VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Entisöinti => Aiheen aloitti: naavaparta - Marraskuu 14, 2005, 19:59:11 ip
-
Terve VMPK:n porukat!
Nyt olen sinkittänyt mopopojan reseptillä Montesan osia.
Akselit, jarruvivut, pinnat ja muutakin pikkuosaa. Montesassa on etu -ja takarattaassa kolmenlaisia pinnoja.
Yksi niistä on niin eksoottisen näköinen että vois olla vaikea löytää uusia.
Hienoa jälkeä syntyy, eikä maksa maltaita. Tornion apteekista 100 g pussi sitruunahappoa maksoi 1,85 euroa.
Ostin kolme pussia. Yhden peittaukseen ja kaksi sinkitysaltaisiin.
Virtalähteenä omavalmisteinen säädettävä DC lähde 0-40 V, 0-5A. Anodi Biltemasta jonka jaoin kahteen osaan molemmille puolille allasta.
20 pinnaa kerrallaan sinkkaukseen. Aikaa kuluu n. 6 tuntia. Sen jälkeen uusi nippeli menee vielä vaikeuksitta kierteisiin.
Virtaa asettelin systeemiin 0,2A. Mitä pienempi virta, sitä parempi pinta.
Yksi asia on kuitenkin syytä huomioida!
Jotain kaasua syntyy tuossa sinkitysprosessissa. Ei ehkä ole syytä sitä hengitellä.
Haisee vi**n ja v**paanvälin sekoitukselle.
Kannattaa tuulettaa se tila missä sinkittää. Itse vedin hitsauskaasujen imurin altaan ylle, ja pistin pienet kierrokset päälle.
Lakkas haisemasta.
Sitä en tiedä millainen on korroosionkesto, mutta sekin selvinnee aikanaan.
Veikkaisin kuitenkin että mitä pitempään sinkittää, sitä paremmin kestää.
Tätä prosessia olis tarv**tu ennenkin. Mahtavaa! tämänkin työn voi tehdä itse.
Aina kun on verstaassa voi panna sinkkiprosessin pyörimään.
Kuvassa käsittelemätön ja käsitelty pinna.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Millaista jännitettä käytit hommassa?
-
Jännite oli noin 2 volttia. Liuos johtaa hyvin sähköä ja virta nousee herkästi useisiin ampeereihin.
Paras on sellainen virtalähde jossa myös virta on säädettävissä.
-
Mistä nuo ohjeet löytyisi?
-
Tuolta löytyy, ja siellä on ohjeet myös miten saa kätevästi tehtyä ENGLISH WHEEL.
Noita englantilaisen pyörän ohjeita löytyy kyllä netistä muitakin.
http://www.nic.fi/~puukkop/hd/index.htm
-
Moi. Nyt ei sytytä, mikä on English Wheel ja mitä sillä tehdään?.
T. Jukka
-
;D ^Tehrään pellistä pallo ;D
-
Tässä linkkejä josta homman idea selviää.
Pellin muotoilusta on kyse. Tuolla English Wheelillä voi taitava tekijä tehdä jos minkälaista muotoa. Itse olen muotoillut alumiinipellistä turbon imusarjan.
Motoristeille riittää sellainen pienempi pyörä jonka voi kiinnittää vaikka työpöydän ruuvipenkkiin.
Voi tehdä lokasuojia, tankin poskia ym. joka suuntaan kaarevia pintoja.
http://metalcrafttools.com/videos.html
http://metalcrafttools.com/Benchengwheel.html
http://www.tinmantech.com/html/english-wheel.html
http://www.fournierenterprises.com/
http://www.vansantent.com/sheet_metal_machines/Fournier_english_wheel.htm
http://www.irvansmith.com/catalog2/english_wheels.shtml
http://www.bevenyoung.com.au/prdt399.htm
-
Sillä muotoillaan peltiä esim. lokasuojat, tankinsivut ja kaikkea muuta mukavaa. Peltiä työnnellään edestakasin rullien välissä ja koska se alempi rulla on vähäsen kupera niin pelti alkaa taipumaan! Hyvä vekotin kun osaa käyttää!
http://www.westnet.com/~mfrank/Dunford.html
Seppo
-
Termos
Tuopa vasta oivannäköinen värkki tankin oikomiseen. Oisko valmiiksi pähkäiltynä minkämalliset varret nuille rullille että vois pujottaa tankin sisälle vaikka irrotetun ''kardaanitunnelin'' kautta? Saahan sen tankin tietysti halkikin mutta tulee yksi lisäsauma hitsattavaksi.
T
-
:o Moi. No voi hitto. Enpä ole tuollaiseen törmännyt vaikka pikkuisen olen peltiä väännellyt ja pilannut. Kantit, mankelit ja sikkikoneet olen nähnyt ja mitannut ja kironnut ja naputtanut. Ei noikaan ensikertalaiselle ykköspokaalia anna mutta kyllä pyrin kokeilemaan jossain tai teen itse kokeilukappaleen. ;D
Jukka
-
Meni rakennettavaksi,ensi viikolla sorvin ääreen mars!
L&K.
-
No jopas..eilen juuri työkaverin kanssa ihmeteltiin että voisko English wheelin itse tehdä.
-
Kaikki on tehtävissä, mikä on piirrettävissä!
L&K.
-
6 :) 9
6 9
6 :) 9 . Teeppäs tällainen ikiliikkuja. Naamat ovat ketjupyöriä jotka on uhdistetty toisiinsa ketjulla.
Numerot vastaavat ketjuun kiinnitettyjen painojen suuruutta. Pitäisi toimia. Toivottavasti kuvasta
saa selvää.
Pekka ;D .
-
Selvä homma,liittyy varmaan löyhästi sinkitykseen :)
-
Ensi viikolla pitäisi Caswellin myrkyt tulla. Kerron heti kun ne saan mitä maksoi ja mikä on sinkityksen tulos.
Tilasin sieltä kiiltosinkitysvehkeet sekä myös mustutusaineet. Mustattuja osia vesipyssyssä on ainakin kaasarin klemmarit sekä SRIS- letkujen klipsit. Tilasin pari vuotta sitten samat sinkitysaineet mutta homma meni vähän harjoitellessa. Joitain osia sain sinkittyä ja tulokset olivat todella lupaavia. Laitan kuvia heti kun saan osia sinkittyä ja mustattua. Uudet kaasarien klemmarit maksaisivat yli 70 Euroa ( mustutusaineet muistaakseni jotain 25 Euroa ).
Pekka
-
Jos ne klemmarit on mustattu niinkuin aseen piippu, niin tuttu aseseppäkin voi tehdä
tuon pintakäsittelyn.
L&K.
-
Kiinnostaa kovasti, :) tuo mustaus(kin) jarru satulathan ovat monesti mustattuja,ainakin japseissa. :)
-
Terve Pekka.
Tilasitko vermeet Englannin piirikonttorista vai Amerikasta? Monta kertaa olen noilla Caswellin sivuilla notkunut ja kiinnostunut tuosta kromausprosessista.Ei kai se täysin huuhaata voi olla kun ne niitä kuitenkin työkseen valmistavat ja myyvät. Sellaisen vielä tilaan talven kuluessa, jonkunhan ne oppirahat on maksettava. Ilmoitteletko tilauskäytännöstä, Visa löytyy.
t. Sakari Vesa
-
Terve Sakke!
Tilasin vermeet Englannista. Eivät lähetä jenkeistä tänne Eurooppaan. Ilmoittelen hinnat ja yhteystiedot heti kun saan tavarat.
Pekka
-
Ok
t S.Vesa
-
Kiinnostaa kovasti, :) tuo mustaus(kin) jarru satulathan ovat monesti mustattuja,ainakin japseissa. :)
Tuo Caswellin mustausaine on ilmeisesti mustapassivointiainetta,jonka saa vain sähkösinkityksen päälle.
Olen itse joskus valmistanut mustapassivointiainetta,siihen tulee mm. hopeaoksidia+typpihappoa.
-
Jos ne klemmarit on mustattu niinkuin aseen piippu, niin tuttu aseseppäkin voi tehdä
tuon pintakäsittelyn.
L&K.
Voi kyllä,mutta kyseessä on aivan eri prosessi kuin sähkösinkitys+mustapassivointi.Toinen asia tietysti on,onko sillä mitään merkitystä.
-
Se mustaus mitä aseseppä tekee onnistuu vain teräkseen.
Kappale keitetään liemessä joka on nimeltään keittosinistyssuola, (mustaus),kiehumispiste on n. 138 astetta.
L&K.
-
Tuo aseseppien menetelmä ei kestä kovin hyvin korroosiota, teetin joskus Velocetteen (jossa alunperin mustattuja osia)
Musta nitraus kestää hyvin jota mm Bodycote teki vantaalla ei tee enää (ympäristö normit lopetti) tekeekö joku?
Tuo "Englannin pyörä" kiinnostaa myös näin joskus telkussa kun tollasella väännettiin olisko ollut porchen protopaja.
Suomessa en ole törmännyt pajaan jolla olisi käytössä, onhan joku firma mobilistissa kauppaillut laitteita.
Löytyykö täältä taitajaa? ei taida olla niin helppoo kuin kuvissa näyttää? kertokaa.
-
Kiinnostaa kovasti, :) tuo mustaus(kin) jarru satulathan ovat monesti mustattuja,ainakin japseissa. :)
Tuo Caswellin mustausaine on ilmeisesti mustapassivointiainetta,jonka saa vain sähkösinkityksen päälle.
Olen itse joskus valmistanut mustapassivointiainetta,siihen tulee mm. hopeaoksidia+typpihappoa.
Eikös jarrusatulat ole, ainakin japseissa yleensä alumiinia. Mitenköhän ne on oikeen käsitelty ???
Ovat ne alumiiniseosta,ja useimmiten maalattuja.
-
Meillä on käytössä noita englannin pyöriä täällä Rovaniemellä useampiakin. Aikuiskoulutuskeskuksen autopeltisepille tehdään juuri ylärissaa yhteen niistä. Jos nyt jotakuta kiinnostaa niin voin ensi viikolla pistää piirustuksia ja kuvia tulemaan niin näette minkälaisesta vehkeestä on kyse. Se on muuten omatekoinen. Niinkuin kaikki muutkin paikalliset englannin pyörät. Yksi paikallinen virtuoosi kävi Ruotsissa Repro Steel- firman kurssin ja osaa tehdä laitteellaan ihan minkälaisia muotoja vaan.
terveisn TH
-
Kiinnostaa kovasti, :) tuo mustaus(kin) jarru satulathan ovat monesti mustattuja,ainakin japseissa. :)
Tuo Caswellin mustausaine on ilmeisesti mustapassivointiainetta,jonka saa vain sähkösinkityksen päälle.
Olen itse joskus valmistanut mustapassivointiainetta,siihen tulee mm. hopeaoksidia+typpihappoa.
Eikös jarrusatulat ole, ainakin japseissa yleensä alumiinia. Mitenköhän ne on oikeen käsitelty ???
Ovat ne alumiiniseosta,ja useimmiten maalattuja.
Mutta ei maalattuja z900 kawassa.Yksi kaveri eloksoitti jarrusäiliön ei ollut ihan alkuperäisen näköinen mutta musta se kuitenki oli.
-
Alumiinia ei oikeastaan voi mustapassivoida,se vaatisi ensin päälle sinkin ja siinähän ei ole mitään järkeä.Alumiinin voi eloksoida mustaksi ja alumiiniseoksille on vaikka minkämoista pintakäsittelyjä olemassa.Mitä tulee ysi Kawan jarrusäiliöön,niin sehän on jotain alumiiniseosta,sen voi myös värjätä mitä erilaisimmilla tavoilla.
-
Juu niin se on,kysyin kerran yhdestä paikasta jossa sinkitään ym,sanoivat että on niin eri seos laatuja alumiinissa että etukäteen ei mitään tietoa minkälainen jälki tulee,.Tiedä sitten ???
-
Ei kait,sais sellaisen violetin sävyn niin kuin alunperin. ::)
-
No nyt ne Caswellin sinkitys- ja mustutusaineet tulivat. Maksoivat yhteensä rahteineen 177.64 Puntaa.
www.caswelleurope.co.uk/cadzinc.htm
Gunnar ruotsinmaalta on myös käyttänyt näitä aineita www.medial.com/suzuki/index1.html
Voin laittaa, jos jollain on kiinnostusta, ohjeita miten homma käytännössä tehdään valokuvien kera.
Sinkitysaineet maksoivat 110 Puntaa ja mustutusmömmöt 27.64 Puntaa. Rahti teki 40 Puntaa.
Tilauksen tein sähköpostilla ja luottokorttitiedot laitoin faxilla.
Terveisin Pekka
Lisätty: klikkaa Gunnarin sivuilta "my restoration" ja siitä noin puoliväliin niin löytyy sinkityskuvia.
-
Moni pitää varmaan pöljänä tällaista kotisinkitystä mutta ainakin minulle on tärkeää että olen tehnyt mahdollisimman paljon itse. Eli haluan olla muutakin kuin pyörän kasaaja uusista varaosista.
T. Pekka
-
Kiitos Pekka.
Näin minäkin asian ajattelen. Kaikki minkä voi itse tehdä, se myös tehdään.
Monista osista saa vielä pikkasen parempia kuin ne olivat uusina.
Sinkitys näyttää myös olevan sellainen homma joka kotiverstaassa onnistuu.
Lisäksi tarve sinkittää tulee aika usein ja kamojen rahtaaminen sinkittäjälle, ja sitten niiden odottelu ei ole mukavaa.
Homma keskeytyy ja se ainakin minua jurppii.
Tilaan satsin myös itselle.
Laita vaan kuvia siitä miten homma onnistui käytännössä.
Terv. naavis
-
Kertoisitteko Pekat sähköstä mitään ymmärtämättömälle mikä sopisi virtalähteeksi tai voisiko sen soveltaa esim. akkulaturista tai kännykänlaturista? nimimerkki ''tinat ja kolvit on''.
-
Kun sinkitin Montesan pinnat, huomasin että mitä enemmän laittoi virtaa, sitä parempaa jälkeä syntyi.
Tämä tällä omatekoisella sitruunahappo/suola liuoksella.
Panin kokeeksi myös 0,2A:n virralla ja pitemmällä 2h ajalla. Pinnan laatu ei ollut hyvä.
Parhaan tuloksen sain kun panin kaikki 3A mitä minun virtalähteestä lähti, ja aika oli pinnaa kohden puoli minuuttia.
Miten virta asetellaan noilla paremmilla litkuilla, siitä en tiedä mitää. Pekka Keränen kertoo varmasti kun on saanut prosessin käyntiin.
Minulla on säädettävä tasajännitelähde 0 - 30V ja 0 - 3A. Sekä virta että jännite ovat säädettävissä.
Olen rakentamassa uutta poweria josta lähtee 10A.
Kännykkälaturista ei lähde tarpeeksi virtaa, mutta akku+laturi on varmaan aivan hyvä.
-
Käytin virtalähteenä moottoripyörän akkulaturia johon kytkin sarjaan 10W polttimon. Kerron tarkempia ohjeita kun saan itse sinkittyä.
Terveisin Pekka
-
Perussääntö on:vähän virtaa-paljon aikaa. Tietty täysin olemattomalla virralla ei onnistu. Puoli minuuttia ei riitä alkuunkaan kestävän pinnan saamiseksi.Virta riippuu niin monesta tekijästä kuten kylvyn koostumuksesta,lämpötilasta ym. Tuota sitruunahappoliuosta ei oikestaan voi sinkityskylvyksi kutsua,vaikka sillä sinkkiä pintaan syntyykin,"oikeissa" sinkkikylvyissä on aineita jotka vaikuttavat juuri saostumiseen ja pinnan kirkkauteen.Apteekista näitä saa paljon halvemmalla kuin Caswellilta.
-
Osaatko Ipi sanoa mitä tarvitaan ja mistä aineita saa 10 litran sinkkikylpyyn.
Kiinnostais tehdä sellainen oikea kylpy.
-
Apteekista ainakin ennenmuinoin sai. Tämä ohje oli täällä foorumilla jokin aika sitten,mutta enpä minäkään sitä löytänyt.
Eli 50g ammoniumsulfaattia,80g sinkkisulfaattia,20 g ammoniumkloridia sekoitetaan hyvin yhteen litraan vettä.
En muista aineiden hintoja,mutta tämä kylpy on kyllä tarkoitettu vähän pienemässä mittakaavassa kuin 10 l, ehkä pari,kolme litraa on sopiva.Lämpötila olis hyvä olla n. 20-25 astetta.
-
Kiitos Ipi!
Nyt vaan apteekkiin. Päästään vielä joululomalla sekottelemaan aineita.
Kerron sitten miten kävi.
Jouluterveisin naavis
-
Kerroppa sitten miten onnistui.Galvanotekniikka on pikkasen salatiedettä näillä kotikutoisilla kylvyillä,joskus onnistuu paremmin,joskus vielä paremmin :)
-
Laitetaan nyt vielä perään kupari ja nikkelikylvyn ohjeet: Kuparikylpy: 50g ammoniakki n.25%,50 g kuparisulfaattia sekoitetaan litraan vettä. Nikkeli: 50g nikkeliammoniumsulfaatti,20g nikkelikarbonaatti sekoitetaan litraan vettä.
Tarkemmat käyttävät tislattua tai puhdistettua vettä,mutta tavallinen vesijohtovesikin käy.Huolellisen rasvanpoiston jälkeen kappaleet täytyy hapottaa ennen pintakäsittelyä (hapotus poistaa myös ruostejäämät). Laimea suolahappo käy hyvin,varmaan myös sitruunahappo.
Niklaus kannattaa kiilloittaa hyvin,niin saa tosi nätin pinnan.Jos haluaa tosi kestävän pinnan niin vetää kuparia nikkelin alle reilusti.
-
Jep, Ihan kivaa puuhaa, tuo kotisinkitys, kun arvot on sinne päin, niin onnistuu, joku tekee tosi pieneellä virralla ihan hyvän pinnan, itsellä on 12v. 2A. Pikku osat 10-30s. kpl Mun litkuilla ei suurempaa virtaa voi käyttää, ehkä kemikalit ei ole täysin "puhtaita" koska valmistan nekin itse. Hommasin hopeointia varten aineet, jos vaikka saisi umpioon uuden pinnan.
-
Nikkeli: 50g nikkeliammoniumsulfaatti,20g nikkelikarbonaatti sekoitetaan litraan vettä.
.............
Niklaus kannattaa kiilloittaa hyvin,niin saa tosi nätin pinnan.Jos haluaa tosi kestävän pinnan niin vetää kuparia nikkelin alle reilusti.
Kiitos Ipi vinkeistä, osaatko kertoa vielä tästä nikkeli / kupari kylvystä:
- onko ko. aineet kovin myrkyllisiä tai erittyykö ko. prosessissa epäterveitä aineita (uskaltaako käsitellä omakotitalon kellarissa...)
- saako näitä apteekista ilman reseptiä
- voiko tehdä isompia satseja suoraan "skaalaamalla" (osot / pitkät osat)
- mimmosta sähköä
- voiko nikkelin laittaa suoraan teräkselle (mun mielestä näin on BSAn orkkis pulteissa yms. pikkusälässä)
-lopetteleva puistokemisti-
-
Nikkelin voi laittaa suoraan kiillotetun teräksen pintaan. Täytyy vaan muistaa että pinnoitettava esine on ensin käsiteltävä niin että nikkeli myös pysyy kiinni. Toiset käyttävät sähköpesua ja osien hapotusta ennen elektrolyysikäsittelyä. Itse poistan pintajännityksen kratsaamalla esineen koneellisesti pehmeän messinkiharjan ja veden avulla. Silloin pinnoite tarttuu tasaisesti ja pinnasta tulee kestävä. Nikkelikylpyjä saa valmiina liuoksina esim. Sar- Machinelta Eurasta tai Sar- Tradingiltä Helsingistä.
Nikkelin ja kuparin käsittely ei ole yhtä vaarallista kuin syanidipohjaisten kultaus- ja hopeointiliuosten käsittely. Tietysti suojavälineiden käyttö on kaikkia em. kylpyjä käsiteltäessä itsestäänselvyys.
-
Eipä näistä ihmeempiä myrkkyjä synny,jonkinmoinen tuuletus tietty on asiallista. Syanidi ei sinänänsä ole sen vaarallisempaa kuin muutkaan myrkyt kunhan katsoo ettei sitä mene suuhun esim käsien kautta. Periaattessa nikkelin pohjalle kannattaa aina laittaa kupari,pakko ei kuitenkaan ole,kysymys on lähinnä säänkestosta. Oikein viitseliäät vetävät paksun kuparin ja kiilloittavat sen ennen niklausta.Tuo hapotus on sikäli järkevä toimenpide että se poistaa metallin pinnalta epäpuhtauksia joita ei saa muuten pois,kyllä se pinta muutenkin tarttuu ja saattaa jopa pysyäkkin.Aineita pitäisi saada ilman reseptiä apteekista.Virta selviää kokeilemalla,mutta esim.6 voltin akkulaturi käy. Kannattaa laittaa katodiin (eli - napaan) esim. noin 10a vastus.Korostaisin vielä käsittelyaikoja: muutaman kymmenen sekunnin kylvetyksellä ei mitään kunnollista pintaa synny.
(voi näyttää kohtalaiselta,mutta ruostuu kun kuuleekin sateesta).Näillä ohjeilla tehty niklaus on harmahtava ja se pitää kiilloittaa,näin tehtiin joskus 40- luvulla kun kiiltonikkelikylpyjä ei vielä ollut.
-
Muistaako kukaan mistä löytyisi linkki sähkösinkityshommiin. Sain kerran joltakulta linkin muistaakseni Harleydavitson harrastajien sivustolle jossa oli hyvin selitetty homma mutta olen hukannut linkin?
-
http://www.nic.fi/~puukkop/hd/index.htm
T
-
Terve vaan sinkittäjät.
Päivitin tuon mopopojan linkin tuonne edellisiin kommentteihini. Oli osoite muuttunut.
Älä hätäile itäpyöräilijä, sillä kohta kokeillaan parempia sekoituksia. Tuo mopopojan sitruunahappo/suola kylpy ei ole varmaan paras mahdollinen. Sinkkiä pintaan syntyy, mutta pinta ei ole paras mahdollinen. Pieniä virtoja ei voi käyttää. Tulee epätasainen pinta.
Olen tilannut apteekkiin parempia aineita. Toivottavasti pääsen vielä ennen joulua niitä sekoittelemaan.
Palaan asiaan ja kerron kokemuksia kun olen prosessia kokeillut.
Jouluterveisin naavis
-
Kokeilin viimekesänä tuota ammoniumsulfaatti, sinkkisulfaatti, ammoniumkloridi kylpyä ja kyllä sen kanssa sinkkiä sai pintaan. En kyllä erikoisemmin kiillotellut kun kokeilukappaleena oli Puchin jalkatapit, joihin 'pohjamaaliksi' laitin sinkkiä Bilteman möykystä.
Pohjat tekemällä ja maltillisella virralla ynnä kiillotellen voipi tulla oikeinkin hyviä pintoja. Pitääkin pikapuoliin alkaa Puchin pinnat laittamaan.
Kysynpä tässä samalla että eikös olekin ollut Puchin pinnat sinkittyjä sillon -52? Vaiko eikö?
T
-
suuret kiitokset vaivannäöstänne linkin suhteen jota kaipasin. Odotan lisätietoa Pekalta mielenkiinnolla. Meitä on työporukassa useita retrohenkisiä entisöijiä ja tarvetta saada pieniä osia itse sinkiten. Hyvää joulun alusta kaikille lukijoille :D
-
Täällä puhutaan sinkistä kuparista ja nikkelistä. Mitenkäs kromi? Onko siihen aineet saatavissa apteekista? Entäpä muut neuvot? Jotenkin on semmonen kutina, että siinä puhutaan sitten jo korkeampi arvoisista ioneista ja jonkin asteisista vaaramomenteistakin mutta kaipa kromauskin on ihmisen tehtävää homma...ainakin, jos "viherpipertäjät" unohdetaan.
-
Täällä puhutaan sinkistä kuparista ja nikkelistä. Mitenkäs kromi? Onko siihen aineet saatavissa apteekista? Entäpä muut neuvot? Jotenkin on semmonen kutina, että siinä puhutaan sitten jo korkeampi arvoisista ioneista ja jonkin asteisista vaaramomenteistakin mutta kaipa kromauskin on ihmisen tehtävää homma...ainakin, jos "viherpipertäjät" unohdetaan.
Kromaus on lastenleikkiä muuhun galvanotekniikkaan verratuna,tosin kromin alle pitää saada ensin nikkeli ja mielellään myös kupari.
Eli ei kovin helppo prosessi,ja vaatii taitoa.Eikä ne ionit mitään myrkkyä ole,mutta se kuusiarvoinen kromi on syöpää aiheuttava aine pahimmasta päästä. Urbaanilegenda kertoo vanhoista kromaajista joilla ei ole nenän välirustoja enää olemassa :o (kromaushöyryt ovat tehneet tehtävänsä)
-
Sinkitys- ja mustutusaineet tulivat Caswellilta ja tänään pääsin kokeilemaan niitä. Sinkitysaineet ovat tuttuja koska tilasin ne muutama vuosi sitten. Homma meni vähän harjoitellessa mutta nyt se onnistuu. Mustattuja osia ei vesipyssyssä ole paljon mutta ainakin kaasareissa 12 kpl klemmareita. Ne olivat ruosteisia eikä maalaaminen mielestäni olisi ollut oikea tapa kunnostaa niitä. Uudet klemmarit olisivat maksaneet tuplasti mustutusaineiden verran. Mustutus onnistui hyvin ja laitan kuvia kunhan saan myös osia sinkittyä.
Hyvää uutta vuotta kaikille toivottelee Keräsen Pekka
-
Sinkki on suhtkoht helppo mustata ilman kalliita valmiita liemiäkin.Nyt ei tähän hätään muistu reseptit mieleen (dementian ensioireet :)) Mutta jos jotain kiinnostaa voin kaivella muistia/muistiinpanoja.Sen verran tulee mieleen että typpihappoa ja hopeaoksidia siinä tarvitaan,on olemassa myös ympäristöystävillisempiä konsteja sinkin mustaukseen,mutta niitäkään en muista ??? Jos sinkki mustataan valmiilla kemikaaleilla suosittelen harjoittelemista mustausajan kanssa,sekä jälkikuivauksen kanssa. Mustauksen jälkeinen kuivatus lämmöllä vaikuttaa jonkun verran valmiseen pintaan. (Siis lähinnä väriin)
-
Tein sinkitys nesteseoksen 5%sitruunahaposta ja ruokasuolaa liotin seokseen 10% virtana käytin5V ja 1A ja kokeilin myös 5A virtana pinnasta tuli karkea mutta messinkiharjauksen jälkeen kiiltävä.Teollisesti sinkityt vastaavat miltei kromia kiiloltaan ilman kiilotustakin ja värisävy on vähän erillainen kuin kellertävään johtuva.Mistähän ero johtuu ja käytetäänkö sinkityksen jälkeen hetkeksi esim keltapassivoinnissa sävyn saamiseksi. Onko sinkitys nesteen koostumuksella merkitystä asiaan?
-
Sinkkikylvyn koostumus vaikuttaa kiilton tosi paljon,nykyään puhutaankin kiiltosinkkikylvyistä.Sinkityn kappaleen voi käsitellä laimealla typpihappoliuoksella sinkityksen jälkeen,se parantaa yleensä vähän väriä ja kiiltoa,tietty jos sitä kiiltoa ei ole pitää ensin kiillottaa. Lähtökohta on kylläkin ettei tuommoisilla suolakylvyillä mitään kaunista pintaa yleensä saa,soveltuu paremmin maalin alle ruostesuojaksi.
-
Millä kiillotatte sinkki, kupari yms. pintoja?
Miten onnistuu kromin poisto sähköllä ihan kotikonstein?
-
Tämä krominpoisto putkahtaa näköjään täällä esiin vähintään kerran kuukaudessa :)
Kerrataan nyt vielä että ongelmana ei ole kromi vaan alla oleva niklaus,kromi lähtee pinnasta jo melko laimealla hapolla.
Nikkelinkin saa kotioloissa pois,en kuitenkaan suosittele kokeilemaan koska pelkkien kemikaalien hommaaminen saattaa olla monelle mahdotonta,lisäksi nämä ovat melko myrkyllisiä prosesseja ja niistä tulee monennäköistä höyryä yms.
Jos jotakuta nyt oikein kovin kiinnostaa,tässä pari ohjetta: Kemiallinen kylpy:Nitroaromaattinen yhdiste,esim.nitrobentseeni n. 60g/l NACN eli natriumsyanidi n. 125g/l NAOH eli natriumhydroksidin.10g/l lämpötila n.70 astetta.Galvaaninen poisto,jossa siis käsiteltävä osa toimii anodina: Rikkihappo 1 tilavuusosaa,vesi 1tilavuusosa,glyseroli 3tilavuus%,magnesiumsulfaatti 30 g/l,tributyyliamiini 0,5 tilavuus% jännite n.4-6v Kylvyn lämpötila n. huoneenlämpö.
Katodina voi käyttää lyijylevyä.
-
Saako typpihappoa apteekista ja minkävahvuisena pitäisi käyttää? ajoin pinnasrjasta sinkit pois ja takaperin tehden ja aion hommata paremmat nesteet.
-
En osaa sanoa saako typpihappoa apteekista,kyseessä on kuitenkin erittäin laimea kylpy,typpihappoa tulee n.3-5ml/l.
Tähän kylpyyn kasto on hyvä tehdä myös ennen juuri sinkityn osan kromatointia (passivointia).On myös huomioitava ettei sinkittyjä esineitä sormeilla ennen kuin ne on käsitelty tässä kylvyssä. Toimenpiteen prosessinimike on dekapointi.
-
Ajattelin kokeilla kotisinkitystä minäkin.
Soittelin Oulun apteekkeihin ja kyselin ammoniumsulfaattia ja sinkkisulfaattia. Ei tunnu löytyvän. Näyttää siltä että kilotavaraa ei juuri apteekeista enää saa. Mistähän noita kannattaisi kysellä? Muutama apteekki paikka ois vielä soittamatta mutta alkaa jo tuntua toivottomalta...
Vesku
-
Näitä voi olla vähän hankala hankkia pienissä erissä ellei sitten 50kg lasketa pieneksi eräksi :)
-
tuolta vois varmaan kysyä -> www.algol.fi
-
Koitin hakea yliopiston apteekista typpihappoa mutta ei tuntunut ainakaan netin kautta löytyvän haulla.
-
tuolta vois varmaan kysyä -> www.algol.fi
Hyvä paikka,jos haluaa ostaa yli 50kg :) En tosin tiedä myyvätkö pienemmissä erissä,mutta epäilen.
-
Terveiset Vesku H:lle.
Tornion apteekki toimitti mukisematta minulle sinkkisulfaattia
ja ammoniumsulfaattia.
Näyttää apteekeissa olevan eroa.
-
Kiitti vinkistä Pekka.
Onko Torniossa usempia apoteekkeja vai onko kyseessä Satamakadulla oleva ?
Soittelin Oulun kaikki ja muutaman lähikunnan apteekit läpi ja kaikki myi ei oota.
Vesku
-
Joo, se satamakadulla oleva apteekki. Ei heilläkään aineita hyllyssä ollut, mutta tilasivat viikon toimitusajalla.
Apteekeissa on näköjään eroa.
-
Öö siis noista sekotussuhteista sen verran että jos nyt vaikka haluaisin sinkitä mopopojan ohjeitten mukaan 10l bensatankin, niin tulisiko sinne sitten noin 500g sitruunahappoa (5%) ja noin 1000g suolaa (10%) ?
Ja jos haluaisin sen tankin ensin puhdistaa ruosteesta niin sitruunahappoa pitäs laittaa 2kg ?
-
Ei löytynyt Tornion apteekistakaan apua. Taisivat myydä Naavis sulle niin persnetolla etteivät enää halua aineita tilata ?
Noh, täältä lupasivat kuitenkin toimittaa http://www.cheminent.fi/
Osaisko joku vielä kertoa mitä sinkkisulfaattia näistä kannattaisi tilata ? Mulle ei sano nuo mono- ja heptahydraatit mitään.
CI0205 Zinc sulfate monohydrate, synthesis grade
- 1 kpl [1 x 1 kg] Muovipullo 17,05 e 17,05
e
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
-
CI0206 Zinc sulfate heptahydrate, extra pure, Ph Eur, USP, BP, FCC
- 1 kpl [1 x 500 g] Muovipullo 10,83 e 10,83
e
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
-
CI0207 Zinc sulfate heptahydrate, reagent grade, ACS, ISO
- 1 kpl [1 x 500 g] Muovipullo 11,87 e 11,87
e
Vesku
-
Odottele Vesku sen verran että pääsen kotiin, Pistän kuvat tänä iltana minun pulloista.
Siis niistä jotka tornion apteekki mulle tilasi.
-
Mites muuten noiden happojen ja myrkkyjen säilytys ja hävitys? Ainakaan tavallinen ongelmajäteasema joka ottaa vastaan akkuja ja moottoröljyjä ei noita taida kelpuutaa sekaan. Ei niitä voi oikein haudata naapurin kuusiaidan kupeeseen... Kauanko säilyvät lasipullossa kunnossa, haihtuuko jotain, sakkautuuko jne? Mitä ootta tehneet?
-
Tuossa minun putelit.
Ammoniumsulfaattipullossa on annettu myös kaava (NH4)2 SO4.
Mikä on vikana jos ei sulle Vesku tavaraa toimiteta, käsittämätöntä??
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Thanks Naavis,
Taidan käydä vielä lähiapteekissa näyttämässä tuota kuvaa. Jos vaikka saisivat vihiä minkä tukkurin purkkeja nuo ovat .
Vesku
-
english wheel on helpoin tehdä käyttäen vain "valmiita" komponetteja kuten pallopintaista kuulalaakeria ja tavallista kuulalaakeria. Säätösysteemin on helpoin tehdä Traktorin nivelaksilaputkesta ja kierretangosta, eikä maksa paljon. mun EW tuli maksamaan alle 100 €.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Miten paksu pelti sillä alkaa taipumaan?
Seppo
-
english wheel on helpoin tehdä käyttäen vain "valmiita" komponetteja kuten pallopintaista kuulalaakeria ja tavallista kuulalaakeria. Säätösysteemin on helpoin tehdä Traktorin nivelaksilaputkesta ja kierretangosta, eikä maksa paljon. mun EW tuli maksamaan alle 100 €.
Liittyy sinkitykseen miten???
-
Ehkä osat sinkitään työstön jälkeen.
Kunhan pelleilin.
Sinkityksestä aika kaukana. odottelen jonkun vastausta Tapio Öling kysymykseen kun en ole niitä prosentteja ja muita sen tarkemmin seuraillut tiedän vaan että sitruunahappoa voisi käyttää tankin puhdistukseen ja vielä suolan kanssa sinkitykseen mutta määristä ei minullakaan ole tietoa ja Tapio esitti minunkin järkeen käypäsen kysymyksen verraten tankin suuruuteen.
Seppo
-
Tuolta Cheminentiltä näyttää olevan saatavissa myös syanidia,todella hyvä "vitamiini" sinkitykseen yms. Syanidipohjaiset sinkkikylvyt ovat harrastekäytössä tosi hyviä ja helppokäyttöisiä,jos joku tarvitsee reseptejä niin ne on mulla keskusmuistissa eli omassa päässä :)Syanidilla saattaa olla muutakin käyttöä (anoppi,hankalat naapurit,v#####mainen pomo,yms. yms.) :D :D
-
Nikkelistä vielä sen verran että se on allergiaa aiheuttava aine,ja lisäksi höyryinä yms. aiheuttaa syöpävaaran.
Hyvä ilmastointi,kumikäsineet yms. ovat todella tarpeellisia.
-
Mainittakoon vielä että Cheminentiltä toimittavat yksityisasiakkaille aineita vain oman harkintansa mukaan eli syanidia tuolta tuskin saa ?
Vesku
-
Miten paksu pelti sillä alkaa taipumaan?
Seppo
1 mm kylmävalssattu teräs menee hyvin ja alumiini voi olla vahvempaakin
-
Pekan kuvan avulla sain lähiapteekin tytöt vakuutettua, että hakemiani aineita saa tilaamalla, ja alkoihan niitä sitten löytymään jonkun välikäden kautta.
Nyt vaan odotellaa että purkit saapuvat Ouluun.
Kiitti vielä kerran naavis!
Vesku
-
No entäs jos haluan poistaa ruostetta tankista mopopojan ohjeitten mukaan ennen sinkitystä?
20% sitruunahappoa 15l tankkiin. Onko se 20% = 3kg sitrruunahappoa ? Aikamoinen määrä
Ja sitten vielä sinkitykseen sitruunahappoa.
Mulla olis noita tankkeja kaks kappaletta
Laskenko nyt oikein vai ostanko turhaan 7.5kg sitruunahappoa ja kolme kiloa suolaa?
-
En ole nähnyt noita mopopojan ohjeita,mutta määrät tuntuu hurjilta.Itse olen käyttänyt fosforihappoa ruosteenirroitukseen,ainakin rautakaupasta saa valmiita litkuja Hg tuotemerkllä.
-
Löytyskö keltään vastausta tohon Tapion kysymykseen. Olen itse joskus kuullut että sekotettas noin 20-30g / litra, mutta käyttötarkoitus sille liemelle on unohtunut.
Seppo
-
Tuolla se on ekasivulla Pekka Puoskarin antama linkki mopopojan sivuille ja sieltä vinkit osio ja ruosteenpoisto.
Siellä sanotaan jotta sitruunahappoa 40g/litra. Nopeuttaa prosessia kun pitää liemen lämpimänä vaikka auton sisätilalämmittimellä ( jos malttaa autosta sen ottaa pois näin kylmällä) puhaltamalla tankkia.
-
Niin siinnä käy kun hosuen lukee, niin keskityin itse työvaiheeseen että meni ohi silmien se tärkeä rivi.
Seppo
-
Jaahas
No mitähän tuo 40g/litra on nyt sitte niinku prosentteina?
-
Jaahas
No mitähän tuo 40g/litra on nyt sitte niinku prosentteina?
Eiköhän tuo ole melko jämptisti 4%
-
Kiitos selvennyksestä.
Mopopoikahan kertoo yhdessä jutussa poistaneensa ruostetta 20% liuoksella ja sehän tekee 3kg sitruunahappoa 15l tankkiin.
Mutta jos käyttää 4% liuosta niin samaan tankkiin menis vaan 600g sitruunahappoa.
Jos siis on pahasti ruostunut tankki niinku tos mun Honda 450 on niin joutuuko sinne nyt sitten lapioimaan 3kg sitruunahappoa?
-
Tuota,tuota.. nyt ei ole kyseessä tankin tilavuus,vaan liuoksen väkevyys.
-
Tuota,tuota.. nyt ei ole kyseessä tankin tilavuus,vaan liuoksen väkevyys.
Aivan.
Eli 15 litraa vettä, 600g sitruunahappoa = 4% liuos
15 litraa vettä, 3kg sitruunahappoa = 20% liuos
-
Virtalähteestä kysymys.
Onko jännitteellä suurtakaan merkitystä pinnan laatuun, esim. 24v virtalähteellä sinkityksestä kokemuksia.
Ja Onko tuo ammoniumsulffaatti miten ratkaiseva aines osa litkussa, kun saatavuudessa tuntuu meiläpäin olevan hankaluutta, voiko korvata / jättää pois?
-Ari-
-
Ei se jännite kovin kriittinen ole,virrantiheys enemmänkin,sen näkee kyllä jos sinkittävä osa "kiehuu" kylvyssä liikaa.
Noista kylvyn aineosista poikkeaminen ei ole suositeltavaa.Kotikäytössä vois ajatella jotain ammoniumkloridikylpyä tai kaliumkloridi/boorihappokylpyä, näiden kylpyjen valmistus on hankalampaa ja vaativat toimiakseen kirkasteita ja aineosat ovat luullakseni yhtä hankalia hankkia.
-
Anteeksi yksinkertaisuuteni, mutta mitä Ipi tarkoitat virran tiheydellä?
-
Jep ajatuksena onkin tehdä tuo ammoniumkloridi kylpy, minulla on jo tuo kloridi ja sinkkisuffaatti hyllyssä, mutta ilmeisesti apteekkarin tukkurilla on vaikeuksia toimittaa tuota ammoniumsuffaattia, ei löytynyt YO-apteekistakaan.
Kerrotko vielä tarviiko pinnoitettava kappale peittauksen lasikuula käsittelynkin jälkeen?
Ja käykö sitruunahappo tähän tarkoitukseen.
Ja jos sattuu olemaan kiillotuksen tarvetta, mikä olisi sopivin keino.
Kiitos jo näin etukäteen.
-Ari-
-
Anteeksi yksinkertaisuuteni, mutta mitä Ipi tarkoitat virran tiheydellä?
Katodinen virrantiheys olis hyvä olla n.3-5 amp/neliödesimetri,jos menee yli,tapahtuu palamista ja jauhoutumista eikä pinta kiillä,(jos se nyt näillä kylvyillä muutenkaan kiiltää) Siis pitäis tietää suunniilleen pinnoitettavan kappaleen pinta ala.Ei tämä virrantiheys niin kauhean kriittinen ole,sen tosiaankin huomaa siitä jos kappale kiehuu liikaa kylvyssä,pientä kuplimista saa tietty olla.Näihin virrantiheyksiin ja syntyvän pinnan laatuun vaikuttaa niin moni asia,että ne selvii näissä tapauksissa vain kokeilemalla. Sen lisäksi pitäis olla mittari,mistä näkee virran määrän.Olen joskus sinkinnyt pienitehoisella akkulaturilla ja se menettelee näissä hommissa.
-
Jep ajatuksena onkin tehdä tuo ammoniumkloridi kylpy, minulla on jo tuo kloridi ja sinkkisuffaatti hyllyssä, mutta ilmeisesti apteekkarin tukkurilla on vaikeuksia toimittaa tuota ammoniumsuffaattia, ei löytynyt YO-apteekistakaan.
Kerrotko vielä tarviiko pinnoitettava kappale peittauksen lasikuula käsittelynkin jälkeen?
Ja käykö sitruunahappo tähän tarkoitukseen.
Ja jos sattuu olemaan kiillotuksen tarvetta, mikä olisi sopivin keino.
Kiitos jo näin etukäteen.
-Ari-
Kyllä se kappale hyvä olis peitata puhalluksen jälkeen,sitruunahappokin siihen käy,tärkeää on ainakin se,että kappalessa ei ole rasvaa,sormenjälkiä yms.kun se laitetaan sinkkikylpyyn.Kiilloittaa voi messinkiharjalla,kangaslaikalla tai millä ikinä keksiikin,tämän jälkeen osa pitäis passivoida,muuten se hapettuu ja menettää kiiltonsa nopeasti ulkoilmassa.Autovahasta on hiukan apua hapettumisen ehkäisyssä.
-
Aion kokeilla sinkitystä kotikonstein edellisten ohjeiden perusteella.Minua kiinnostaa edellisten lisäksi keltapassivointi.Onko keltapassivointi kiiltosinkitys ja sen jälkeen vielä jokin käsittely keltaisen värin saamiseksi kappaleen pintaan.Aion myös kokeilla niklausta.Minulla on parast aikaa Honda n360:sen osia kromattavana mutta silti pintakäsittelyhommat kiinnostavat .Kun olen lueskellut sinkityksestä ym. koskevaa keskustelua monet ovat luvanneet lähettää kuvia ja kokemuksia kokeiluistaan mutta eipä ole kuvia näkynyt eikä kommentteja onnistumisista tai epäonnistumisista,lähetelpääpä kuvia ja kokemuksia kemistintaidoistanne.
-
Keltapassivointi on sähkösinkityksen päälle tuleva keltakromatointi.Toimenpide on yksinkertainen ja helppo,kotisinkitsijän ongelmana on keltapassivointiliuoksen saanti.Tähän ei ole olemassa mitään halpaa ja yksinkertaista keinoa kotikäyttöön.Jos on todellista tarvetta,voi ottaa yhteyttä yksityisviestillä,niin koitan auttaa asiassa.Myös niklauksesta voi kysellä vinkkejä (ihan julkisestikin).
-
Hienoa,että saa ohjeita ja vielä näin helposti ja nopeasti.Aion alkuviikosta poiketa apoteekissa ja kysäistä hankkisivatko he minulle kemikaaleja.Ennen niklaukseen ryhtymistä kysäisisin seuraavaa:Käytetäänkö kuparoinnissa anodina kuparipalaa ja jos niin minkähänlainen olisi paras ja kuinka suurta virtaa ja jännitettä ko. hommassa käytetään vai ovatko samaa luokkaa kuin sinkityksessä?Edellinen siksi,että minulla on virtalähde 0-6A,0-17V jos se on kunnossa kun en ole vuosiin tarvinnut ja ollut muistaakseni viimeksi lainassa.
-
Anodiksi käy kuparilevy tms. sen olisi syytä olla todella puhdasta kuparia.Virran määrään on hiukan hankala antaa arvoja koska siihen vaikuttaa niin moni asia mm.kylvyn koostumus ym.Parhaiten asia selviää kokeilemalla,mielummin vähän virtaa ja paljon aikaa kuin päin vastoin.Kuparointi ei myöskään ole välttämätön nikkelin alla.
-
Tuommoista jälkeä syntyy kun käytössä on 12V 3A n.5min.
Litkun kaikki kemikaalit olen valmistanut itse.
Anodin valmistin sulattamalla -70 luvun escortin tuplakaasarin ja valamalla sen muottiin jonka virkaa toimitti valurautainen räiskälepannu (ei ainakaan vielä ole huomannu mitään, hih ja huh)
Etupumput ennen ja jälkeen
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Anodin pitäis olla kyllä erittäin puhdasta sinkkiä,mistä olet tuommoisen anodin keksinyt :) Virtamäärä ja aika ovat myös aivan liian pienet,jälkeä voi kyllä syntyä mutta säänkestoa ei synny tuolla pinnoitteella.
-
Mjoo, kuten jo vanhan foorumin aikaan totesin, niin sinkitys prosessilla on toimintaperiaate: virtalähde, anodi ja kylpy, siintä eteenpäin täytyy saada nämä kolme toimimaan balansissa, kaikki vaikuttaa kaikkeen :-\
Jos kertoisin mitä kylpy sisältää, niin naurut saisin. :P Mutta se toimii.
Aloittelin näitä sinkitys kokeiluja tuohon Husseen jonka kuvan laitoin tuonne entisöintipalstalle.
Myös traktorissa on itse tehtyjä ja sinkittyjä osia joissa ei havaittavaa korroosiota, (3 vuotta ulkona)
-
Hyvältä näyttää nuo KIMMORIn osat. Minä olen sinkittänyt niillä sinkkisulfaatti-ammoniumkloridi liuoksilla ja olen saanut mielestäni hyvää jälkeä aikaan. Anodit on Biltemasta ostettuja veneenpohjaan tarkoitettuja sinkkilätkiä.
Onko se tarpeeksi puhdasta, en tiedä. Parempiakaan en ole keksinyt.
Virtalähteenä minulla on stabiloitu poweri 0 - 40V ja 0 -10A. Sekä virta että jännite ovat säädettävissä. Jostakin syystä olen saanut parempaa jälkeä suuremmilla virroilla. Anodeja minulla on kylvyssä paljon, ja olen havainnut että jos niitä on liian vähän, on tulos epätasainen. Eli lähellä anodia olevat osat saavat enemmän pintaa.
Katselin ihaillen tuota KIMMORin Hussea. Sinkititkö myös nippelit?
Minun Montesassa on nippelit olleet niklatut. Hyviä uusia en ole vielä löytänyt.
Oikean kokoisia kierteen osalta kyllä löytyy, mutta ovat kaikki liian pieniä originaaliin vanteen reikään.
Nyt baanalle. Hyvää kesää kaikille!
Jo joutui armas aika!
-
Sinänsä anodina voi olla vaikka rautalevy,mutta silloin kylpyyn ei muodostu uutta sinkkiä ja kylpy "köyhtyy".
-
Kappaleiden pinta-ala on syytä ottaa huomioon: pinnoitettavan kappaleen pinta-ala suhteessa anodien pinta-alaan, ja se millaisista virtamääristä on kysymys neliösenttiä kohden jotta sinkitys tapahtuu parhaimmalla tavalla. Liemeen pitäisi saada syntymään myös virtaus (hämmentäen tai jotenkin muuten) jotta pinnoitus levittyy tasaisesti tai pinnoitettavia kappaleita liikutellaan/pyöritellään, anodit molemmin puolin pinnoitettavaa kappaletta.
Minulla on kokemusta vain hopeoinista ja kaultauksesta, samat seikat sopii huomioida sinkityksessäkin jos hyvää jälkeä halutaan.
-
Galvaanisten kylpyjen anodeilla on lähinnä kolme tehtävää:1: Antaa tarpeellinen sähkökosketus liuokseen.2:Aikaansaada kappaleiden pinnoitukselle sopiva virranjakautuma.3: Korvata katodilla purkautuvat metalli-ionit.Anodit olis tosiaan hyvä olla altaan molemmilla reunoilla,eli katodin molemmilla puolilla,silloin saadaan tasaisempi virranjakautuma.Myös kylvyn koostumus vaikuttaa moneen asiaan,kuten anodien liuikenemiseen ym.Galvaanisen kylvyn voi saada aikaan vaikka erilaisia suoloja ja mummon mustaviinimarjamehua käyttäen :) Kappaleiden tai kylvyn liikutus on myös tärkeää,ettei osat pala tai synny jauhemaista pinnoitusta.
Anodeina voi käyttää myös tavallista metallilevyä,silloin vain pitää lisätä kylvystä häviävät metallit metallisuoloina (esim. sinkkisulfaatti).
-
Ipi, onks tää tuttu aine? Tuli hommattua silloin kun kukaan ei vielä ollu kiinnostunut mihin sitä käytän tai mihin se loppusijoitetaan :P
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
On tuttu aine, käytetään nikkelikylvyn perusaineosana. Tarvitsetko kylpyohjeen? Tätä vois kokeilla myös sinkki-nikkelikylpyyn joka antaa noin 5 kertaa paremman korroosiosuojan.
-
Olen aikoinaan kirjottanut ohjeen muistiin nyt en vaan muista missä se on ;D
-
Tässä pari nikkelikylpyohjetta: Sulfaattikylpy:nikkelisulfaatti 260 g/l boorihappo 35g/l lämpötila n.35 c. Kloridipitoinen kylpy: nikkeelisulfaatti 310 g/l ,nikkelikloridi 50g/l boorihappo 40g/l,lämpötila 40-70 c.Kylpyä pitää liikuttaa ilmapuhalluksella tms. Virrantiheys 1-10A/neliödesimetri (siis pinnoitettavaa tavaraa).
Olis mielenkiintoista kokeilla seuraavaa sinkki-nikkelikylpyä: Sinkkisulfaatti 55g/l,nikkelisulfaatti 14-22g/l,ammoniumkloridi 250g/l,boorihappo 20g/l.Pitäis tulla kestävä ja hyvä pinta. On todennäköisesti hieman enemmän keltaiseen vivahtava kuin pelkkä sinkki,joten sopis varmaan antiikkipyöriin hienosti.Näistä ei ennen osaa sanoa kun on kokeillut.
-
Kumpi anodi? Nikkeli anodia on sitte vaikee löytää, kokeilin aikoinaa anodina Englantilaista vanhaa kolikkoa joka rahakirjan mukaan olisi ollut nikkeliä mutta ei oikee pelittänyt.
Ookko kokeillu lisätä alumiinisulfaattia sinkki kylpyyn? ::)
(Taas yksi, jonka toimivuuden "kirjanoppineet" kieltää) :P
Tulee sitte vaaleampi pinta, mutta kylvyn seos-suhteet joutuu hakee uudelleen.
Se aikaisemmin mainittu "eskon"kaasari on painevalettua sinkkiä, sisältäen tosin pikkasen muitakin metalleja,
halusin vaan kokeilla kuinka omavarainen prosessin suhteen olen , tietenkin sen sähkönkin saisi pihalla pyörivästä
savonius roottorista johon vois kytkeä sen volkkarin DC- laturin, releen ja akun, mutta... ;D
-
Sain tänään apteekista kemikaaleja,ajattelin ensin kokeilla sinkitystä.Eihän se virtalähde kunnossa ollut mutta ennenkuin saan uuden valmiiksi,voinko käyttää 12V:n ja n. 4-5:n amppeerin akkulaturia kun osan pinta-ala on n. 2-3 neliödesimetriä/kpl.Anodeina ajattelin käyttää esim. neljää Bilteman veneensinkkiä.Olikos se liuos nyt seuraavanlainen: 50 g Ammoniumsulfaattia,80g Sinkkisulfaattia ja 20g Ammoniumkloridia sekoitetaan yhteen litraan vettä ja johon lisätään vielä 2-3 litraa vettä vai olenko ymmärtänyt oikein.Osista olen poistanut ruosteen sitruunahappuliuoksella (n. 20 %:sella),pitäisikö osat ennen sinkitystä "kylvettää" vielä vaikka laimeassa suolahappoliuoksessa vai jokin muu toimenpide?Osat ovat suht tummia sitruunahappokylvyn läljitä mutta ruosteettomia.Entäs sitten se aika ja pitääkö kappaletta liikutella prosessin aikana?
-
Se musta pinta niistä osista pitää saada pois, esim. teräsharjalla ja miedolla saippualla. (lähtee kyllä) samoin saippua jäämät, esim kastamalla mietoon Rikkihappoon, virta riippuu anodin etäisyydestä katodiin, huomaat kokeillessa, kevyt liikuttelu tai puhtaalla esim. maalipensselillä kappaletta kevyesti "sutimalla" että mahdolliset kaasukuplat irtoavat.
Kylvystä en sano mittään koska omani on varmasti uniikki seos.
Ipi ehkä kertoo loput
-
Sain tänään apteekista kemikaaleja,ajattelin ensin kokeilla sinkitystä.Eihän se virtalähde kunnossa ollut mutta ennenkuin saan uuden valmiiksi,voinko käyttää 12V:n ja n. 4-5:n amppeerin akkulaturia kun osan pinta-ala on n. 2-3 neliödesimetriä/kpl.Anodeina ajattelin käyttää esim. neljää Bilteman veneensinkkiä.Olikos se liuos nyt seuraavanlainen: 50 g Ammoniumsulfaattia,80g Sinkkisulfaattia ja 20g Ammoniumkloridia sekoitetaan yhteen litraan vettä ja johon lisätään vielä 2-3 litraa vettä vai olenko ymmärtänyt oikein.Osista olen poistanut ruosteen sitruunahappuliuoksella (n. 20 %:sella),pitäisikö osat ennen sinkitystä "kylvettää" vielä vaikka laimeassa suolahappoliuoksessa vai jokin muu toimenpide?Osat ovat suht tummia sitruunahappokylvyn läljitä mutta ruosteettomia.Entäs sitten se aika ja pitääkö kappaletta liikutella prosessin aikana?
50g Ammoniumsulfaattia,80g sinkkisulfaattia,20g ammoniumkloridia yhteen litraan vettä.Anodeja ei kannata laittaa liikaa,ettei sinkkipitoisuus nouse kylvyssä liiaksi.Tähän on vähän vaikea antaa tarkkaa määrää koska kaikki riippuu kaikesta.Kevyt suolahapotus on ihan hyvä konsti,myös kappaleen liikutus on tärkeää.
-
Anodit pitäis olla suurinpiirtein samassa suhteessa zn/ni kuin kylpyä tehdessäkin,pelkkä sinkkikin käy anodiksi mutta silloin nikkeli on lisättävä kylpyyn suoloina jotta nikkelipitoisuus säilyy oikeana.Tämä suhde ei ole kovin tarkka ja siitä on erilaisia variaatioita paljonkin.
Alumiinisulfaattia voi lisätä sinkkikylpyyn,silloin tulee sinkki/alumiiniseos,ei se sen kummallisempaa ole :) Tosin tuommoisten omareseptikylpyjen toimivuudesta ja pinnan korroosiokesto yms. ominaisuuksista ei ota pirukaan selvää.
Kaikkea voi kokeilla,kyseessä on aina galvaaninen kylpy kun siinä on jotain metallia.Kokeilemalla eri kylpyjä tämä ala varmaan aikojen saatossa on kehittynyt.
-
Sitruunahappokylpy poistaa kyllä ruosteen hyvästi. Jonkinlaisen välihuuhtelun kyllä tarvitsee ennen sinkitystä. Vaikka hioo vesihiomapaperilla sitruunahappokylvyn jälkeen niin ei homma onnistu ainakaan Caswellin aineilla. Vessanpönttöön meni kalliit aineet kun meni homma niin sanotusti persiilleen. :-[
Pekka
Kyllä näin on vaara käydä,hiomisen jälkeen osat on aina peitattava/aktivoitava esim. suolahapolla tms. ja sen jälkeen niihin EI SAA KOSKEA ENÄÄ KÄSIN.Huuhtelu on myös tärkeä toimenpide jokaisen vaiheen välillä.
-
Selviää pikkuhiljaa mutta mistähän saisin nikkeliä toiseksi anodiksi.Kyselen nyt kaikenlaista että hommalla olisi paremmat mahdollisuudet onnistua ettei kävisi kuten Pekalla.Osaisiko kukaan sanoa sen akkulaturin käytöstä ko. hommassa vai odottelenko suosista että saan säädettävän virtalähteen valmiiksi.Saa nähdä koska senkin kerkiän tekemään kun tarttis saada venekin myytyä ihan vaan vinkiksi,jos on tarvitsijoita.
-
Akkulaturi toimii kyllä, virran säätöä siinä ei ole :-\
Mutta senkin voi ratkaista liikuttamalla anodia kauemmas-lähemmäs ja mittarista näkyy A
Ja pelkässä sinkityksessä et tarvitse kun Zn anodin
-
Mistä nikkeliä? Mietin tuossa, että joskushan valurautaa hitsataan ns. nikkelipuikoilla. Kuinkahan puhdasta ja sopivaa ainetta se olisi. Tarkistakaapa joskus, kun rautakaupassa käytte.
-
Anodina käytettävän nikkelin pitää olla todella puhdasta, 99.99%.
-
Saiskohan sitä nikkeliä jostain Niklaamosta? Kai ne sitä myyvät kun hinnasta sovitaan.
Outokumpu Oy:stä voisi tiedustella ....
-
Mites sitten passivointi sähkösinkityksen jälkeen? Luin kaikki viestit läpi, mutta an löytänyt passivoinnista juurikaan mitään.
Eikös se pidä kuitenkin tehdä jos haluaa että pinta pysyy hyvänä?
-
Mites sitten passivointi sähkösinkityksen jälkeen? Luin kaikki viestit läpi, mutta an löytänyt passivoinnista juurikaan mitään.
Eikös se pidä kuitenkin tehdä jos haluaa että pinta pysyy hyvänä?
Kyllä se hyvä olisi tehdä,ongelmana on vain passivointikylvyn teko.Minuun voi ottaa yhteyttä yksityisviestillä niin koitan auttaa asiassa.
-
Nyt olisi exportin vannekehien vaihto ajan kohtainen.
Eli.. takapyörän pinnat ovat öljyiset ja siten kohtuu kuntoiset. Mutta etummaiset eivät..
Miten on, pitääkö (pinta)ruosteiset osat ja pinnat ensin liottaa sitruunahappo liuoksella ruosteettomiksi, ennen varsinaista sinkitystä ?
Sinkitys liuoshan on kuitenkin samaa sitruunahappoa, vai jääkö ruoste silloin sinkin "alle muhimaan"?
Entä syövyttääkö sitruunahappo kuinka muoviastiaa ajan saatossa, mitäs muuta snkityksessä edes voisi käyttää?
Hyvä virtalähde vaan vielä pitäisi löytää..
Mitenkähän olisi kännykän laturi? n.6v ja alle 1A olisi.
-
Kannattaa lukea tämä viestiketju alusta asti,niin jotain valkenee.Sinkki ei tartu ruosteen päälle.
-
Joku tuossa aiemmin kyseli nikkeliä. Minulla olis nikkeliä 3 mm lankana. Pitäisi olla "puhdasta".
Mutta miten voisi varmistaa pitoisuuden?
Voisikohan näitä kokeilla niklauksessa kotikonstein? Mitähän kylpyyn vaadittaisiin?
Missä hinnoissa puhdas nikkeli mahtaa tänä päivänä olla? Voisin mahdollisesti vaihtaa nämä euroihin.
Ari
-
Nikkelilanka ei todennäköisesti ole tarpeeksi puhdasta anodimateriaaliksi.Pitäis olla 99.99% nikkeliä.
-
OK
Pystyykö pitoisuutta mitenkään helposti määrittämään?
Ari
-
OK
Pystyykö pitoisuutta mitenkään helposti määrittämään?
Ari
Kotikonstein varmaan mahdotonta.
-
Lueskelin tämän kiinnostavan aiheen läpi. Tähän mennessä parhaat vinkit kotitekoisen elektrolyysin tekoon.
Ruosteen poistoon kelpoa sitruunahappoa saa muuten edullisesti maatalouskaupoista ihan porsaiden ripulilääkkeenä.
Valmistaja on Biofarm http://www.biofarm.fi/ (http://www.biofarm.fi/) ja tuote Vitapol sitruunahappo 99%. Löytyy ainakin 5 ja 10Kg ämpäreissä. :P
Hintakin on murto-osa apteekin vastaavasta.
-
Taitaa apteekki olla ainoa paikka mistä saa näin pieniä eriä.
-
Jos ei ole kiirettä voin tuoda joskus kun ajan sielläpäin.Ota vaikka yhteyttä yv:llä.
-
Nikkelöintivermeitä Sart-Tradingista Helsingissä. Lähettää vaikka postitse. p. 09-633073
yhteystiedot: www.sar-machine.fi josta ilmenee mm. että heidän toinen liike on Eurassa, Sar-Machine.
-
Nikkelöintivermeitä Sart-Tradingista Helsingissä. Lähettää vaikka postitse. p. 09-633073
yhteystiedot: www.sar-machine.fi josta ilmenee mm. että heidän toinen liike on Eurassa, Sar-Machine.
Ei myy sinkitysliemiä mistä nyt oli kyse.
-
Ei myy ei.
Kyseinen firma on lähinnä kultasepän työkalujen myyntiin keskittynyt yritys.
Kiillotuslaikkoja, vahoja, hiomakoneita, teriä, ultraäänipesureita, kultaus-hopeointa ja rodinointikylpyjä ym. vastaavaa sieltä kyllä saa.
Jukka
Myyvät myös nikkelikylpyjä,jotka on tosin itsekin suht.helposti tehtäviä,en nyt muista hintoja mutta pari kertaa kannattaa miettiä kannattaako tehdä itse vai ostaa valmista.
-
Caswell myy noita sinkityslitkuja.
Mitähän siinä Pekan sinkitysprojektissa tapahtui kun kertoi kaataneensa vessanpönttöön "kalliit liemet" jotka oli tilannut Caswellilta? Olisko vika ollut ennemmin Pekan menetelmässä kuin Caswellin tuotteissa? Caswellin tuotteita saa myös euroopasta, googlella hakien löytyy myyjäkin.
-
Turha näitä on ulkomailta tilata kun lähempääkin löytyy ;) Tuskin noissa Caswellin tuotteissa mitään vikaa on,useimmiten vika on käyttäjässä.Tosin melko monimutkaisia ja hankalia käyttää nämä Caswellin liemet.
Epäonnistumisen syy löytyy useimmiten siitä että pinta ei ole tarpeeksi puhdas ja rasvaton.
Mikä nk. maallikon mielestä on puhdas ja rasvaton,ei välttämättä sitä kuitenkaan ole.
Pieni varoituksen sana kotipinnoittajille:Älä kuvittele että saisit välttämättä kunnollisra kromipintaa noilla ko. litkuilla.
Jonkun näköinen niklaus ja sinkitys saattaa noilla onnistua,sekin on parempi antaa ammattimiehen tehtäväksi,ellei ole sitten ajatuksena se että kaikki pitää tehdä itse.Näistä tulee yleensä melko kalliit oppirahat,joku kuka on epäonnistunut kertoo ehkä enemmän.
-
Kokeilin huvikseni sinkitä sitruunahappo 5% suola 10% seoksessa fosforihapolla käsiteltyjä pultteja. Pulteissa siis ilmeisesti sinkkifosfaattipinnoite päällä. Kova porina kävi jne mutta pinta vain hieman harmaantui tumman ruskeasta. Huomenna kokeiluja sitten hiekkapuhalletuilla osilla. Rasvanpoisto suoritetaan luultavimmin maaliohentimella(ei kuitenkaan mikään tärpätti vaan tinneri).
-
Joo,varmaan käy kova porina,mutta sinkkikylpysi ei ole mikään sinkkikylpy ja peittaus, eli hapotus pitää suorittaa jollain muulla kuin fosforihapolla.
-
näin huomattiin. Kyseessä olevat pultit joissa fosforihapon jäljiltä pinnoite. Olin hapottanut pultit jo aikaisemmin lian irroittamiseksi ja nyt liemen sekoitettuani tungin lähimmät terästä muistuttavat palikat porisemaan. Ei toiminut ei. Totesin kuitenkin johtimena käyttämäni teräslangan sinkittyneen. Tänään kokeilin hiekkapuhalletuilla ja peitatuilla jalkatapin kiinnitysraudoilla ja otti ainakin jotain sinkkiä vastaan. Pinta on tumman harmaa ja selkeästi eri näköinen kuin hiekkapuhallettu teräspinta. Huomenna kokeilen toisella tapilla samaa juttua ja laitan ulkoilmojen armoille jo sinkityn palikan. Josko selviää onnistumisen taso. Myöhemmin seuraa iso kasa pultteja, muttereita, jarrulevyä jne roinaa.
-
Onnistuu kotisinkitys jollain tasolla jo. Vaihdoin virranlähteen 6amp 6v autolaturiin. On vähän tuhti laturi, mutta palikat on ämpärin vastakkaisessa päässä ja kookkaita. Pienemmät käsittelen edelleen 6v 800mAh mp laturilla. Teräsvillalla kiilloituksen jälkeen kiiltävät mukavasti pulikat, ei ainakaan ihan vielä ole palikat ruosteessa. Harjoituksia jatketaan.
-
Luin koko ketjun läpi pariin kertaan. Hienoa tiedonmurenaa, mutta voisko saada koko kuvion silleen tiivistettynä:
- Optimaalinen kotisinkityskylpy?
- Jännite?
- Virran tiheys?
- Onko noi Bilteman 99% sinkkipalikat ok?
- Niin, koko proseduuri lyhyesti, yksinkertaisesti ja selvästi?
hk
-
Ootappa, Hannu vähän. Jos ei joku ehdi tässä sitä kertomaan, niin multa on lähiaikoina tulossa pieni kuvasarja ko. hommasta. Samassa yhteydessä tulee vähän yleisemminkin asiaa elektrolyyttisestä pintakäsittelystä.TH
-
Mitä sanoo Timo Happonen rhodiumilla pinnoitamisesta?
Aine on tietysti hieman kallista isoihin pintoihin mutta pienemmät osat meinasin
päällystää kynällä?
Tarttuuko suoraan rautaan vai vaatiiko väliin jotain?
Jukka Uotila
-
Kultasepän käytössä tuo rodiumpinnoite toimii hyvin. Yleensä hopeaketjut on rodinoitu hapettumisen ehkäisemiseksi. Ja kun rodinointi palaa pois esim. juotettaessa ketjuja tms. niin uudelleenrodinointi paikallisesti tuollaisella kynällä on ihan ok. Laajempiin pintoihin en ole kokeillut, enkä esim. teräkselle. Tehot luultavasti loppuu ainakin noista minun käytössä olleista laitteista ja voi olla, että pinta on epätasalaatuinen.TH
-
Odotanhan minä. Innokkaasti. Joulupukiltakin pyysin lisää kärsivällisyyttä. Ja heti.
hk
-
Rodiumin alle olis hyvä saada nikkeli,lähinnä korroosionkeston takia.Tuon sinkityksen jännite ja virrantiheys on vähän kinkkinen asia,koska siinä on noita asiaan vaikuttavia tekijöitä tosi paljon,mm.käytettävä kylpy,anodi-katodi etäisyydet ym.ym.
Bilteman sinkkipalikat ovat tarpeeksi puhtaita näihin hommiin.Tuon kunnolisen sinkkikylvyn valmistus on vähän hankalaa kotioloissa lähinnä sen vuoksi ettei kaikkia aineita ole kovin helposti saatavissa (esim.kiiltolisät ja kromatointi eli passivointi aineet).Kyllä tuo edellä mainittu kylpy kohtalaisen hyvin pitäisi toimia,ihmeellistä kiiltoa sillä ei välttämättä saa,ja vaikka sattuisi saamaankin ongelmana on vielä tuo kromatointi.
-
Mikä se oli se edellämainittu kylpy, ja mitä on kromatointi, mitä se tarkoittaa, millä se tehdään, miksi, mitenkä ja kuinka?
hk
-
kromatointi on niin sanottua keltapassivointia(tai mustapassivointia, punapassivointia jne). Aineet ovat kalliita.
Kromatointi ilmeisesti saa sinkin erotettua hapesta paremmin, etteivät solmi sopimattomia suhteita.
-
Mikä se oli se edellämainittu kylpy, ja mitä on kromatointi, mitä se tarkoittaa, millä se tehdään, miksi, mitenkä ja kuinka?
hk
Lue vielä kolmannen kerran tämä topic läpi :) jossain alussa tuolla on sinkkikylvyn ohje.Kromatointi on sinkityksen jälkeen tapahtuva prosessi jota yleisesti kutsutaan virheellisesti passivoinniksi.Yleisimmin käytettyjä ovat sini ja keltakromatointi.Ei nuo aineet sinänsä kalliita ole,ongelmana on lähinnä myytävät astiakoot,eli ihan kotikäyttöön näitä ei kannata hankkia.Tuon kromatoinnin tarkoitushan on estää sinkkipintaa hapettumasta.
Ps.Multa saa kyllä pieniä määriä sinipassivointilientä,en kuitenkaan viitsi lähetellä sitä minnekkään siinä on liikaa vaivaa,kallista ei liemi ole. Suurinpiirtein puolet kallimpaa kuin keskikalja :)
-
Tarkoitatko tuota 50g ammoniumsulfaattia, 80g sinkkisulfaattia, 20g ammoniumkloridia yhteen litraan vettä?
Ja se kromatointi. Minkälaiset kylvyt ym. proseduurit?
hk
-
Tarkoitatko tuota 50g ammoniumsulfaattia, 80g sinkkisulfaattia, 20g ammoniumkloridia yhteen litraan vettä?
Ja se kromatointi. Minkälaiset kylvyt ym. proseduurit?
hk
Tämä kylpy juuri.Passivointi eli kromatointi suoritetaan sinkityksen ja huolellisen huuhtelun jälkeen,eli kappaletta liikutellaan n10-60sek. passivointilliemessä,sen jälkeen taas huuhdellaan hyvin ja kuivataan miel ilmapuhalluksella jossa on hieman lämpöä mukana.
Tämä lämpö ei ole kovin kriittinen mutta sillä voidaan säätää esim.keltapassivoinnin sävyä.
-
Se passivointiliemi, tai siis sen koostumus, kiinnostaisi vieläkin.
hk
-
Se passivointiliemi, tai siis sen koostumus, kiinnostaisi vieläkin.
hk
Sitä koostumusta ei taida tänäpäivänä tietää kuin tavaran toimittaja,mutta alkeellisen passivoinnin mitä käytettiin joskus sähkösinkityksen keksimisen jälkeen on yksinketainen ja suhteellisen toimiva vielä tänäänkin,eli sinkityt osat kastetaan laimeaan typpihappoon hetkeksi (n.5-10sek. ja liuoksen väkevyys jotain 0,3%).Estää ainakin sinkin hapettumisen ja korjaa jonkun verran kiiltoa.
-
Tak & oorlait, nyt tarvii sitten aloittaa kokeilut.
hk
-
Pystyykö typpihapolla sinkitsemään? Minkä takia happo on liemessä mukana? Arvaanko oikein, kun oletan, että happo pitää metallin "paljaana", suola johtaa sähköä liuoksessa ja akkulaturi saa aikaan keinotekoisen puutostilan sinkittävään teräskappaleeseen?
-
Sain tänään kuvattua loppuun joskus lupaamani sinkitystä käsittelevän kuvasarjan. Homma onnistui kaikin puolin hienosti ja kun saan alkuviikosta kuvat teksteineen laitettua tuonne omille kotisivuilleni, niin toivottavasti se hieman selkeyttää tätä epätietoisuuden olotilaa monen kohdalta. Yritin tehdä mahdollisimman selvän ja havainnollisen esityksen sähkösinkityksestä esi- ja jälkikäsittelyineen. Ilmoitan, kun paketti on katsottavissa. TH
-
Pystyykö typpihapolla sinkitsemään? Minkä takia happo on liemessä mukana? Arvaanko oikein, kun oletan, että happo pitää metallin "paljaana", suola johtaa sähköä liuoksessa ja akkulaturi saa aikaan keinotekoisen puutostilan sinkittävään teräskappaleeseen?
Arvasit melkein kaikki päin honkia :D
-
no älä missään nimessä kerro oikeita vastauksia, katsotaan milloin arvaan oikein! ehkä 2040.
-
no älä missään nimessä kerro oikeita vastauksia, katsotaan milloin arvaan oikein! ehkä 2040.
No,ei pidä provosoitua tämmöisten asioiden kanssa,täällä nyt ei kumminkaan ole varmaan tarkoituksena ruveta kenellekkään opettamaan peruskemiaa saatikka galvanotekniikkaa.Moni perusasia selviää kunhan viitsii selata foorumilta näitä vanhoja juttuja. Eik vaa :) (sanois Turkulaine)
-
no olkoot sitten. Olen amerikkalainen, käytän, siis en mieti.
-
No nyt olisi tämä sinkitysjuttu valmis. TH
http://timohapponen.net/sinkitys (http://timohapponen.net/sinkitys)
-
Tuoltahan tuo selviää, kiitos kaima.
Timppa
-
No nyt olisi tämä sinkitysjuttu valmis. TH
http://timohapponen.net/sinkitys (http://timohapponen.net/sinkitys)
Hienot ohjeet,tuota typpihappoa itse hieman laimentaisin koska mitä väkevämpää se on sitä enemmän se liuottaa sinkkiä pois.
Mielestäni 0,5-1% liuos on sopiva.
-
Minkä työvaiheen typpihappoa tarkoitat? Vaiko kaikkien?
hk
-
Peittauksen ennen sinkitystä voi tehdä muillakin hapoilla. Nikkelöinnissä ja kuparoinnissa olen käyttänyt 10 prosenttista suolahappoa teräkselle ja messingille. Tuo Ipin mainitsema laimeampi happo on varmasti paikallaan sinkityksen jälkeen. Otin nuo ohjearvot suoraan teollisen laitoksen käytänteistä. Aina voi kokeilla, millä seossuhteella pääsee parhaisiin tuloksiin. Nämä hommat vaatii paljon erilaisia yritys-erehdyskokeiluja. TH
-
Mää en tahdo erehtyä, kokeilla kyllä joskus.
hk
-
Suolahappo on paras ja turvallisin happo peittaukseen ennen sinkitystä,myös rikkihappo käy mutta se ei peittaa pintaa yleensä niin kirkkaaksi kuin suolahappo.Typpihapon unohtaisin teräksen peittauksessa koska siinä syntyy melko laihallakin seoksella typen oksideja jotka eivät ole varsinaisia vitamiineja :) Typpihappo soveltuu messingin,kuparin ja erityisen hyvin alumiinin peittaukseen.
Kannattaa myös huomioida tuossa sinkityksen jälkeisessä typpihappokäsittelyssä jota jotkut myös kiiltopoltoksi kutsuvat,että se vain kirkastaa hieman sinkin pintaa,ei juurikaan suojaa sitä kuten esim. sinipassivointi.Eli harmaantuu melko nopeasti.
-
Laitanpa minäkin lusikkani sinkkisoppaan. Mm. tämän foorumin kirjoituksista innostuin ja olen harjoitellut Cezetan osien kotisinkitystä alkeellisin konstein. Useammat liemet kokeilin, samoin kaikki kaapeista löytyneet vanhat sormiakkulaturit ja kännykkälaturit sain viimein poisheitettävään kuntoon. Pikkuhiljaa homma haarukoitui, enkä tiedä mitkä kaikki muuttujat viimein loksahtivat paikoilleen mutta nyt viikon verran on tullut minun mielestäni todella hyvän näköistä sinkkipintaa (kai se sinkkiä on ??), enkä enää muuta mitään vaan jatkan näillä menetelmillä.
Jos joku haluaa kokeilla samaa, niin olen tehnyt sen näin:
Osien hyvä puhdistus öljystä, rasvasta, maalijämistä ym. liuottimilla (asetoni, tolueeni ...) ja voimakkailla emäksisillä pesuaineilla ( pH 12 - 13 ). Ruostesyöpymiä olen poistanut fosforihapossa liottamalla. Ennen sinkitystä kappaleitten upotus suolahappoon. Laimensin suolahapon: 80 % vettä + 20 % väkevää suolahappoa. Kappaleet on olleet suolahapossa kymmenistä sekunneista kymmeniin minuutteihin. Huuhtelu vesialtaassa, ja upotus elektrolyysi- eli sinkitysliuokseen.
Elektrolyysiliuos: 20g sinkkikloridia n. 2,5 dl:aan lämmintä vettä, ja 120g ammoniumkloridia 7,5 dl:aan vettä. Nämä sitten yhteen. Itse olen tehnyt liuosta n. 3,5 l. Anodina käytin ensin Biltemasta haettua pientä sinkkianodia jonka katkaisin kahtia. Jostain syystä homma alkoi toimia paremmin kun hain motonetistä isomman sinkkianodin, n. 2 cm vahva ja kämmenen kokoinen.
Jännitteenä 6V, käytän auton akkulaturia jossa 6 / 12V:n valinta. Yleismittarin olen kytkenyt ampeerimittariksi miinuspuolelle, eli ennen sinkittäviä osia. Ampeerimäärän säätöön hain elektroniikkaliikkeestä kynän vahvuisen säätövastuksen jossa liukusäätö. Se tulee pluspuolelle, eli ennen sinkkianodia. Sitten vaan töpseli seinään ja vastuksen liukusäädöllä ampeerit kohdalleen. (Älä polta sormia) Jos sinkittää esim. yhden pienehkön pultin, sen mutterin ja prikan, olen pitänyt n. 0,25 - 0,3 ampeeria. Kun tavaraa on enemmän, lisää hönkää pyttyyn mutta maksimina olen pitänyt n.1 ampeeria. Kappaleita olen hieman liikutellut jos olen ollut siinä vieressä, samoin välillä liuosta melonut liikkeelle. Työtilani lämpötila on luokkaa 15 C eli nestekin on hieman viileätä.
Sinkitysaika n. 30 - 60 minuuttia. Kappaleen pintaan tulee siniharmaa, matta kerros. Kun se on hyvin peittävän näköinen, niin pois liuoksesta, huuhtelu vesialtaassa ja kuivaus. Itse olen kuivannut vanhalla pyyhkeellä tms.
Kuivumisen jälkeen on tullut se hämmästys: harjaaminen messinkiharjalla, ja kappaleesta tulee kiiltävä, hyvin sinkitty osa. Parhaiten harjaus on minulla onnistunut motonetistä ostetulla pehmeäkahvaisella messinkiharjalla. Niissäkin näkyy olevan eroja harjasten pituudessa, kovuudessa ym.
Olen kokeillut myös sinkkisulfaattia, natriumsulfaattia, ruokasuolaa, jne. mutta tämä alkoi toimia minun tapauksessani. Myös passivointia sinkityksen jälkeen laimeassa typpihapossa kokeilin mutta se tummensi, vei pinnasta kiiltoa. Siis en saanut itse toimimaan passivointia, kromatointia. Lisäämällä kromi-3 -nitraattia elektrolyysiliuokseen sain pintaan hieman kellertävän värin. Ei ollut ollenkaan hullumpi.
Näin tämä minulla on toiminut, tietenkään pinnoitteen kestävyydestä ei ole vielä mitään havaintoa. Jos joku kokeilee tätä samaa, olisi mukava kuulla kokemuksia.
Taidanpa laittaa kokeeksi pari kuvaakin näytille, myöhemmin.
-
Onnistuiskohan kuvat mukaan. Tällasia niistä on tullut.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ainekset on hommattu, säädettävä virtalähdekin on käytettävissä. Että enää puuttuu altaat ja linjan rakentaminen. Monet varmaan muistavat keskikoulun fysiikan- & kemianluokasta ne ruuvattavat kulmakappaleet, joilla saatiin statiiviin kiinni kaikenlaisia oksia. Ostin niitä kulmajuttuja paikallisesta romukaupasta muovikassillisen parikymmentä vuotta sitten. Että enää tarvii löytää ne. Samoin joskus ammoin ostin kirpparilta pari neukkulaista sähkömoottori/akseli/potkuripakettia. Semmoinen varmaan hoitaa hyvin sen nesteen sekoittamisen.
Osien pesuhommaan ajattelin ohjeista poiketen käyttää lipeätä. Ankaraa ainetta, mutta hajuhaitta on oleellisesti pienempi kuin ammoniakkiliemellä.
Mitä noi litkut muuten maksavat apteekeista ostettuina? Hommasin noi omat muita teitä, ja osa löytyi ihan omasta hyllystä.
Mutta perästä kuuluu.
hk
-
Täytyy sanoa että en tiedä noitten aineitten hinnoista. Jotenkin niitä siunaantuu...
-
Jaa, se on niinku entisen ministerin faksi...
hk
-
Kertokaahan, kokeneemmat museopyöräihmiset, onko vaaraa että innostun sinkittämään liikaa. Siis onkohan esim. sellaisia Cezetan nippeleitä mitä ei saisi sinkittää ottaen huomioon mahdollisen museotarkastuksen. :-\
-
Tuskimpa siinä Cezetassakaan mitään käsittelemättömiä osia on,ja saahan ne maalattua.
-
Pikku yksityiskohtaan liittyvä kysymys: Tarviiko sen elektrolyytti-lantrausveden olla tislattua eli ionivaihdettua, vaiko käykö ihan tavallinen raanavesi? Paitti Nokialla.
Samoin ne välihuuhtelut? Itse asiassa nyt muistin, etten muista tuleeko niitä ollenkaan... Aikoinaan, kun tehtiin muutamia niklauskokeiluja, oli se tislattu vesi oltava. Mutta tämähän ei ollutkaan niklausta.
Vaatii muuten ihan mieletöntä itsekuria, kun on pussissa 25 kiloa salmiakkia... Just kun mää laitoin itteni salmiakkikieltoon loppuvuodeksi. Viisainta tehdä noi kokeilut rukkaset kädessä; mulla on kuulemma kovin vikkelät kädet.
hk
-
No mää tein kyllä noi sinkitysliuokseni ihan kraanaveteen. Samoin se huuhteluvesi, ja sekin on ollu mulla vaan muutaman litran ämpärissä ja olen vaihtanut sitten kun alkaa jotenkin näyttää epämääräiseltä. Suurta hygieniaa siis ei ole ollut, mutta niinkuin sanottu, mitään kestävyystestejä noille nippeleille en ole vielä tehnyt. Mutta itse asiassa puolueeton testi sinkitsemälleni rautanaulalle ja hänen käsittelemättömälle veljelleen on menossa, mulle ei edes paljastettu ulkona olevaa tarkkaa testipaikkaa.
-
Noissa taannoisissa niklauskokeiluissa oli mukana alan ammattilainen, siksi kaiken piti mennä ihan eikä melkein. Ja mää kun en tiedä työnteosta mitään; osaan vaan lukea kirjasta, siksi oli syytä kysyä tuotakin.
Itse asiassa, kun kappale laitetaan happoon puhdistusta varten, on ympärillä sangen runsaasti niitä muita ioneja (=H+), että raanaveden sekalaiset ei paljon taida vaikuttaa. Ja itte kylvyssä on ihan sama juttu, net ionit on vaan erinimisiä. Luulisin.
Toivottavasti tietävämmät kertoo...
Entä jos oikein pinnistät, muistaisitko sitten, mihin laitoit ne rautanaulat?
hk
-
Jaa niin ettäkö olisin lauantai-iltana alottanu testit...
Kyllä mäkin olen joskus koulussa noista ioneista lukenut, mutta ei niitä mun raanavedessäni näkynyt. Oliskohan ne menny sinne Nokialle ??
Ei vaan, ihan asiaakin. Sillä vastuksella olen säätänyt niin että sinkittävän kappaleen pinta ei kupli, paitsi ihan pienen pientä kuohan tapaista voi nousta kun oikein tarkkana tuijottaa. Näin säätelemällä olen päätynyt ampeerimääriin jotka mainitsin.
-
Kyllä se ihan tavallinen vesijohtovesi kelpaa näihin hyvin,tietyt nikkelikylvyt ovat hieman tarkempia mutta useimmiten niissäkin käytetään ihan normaalia kraanavettä.Huuhtelut ovat kaiken a ja o niissä ei kannata fuskata.
-
Eipäs näy Happosen Timon sivut minun koneella. >:(
Tuho tulkoon tietoverkkoon,
piru PC:nsä periköön
nouskoon käry skannerista
pauke kuulukoon koneista :D
Pekka
-
Sori vaan. Vika ei ole teidän koneissa, jos sivut ei näy. Siellä on jostain syystä ollut niin paljon kävijöitä viime kuussa, että kapasiteetti on ylittynyt. Tällä hetkellä on 10 gigaa, mutta kohta on 14. Sen pitäisi riittää. TH
-
Tervehdys!
Olen juuri aloittamassa sinkitys uraani mutta askarruttaa eräs yksityskohta eli millä poistetaan leikkuuöljy ym. epäpuhtaus ennen sinkitystä vai riittääkö peittaus sitruunahapolla?
Kiitos!
-
Oma sinkitysurani on pariviikkoa pitkä ja hyviä tuloksia on saatu. Sinkityksen ja kunnollisen kiillotuksen jälkeen on pinta kiiltävyydeltään lähes kromin veroinen. Ulkona sinkitty osa ei ruostunut eikä hapettunut. Mikä parasta sinkitykseen menevän osan pinta voi olla hyvinkin ruosteen raiskaama. Sinkkiä pintaan paljon, muutama välihionta ja loppu kiillotus. Näin ollen perusaineesta ei tarvitse ottaa paljoa pois saadaksesi hyvän tasaisen pinnan. Oma työjärjestys: Hiekkapuhallus-> Sitruunahappokylpy-> Rasvanpoisto acetonilla -> Sinkitys.
-
Oikea työjärjestys on:rasvanpoisto,hapotus,hapotuksen jälkeen vielä mielellään elektrolyyttinen rasvanpoisto eli nk."sähköpesu".Elektrolyyttisen pesun jäkeen vielä dekapointi,jos sinkkikylpy on hapan.Tämän toimenpiteen tarkoitus on että käsiteltävän kappaleen ph arvo olisi lähellä sinkkikylvyn arvoa,tähän sopii esim.laimea suolahappo.Eli ei vietäisi emäksisen pesukylvyn ja huuhtelun jälkeen kappaletta happamaan sinkkikylpyyn.Tämä siis lähinnä kylvyn varjelemiseksi.
Vähemmälläkin pääsee kotioloissa, pääasia että pinta on ruosteeton ja rasvaton.
-
Taidat olla oikeassa tuon työjärjestyksen suhteen. Itselläni on ollut ongelmia nimen omaan sinkkikylvyn nesteen puhtaudessa. Olen ratkaissut sen, vaihtamalla nesteen tarpeeksi usein uuteen. Täytyypä koittaa tuota sinun työjärjestystä. Kiitos vinkistä.. :)
-
Joo,2000 litran sinkkikylpyä ei viitsisi kyllä pilata huonon esikäkäsittelyn vuoksi,eikä liioin vaihtaa kovin usein :)
Mutta tosiaankin homma lähtee aina rasvanpoistosta,hyvin puhalletussa kappaleessa rasvaa ei tietenkään ole,silti mielestäni rasva kannattaa poistaa jo ennen puhallusta.
-
Hei!
lainaus: Pieni varoituksen sana kotipinnoittajille:Älä kuvittele että saisit välttämättä kunnollisra kromipintaa noilla ko. litkuilla.
Jonkun näköinen niklaus ja sinkitys saattaa noilla onnistua,sekin on parempi antaa ammattimiehen tehtäväksi,ellei ole sitten ajatuksena se että kaikki pitää tehdä itse.Näistä tulee yleensä melko kalliit oppirahat,joku kuka on epäonnistunut kertoo ehkä enemmän.
Onko tuo Caswellin "triple chrome set" tms. kelvoton? Mielessäni on ollut tuollaisen tilaaminen, kun ennen tämän foorumin löytämistä. Kaiken kromaamiseen viittaavan kysely muualla on ohitettu vinosti hymyillen :-\lähinnä hulluuden ilmentymänä.
Tämä kotikonstein sinkitseminen- topicci onkin positiivinen pellepelottomien oivalluspankki.
Niinpä, onko tuo kiiltokromin aikaansaaminen sitten hightekkiä muuta kuin aineksienhankinnan ja virtalähteen järeyden suhteen?
Olikohan tuo 15 A/ dm2 ? jostakin tämmöinen arvo jäi utuiseen tajuntaan.
En tuohon kromikylpyyn löytänyt täältäkään selaamalla ohjetta.
-
Mielestäni tuo kromaaminen kannattaa unohtaa kotioloissa ellei ole perehtynyt galvanotekniikkaan,ei se sen kummempaa tavallaan ole kuin niklauskaan,mutta vaatii virtaa 20-150A/dm² ja periaatteessa aina alleen nikkelin.Lisäksi niklattu pinta passivoituu herkästi ja kromi ei ota siihen välttämättä kiinni.Monimuotoisten kappaleiden kanssa törmää myös ongelmiin.
Mutta kuten sanottu,ei se mahdotonta ole,mielestäni noita valmiita paketteja mainostetaan vain turhan helppona.
Ps. Kromikylvyn ohjeet saat kyllä minultakin,mutta tarvitset ennen kromausta paljon paljon muutakin.
-
Se toimii sittenkin (tai ainakin näyttää siltä), pinnat kiiltää kuin uudet!
-
Se toimii sittenkin (tai ainakin näyttää siltä), pinnat kiiltää kuin uudet!
Hyvä juttu,saisko vähän tarkennusta mitä olet tehnyt.
-
Se toimii sittenkin (tai ainakin näyttää siltä), pinnat kiiltää kuin uudet!
Hyvä juttu,saisko vähän tarkennusta mitä olet tehnyt.
Tämän viestiketjun ohjeiden, kokemusten ja google-hakujen rohkaisemana hommasin aineet ja väsäilin pienen sinkityslaitoksen (3l).
Pinnojen hionta hiomapaperilla 320> pesu Wurth pinelinellä> peittaus suolahapolla> sinkitysliuos 20, 50 ja 80%> virtaa 0,50-1,2A> aikaa n. 1h>
4-6 pinnaa kerrallaan> kuivaus rätillä ja pienellä propaani-juottimella varovasti (hävitti pienet tummentumat)> KIILLOTUS pienellä messinkiharjalla.
Homma lähti toimimaan parin harjoituserän jälkeen, ja siinä jo sinkkiä pois hioessa voi todeta kerroksen paksuuden ja pysyvyyden hyväksi.
Aika näyttää kuinka käy säänkeston kanssa.
-
Pyydä niitä apteekissa tilaamaan esimerkiksi Tamrolta. Ilman eri käskyä ainakin täällä Rovaniemellä tilasivat ja soittivat, kun tuote oli saapunut. TH
-
Minulta voi myös kysellä apua näihin sinkityshommiin.
-
Ei tahdo putkimaisten kappaleiden sisäpinnat pinnottua,
teenkö jossain virheen?
jukka
Et ole tehnyt mitään virhettä,sähkösinkitys ei mene putken sisälle kuin apuanodeita käyttäen,ja se on ammattilaisellekin haastavaa.Kuumasinkityksessä missä putki kastetaan sulaan sinkkiin,sinkki tietysti menee putken sisäänkin.
-
Kaikkein viheliäimpiä pinnoitettavia kotivehkeillä (ja teollisuudessakin) ovat monimuotoiset ja syviä taskuja sisältävät kappaleet. Pinnoite ei kasva tasaisesti kappaleen joka puolelle, ja tästä syystä on pakko käyttää erilaisia temppuja, jotta metallikerroksesta tulisi mahdollisimman kattava. Terävien kulmien läheisyyteen ja koveriin osiin tulee käyttää ns. varjostuslankoja ja lisäanodeja. Kokeilemalla oppii. Ja kyselemällä......TH
-
Niinpä! Rakensin sellaisen liikuteltavan lisäanodin joka muistuttaa parsin-neulaa, juuri näitä koveria paikkoja varten
-
Toimisko toi?, jos tosta kytkiksestä tekee ton punaisella pisteviivalla erotetun osan? (+ sulake)
Ei varmaan saa mahottomia tehoja ulos, riittääkö 500mA entiä, mutta saattais toimia pikkusen isommallakin sulakkeella?
http://metku.net/index.html?path=mods/modlab/index (http://metku.net/index.html?path=mods/modlab/index)
-
Ei tahdo putkimaisten kappaleiden sisäpinnat pinnottua,
teenkö jossain virheen?
jukka
Et ole tehnyt mitään virhettä,sähkösinkitys ei mene putken sisälle kuin apuanodeita käyttäen,ja se on ammattilaisellekin haastavaa.Kuumasinkityksessä missä putki kastetaan sulaan sinkkiin,sinkki tietysti menee putken sisäänkin.
Tähän taannoin olleeseen viestiin vedoten kysyisin tuosta kastosinkityksestä.
Minkä paksuinen on kerros jo yhdellä kastolla?
Mahtaakos onnistua sellaiset kappaleet joissa on ahtaita paikkoja,joita ei osan toiminnan kannalta ole hyvä tukkia.
Tulee heti mieleen että jos kastaa sinkkiin niin jääkö kappaleeseen valumia tai paksumpia pisararoippeita esim. ala-osaan. Niitähän joutuisi sitten hiomaan ja poistamaan.
Olen ajatellut koittaa jos erään suuren teräsyhtiön töissä---sinkitysosastolla---oleva kaveri voisi kastella osasia. En tosin tiedä onko mahdollista ollenkaan koska ne altaat on todella isot ja prosessit aikas suljettuja..mutta noin teoriassa kiinnostaisi.
-
Toinen konsti varmaankin on rakentaa kynä millä voi tehdä paikallisen galvanoinnin.
jukka
Vaikea silläkin on putken sisään sinkkiä tunkea :D
-
Ei tahdo putkimaisten kappaleiden sisäpinnat pinnottua,
teenkö jossain virheen?
jukka
Et ole tehnyt mitään virhettä,sähkösinkitys ei mene putken sisälle kuin apuanodeita käyttäen,ja se on ammattilaisellekin haastavaa.Kuumasinkityksessä missä putki kastetaan sulaan sinkkiin,sinkki tietysti menee putken sisäänkin.
Tähän taannoin olleeseen viestiin vedoten kysyisin tuosta kastosinkityksestä.
Minkä paksuinen on kerros jo yhdellä kastolla?
Mahtaakos onnistua sellaiset kappaleet joissa on ahtaita paikkoja,joita ei osan toiminnan kannalta ole hyvä tukkia.
Tulee heti mieleen että jos kastaa sinkkiin niin jääkö kappaleeseen valumia tai paksumpia pisararoippeita esim. ala-osaan. Niitähän joutuisi sitten hiomaan ja poistamaan.
Olen ajatellut koittaa jos erään suuren teräsyhtiön töissä---sinkitysosastolla---oleva kaveri voisi kastella osasia. En tosin tiedä onko mahdollista ollenkaan koska ne altaat on todella isot ja prosessit aikas suljettuja..mutta noin teoriassa kiinnostaisi.
Kuumasinkityksessä pinnoitteen paksuus on suurinpiirtein 50-200 myytä,sähkösinkityksellä n.5-15.Kuumasinkityksessä valumareiät ovat tärkeitä ja pitää katsoa mikä osa sopii ko. prosessiin.Lähtökohtaisesti moottoripyörien osia ei ole mitään mieltä kuumasinkitä.
-
Ajattelin tässä sellaisia osia jotka olis hyvä vaan suojata ruosteelta näin kätevästi,jos se sitten ylipäänsä on mahdollista edelläkerrotuista syistä.
Mopon osista tulis mieleen penkkien raudat ja muut sellaiset,jotka eivät ole heti silmissä. Käyttöentisöintiin kyllä vois harkita monia sellaisiakin osia,jotka on näkösällä.
Tokihan niitä voi joutua siistimään, mutta olis ainakin nuo sinkin kerrospaksuudet riittäviä. ;D
Kokeilla voi aina...jos ei heti mene niitä kultakimpaleita tärväämään.. :angel:
Kiitos Ipi vastauksesta!
-
jääkö kappaleeseen valumia tai paksumpia pisararoippeita
Kyllä niitä tahtoo jäädä. Joudun joskus niitä töissä hiomaan. Mutta muistaakseni kuumasinkityn tuotteen laskennallinen käyttöikä on n. 100 vuotta! ;D
-
Voiko tuon kirkastamisen tehdä jollain muulla aineella kuin typpihapolla ja onko välttämätön?
-
Voiko tuon kirkastamisen tehdä jollain muulla aineella kuin typpihapolla ja onko välttämätön?
Sähkösinkitty pinta pitää passivoida eli kromatoida,muuten se tummuu nopeasti.Tuo typpihapolla kirkastaminenkaan ei estä pinnan tummumista.
-
Sitä passivointiliuosta voi kysellä sinkityslaitoksilta. Yleensä suhtautuvat myönteisesti kotikemisteihin. Vaikka joskus vähän vinosti hymyilevätkin.
-
Multakin saa pieniä määriä (muutamia litroja) sini,kelta ja mustapassivointikylpyä,ei ole kovin kallista. En kuitenkaan lähetä.
-
Oliko se nyt niin, että se kromi lähtee ihan rikkihapolla? vai tarviiko sähköä lisäksi, siis niinku käänteinen prosessi eli kappale josta kromi poistetaan toimii anodina? Kyseessä on sellanen kahvikupin kokonen rautakappale jossa ainoastaan kromipinta.
Ps. mulla olisi vajaa 3 l. kanisteri jotain painavaa kirkasta litkua, joka liittyy ilmeisesti jollain lailla hopeointiin, kanisterissa ei ole minkäänlaista merkintää sisällöstä, kannu on pinnoittajan jäämistöä, mitähän se saattaisi olla? Pitäskö ehkä viedä näyte labraan, vai kaatasko sen sillalta jokeen ::) vai oisko jollai tarvetta.
-
Pelkkä kromi lähtee suola tai rikkihapolla ilman virtaakin,uskoisin kyllä että tuossa kappalessasi on kromin alla vähintäänkin nikkeli. Tuo litku kannattaa viedä ongelmajätekeräykseen.ÄLÄ IHMEESSÄ KAADA SITÄ MISTÄÄN SILLALTA JOKEEN :o
-
Pelkkä kromi lähtee suola tai rikkihapolla ilman virtaakin,uskoisin kyllä että tuossa kappalessasi on kromin alla vähintäänkin nikkeli. Tuo litku kannattaa viedä ongelmajätekeräykseen.ÄLÄ IHMEESSÄ KAADA SITÄ MISTÄÄN SILLALTA JOKEEN :o
Poistetaanko se nikkeli sitten virralla hapotuksen jälkeen?
-
Nikkeli poistetaan virralla nikkelinpoistokylvyssä,samalla lähtee kromikin,ei tarvitse erikseen hapotella.
-
Nikkeli poistetaan virralla nikkelinpoistokylvyssä,samalla lähtee kromikin,ei tarvitse erikseen hapotella.
Onko kylpyyn reseptiä tarjolla?
-
Nikkeli poistetaan virralla nikkelinpoistokylvyssä,samalla lähtee kromikin,ei tarvitse erikseen hapotella.
Onko kylpyyn reseptiä tarjolla?
On tarjolla,tätä asiaa on puitu täällä useinkin,laita tuonne hakuun vaikkapa sana niklaus,niin alkaa löytyä.
-
On tarjolla,tätä asiaa on puitu täällä useinkin,laita tuonne hakuun vaikkapa sana niklaus,niin alkaa löytyä.
Eli sama prosessi, mutta käänteisesti.
-
On tarjolla,tätä asiaa on puitu täällä useinkin,laita tuonne hakuun vaikkapa sana niklaus,niin alkaa löytyä.
Eli sama prosessi, mutta käänteisesti.
Sekä eri liemi :)
-
Nyt näyttäisi homma toimivan. Sain aineet teollisesta sinkityslaitoksesta, jopa sitä sinipassivointiainetta. Virtalähteenä olen käyttänyt 12V akkulaturia ja olen kytkenyt siihen sarjaan 10W-polttimon joka rajoittaa virtaa. Neljän n.40mm rautalankavesiletkuklemmarin pinnoitus ilman ruuveja kestää noin puoli tuntia mutta tulos on huippuluokkaa. Naurakaa vain pois. Homman olen tehnyt niin että ensin huolellinen rasvanpoisto, sitten mahdollinen maalinpoisto vesiohenteisella maalinpoistoaineella (Nitro Morse). Huolellinen huuhtelu ja upotus mietoon rikkihappoliemeen. (Bilteman akkuhappo10%). Tässä vain noin 15 sek. Mikäli kuohuntaa osissa tapahtuu niin korkeintaan pari minuuttia liotusta. Sitten huolellinen huuhtelu vedessä eikä kosketa näpeillä niihin osiin enää tämän prosessin jälkeen missään vaiheessa ennen osien lopullista huuhtelua. Sitten sinkitysprosessi. Osia on hyvä vähän liikutella prosessin aikana. Lämmitystä ei tarvita. Osien pinta tummenee ensin mutta kun se alkaa vaaleta hieman on prosessi valmis. Otetaan virta pois mutta ei nosteta osia heti pois vaan heilutellaan niitä vielä litkuissa että ilmakuplat poistuvat. Taas huolellinen huuhtelu vedessä ja sitten upotus passivointiaineeseen vain viideksi sekunniksi. Osat kirkastuvat sekunneissa todella kiiltäviksi. Taas huolellinen huuhtelu vedessä (tämän huuhtelun olen tehnyt juoksevan kylmävesikraanan alla). Osat olen ravistellut vähän kuiviksi ja laittanut kangasrätin päälle kuivumaan. Hipelönyt en ole niitä ennen kuin ne ovat täysin kuivuneet. Kuten sanottu osista on tullut aivan uutta vastaavia ja pinta on sen oloinen etten epäile hetkeäkään sen kestävyyttä. Jos missään työvaiheessa töppää vahänkään niin se näkyy välittömästi lopputuloksessa. Huolellisesti tekemällä homma kyllä onnistuu. Ipi kertoi että huolellinen huuhtelu eri prosessien välillä on tärkeää ja luulen että Caswellin aineilla aiemmin tekemäni homma meni pieleen juuri tämän vuoksi.
Pekka
Edittiä sen verran että jos osissa on ruostetta niin se on tietenkin poistettava rasvanpoiston jälkeen. Joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Pinnan tasaisuudella on näköjään suuri merkitys lopulliseen kiiltoasteeseen.
Happosen Timon hienoilla kotisivuillahan tämä prosessi on kerrottu varmasti paremmin mutta kerroin vain asian näin maallikon näkökulmasta. Aineissakin on eroja että kyllähän tämä selaista kokeilua on.
-
Passivoinnin ja huuhtelun jälkeen osat olisi hyvä kuivattaa n.30-40 asteisessa ilmassa esim. puhaltimella.Tämä siksi että väri muuttuu pikkasen (varsinkin keltapassivoinnissa) ja passivointi tarttuu paremmin kiinni.
-
Olet , Pekka oivaltanut juuri sen olennaisen tässä pinnoitushommassa. Vain harjoittelu ja kokeileminen johtaa haluttuun lopputulokseen. Hienoa! Aina kun harrastuspohjalta hommia tehdään, kannattaa olla avoin ja ennakkoluuloton, unohtamatta kuitenkaan fysiikan ja kemian lainalaisuuksia. Itsekin opin koko ajan uusia juttuja näitä hommia tehdessä. Ja Ipiltä saa kyllä hyviä vinkkejä pinnoitustöihin.TH
-
Pekka on myös oivaltanut sen,mikä on äärimmäisen tärkeää galvanotekniikassa: HUOLELLINEN HUUHTELU JOKA PROSESSIN JÄLKEEN.
Tussua tai omia muniakaan ei tarvitse huuhtoa niin hyvin kuin pinnoitettavaa kappaletta :D
-
Sinkittävien osien lukumäärä on vesipyssyssä aivan uskomaton. Pelkästään kaasareissa on kymmeniä pikku nippeleitä. Vierastan tällaisen hilpekasan lähettämistä johonkin sinkittämöön. Joku kertoi näillä sivuilla että oli lähettänyt 36 pinnaa sinkittämöön ja takaisin tuli 35. Revi siitä sitten huumoria. Joitakin osia saa tietenkin kaupasta uutena mutta mitä entisöintiä se sellainen on? Eli käytännössä vaihtoehdot ovat vähissä. Itse olen päätynyt tähän "kotipolttoon" ja olen kyllä tyytyväinen etenkin sen vuoksi että osista tulee todellakin hyvännäköisiä.
Pekka
-
Aineiden saatavuudesta vielä että Ipi varmaankin voi auttaa tässä asiassa. Itse sain aineet sinkitysfirmasta kaverin tutun kautta sillä lupauksella että en kerro mistä olen ne saanut :D Että sellaista salatiedettä tämä on. Caswellin aineetkin kyllä toimivat mutta huolellinen pitää olla. Rohkaisisin kuitenkin kokeilemaan. Aineet eivät ole mitään pahoja myrkkyjä ja olen tehnyt tätä hommaa kerrostalon kylppärissä. Ainakaan vielä en ole huomannut mitään oireita. :laugh:
Pekka
-
Mistä sinkkikloridia? Ei oo, ei tuu, ei saa sanovat apteekit... Algol oy myy säkeissä, mutta myykö yksityisille jäi vielä selvittämättä.
Joku kehoitti katselemaan juotosnesteitä, mutta pitoisuus 5-15% luokkaa, joten pitäisi ilmeisesti ostaa useampi pullo, eikä ollut halpaa sekään. Tämä oli "mopopojan" resepti, Happosen liuokseen ei saa ammoniumsulfaattia apteekin kautta... Hankalaksi tehdään harrastelu, mutta tämä lie otettava haasteena, ei esteenä ;)
Timppa
-
Ammoniumsulfaattia voi tilata vaikka Cheminent OY:n verkkokaupasta. Laatujakin on joka lähtöön.TH
-
Kiitos, tuon Cheminentin olinkin kerran jo katsonut, mutta toimituskulut nosti sen verran karvoja pystyyn että rupesin katselemaan myös muita vaihtoehtoja. Kuitenkin 30€ + ALV, tuntuu vähän rajulta. Hyvä tietenkin että yleensä saa.
Timppa
-
Kiitos, tuon Cheminentin olinkin kerran jo katsonut, mutta toimituskulut nosti sen verran karvoja pystyyn että rupesin katselemaan myös muita vaihtoehtoja. Kuitenkin 30€ + ALV, tuntuu vähän rajulta. Hyvä tietenkin että yleensä saa.
Timppa
Mulla ei ole toimituskuluja ollenkaan,kun en lähetä :) Noudettaessa maksaa vain aineet.Siitä tulikin mieleen,että katsokaas mitä maksaa valmis sinkkikylpy ja passivointiaineet Jenkeissä.www.platingsales.com. Aineet löytyvät otsikon "brushplating" osiosta.
-
BRUSH PLATING SOLUTIONS
GOLD: Comes in non-cyanide base
4oz - $100 8oz - $155 16oz - $265
Very dense gold solution ...contains 0.3 pwt per liquid oz
Larger sizes and/or a denser gold formula upon request....Call
SILVER: Comes in cyanide or chloride based (cyanide base can only be sold to a registered business)
8 oz: $130 16 oz: $210 1 liter: $379
HIGH SPEED NICKEL: Used for building up worn parts with a very hard surface
1 liter: $170 2 liter: $319 4 liter: $499
BRIGHT NICKEL: For a bright decorative nickel plating
1 liter: $159 2 liter: $299 4 liter: $469
STAINLESS NICKEL: For nickel plating of stainless steel
1 liter: $149 2 liter: $279 4 liter: $459
ALK COPPER: Alkaline - plates directly onto steel, iron, brass, bronze, and aluminum. This solution is a MUST have for pot metal plating
1 liter: $120 2 liter: $219 4 liter: $359
BRIGHT COPPER: Acid based - plates a high speed semi-bright to bright finish
1 liter: $120 2 liter: $219 4 liter: $359
TC CHROME: Trivalent Chrome (non-toxic)
1 liter: $189 2 liter: $349 4 liter: $529
TIN: Used for circuit board and electronic applications
1 liter: $149 2 liter: $279 4 liter: $459
CADMIUM: Alkaline - Semi bright REAL cad plating (not a fake or copy cadmium)
1 liter: $189 2 liter: $349 4 liter: $529
Coloring solution (4 liter) for Cad Gold = $145, Light Blue= $125
ZINC: Chloride base zinc for a semi bright zinc finish that can be colored black, light blue, gold, and light yellow
1 liter: $120 2 liter: $219 4 liter: $359
Coloring solution are sold separately in 4 liter bottles - Black Zinc = $209, Gold Zinc = $145, Blue Zinc = $125, Light Yellow = $99
BRASS: Chloride solution for plating brass on various metals
1 liter: $120 2 liter: $219 4 liter: $359
ALUMINUM ZINC PLATE: Only plating solution that can be plated directly on aluminum. Use as pre-plate prior to nickel, alkaline copper, brass, etc.
1 liter: $100 2 liter: $190 4 liter: $319
-
Huhhuh,hapansinkkikylpy n.65 euroa litra ja kirkas eli sinipassivointilitku n. 23 euroa litra.Kyllä on myrkyt hinnoissaan :)
-
Onkos kenelläkään litkuja ja virtavehkeitä valmiina? Pitäisi yksi äänenvaimentajan klemma saada sinkittyä että menisi ensi kesän ajokauden. Nyt ei tunnu siltä, että aloittaisin sinkitystä harjoittelemaan, kun on vielä kaikenlaista väkerrystä jäljellä.
-
Litkut on valmiina ja virrat sammutetaan vain yöksi jos keritään :D Pistä tänne vain,toimitusaika n. 1viikko.Kevät tarjous:ei maksa mitään :) Postikulut saa mielellään hoitaa itse.
-
No selevä, minäpä kiillotan haluttuun kiiltoasteeseen, ja törkkään postiin.
PekkaK
-
Miten tuo sinkityksen jälkeinen kirkastus typpihapossa? Toimiiko vastaavasti myös muilla hapoilla esim suolahapolla?
Ei nääs saanut typpihappoa edes apteekin henkilökunta...
-
Suolahappo mustuttaa sinkin,koita hommata sinipassivointikylpyä.
-
No nyt tuli tieto ettei ammoniumsulfaattiakaan saisi, edes toimittajilta. Kuulemma Tamroltakin poistunut tuote...
Millä tuon voisi kylvyssä korvata vai toimiiko kylpy ilman sitäkin?
Missä päin maata Ipi asustelee? Jos sitä sinipassivointi lientä...
-
Jos sulla on, ja varmasti onkin, rikkihappoa (täyteenvaratussa akussa ainakin), niin aina voit itse valmistaa Typpihappoa.
Typpihappoa voi valmistaa suhteellisen helposti väkevää H2SO4 ja KNO3 sekoittamalla ja lämmittämällä, jolloin muodostuu 80-95% HNO3.
KNO3 on samaa kuin kaliumnitraatti jota saa: Bang&Bonsomer firmasta, suomessa on edustus, ja näkyy sieltä saavan paljon muutakin galvaaniseen pinnoitukseen sopivaa, eikä tartte maksaa apoteekin suolaisia hintoja.
Muodostuvia typpihappohöyryjä ei sitten pidä mennä haistelemaan, ja olisi parempi että tavan hemmot vetää kaasunaamarin päälle, ennen näitä kokeita, tai tekee tuommoiset kokeilut ulkona ja tuulen yläpuolella.
Suolahappoa saa kun lämmittää rikkihapon ja ruokasuolan seosta, ja sitten tislaa muodostuneen liemen.
-
mitähän mahtaa Caswellin copy chrome litku sisältää. onko joku seossuhde nikkelisulfaattia ja kopolttisulfaattia? vai jotain muuta?
-
Löytyipä kansioistani tuommoinen Nikkelöinti resepti:
Blasbergin kylpy (galvanostegia) ALGOL OY
Omi-Ethox (tiedot vuodelta 1999)
NIKKELÖINTIIN
Perusneste = Vesi
Kiiltoaine 20 litraa Top Star C 10 eur/litra x 20 litraa
Ge 6 eur/litra x 20 litraa
Of 8 eur/litra x 20 litraa
Nikkelisulfaatti (nikkeli liuotettuna rikkihappoon)
5 euroa/ kg x 25 kilon pakkaus = 125 euroa
Nikkelikloridi (nikkeli liuotettuna suolahappoon)
5 euroa/ kg x 25 kg pakkaus = 125 euroa
Boorihappo 1 euroa/kilo x 25 kilon pakkaus = 25 euroa
Kostutusaine 5 euroa/ litra
Saa Algol oy:stä ja Palojoki Oy:stä
annostelu Blasberg kylvyn muodostamiseen:
Boorihappoa 40 grammaa / litraan
Nikkelisulfaattia 300 grammaa/litraan
Nikkelikloridia 70 grammaa litraan
Kiiltoaine C 1ml/litraan
Kiiltoaine Ge 7ml/litraan
Kiiltoaine Of 27 ml/litraan
Lisäksi Nikkeli anodeja esineen molemminpuolin, akun plus napaan (nikkelöitävä esine negatiiviseen akkunapaan) (akku sähkö tasaisinta tasavirtaa) väliin kuitenkin joku säädettävä tehovastus, tai sopivia vastuksia yhteenkytkettyinä >10 oomia
12 voltin akkuun virtapiiriin sarjaan 10 oomin vastus (20n watin tehokestoinen) virta rajoituu 1.2 ampeeriin.
joku tulla edellä sanoikin laittaneensa ampeerimittarin ja tehovastuksen sarjakytkentään akkuun menevän piuhan väliin.
-
Minulla on tuolla kirjahyllyssäni kirja nimeltään Kemiallisteknillinen käsikirja, Viktor Falck - R.V. Stigell ,painettu vuonna 1923 WSOY.
siinä on selostettu vaikka mitä ihmeellisiä metallin värjäystekniikoita ja galvanostegisia menetelmiä, suosittelen hankkimaan.
sinkkiesineitäkin voi kuparoida näillä ohjeilla:
1 osa kuparivithrilliä (kuparisulfaattia) liuotetaan 19 osaan vettä ja 1 osaan ammoniakkiliuosta (ominaispainoltaan 0.91), sinkkiesineet pannaan tähän liuokseen, missä ne saavat yhtenäisen ja kestävän kuparipäällyksen.
Ompa tässä kirjassa kerrottu, kuinka myös vanhoja viiloja teroitetaan kemiallisesti syövyttämällä.
-
http://timo.santerihapponen.net/englishwheel/ (http://timo.santerihapponen.net/englishwheel/)
Käykääpäs lukemassa !
-
Mistäs nikkeliä levyinä?
tuossa Jarl Sarvaksen kirjassa Radiotekniikan perusteet, (kustannus oy OTAVA 1933) mainitaan että radioputkien sisäkalusteet olis pientehoisissa putkissa nikkeliä!
no eikun vaan televiision kuvaputkien kauloja murtamaan, jaa tietokone monitooreista myös.
eipä niitä hiluja tarvii mitenkään sulatella yhdeksi köntiksi, voihan ne köyttää samaan nippuun ja yhdistää sitten nurkastaan sähkölähteeseen, kun semmoinen hilunippu on vieläpä aika iso pinta-alaltaankin
-
Mistäs nikkeliä levyinä?
tuossa Jarl Sarvaksen kirjassa Radiotekniikan perusteet, (kustannus oy OTAVA 1933) mainitaan että radioputkien sisäkalusteet olis pientehoisissa putkissa nikkeliä!
no eikun vaan televiision kuvaputkien kauloja murtamaan, jaa tietokone monitooreista myös.
eipä niitä hiluja tarvii mitenkään sulatella yhdeksi köntiksi, voihan ne köyttää samaan nippuun ja yhdistää sitten nurkastaan sähkölähteeseen, kun semmoinen hilunippu on vieläpä aika iso pinta-alaltaankin
Eipä tainnut olla 30-luvulla tietokoneen monitoreista puhetta, kun radion putkista puhuttiin. Nykyään hieman eri aineet kyseessä.
-
Ihan samanlaisia hiluja niissä kuvaputkien kauloissa on kuin 30 luvun radioputkissakin, olen vertaillut.
ainakaan ne ei ruostu ne hilut että jotain muuta ne kuitenkin on kuin rautaa, nikkelikin on magneettista ja niin on ne hilut kans.
#
sain muutakautta selville että Caswellin copy chrome liemessä on tosiaan jossain tietyssä suhteessa Nikkelisulfaattia ja Koboltti sulfaattia.
#
yksi kysymys olisi näistä nikkelöitävän esineen pohjatöistä, nimittäin onko mitään hyvää keinoa siloitella rokonarvelle ruostuneita metalliosia, esimerkiksi kuparoimalla että ne arvet menee peittoon?
Kori tinaamallahan saadaan auton peltejäkin silotettua, mutta käykö siinä huonosti jos yrittää tinatun raudan päälle kuparointia ja sitten niklausta?
-
Suosittelisin kovempaa juotosainetta kuin koritinaa rokonarpien täyttämiseen. Kyllä se tinakin siellä kestää, jos päälle tulee kupari ja nikkeli. Itse olen kuitenkin lähes kaikki syöpynee osat täyttänyt hopea- tai messinkijuotteella. Yksi syy on se, että juottamisen jälkeen pinta pitää hioa kiiltäväksi. Jos täyteaine on kovin paljon pehmeämpää kuin perusmetalli, tulee viimeistään loppukiillotuksessa juotteen rajapinta ikävästi esille. Mitä lähempänä perusmetallin ja täyteaineen kovuus ovat toisiaan, sitä helpompaa on pohjatöiden teko. Sitäpaitsi varsinkin kotikonstein pinnoitettaessa, voi tinapinnan päälle kuparointi ja nikkelöinti tuottaa ongelmia. TH
-
Näyte pakkauksia saa jopa ilmaiseksi parin viikon toimitusajalla esimerkiksi Algol oystä, itse olen joitain 100 gramman eriä tilannut, siis ei ole edes postikuluja tarvinnu maksaa!
noita kemikaaleja ei ainaskaan apteekista kannata tilata, siellä kun yleensä myydään vain kaikkein puhtaimpia laatuja.
sain kokea karvaasti kun tilasin kaliumhydroksidia taannoin, enkä kysyny hintaa, tilasin sitä 200 grammaa ja kilohintaa tuli 400 euroa.
kalium hydroksidia saa halvemmalla vaikkapa Rautakaupasta, tuotenimellä Teknoseesam viemärin avausrae, tai myös nestemäisenä, hinta on 500 gramman pullossa, noin 12 Euroa.
Rikkihappoa saa halvimmillaan varmaan vanhasta akusta (puhtaus lienee mitä sattuu) kun jonkun poisheitettävän akun varaa vielä kerran täyteen ja kaataa heti sen jälkeen hapot akusta talteen niin rikkihappo on silloin väkevimmillään, 1.28 grammaa/ cm3 akkuhappomittarin mukaan, happo on silloin 35-40% vesiliuosta.
(93% väkevin kauppalaatu rikkihappo, ominaispaino noin 1.89 grammaa /cm3)
Akku liikkeestä saa rikkihappoa litran pulloissa, väkevyydestä en tiiä.
Jos koti kemistillä on Rikkihappoa, ruokasuolaa, ja Kaliumnitraattia, niin hän pystyy tekemään itse muutkin hapot, kuten Suolahapon ja Typpihapon, (pikku sivuhuomautus: Jos on typpihappoa, niin sitten voi valmistaa vaikka pumpuliruutia tai nitroglyseriiniä, niitä ohjeita löytyy vanhoilta Gunwritersin sivuilta, Gunwritersin sivuilta löytyy myös ohjeita galvaaniseen pinnoitukseen kuten myös teräksen sinistykseen ja muuhun sellaiseen)
Ipi Laksoselle kymysys, Nikkeli sulfaattia voinee tehdä samoin kuin kuparisulfaattia, siis liuottamalla metallista nikkeliä rikkihappoon, (varsinkin jos sähköllä avittaa niin liukenee nopammin)?
Nikkeli kloridit samoin mutta happona tietenkin suolahappo.
Nitraatit tietenkin vastaavasti typpihapossa.
(helpoin homma kuparisulfaatin tekoon kun laittaa rikkihappoon vesijohtokupariputken pätkiä, ja sijoittaa astian (lasiastian) lämpimään paikkaan, jättää sinne muutamaksi kuukaudeksi, niin jopa syntyy kuparisulf.
huomasin että pienestä määrästä kuparia syntyy ainakin 3-5 kertaa suurempi tilavuus sitä sulfaattia.
-
Tännekkö voisi kerätä listaa niistä firmoista joista saa näitä kemiallisia aineita sinkityksiin ja muihin galvaanisiin pinnoitus tarkoituksiin.
Minun tiedossani esimerkiksi, Joensuun alueella muutama apteekki joka edes Viitsii etsiä ja tilata.
(Yliopiston apteekki oli kyllä pohjanoteeraus, eilen kävin ostattelemassa suolahappoa, niin proviisori yritti kaupitella minulle 10% Natriumkloridi liuosta :o
Voi äimänkäki kun asiakas on viisaampi kuin apteekkialan koulunkäynyt. eikä auttanut edes vaikka mainitsin tuotteen kemiallisen kaavan HCl, edelleen vaan arvuuteltiin, mitähän minä oikein haluan ostaa, oli minulla lista muistakin kilotavaroista, mutta sanoivat heti etteivät myy kilotavaraa, eivätkä aio edes tilata.)
Noh näitä äimänkäki apteekkeja on vuosien saatossa sattunut vastaan useampiakin.
Mutta positiivisina kokemuksina on hyvä mainita, Esimerkiksi: Niinivaaran apteekki Joensuussa, jossa Farmaseutti oli erityisen ystävällinen ja kiinnostunut museovermeiden entisöinnistä.
Heiltä löytyi tuossa tuokiossa Suolahappoa, ammoniakkia, kuparisulfaattia, glyserolia. ja lupasivat tilata boorihappoa, magnesiumsulfaattia.
Jokunen vuosi sitten Hammaslahden apteekki suostui toimittamaan typpihappoa, vähäisen suostuttelun jälkeen.
Keuruulta olen myös onnistunut saamaan suolahappoa apteekista, ilman sen kummoisempia selittelyjä.
(lisäyksenä tuotteiden hintoja: Suolahappoa 200 ml = 5.14 euroa, Ammoniakkia 200 ml = 7.73 euroa, Kuparisulfaattia 200g = 4.40 euroa ja glyseroli 100 ml = 4.77 euroa) (lisäksi Boorihapon kilohinta 25 euroa)
-
Kemian aineiden hävittämisestä, Joskus löytyy hyviä luonnollisia menetelmiä hävittää myrkyllisiä (sellaisenaan) kemiallisia aineita jotka tavallisesti täytyy lähettää Ekokemille, kun lukee erinäisten Teollisten firmojen ympäristölupapäätöksiä, kuten esimerkiksi Kromauslaitoksen yhdessä Ekokemin kanssa suunnittelemaa jätteen kierrätys systeemiä.
Hyvänä esimerkkinä Rikkihappo jota sellaisenaan ei saa maahan kaataa, mutta kun ymppää sen rikkihapon peltokalkkiin, niin siitähän tuli just kelvollista maahanlevitettäväksi, erityisesti Perunalle.
Samoin jos jollain on Vetyperoksidia liiankin kanssa, niin sen voi kaataa huoletta maahan, suuren vesimäärän keralla, (mutta ei mihinkään vesistöön) koska lopputulos on pelkkää vettä ja happea mitä hengitämme.
-
Miksi ihmeessä tuota nikkelikloridia pitäisi itse tehdä? Nikkelöinnissä käytettävän kloridin tulee olla todella puhdasta,samoin kuin anodimateriaalin.
Jos haluaa vielä että kylpyy toimii hyvin ja kauan,sitä on suodatettava ja anodien päällä on syytä olla polypropyylenistä valmistetut pussit.
Suosittelen kaikille keitä tuo niklaus kiinnostaa, lukemaan kirjan Nikkelöinti,sitä saa Suomen Galvanotekniseltä Yhdistykseltä kuten myös vastaavaa opusta kromauksesta.
-
Tervehdys nikkölöijät,
Minulla oliisi puhdasta, rakeista nikkeliä jota voin myydä tarvitsevalle.
-
Saiskos mistä Kobolttiakin, tai kobolttinitraattia tai kopolttisulfaattia, kobolttinitraattia ensisijaisesti olis tarve, niin ei tartteis alkaa Kobolttia typpihapossa sulatteleman.
toinen kysymys, onko jossain länsirannikolla joku apteekki tai vanha apteekkari jonka kautta sais vanhoja hyviä kilotavaroita.
kuulin joitakin vuosia sitten että tuolla ylivieskan suunnalla olis, vai pitäneekö huhu paikkaansa??
-
Kyllä noita metallisuoloja on saatavana vaikka mitä,pakkauskoot vain ovat harrastekäyttöön vähän isoja.
Minkälainen kobolttikylpy on suunnitteilla ja miksi? Nykyään on olemassa tina-kobolttikylpyjä joista saa ihan krominväristä pintaa ja pienemmällä virralla,en ole kokeillut miten toimivat.Tämä kylpy soveltuu myös rumpupinnoitukseen mikä on kromilla melko mahdotonta.
Pitäis joskus kokeilla,pinta vaatii alleen nikkelin.
Nuo apteekkitavarat ovat melkein kaikki suhteettoman kalliita.
Ps. Mulle on tullut pirusti yksityisvestejä noista pinnoitusasioista,en todellakaan ehdi tällä hetkellä pinnoittelemaan mitään osia,katsotaan joskus taas kun on aikaa. Kysyä kyllä saa,pyrin vastailemaan noihin pinnoitusjuttuihin mahdollisimman nopeasti.
-
Nyt olis kaasarit valmiit ja osat sinkitty. Ohessa kuvia.
Tämä Rauzin kuvanpienennysohjelma on tosi kätevä, kiitos. Kummasti kamera tekee kuviin kontrastia. Kohokammion ja kaasarin rungon kiiltoaste-ero ei ole luonnossa läheskään noin iso kuin kuva näyttää. Samaten klemmarit ovat aivan mustat kun ne juuri mustutin. >:(
Pekka
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Vielä pari kuvaa vesiletkujen klemmareiden sinkityksestä: ennen, prosessissa ja jälkeen.
Pekka
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Onko kyseessä Caswellin liemet vai ihan oikeat sinkitysliemet :)
-
Ihan oikeat sinkityslaitokselta saadut liemet ovat. Varsinkin se oikeanpuoleinen sininen (passivointi?)-aine on ihmelientä. Sinkityksen jälkeen osat ovat tummanharmaita mutta muutaman sekunnin liotuksen jälkeen osista tulee todella kirkkaita, lähes kuin kromi. Näppituntumalta pinnoite on selvästi paremman tuntuinen kuin uusissa vastaavissa alkuperäisissä osissa. Sain nämä mömmöt kaverin kaverin kautta sillä ehdolla että en kerro mistä ne sain, eli valitettavasti tässä asiassa en pysty auttamaan. Ipi varmaan voi auttaa jos joku haluaa liotella itse osia. :D
Pekka
-
... Kummasti kamera tekee kuviin kontrastia. Kohokammion ja kaasarin rungon kiiltoaste-ero ei ole luonnossa läheskään noin iso kuin kuva näyttää. Samaten klemmarit ovat aivan mustat kun ne juuri mustutin. >:(
Pekka
Koitappa ottaa kuvat ilman salamaa. Tosin vakaa käsi / kamerajalustasta voi olla tarpeen...
JL
-
Jovvain! Heti parempi, kiitos neuvosta.
Pekka
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Kukakohan voisi sinkitä 2kpl 50X70X3mm levyä mulle Tuusulan +-20km säteellä??
Teppo 0400207106
-
Amoila Oy,Espoo. Jos noudat multa tuota passivointilientä joskus,voin minäkin ne sinkitä. (En kylläkään odottaessa) :)
-
Minä voin sinkitä,ota yhteyttä vaikka yv:nä.Passivointeja löytyy tällä hetkellä vain kirkas ja musta.
-
Jotenkin näyttää että sinkkiä on pinnassa todella ohuelti,kuinka pitkä oli sinkitysaika?
-
Joo,tuo väri varmaan hämää,kyllä tuossa varmaan pintaa on tarpeeksi.
Se,onko osat 80 tai 57 vuotta vanhoja ei vaikuta asiaan,kamera myös vääristää värejä paljon.
Siitähän sen sitten näkee miten kestää säätä :)
Noissa pinnan paksuuden muodostumisessa vaikuttaa niin pirun moni seikka,kuten aika,virtamäärä,kylvyn koostumus yms... väristäkään ei voi päätellä juuri mitään.Jos joku haluaa tietää miten paksun pinnan on saanut aikaan voi lähettää osan minulle,niin mittaan.
Mittaus ei maksa mitään,postikulut saa hoitaa miel.itse :)
-
Hapolla vaan sinkki pois ja uutta pintaan.
-
Noista inkkarin keinuvivuista tuli mieleen että tekeeko kukaan/mikään firma Suomessa matta niklausta?
-
Noista inkkarin keinuvivuista tuli mieleen että tekeeko kukaan/mikään firma Suomessa matta niklausta?
Eipä tule mieleen ketään,onko kyseessä satiini vai nk.vanhanajan mattaniklaus? Voisit kysellä Amoilasta,jos vaikka pystyisivät auttamaan.
-
No mikäs se menee väärin kun osat jää näin mataksi? Kiiltoa ei ole ollenkaan.
Käsittelyt on tehty ohjeen mukaan.
Pitäisikö jotenkin vaan kiillottaa enemmän? Olen hinkannut suht pehmeällä harjalla.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No mikäs se menee väärin kun osat jää näin mataksi? Kiiltoa ei ole ollenkaan.
Käsittelyt on tehty ohjeen mukaan.
Pitäisikö jotenkin vaan kiillottaa enemmän? Olen hinkannut suht pehmeällä harjalla.
Liikaa virtaa ja kylvyn koostumus päin v....a,hinkkaminen ei auta paljonkaan,näillä omatekoisilla kylvyillä ei muutenkaan kyllä ihmeellistä kiiltoa saa aikaan.Tuo hinkkaaminen ja harjaaminen ei sinänsä kuulu koko sinkitysprosessiin lainkaan.
-
Liikaa virtaa ja kylvyn koostumus päin v....a,hinkkaminen ei auta paljonkaan,näillä omatekoisilla kylvyillä ei muutenkaan kyllä ihmeellistä kiiltoa saa aikaan.Tuo hinkkaaminen ja harjaaminen ei sinänsä kuulu koko sinkitysprosessiin lainkaan.
Virtaa on vain noin 0,2-0,3A. Ohjeen mukaiset aineet, ohjeen mukaisin määrin on seikoitettu. Tuntuu oudolta.
-
Virtaa on vain noin 0,2-0,3A. Ohjeen mukaiset aineet, ohjeen mukaisin määrin on seikoitettu. Tuntuu oudolta.
Miten se kappaleiden puhdistus tehtiin? Väärän tyyppinen pesuaine voi olla yksi syy.
Kylvyn lämpötila oli ohjeen mukainen?
Sitten on aina se mahdollisuus, että kylpyyn on joutunut jotain pinnoitusta haittaavaa ainesta, ainakin rautaionit tiettyjen pitoisuuksien jälkeen ovat joillekin pinnoituskylvyille myrkkyä. Teitkö kylvyn mihin veteen? Ja millaiseen astiaan?
Ja se virrantiheys A/dm2 vaikuttaa kanssa.
Olisiko mahdollista kirjoittaa ne ohjeet, joiden mukaan teit? Kemikaaleineen, määrineen, lämpötiloineen, aikoineen, virrantiheyksineen? Niistä voisi jo lähteä miettimään etiäpäin.
-
Joo,tässä on monta asiaa,voi olla että virtaa on ollut liian vähänkin.Lisäksi jos olet "kiehuttanut" kylpyä jossain vaiheessa kovasti niin voi olla että on seokset pielessä.Tuo virtamäärä on suhteellisen kriittinen,pitäisi tosiaan tietää melko tarkasti se virtamäärä/dm2.Voi olla myös ettei nämä kylvyt toimi kovin kauan muutenkaan toimintakuntoisena.Hapansinkkikylpy tarvitsisi jatkuvan suodatuksen sekä polypropyleenikangaspussit anodien päälle,muuten tulee herkästi karkeaa pintaa yms.ongelmia.
-
- Miten onnistuu kupari tai messinki osien pinnoitus sinkkaamalla?
Onx kukaan kokeillu?
PJ
Ei se sen kummempaa ole kuin raudankaan sinkitys.
-
Kuusenkävynkin voi sinkitä ja vaikka männynoksan tai vanhat lastenkengät :) Maksamaan voi tulla maltaita ja mansikoita,mutta jos jotakuta kiinnostaa,voi ottaa yhteyttä :D Samantien siihen pintaan voi kyllä vetää hopeaa,kultaa tms.
-
Ei tuossa kysymyksessä mitään hassua ollut.
-
Atro. Kokeileppas kiillottaa osia ihan tavallisella krominkiillotusaineella sinkityksen jälkeen. Saatat yllättyä. Muutenkaan ei tee huonoa suojata osia vahapinnoitteella.
Pekka
-
Hyvä konsti,mutta jos osat ovat myös sinkityksen jälkeen kromatoitu (passivoitu),se häviää kiilloituksessa.
Kotikonstein sinkittäessä useinkaan osat eivät ole passivoituja,joten ongelmaa ei tietty ole.
-
Nuorena tehtiin vähän kaikenlaisia kokeita ja samalla systeemillä kromattiin,kuparoitiin ja kullattiin kolikoita.
-
Tuli jälleen prosessit aloitettua, mutta sitä passivointi-lientä kaivattaisaiin... Ipi auta!
-
Tuli jälleen prosessit aloitettua, mutta sitä passivointi-lientä kaivattaisaiin... Ipi auta!
Ipi ei meinaa millään ehtiä auttamaan :) Noista liemien myynnistä on mulle tullut vähän liikaa vaivaa (oma vika,mitä mainostin).
Mutta edelleenkään en lähettele mitään litkuja,jokainen ymmärtää varmaan mikä homma siinä on.
Nouto saattaa vielä onnistua,tosin olen senkin ajatellut lopettaa koska kaikki tämä aiheuttaa helkkaristi vaivaa ja työtä.
Neuvon kyllä mielelläni näissä sinkitys/niklaus/kromaus yms. hommissa,mutta kemikaaleja en kauhean mielelläni myy,yksi syy tähän on myös se,että en itse päätoimisesti työskentele tällä hetkellä pintakäsittelyalalla vaikka pelit ja vermeet onkin olemassa.
-
Onhan noiden aineiden lähettely ja muukin käsittely aikaa ja vaivaa vaativaa, mutta kiitoksia vaan kovasti neuvoista ja vinkeistä joita tässä ketjussa jo aiemmin Ipi ja asianosaavat kolleegat ovat jakaneet meille kotikeittäjille. Sinkin pintaan saaminen jo sinänsä ja vielä suhtkoht kiiltävä lopputulos kokeilujen ja uusintojen jälkeen antaa sitä onnistumisen riemua, vaikka aineet, välineet ja osaaminen ovat mitä ovat. Kiinnostaisi vaan vielä tuota passivointia kokeilla valmiilla aineilla tai ohjeilla sellaisen tekemiseen (salatiedettä?) Varmaan näitä asioita on käsitelty tuolla ketjussa aiemminkin.
-
Eipä noita kylpyohjeita oikein ole saatavissa,kromatointiliuokset ovat valmiita ja koostumuksesta ei tiedä kuin valmistaja.
Joskus muinoin käytettiin laimeaa typpihappoa nk.kiiltopoltossa,sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä kromatoinnin eli passivoinnin kanssa.
Ainoastaan hieman kirkastaa kellertävää sinkkipintaa.
-
Osaisiko joku kertoa pinnoittamoa läheltä kainuuta.Kiiltosinkkauksesta olisi kyse.
-
Kärsivällisyyttä vaatii tää sinkkaus, pari vuotta hankkinu aineita ja nyt niitä sain.
tänään leikkinyt hieman ja muutama kysymys tuli mieleen.
Harmaata mönjää kerrostuu sinkattaviin osiin reilu "vuori" johtuuko tämä liiasta virrasta? säädettävää virtalähdettä en ole tässä kiireessä vieläkään kerennyt hankkia.
Hiekkapuhalsin muutaman ruostuneen mustan pultin joita yritin sinkata, harmaata muodostui kyllä, mutta typpihapon jälkeen ne oli taas aivan mustat. Täytyykö mustat pultit käsitellä eritavalla?
-
Toinen yritys olikin jo parempi, mutta mustien pulttien arvoitus on edelleen auki.
Kromatointliuoksen ja säädettävän virtalähteen kun lähivuosina vielä hommaan niin avot
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Liikaa virtaa ja kylpykoostumus ehkä pielessä. Rauta on aina rautaa,riippumatta onko se mustaa vai ei,huolellinen rasvanpoisto ja hapotus,niin ei pitäis olla ongelmia. Tuohon palamisilmiöön (eli jos sinkkiä saostuu liikaa) auttaa myös usein sinkittävän osan liikutus.
-
Kärsivällisyyttä vaatii tää sinkkaus, pari vuotta hankkinu aineita ja nyt niitä sain.
tänään leikkinyt hieman ja muutama kysymys tuli mieleen.
Harmaata mönjää kerrostuu sinkattaviin osiin reilu "vuori" johtuuko tämä liiasta virrasta? säädettävää virtalähdettä en ole tässä kiireessä vieläkään kerennyt hankkia.
Hiekkapuhalsin muutaman ruostuneen mustan pultin joita yritin sinkata, harmaata muodostui kyllä, mutta typpihapon jälkeen ne oli taas aivan mustat. Täytyykö mustat pultit käsitellä eritavalla?
Nyt kun luin vähän tarkemmin tämän jutun,niin syynä tuohon mustumiseen on se,että sinkkiä on pinnassa todella vähän,ja se vähäkin palaa typpihapossa pois,elikkä on taas musta.
-
Olit oikeessa.
tänään hain labravirtavehkeen ja kokeilin uusiksi laimeemmalla hapolla, vähemmällä virralla ja pidempään, hyvin toimi.
Kärsivällisyyttä vaatii tää sinkkaus, pari vuotta hankkinu aineita ja nyt niitä sain.
tänään leikkinyt hieman ja muutama kysymys tuli mieleen.
Harmaata mönjää kerrostuu sinkattaviin osiin reilu "vuori" johtuuko tämä liiasta virrasta? säädettävää virtalähdettä en ole tässä kiireessä vieläkään kerennyt hankkia.
Hiekkapuhalsin muutaman ruostuneen mustan pultin joita yritin sinkata, harmaata muodostui kyllä, mutta typpihapon jälkeen ne oli taas aivan mustat. Täytyykö mustat pultit käsitellä eritavalla?
Nyt kun luin vähän tarkemmin tämän jutun,niin syynä tuohon mustumiseen on se,että sinkkiä on pinnassa todella vähän,ja se vähäkin palaa typpihapossa pois,elikkä on taas musta.
-
Onpas, onpas Tepon sohvassa/tuolissa kerrassaan laadukkaan näköinen kangas. Perintökalu?
-
Eiku tatami 8)
-
Sinkityksessä kuten muussakin pinnoituksessa kromaus pois lukien,pätee melko pitkälti sääntö:enemmän aikaa,vähemmän virtaa+kappaleen tai kylvyn liikutus.Tuo typpihapotus sinkityksen jälkeen ei ole välttämätön ja hapon on oltava todella laimeata jos sitä käyttää.
-
TATAMI?? Mitä huonekalua siellä reunasuomessa sanotaan tatamiksi. Guukkeli kertoo sen olevan painialusta kuten kaikki sen jo tiesimmekin. Sinkitykseen koti konstein koti liittyy oleellisesti. :laugh:
-
Pitipä minunkin kokeilla. Vettä 1,5 litraa, 100 g sitruunahappoa ja ruokalusikallinen suolaa.
Biltemasta sinkkiharkko jonka sahasin kahtia ja laitoin roikkumaan astian kummallekkin sivulle
nesteeseen. Moottoripyörän akkulaturi josta pudotin jännitteen pienellä polttimolla tuonne 1,5 volttiin.
(sähköstä mitään tiedä). Plus johdin sinkkipaloihin ja miinusjohdin puhdistettuun automaattiteräksestä sorvattuun
M 8 pulttiin. Parikymmentä minuuttia heiluttelin pulttia liemessä ja katso se muuttui pikkuhiljaa aivan harmaaksi.
Harjasin pultin puhtaaksi messinkiharjalla ja sieltähän paljastui aika kirkas sinkitty? pinta.
Täytynee laittaa kokeeksi suolaveteen ja katsoa onko korroosionkestävä.
Korjatkaa ammattimiehet jos olen toheloinut.
L&K.
-
Ipi halloo!
Kerroppas asiantuntijana, liikkuuko lyijy elekrolyysissä? Ihan vaan, jos mulla litkussa on PbSo4 joukossa, niin tuleeko mukana pinnoitettavalle, jos esim. sinkitys on menossa?? Sillee vaan kiinnostais, jos esim. halutaan lyijy-korroosiosuoja, eikä pinnanlaadulla ei ole väliä
-
Kyllä lyijy liikkuu elektrolyysissä,sinkkikylvystä en osaa sanoa,koska lyijy on siinä silloin tavallaan epäpuhtautena.En usko että tuolla paljonkaan saa lisää korroosionkestävyyttä.On olemassa ja jopa käytössä lyijykylpyjä sekä vielä enemmän lyijy-tina seos kylpyjä.Kyllä pelkkä sinkki on hyvä korroosiosuoja kunhan kerrokset on tarpeeksi paksuja.Riippuu tietty kappaleen käyttöolosuhteista,mutta oletuksena on että ne ovat jonkun entisöidyn vehkeen osia jotka eivät kauhean koviin olosuhteisiin joudu.
-
Joku firma itäsuomessa hakee ammattitaitoista kromaajaa. Mahdollisuus edetä yrityksen vetäjäksi:
http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=7609910&index=552&anchor=7609910 (http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=7609910&index=552&anchor=7609910)
Aattelin että tältä palstalta varmaan löytyy 8)
-
Joku firma hakee? Aika heikot tiedot varsinaisesta duunipaikasta,vuokratyöfirma,missä ei sinänsä mitään pahaa.Vähän selkeämmin vois mun mielestäni kuitenkin työnkuvan selvittää.Onnea hakuun,ammattimiehiä tälle alalle voi olla hankala löytää :)
-
OHO! Linkki hakemukseen ilmoitti,että toiminta onnistunut,olenkohan saanut/joutunut ottamaan työpaikan :D
-
Hei, miten se olikaan; voiko fosforihapotuksen jälkeen siirtyä suoraan sinkitykseen vai pitääkö tuo fosfatointi ensin purkaa jollakin opilla? Voihan olla että tähän jo on vastattu mutta kun tämä triidi on niin tavattoman pitkä...
-
Pitkä on tämä ketju kyllä mutta haulla löytyy vaivattomasti :) Fosforihappo on huono ennen sähköpinnoitusta,kannattaa käyttää esim. suolahappoa.
-
Kiitos! 8)
-
Heissan!
Tarkoitus olisi tässä ruveta kokeilemaan itsekkin sinkistystä noilla Hondan pulteilla ja muuttereilla.
Sellainen tässä itsellä nyt vähän mietityttänyt että miten olette hoitaneet usean osan sinkityksen kerralla ?
Esim, miten saan parhaiten vaikka 10 mutteria kerralla sinkkijylpyyn niin että jokaiseen saa vielä virran kulkemaan.
-
Sidot ne ohuehkolla kuparilangalla yhteen.Rautalankakin käy. Tai sitten hommaat sinkitysrummun :)
-
Hamsterin juoksupyörästä näprätä rumpu :)
Toimiskohan joku vaikka joku ritilä jonka päälle vaan nippelit ?
-
Ei toimi,osien pitää liikkua rummussa kunnolla.Näitä pikkurumpuja saa melko halvalla maailmalta (käytetään esim. kultauksessa).Kannattaa etsiä esimerkkejä netistä,hyviä hakusanoja ovat,Barrel plating ,mini barrel plating,small spare plating,vibratory plating yms. Näillä hauilla tulee jo monenmoista valaistusta asiaan,ja paljon jopa videoita.
-
Ei toimi,osien pitää liikkua rummussa kunnolla.Näitä pikkurumpuja saa melko halvalla maailmalta (käytetään esim. kultauksessa).Kannattaa etsiä esimerkkejä netistä,hyviä hakusanoja ovat,Barrel plating ,mini barrel plating,small spare plating,vibratory plating yms. Näillä hauilla tulee jo monenmoista valaistusta asiaan,ja paljon jopa videoita.
Näköjään pieni konjakin aihettama kirjoitusvirhe: Small spare=tietty small parts :-[ No,lisää konjakkia ja kysymyksiä vaan,näihin on mukava paneutua.Jaaha,nyt tulikin muuta hommaa ;)
-
Ei toimi,osien pitää liikkua rummussa kunnolla.Näitä pikkurumpuja saa melko halvalla maailmalta (käytetään esim. kultauksessa).Kannattaa etsiä esimerkkejä netistä,hyviä hakusanoja ovat,Barrel plating ,mini barrel plating,small spare plating,vibratory plating yms. Näillä hauilla tulee jo monenmoista valaistusta asiaan,ja paljon jopa videoita.
Näköjään pieni konjakin aihettama kirjoitusvirhe: Small spare=tietty small parts :-[ No,lisää konjakkia ja kysymyksiä vaan,näihin on mukava paneutua.Jaaha,nyt tulikin muuta hommaa ;)
Jos Ipille vielä tänään konjakki maistuu ja tekee mieli paneutua niin vinkit kromatointi liemen hankintaan olisivat tarpee.
Muut kemikaalit ajattelin tilata laspekilta.
Hiukan olen katellu noita ebayn kittejäkin.
Esim tässä tulisi myös tuo sini passivointi liemi mukana jos olen oikeen käsittänyt?
http://viewitem.eim.ebay.fi/Zinc-Electroplating--Plating-Kit-for-Car-and-Bike-restoration-FREE-multimeter/251233386477/item (http://viewitem.eim.ebay.fi/Zinc-Electroplating--Plating-Kit-for-Car-and-Bike-restoration-FREE-multimeter/251233386477/item)
Tuo hinta vaan vähän hirvittää ku verot vielä tohon päälle :S
-
Niin ja mitämieltä kokeneemmat tuon liemen lämmön merkityksestä? Paljon näyttävät ulkomailla käyttävän noita akvaarion sauvvalämmitimiä noissa liemipöntöissä.
-
Riippuu liemipöntöistä,mitä ajattelit lämmittää,sinkkikylpyä ei tarvii lämmittää.
-
Ei toimi,osien pitää liikkua rummussa kunnolla.Näitä pikkurumpuja saa melko halvalla maailmalta (käytetään esim. kultauksessa).Kannattaa etsiä esimerkkejä netistä,hyviä hakusanoja ovat,Barrel plating ,mini barrel plating,small spare plating,vibratory plating yms. Näillä hauilla tulee jo monenmoista valaistusta asiaan,ja paljon jopa videoita.
Näköjään pieni konjakin aihettama kirjoitusvirhe: Small spare=tietty small parts :-[ No,lisää konjakkia ja kysymyksiä vaan,näihin on mukava paneutua.Jaaha,nyt tulikin muuta hommaa ;)
Jos Ipille vielä tänään konjakki maistuu ja tekee mieli paneutua niin vinkit kromatointi liemen hankintaan olisivat tarpee.
Muut kemikaalit ajattelin tilata laspekilta.
Hiukan olen katellu noita ebayn kittejäkin.
Esim tässä tulisi myös tuo sini passivointi liemi mukana jos olen oikeen käsittänyt?
http://viewitem.eim.ebay.fi/Zinc-Electroplating--Plating-Kit-for-Car-and-Bike-restoration-FREE-multimeter/251233386477/item (http://viewitem.eim.ebay.fi/Zinc-Electroplating--Plating-Kit-for-Car-and-Bike-restoration-FREE-multimeter/251233386477/item)
Tuo hinta vaan vähän hirvittää ku verot vielä tohon päälle :S
Konjakki maistuu aina :) Ota yhteyttä yv:llä niin tuumataan.
-
Vähän aiheesta poiketen, mutta onkos Kuopion seudulla sinkityspaikkoja? Elektropinnasssa viime kesänä sanoivat etteivät ota enää yksityisiltä.
Saa olla muualtakin sillä postihan kulkee.
-
Sinkkiä saa pintaan ihan niin paljon kuin haluaa,homma täytyy vain osata ;D Tuolla sinkkimaalilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä sinkityksen kanssa.Maali on aina maalia,vaikka siinä olis sinkkiä joukossa :)
-
Tiedän kyllä jonkin verran sinkityksestä (myös kuuma) :) Onhan tuo tietty sinkkiä,mutta ei sillä muuta tekemistä sitten sinkityksen kanssa ole.
-
Apua tarvisi oman pöljäilyn takia, vähän sinkitykseen liittyen. Tarkoituksena oli poistaa ruoste ja kiilloittaa osat valmiiksi sinkitystä varten. Tein sitruunahappoliuoksen ja osat puhdistuivat hyvin. Huvikseni ajattelin puhdistaa samassa liemessä löytämäni vanhan kuparisen tyyppikilven koristeeksi seinälle. Yön aikana rautaosat olivat imaisseet itseensä kuparipinnan joka tuntuu olevan kohtuu lujassakin, hiomallahan se lähtisi, mutta esimerkiksi pinnan nippelit ovat turhan työläitä hioa.
Miten kuparin saisi helpoiten pois osista? Onnistuuko jonkinlaisella elektrolyysillä tai kotoa löytyvillä aineilla?
-
Ovatko osat terästä/rautaa? Kupari ei siellä pohjalla haittaa,voit hyvin kiilloittaa ne ja sinkitä sitten.Jos se kupari on pakko pois ottaa niin sitten tarvitaan myrkkyjä joita ei kotona ole :) Ohjeet voin laittaa sitten jos todella tarvitset.
-
Noniin sinkitys on saatu hyvälle alulle, kupari lähti enimmäkseen messinkiharjalla kiillottaessa. Ei tunnu olevan ihan yhden illan homma sinkitä kaikki pinnat ja nippelit yms. :)
Suurkiitos Ipille vinkeistä sinkitykseen liittyen!. Itsellä on käytössä on caswellin liemet ja toimivat todella mainiosti jäljestä päätellen, pohjatkin tosin koitin tehdä huolella.
-
Kovin on heikkoa. Ei ota onnistuakseen. Sinkitys simahtaakseen.
Sitruunahappo / suolaliemessä koitin akkulaturilla pinnoja sinkitä, mutta aika vaatimatonta ja hentoa jälkeä tuolla tulee. Melkein pyyhkimällä lähtee sinkit veks ja niidenkin vähien sinkkien syntymiseen menee liian kauan aikaa. Miten on mahdollista että jotkut täällä kehuu kellottaneensa 30s/pinna sinkitysaikoja ? Kuinka te sen teettä ?
-
Lue tätä topiccia tuolta alkupäästä niin selvenee varmaan. 30 sekunnin sinkitysajalla ei saa minkäännäköistä pintaa aikaiseksi edes sinkkikylvyllä ja tuo sitruunahappo suolaliuos ei ole mikään sinkkikylpy.
-
Jos teillä kotikemisteillä on tarvetta tälläiselle niin laittakaa YV:tä
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moro
Tutustuessani aiheeseen löysin seuraavan englannin kielisen tiivistelmän aiheesta.Sisältää eri vaihtoehtoja litkujen tekoon ja käsittääkseni melko tuorettakin tietoa asiasta.
C.A. Loto , 2012. Electrodeposition of Zinc from Acid Based Solutions: A Review and Experimental Study. Asian Journal of Applied Sciences.
Löytyy seuraavasta linkistä.
http://scialert.net/fulltext/?doi=ajaps.2012.314.326&org=12 (http://scialert.net/fulltext/?doi=ajaps.2012.314.326&org=12)
-
Noita tiivistelmiä on maailma pullollaan :) Tuo hapansinkki on kyllä hyvä,mutta vaikeampi tehdä ja käyttää kotikonstein.
-
Varmaan noiden aineiden saaminenkin on haastavampaa.
Itse kokeilen kyllä tuolla viestiketjun alussa olevalla kaavallaa, kun niitä helposti sai.
Tuota dextriiniä ja myös nikkeliä kiinnostais kokeilla hiukan sekaan,jos niillä sais pinnanlaatua ja säänkestoa paremmaksi.
-
:embarassed: Minulla olis sinipassivointi nestettä noin 2,5 litraa ylimääräistä josta voisin luopua
-
Koitin tuota ketjua lukea ja päätella, että mikähän pinnoitus olisi oikea n. 20-30 lukulaisen polkupyörän osiin. Varmaan joissakin osissa on kromiakin(?), mutta monet osat vaikuttavat väriltään enemmän nikkeliltä.
Niin ja jos nikkeli on oikea pinnoite esim ohjaustankoon ja poljinkampiin niin teetänkö elektrolyyttisellä vai kemiallisella nikkelillä?
Onkohan nikkelöinti kuinka arvokasta lystiä? Kammet ja sarvet ovat isoimmat osat, sitten on kaikenlaista pientä hilpetta ja nippeliä pari...kolme kourallista. Napoja ja pinnoja ei tällä kerralla tarvi pinnoittaa.
-
Kromausfirmat suorittavat usein myös nikkelöintiä, esim. Loimaan Kromaus. Nikkeliä käytetään kromauksen pohjalla. Hinnat eivät eroa tietääkseni juurikaan kromauksen hinnasta. Nikkeliä käytettiin paljon juuri 20-30 -luvuilla, ennen kuin kromaus yleistyi. Nikkelin erottaa kromista kellertävästä sävystään.
Myös kadmiointia käytettiin pinnoitteena ainakin 40-luvulle asti, mutta kadmiointia ei saa suorittaa enää Suomessa ympäristöhaittojen takia. Kadmiointi on himmeämpi pinnoite.
Kokeilin itse nikkelöintiä Timo Happosen ohjeiden mukaan ja kyllä se onnistuikin, mutta vaatii hieman harjoittelua. Osat olivat pieniä.
-
Koitin tuota ketjua lukea ja päätella, että mikähän pinnoitus olisi oikea n. 20-30 lukulaisen polkupyörän osiin. Varmaan joissakin osissa on kromiakin(?), mutta monet osat vaikuttavat väriltään enemmän nikkeliltä.
Niin ja jos nikkeli on oikea pinnoite esim ohjaustankoon ja poljinkampiin niin teetänkö elektrolyyttisellä vai kemiallisella nikkelillä?
Onkohan nikkelöinti kuinka arvokasta lystiä? Kammet ja sarvet ovat isoimmat osat, sitten on kaikenlaista pientä hilpetta ja nippeliä pari...kolme kourallista. Napoja ja pinnoja ei tällä kerralla tarvi pinnoittaa.
Tod.näk. ovat niklattuja,ota yhteyttä Amoila Oy /Hannes Moilanen.
-
Kiitos
Kokeilin lämpimikseni hiukan kotosalla nikkelöimistä. Pikku liraus vihreää lientä lasipurkkiin, nikkelipökäle ja rosteripultti johtoihin kiinni ja 0,2A virtaa.
Jotain siellä kipossa tapahtui kun alkoi kerta vaahtoa muodostua.
Kaikki pultin pintaan kertynyt tavara lähti paperilla pyyhkimällä pois. :) No se oli putsaamaton rosteri (A2) kuusiokolopultti, sekä pesemätön ja hapottamaton. Mutta tulipahan kokeilluksi.
-
Rosteria ei voi niklata tavallisella nikkelikylvyllä,tarvitaan erikoiskylpy joka on huomattavasti happamampi.
-
Siltä tosiaan näytti. :)
Kokeilen illalla jotain ''mustaa'' ja jos oikein innostun niin pesen ja käytän hapossakin oikein. :)
-
No joo. Aluksi taisi olla sähköt väärinpäin, kun kappale meni ruskeaksi ja nikkelipötikkä vihertäväksi. Uudella yrityksellä (n 15 min / 0,3A) alkoi pikkuisen kellertää paikoitellen. Kovasti vaahtosi varsinkin kun heilutteli kappaleita.
Pitää vissiin haalata kamat autotallista sisälle (lämpötila) ja koettaa saada osat puhtaaksi paremmin. Rasvapoistopesu ja rikkihappo ei putsannut osaa tasaisen harmaaksi.
Olisiko jokin elektrolyyttiliemi, millä voisi saada pienet monimutkaiset kappaleet puhtaaksi? Sitruunahappovesi ja sähkö tms?
-
Eikö se pelkkä happo puhdista konta paremmin, kuin happo+sähkö? Sähkö saattaa syödä joitain kohtia liiikaakin. Fosforihappo ja suolahappo vie kyllä äkkiä ruosteen ilman sähköäkin.
-
Noinhan se voipi olla, mutta ei ole tietoa kun ei ole koskaan tullut kokkeilleeksi. :)
Rasvanpoiston jälkeen kokkeilin laimennetulla akkuhapolla, 1 osa happoa pullosta (siinä sanottiin, että 30% - 100% happoa) ja 3 osaa tislattua vettä ( kun sitä oli siinä happopullon vieressä). Tuo ei saanut mitään näkyvää aikaiseksi harmaaksi puhallettuun, vähän ruostepilkkuiseen polkupyörän pumpunkannattimeen varttitunnissa. Oisiko liemi liian kylmää vai laimeaa vai muuten vaan väärä, en tiiä. Fosforihappoa en kokeillut, kun löytyi vain vanhaa, käytettyä ja toisekseen ajattelin, että mahtaako se tummentunut pinta olla hyväksi siellä nikkelin alla.
Helppo on useimmat osat saada puhtaaksi ihan harjalla / tai hiekkapaperilla, mutta osa on niin hankalanmuotoisia, että millään ei pääse jokapaikkaa putsaamaan ruosteesta, siksi sähkö. Ja kun virtalähteitäkin on, että voisi vaikka samaan aikaan putsata ja pinnoitella.
Sitä ihmettelin kanssa, että kovastippa tekee oikein pienikuplaista vaahtoa liemeen. Meni ihan pohjaa myöten kuin olisi maitoa laitettu sekkaan kun vähän heilutteli osaa liemessä tai sitä nikkelipötikkää.
Niin ensin pidin parikymmentä minuuttia ja 0,3A , mutta taisi olla piuhat väärinpäin, kun ei näyttänyt nikkeli siirtyvän. Oli miinus nikkelipötkylässä.
-
Suolahappo on parasta hapotukseen,fosforihapotus ei sovi sähköpinnoitteen alle.
-
Suolahappoa en ole saanut vielä hommattua, mutta meinasin seuraavaksi kokeilla sitruunahappua.
-
Suolahappoa voi saada jostain rakennustarvikeliikkeestä,sillä putsataan mm.tiiliseiniä,apteekistakin saa mutta on pirun kallista.
Fosforihapollakin voi ruosteet poistaa,mutta sitten pitää poistaa fosfaattipinta jollain mulla hapolla.
-
Suolahappoa tehdään Oulussa useammassakin tehtaassa ja heti isoja määriä, mutta silti sitä ei tahdo saada ostettua muualta kuin apteeksita. :(
-
Tradea Oy 20l 60 euroa,JL-Tuotteet verkkokauppa 30l 94.50 FF-Chemicals 5l 31euroa. Jne.....
-
Mikä vahvuus olisi sopiva teräsosien puhdistukseen suolahapolla?
Tai suolahapon vahvuus sitten jos poistais ruosteen sitruunahapolla ja ja tekisi sen jälkeen vielä käsittelyn laimennetulla suolahapolla?
-
Hapon väkevyys ei ole kovin kriittinen,valmista happoa voi laimentaa melko reilusti,hapotusaika ratkaisee. Kannattaa myös huomioida ettei uuden suolahapon peittauskyky ole parhaimmillaan uutena,vaan vasta sitten kun siihen on liuennut jonkun verran rautaa.
Jossain noissa myytävissä hapoissa on valmiina nk.inhibiittorit ym. jotka mm. estävät ylisyöpymistä ym.
-
Suolahappo on parasta hapotukseen,fosforihapotus ei sovi sähköpinnoitteen alle.
Miksi ei sovi?
-
Fosforihappo muodostaa kappaleen pinnalle fosfaattikalvon joka pitää poistaa ennen sähköpinnoitusta.
-
Nikkelöintiä keski-pohjanmaalla..
http://www.antero-olkkola.com/index.php?id=10 (http://www.antero-olkkola.com/index.php?id=10)
-
Nikkelöintiä keski-pohjanmaalla..
http://www.antero-olkkola.com/index.php?id=10 (http://www.antero-olkkola.com/index.php?id=10)
Hyvä kun näitä löytyy,täytyy vaan pitää mielessä että Niklaus,Kromaus ja sinkitys ovat kaikki eri asioita.Nikkelipinnotteita ei ole oikeastaan kuin 30-luvun ja sitä vanhemmissa vehkeissä.
-
Onnistuuko sinkitys huonon kromin päälle, niin että putsaa ruosteet helkuttiin ja sinkitsee. Olis tarve muutamien osien siistimiseen. Tavoitteena ei kovin hyvä pinta tarvis olla. Ei siis tulisi entisöintikäyttöön vaan "käyttökunnostus" kyseessä. Ja ehkä lakka päälle... Vai pysyykö kromim päällä mikään? Entäs jauhemaali?
-
Kromi lähtee pinnasta jo laimealla hapolla,alla olevan nikkelin päälle sinkki kyllä tarttuu,eli osat vaan esim.suolahappoon pariksi tunniksi,ja sinkki päälle.
-
Hyvä kun on tietäjä palstoilla... Täytyypä koittaa tuota.
-
Onko oulun alueella sinkitäjiä?
-
Onko oulun alueella sinkitäjiä?
Ei ainakaan ammattimaisia.
Ennen oli Ocotecillä sähkösinkitys ja eloksointi, mutta siellä oli paha tulipalo 2004, jonka jälkeen ei ole enää ollut sinkitystä lähiseudulla.
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tehdashalli-tuhoutui-haukiputaalla/369130/
-
thanks, oulun kiertääkin kaikki harrastajien yritykset jostain syystä kaukaa.