden betonipalkin päälle. Jaan painoa putkilla vielä kolmannenkin yli. Kantava seinä on taas tuossa oviaukon alla. Ei-kantavana seinänä alla on tuo "saunan" seinä.
Ja kuvia:
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_8267.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_8267.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_8268.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_8268.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_8274.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_8274.jpg)
(http://i288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/th_IMG_8273.jpg) (http://s288.photobucket.com/albums/ll185/BornVeteran/?action=view¤t=IMG_8273.jpg)
Saisihan noihin vielä varmistuksena laitettua pykälien mukaisia pystytukia kellariin. Hinta niille on suolanen. Lähinnä kiinnostaa, ovatko välttämättömiä. Laatat teen jokatapauksessa. Tulisijat mahdollisesti. Jos tulen siihen tulokseen, että vaatii lisätukea, tulisijat siirtyvät vähintään vuodella eteenpäin. Tietenkän ei kannata tuohon keskimmäiseen kerrokseen tulsijoja tehdä, jos ne sitten myöhemmin löytyvät kellarista.
Niin ja nämä kuvathan EI ole minun talosta vaan vastaavasta.... ::) ja kysymykset ovat täysin hypoteettisiä ja tilanne täysin kuvitteellinen.
-
Ainakin niistä tulisijojen pohjalaatoissa saa ehkä painosta tingittyä jos tekee ne tiilestä ja muuraa sillai "hormityyliin" eli jättää tyhjää tilaa väliin pystysuunnassa. Ja tiilestä, etenkin reikätiilestä tehty tulisijan perustus on reilusti umpikurasta valettua kevyempi. Tiiliperustus tietenkään sitten ei toimi kuormaa jakavana rakenteena, eli alustan pitää olla kantava. Mutta jos et ihan isointa tiileriä siihen laita niin saattaisihan tuo mennä...
Jos siis olisit oikeasti tällaista tekemässä :)
-
Joo, siis täyttäisin ensin leca-harkoilla ja tiilillä sopivaan korkoon ja siihen päälle n. 1300x1000x150 kakut. Ehkä jokunen paksumpikin kohta, että saa paketista tukevamman. Vaatiko tuokin sitten viikko/sentti kuivumista ennen muurausta? Eli kolme kuukautta?
-
Niin, että naapurin taloako sitä tässä remontoitiin. Mää oon kans arvellu, että vois alkaa muuraamaan uuneja vaikka työkseen, mutta pitäs ensin päästä tekemään yksi uuni naapuriin.
No nyt mää ymmärsin, että sulla on kellarissa seiniä lähellä uunien sijoituspaikkaa. Tuleeko toinen uuni tuohon harmaalle läiskälle mikä löytyy piirrustuksesta ja toinen sitten seinän taakse makuhuoneeseen?
Jos sulla on kellarissa seiniä -kantavia tai ei- siinä sijoituspaikan lähellä, niin sää voit tukea keskikerroksen lattiapalkkeja laittamalla poikittaispalkkeja niiden alapuolelle. Nämä poikittaispalkit sitten kannatetaan kellarin seinillä tai niiden sisään laitetuilla pilareilla. Teräspilareilla ja palkeilla sadaan mitat pysymään pieninä. Tästä on etua, jos kellarissa on valmiiksi matala huonekorkeus. Pilarithan voi tehdä myös valamalla tai muuraamalla tiilestä, jos isompi koko ei haittaa. Voi olla, että tiilestä tehty pilari tarvii päähän teräksisen paineenjakolaatan, ettei pieni teräspalkki ala uppoamaan tiileen. Tämä on vain arvaus, kun tollaisia paineenjakolaattoja käytetään puisten pilareiden ja palkkien välissä, ettei pilari painu palkkiin, kun puun lujuus on erillainen pitkittäin ja poikittain syihin nähden.
Sitten toinen jutska. Kaikki keskikerroksen lattiapalkkien päälle tuleva paino on nyt epäedullista. Kannatta miettiä, että voisiko sen laatan korvata jollain muulla esim. vieri viereen asetetuilla teräksisillä neliö tai I-palkeilla ja niiden päälle sitten muurataan uunit. Jos palkit voi olla parikymmentä senttiä korkeita, niin ainevahvuus ei varmaan tarvi enää olla kovin suuri ja näin ollen lattiapalkkien kuormitusta saisi vähennettyä. Samanlaista vaikutusta voi hakea ontelolaatalla, mutta ne voi olla aika raskaita raahata sisälle.
-
Joo, siis täyttäisin ensin leca-harkoilla ja tiilillä sopivaan korkoon ja siihen päälle n. 1300x1000x150 kakut. Ehkä jokunen paksumpikin kohta, että saa paketista tukevamman. Vaatiko tuokin sitten viikko/sentti kuivumista ennen muurausta? Eli kolme kuukautta?
Mulla olis sellainen kutina, ettei lattiapalkit kanna, kuin niiden yläpinnasta, joten sitä pohjaa ei varmaan voi käyttä kantavana rakenteena.
-
En tiedä miten ovat muinoin nuo vene/mahapalkit tehneet ja ovatko onttoja (ovat kyllä, mutta kuinka onttoja) ja paljonko on rautaa käytetty. Kuitenkin rakenne on se, että ensin on tehty kellari ja sen kantavat seinät ja oletettavasti niiden päälle nuo palkit ja sitten on valettu tuo holvi. Holvi ainakin on raudoitettu, mutta ei sen tarkoitus luultavasti ole kantaa muuta kuin sen päällä lepäävät eristeet. Noitten vasojen päälle tulee sitten lattianiskat ja lattia. Ja lattian päällä on ollut tulisijat. Siis ne kevyet. Joissain rakennuksissa (en tiedä tästä kun en ole lattiiaan aukassu) on toisessa kerroksessa muurattu ratakiskot muurin läpi. Ne on sitten kantaneet puulieden ja "porinmatin".
Ajattelin täyttää ne välit siksi, että se aaltopelti, jota vastaavaan käyttettäisiin on tyyristä ja en haluais viritelmiä, jotka voi sortua, laatan alle. Ja helpompi rakentaa laatta ostittain holvia vasten, jolloin voi kellarista tukea suoraan holvia, eikä tarvitse metsästää noita palkkeja.
Se harmaa palkki on muuri. Tulisijat olis muurin molemmin puolin (keittiö-makuuhuone). Ja ne alakerran seinät tulevat laatan alle. Nuo lattian palkithan jo makaavat kantavia seiniä vasten.
Haastavahan näitä on ei-insinöörin miettiä. Itse mietin mikä olisi riittävä, insinööri miettii mikä olisi 4-10 kertaa enemmän kuin riittävä (ihan vaan varalta).
Pitääpä miettiä niitä teräpalkkeja.... Betoni on siksi ajatuksissa, että betoniauto on jokatapauksessa tulossa tässä syksyn aikana pihaan.
-
Eli ne lattiapalkit minkä päälle uunit on tulossa kannatetaan jo valmiiksi kellarin seinillä. Silloinhan Vahvistuksia/lisäkannatuksia ei tarvi tehdä varmaan kovinkaan paljon. Silleenkin voit vähentää kellarin lisäkannatuksia, jos saat siirrettyä uunin laatan/palkkien painoa suoraan alakerran seinille holvin läpi. Ei kantavia seiniä varmaan pitää vahvistaa siinäkin tapauksessakin jollain lailla. Osan painosta voisi sitten jättää lattiapalkeille.
Kannattaa kyllä lasketuttaa vähän jollain insinöörillä. Ne varmuuskertoimet ei loppujen lopuksi ole kovin suuria. Puisessa katto- tai lattiapalkistossakin sallitaan useamman sentin laskennalliset taipumat.
-
Eli ne lattiapalkit minkä päälle uunit on tulossa kannatetaan jo valmiiksi kellarin seinillä.
Tarkemmin kun miettii näitä omia välähdyksiä, niin mitäpä muutakaan ne kantavat seinät kellarissa tekisi, kuin kannattaisi keskikerroksen lattiaa...
Tyhmyys ihmisen tyhmentää sanoisi Forest Gump.
-
Eli ne lattiapalkit minkä päälle uunit on tulossa kannatetaan jo valmiiksi kellarin seinillä.
Tarkemmin kun miettii näitä omia välähdyksiä, niin mitäpä muutakaan ne kantavat seinät kellarissa tekisi, kuin kannattaisi keskikerroksen lattiaa...
Tyhmyys ihmisen tyhmentää sanoisi Forest Gump.
jep. Niitten seinien päällähän ne palkit lepäilee... Ei sitä lattiaa kattoonkaan ripusteta.
Eräs tuttu muurautti raskaamman varaavan takan samanikäiseen taloon. Koko työn teki tietääkseni timpuri. Teki noista teräspalkeista kelariin tuet. Halusi pelata varman päälle. On vaan melko tyyristä tavaraa mokoma palkki. Mietin että muurais vaikka lekaharkkoseinän kellariin tueksi. Tiedä sitten paljonko se auttais ja mitä kantaa raudoittamaton lattialaatta...
-
Niin eihän ne lattiat yleensä katosta riipu, paitsi ristikkorakenteisen yläkerran lattia nimenomaan ripustetaan katosta.
No joo. Mulla taitaa olla silmät solmussa enempikin. Lähdin tietysti liikkeelle siitä oletuksesta, että lattiapalkit ovat taloon nähden poikittain, vaan eihän ne teillä olekaan. Kun kattoo kellarin piirustusta, niin piipun molemmin puolin kulkee seinä. Toisella puolella saunan seinä ja toisella puolella väliseinä porrashuoneeseen ja lämmönjakohuoneeseen. Tuo väliseinähän kantaa jo valmiiksi lattiapalkkeja. Riippuen saunan seinän materiaalista, paksuudesta ja siitä mitä on seinän alla, voisi sen muuttaa kantavaksi. Silloinhan sulla olis jo melkein uunien kannatus tehty. Jos arveluttaa, niin lisää lattiapalkkien alle teräspalkit kellarin seinien väliin. Voi olla, että liiteriin pitäisi laittaa pilari, mikäli se toinen lattiapalkki ei kulje saunan seinän ylitse.
Kuvista päätellen kaikki seinät on valettu betonista ja on aika jykevää tekoa, joten eiköhän noista voisi poikittaispalkit kannattaa. Kantava tiiliseinä on 130 mm paksu ja nuo sun seinät näyttäis olevan paksumpia. Niin tietysti riippuu, että mitä siellä seinän alla on. Jos hyvä tuuri käy, niin saunan seinät on valettu suoraan maan päällee ja lattia valettu seinien väliin. Toisaalta tuskinpa lattian alla on styroksia, joten ei se laattakaan taida siellä haitata.
Kannatta kysellä paikallisilta konemiehiltä ja maanviljelijöiltä, että mistä ne tapaa ostaa terästä. Nehän rakentelee mitä erikoisempia häksättimiä itelleen.