VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: markkukovasin - Helmikuu 03, 2026, 18:03:56 ip
-
Onkohan noilla päättäjillä adbluea päässä?
Lukekaa ja kommentoikaa! Itsestäni tuo on aivan hanurista- pelkkiä tukia taas jaellaan.
Ja itse maksavan oikeutta tehdä pitkiä kiinteähintaisia sopimuksia näemmä rajoitetaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/82b55f8d-234b-489b-add1-c8d83624f44e
t. Markku
-
Markku siis tuomitsee orpanan hallituksen hyvää hyvyyttään yrittäessä estää pieni- ja keskituloisia omakotiasujia ajautumasta vaikeuksiin poikkeusoloissa korkean sähkön hinnan takia?
Eikun ihan oikeesti ei ole Markku tainnut nyt lukea sitä esitystä kunnolla. Siis siinä esitetyt poikkeustoimet voivat astua voimaan vain, jos EU toteaa jonkin maan tai alueen tai koko EU:n joutuneen pitempiaikaisesti tilanteeseen, jossa sähkön markkinaehtoinen hinta karkaa käsistä. Ja siis sen poikkeustilanteen vallitessa estää poikkeustilannelaki yli vuoden pituisen kiinteähintaisen sopimuksen tekemisen. Kun tää sähköhinnoittelu neljä vuotta sitten karkas markkinahinnoitteluksi, silloinhan jotkut onnettomat tekivät julman hintaisia pitkiä sopimuksia, missä hinta oli siis paljon ylempänä hetki alkuhermoilun jälkeen tehtyjä pitkiä sopimuksia, ja sopimusvapauden vallitessa joutuivat niistä kärsimään. Tämän toistuminen yritetään poikkeusoloissa estää, mitään muuta muutosta ei tuohon lakiesitykseen tule. Ei siis koske muuta aikaa kuin EU:n julistamaa poikkeustilannetta.
Hallituksen ajatuksenjuoksuun yleisesti en ota kantaa, mutta kyllä tässä nyt ollaan oikealla asialla; pitämässä köyhän kansan puolia pahoja sähköyhtiöitä vastaan. Niinkuin voi parlamentaarisesti valitulta valtiojohdolta odottaakin.
jv
-
Se wahlroos tänä pänä arvosteli noita aiheettomia tulonsiirtoja. Oli siitä iltalehen nettisivuilla juttu mutta kun ei saa linkittää. Täytyy sitte epäselvästi ja jaaritellen moneen kertaan kertoa sama asia…. Oli saanu wahlrooskin sillo pari vuotta sitten ku auttovat köyhiä sähkölaskuissa ni osansa. Oli kirjanpitäjän kanssa naureskellu miten paljon köyhä sai valtiolta raholoita takaspäin. Muutenkin on arvostellu kaikkia tukia. Se oli saanu yhtenäkin vuonna eniten yksityishenkilönä maataloustukea, mokoma keppikerjäläinen. Sanoi että tuet on sairaita mutta otti kun kerta annettiin. Sen mielestä köyhille saa antaa mutta tulorajat oltava. Rikkaat ei tartte mitään kun pärjäävät omillaan. Siinä ei mitään tasa-arvoja silloin tarvita. Onkohan se alkanu vanha riistoporvari vanhemmiten pehmetä kun jotkut sen ajatukset alkaa tuntua fiksuilta?
-
Näkisin, että mikään olosuhde ei saa estää ketään tekemästä kiinteähintaista
vaikka neljäksi vuodeksi ,jos kuluttaja niin haluaa. Se vapaus ainakin on
säilytettävä.
Ja kaikki touhut, jotka perustuu johonkin tukiin on syvältä.
M
-
Mistäpä ne "pahat sähköyhtiöt" sitten on tulleet ryöstämään köyhää kansaa? Eihän köyhän kansan valitsemilla edustajilla kuntien tai kaupunkien valtuustoissa eikä eduskunnassa ole aikoinaan ollut joko järkeä tai edes kristallipalloa nähdä tulevaa? Joskus sitä saa, mitä tilaa.
-
Ministerit tekee kansanedustajien kanssa niitä päätöksiä. Jos männöö vikaan ni kansa kärsii mutta kukaan niistä ei ota vastuuta. Niiku sekin entinen pääministeri joka kiisti kaiken eikä sitten saanut syytettä lahjuksena saadusta puutavarasta. Kuitenkin tiedän sen rakennusliikkeen johtajan, joka itse kuorma-autolla nuo puutavarat toimitti perille. Eikös se nykyinen residentti ollu siinä pääjehuna kun päätös carunan sähköverkon myymisestä tehtiin ulukomaille?
-
Taas täällä politiikkaa joukolla julistetaan.
Vaietkaa siitä saastasta VMPK:n foorumilla.
-
Älä ny. Kun kerrankin joku jotain puhuu.
-
Sähköyhtiöiden on tarkoitus tuottaa voittoa omistajille.
-
Nyt loppuu (2 viikon päästä) pörssihintojen kyttääminen. Vaihdettiin kiinteähintaiseen kahdeks vuodeks. Ei jaksa enää vahtia koska voi saunaan mennä tai laittaa pesukoneen päälle.
-
Moro
Joskus kun olen ostanut 3x25 A:n sähköliittymän tähän pirttiin niin tähän asti olen kuvitellut että voin koska vaan niin pitkään kun on tarvetta kuluttaa se reilu 17 kW:n sähkötehoa ja jos tarvetta niin sitten isompaa sulaketta hankkimaan ilman mitään lisämaksua sulakekoon mukaiseen kuukausimaksuun.
Tässä taannoin kehotettiin kansalaisia säästämään sähköä ja sehän tapahtui,vaihdettiin LEDeihin,hankitiin induktioliesiä,hankittiin aurinkopaneeleita,hankittiin akustoja sun muuta ja saatiin pudotettua sähkönkulutusta.
Myrskyt kaatoivat puita siirtolinjoille jolloin kehotettiin siirtoyhtiöitä kaivamaan piuhat maahan,piuhoja kaivettiin maahan ja sähkökatkot pienenivät.
Monopoliyhtiön kuten sähköntuottajat ja siirtoyhtiöt ovat on helppo tuottaa osakkeenomistajilleen niille kuuluvat osinkotuotot kun vaan nostetaan hintoja,ei vaadita toimareilta mitään ihmeellisiä kykyjä pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä.Nyt kun ilmeisesti taas on aika korottaa niitä osinkotuloja keksitään tällainen kuin tehomaksu joka ei takuuvarmasti ole missään muodossa kuluttajalle halvempi kuin nykyisin käytössä olevat sopimukset.
Kun alettiin säästämään sähköä ja kulutukset pienenivät ja samalla tuotot sähköyhtiöille nostettiin siirtohintoja,näin helppoa se on monopoliyhtiölle taata tuotot.Piuhojen maahankaivuun takia nostettiin muka väliaikaisesti siirtohintojen kuukausimaksuja mutta vahingossa ilmeisesti jäivät nostetulle tasolle vähän sama asia kuin väliaikainen auton käyttömaksu eli taas helppo juttu monopoliyhtiössä.
Valtiovallalla ei tietystikkään ole kovin kovaa halua puuttua näihin hinnankorotuksiin kun samalla verotulot valtiolle nousevat kuluttajilta perittyjen maksujen noustessa.
Onko yhtään varavoimalaa otettu käyttöön nyt kun sähkö maksaa 30-40 kertaa enemmän kuin kesällä,ei ole otettu,no miksei,no sen takia että varavoimaloiden omistajathan saavat korvausta että pitävät voimaloita varalla ja jos ottaisivat voimaloita käyttöön mikä ei ole pakollista tällaisessa tilanteessa vaan pitävät niitä seisomassa kun sähköä on saatavissa ulkolailta korkeaan hintaan mutta eihän se ole sähköyhtiöiden päänsärky kun kuluttaja sen kuitenkin maksaa.
Kaikki tämä kallis sähkö ja nämä omituiset hintapiikit on pörssisähkön syytä,ennenvanhaan hyvään aikaan kun kaikki paitsi autot ja moottoripyörät oli paremmin sähkö maksoi sen viiden sentin kahta puolta ja kaikki olivat tyytyväisiä paitsi ilmeisesti ne osakkeenomistajat.
-
Sähkömarkkina on monimutkainen yhtälö. Toisaalta pörssisähkön hintapiikkien on tarkoitus ohjata kulutusta pois niiltä hetkiltä kun tuotantoa on vähän.
Jos kaikilla olisi kiinteähintainen sopimus ja sähköä käytettäisiin surutta niin tuotannon ja kulutuksen välinen ero olisi vielä suurempi kuin se on nyt.
Sähköyhtiöt joutuisivat ostamaan kallista tuontisähköä vieläkin ja se kustannus valuisi taatusti kiinteiden sopimusten hintoihin.
Tuskin sähköyhtiöt sitä omaksi tappioksi kirjaisi.
Tuskimpa meillä on paluuta siihen maailmaan jossa sähköä tuotettiin polttamalla polttoainetta ja voimaloiden tehoa nostettiin kulutuksen kasvaessa. Ja käynnistettiin reservissä olevia kattiloita vastaamaan kulutusta.
Tässä valossa on vähän vaikea ymmärtää datakeskusten rakentamishinkua. Lisää vain sähköverkon joustamatonta peruskuormaa hintoja nostamaan.
Paljonko sähkö maksaisi näinä päivinä jos kulutuspuolella olisi muutama datakeskus nykyisen peruskuorman lisäksi.
-
Ministerit tekee kansanedustajien kanssa niitä päätöksiä. Jos männöö vikaan ni kansa kärsii mutta kukaan niistä ei ota vastuuta. Niiku sekin entinen pääministeri joka kiisti kaiken eikä sitten saanut syytettä lahjuksena saadusta puutavarasta. Kuitenkin tiedän sen rakennusliikkeen johtajan, joka itse kuorma-autolla nuo puutavarat toimitti perille. Eikös se nykyinen residentti ollu siinä pääjehuna kun päätös carunan sähköverkon myymisestä tehtiin ulukomaille?
Se oli Kataisen hallitus silloin ja Haavisto allekirjoitti sopimuksen. Kolmikko Vapaavuori - Katainen - Haavisto on Caruna kauapan takana.
-
Juu, kaupat kii 2013 sen aikaisen hallituksen aikana ja fortum luopui liiketoiminnastaan 2014 jolloin muuttui carunaksi ja jolloin Stubb oli jo vaihtunut pääministeriksi sen hallitukseen.
Niistä sähkömarkkinoiden monimutkaisuuksista. Sähkö myydään yhteispohjoismaiseen pooliin ja ostetaan 2-3 kertaisella hinnalla takas.
Ja niistä joustoista. Meillä lämmitetään taloa, pesuvettä ja tehhään ruokaa. Joskus saunassa käyvää pesulla. Valoja just sen mitä tarviaa. Mistä pitäs vähentää että tulis joustoa eikä kulutuspiikkejä?
Ymmärrän sen että ihminen tekee virheitä mutta miksei se joudu vastaamaan niistä eikä päästetä ainakaan jatkamaan niitä missään vastuullisissa hommissa. Ettei Suomen kansa enää joutus kärsimään enempää. Vaan meillä töpeksijät pääsee johonkin valtionvirkaan ja sitten kun kukaan ei muista niin ehkä uudestaan hallitukseen paskomaan isänmaan asioita.
-
Sähköyhtiöiden on tarkoitus tuottaa voittoa omistajille.
Tottakai näin on. Mutta kun ennen kunnat ja kaupungit omistivat sähköyhtiöt. Siis veronmaksajat omistivat. Mihin se voitto silloin käytettiin?
Olen ollut siinä uskossa että silloin sen voiton suuruudesta ja käytöstä päättivät veronmaksajat.
-
Niin ja noh- kaipa joku sähköalaitospomokin veroja maksaa.
Mutta ei ne kuntalaisilta kysyneet mitään ennenkään- nyt vielä
vähemmän.
M
-
Ja niistä joustoista. Meillä lämmitetään taloa, pesuvettä ja tehhään ruokaa. Joskus saunassa käyvää pesulla. Valoja just sen mitä tarviaa. Mistä pitäs vähentää että tulis joustoa eikä kulutuspiikkejä?
Omakotitalossa yksi helppo joustokeino on lämminvesivaraaja.
Meillä talo lämpiää lähes kokonaan kahdella ilmalämpöpumpulla. Ne kuluttaa minkä kuluttaa.
Mutta kolmanneksen koko torpan energian kulutuksesta syö lämmin vesi.
Se on kellon takana ja menee normaalisti päälle klo 02:30. Silloin on tyypillisesti halvimmat tunnit.
Jos yölläkin on kallista niin kytken varaajan kokonaan pois. 300l varaaja riittää kahden hengen taloudessa niin että riittää kunhan se on joka kolmas yö päällä. Pelkästään sillä pystyy aika hyvin kikkailemaan niin että se 30% talon energiankulutuksesta osuu juuri halvimmille tunneille.
Jos olisi viitseliäs niin senkin voisi automatisoida seuraamaan pörssihintoja ihan omin nokkineen.
-
Sästökeinoja omakotiasujallakin on tietenkin sen verran,miten paljon omia asumistottumuksiian tarkastelee.Jos lämmitys on sähköllä,niin siinäkin on rajansa miten suuresti "ruuvia voi kiristää" asumismukavuuden kärsimättä.Tuo lämminvesivaraajalla säästö saattaa olla osittain tunneperäinen.Jos on esimerkiksi 300 litran varaaja ja se on sähköttömänä pitemmän aikaa ja vettä käytetään,niin se täyttyy aina kylmällä vedellä.Kylmän veden kertymähän tietenkin riippuu lämpimän veden käyttötarpeesta.LVV lämpötilan säätöasetushan on 65-75 asteen tietämissä, jossa lämmössä termostaatti sitä pitää.Olettaisin, että veden lämpötila ehtii kuitenkin laskea enemmän kuin mitä termostaatin asetus on,jolloin tarvittava sähköteho on suurempi sen lämmittämiseksi taas oikeaan käyttölämpötilaan.Omassa taloudessa ei ole suihkussa lotraavia teinejä joten lämpimän veden tarve on kohtalaisen maltillinen.Empiirisen tutkimuksen voi tehdä esim. sähköyhtiön kulutusseurannalla miten kulutus käyttäytyy eri varaajan käytöillä.Itse en siinä kylläkään säästöä saanut,kun kuitenkin varaajan lämpötilakin pitää olla käyttömukavuuden mukaan.
-
Varaajan suhteenhan kysymys ei ole kilowattituntien säästämisestä vaan siitä millä hinnalla niitä kilowattitunteja ostetaan.
Ei se ole tunneperäinen asia lataanko varaajaan 10kwh energiaa hinnalla 40c/kwh iltapäivällä vai 2c/kwh aamuyöllä.
Energiaa kuluu tasan yhtä paljon mutta hintaero on kaksikymmenkertainen.
Asumismukavuuteen sillä ei ole vaikutusta koska suihkusta tuleva vesi on aina yhtä lämmintä kunhan varaajaa ei sentään päästä kylmäksi.
Ja legionellan takia se tietysti pitää lämmittää mielellään yli 60'c. Meillä termostatti on säädetty 75'C
-
Moro
Tässä https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9b58be4f-c29f-4a30-98ac-96ffbfe1130b hyvä esimerkki siitä kun seisotetaan varalla olevaa voimalaa "turhanpäiten" .Eikö pitkäaikainen korkealla oleva sähkön hinta ole riittävä syy käynnistää tällainen voimala jonka pitäisi olla tikissä koska vaan kunhan tulee sen käynnistykseen riittävä syy?
-
Pitkäaikainen korkea sähkönhinta on minun mielestäni vain pörssisähköläisten ongelma, ainakin toistaiseksi.
Epäilisin, ettei vuotuinen keskihinta kovin suuria heitä verrattuna nykyisiin kiinteähintaisiin sopimuksiin, joissa hinta on jossakin 9 sentin korvilla.
-
Kuulemma jostain voisi ladata tiedoston omasta sähkönkulutuksesta tunneittain? Sellaisen avulla olisi vertailu helppoa, ekseliin vaan kaikki 8760 riviä vuoden ajalta, ja seuraavaan sarakkeeseen vastaava lista pörssisähkön tuntihinnoista. Kerrotaan keskenään ja lasketaan yhteen.
Verrokkinumerona sitten kokonaiskulutus ja kiinteä hinta.
Keskihinnoilla ei paljon kannata vertailuja tehdä paitsi jos asuu kerrostalossa tai lämmittää pelkällä puulla tai öljyllä. Tai kaukolämmöllä, mitä näitä nyt onkaan. Muuttujana lähinnä mahdollinen sähkökiuas tai uuni. Oma ilma-vesilämpöpumppu pitkälti huilailee jos on oikein kovat pakkaset, vastuksilla mennään, ja usein on kilowattitunti kallis juuri silloin. Kesällä taas tehdään lähinnä pesuvettä, COP liki 4 ja sähkö lähes ilmaista. Syksyllä ja keväällä saa parhaan hyödyn, nollakelien tuntumassa joutuu jo lämmittämään ja COP on hyvällä tasolla vielä.
Niinettä kiinteällä hinnalla mennään. Tehomaksu on kanssa melkoinen vedätys, jos rajaksi tulee 4kW tai joku muu mitätön lukema. Kenellä on edes alle 6kW kiuas? Tai auton lohkolämppäri+sisälämmitin yhteensä jo 3kW per auto, jos semmoisia käyttää, saati jos menee lämminvesivaraaja päälle samalla kun on kahvit tulossa… No ei kai sekään pakolliseksi tule.
-
Moro
Nyt kun tiedetään että tehomaksu tulee ja silloinhan käydään taas kuluttajan pussilla niin nyt varmaan alkavat bittinikkarit jo koodaamaan systeemejä jotka haistelevat kulutusta ja aikaa ja kun näyttää siltä että sen varttin aikana tulee liikaa kulutusta niin katkaistaan releen kautta jonkin kuluttajan sähköt 14 minuutin kohdalla ettei mennä yli sen rajan jolloin seuraavan kuukauden aikana tulisi ylimääräinen maksu kuukausimaksuun.
-
Onhan tuo tehomaksu pienkuluttajilla ollut ainakin kolmella yhtiöllä käytössä vaihtoehtona tehomaksuttomalle. Minkähän takia se tehomaksullinen on kuitenkin ollut aika monella vapaaehtoinen valinta? Ehkä euro ratkaisee enempi kuin tunne tässäkin asiassa.
-
Onhan tuo tehomaksu pienkuluttajilla ollut ainakin kolmella yhtiöllä käytössä vaihtoehtona tehomaksuttomalle. Minkähän takia se tehomaksullinen on kuitenkin ollut aika monella vapaaehtoinen valinta? Ehkä euro ratkaisee enempi kuin tunne tässäkin asiassa.
Tunne voi ratkaista monenmoista. Lehdessä oli juttua siitä vanhuksesta joka ei nyt käy pesulla kotona kun sähkö on niin kallista. Asuu kaukolämmitetyssä kerrostalossa… Istuu pimeässä ja hyvä kun raaskii puhelinta ladata. Mikähän tässä tapauksessa oli ratkaiseva tekijä?
Varmaan tehomaksu on ollut valikoimissa jossain, mutta nyt asiaan liitettiin sääntelyä, joka monesti ei tarkoita muuta kuin että ”mahdollisuus” muodostuu ”pakoksi”. Kaikki mikä ei ole erikseen kielletty, on pakollista, tai ainakin siihen vedotaan.
-
Moro
Olen tässä miettinyt sähkösopparin vaihtoa,ollut pörssisähkö ja sehän nyt on naurattanut alkuvuoden.Mietin tossa että kun meillä käytännössä ei osteta sähköä huhti- syyskuun välillä lähes ollenkaan mutta myydään kylläkin ja näin on syksyllä eka sähkölasku tullutkin vasta joulukuulla kun on jäänyt rahnaa jemmaan myydystä energiasta.
Halvin kiinteähintainen olisi nyt saataville sopimuksille alle 7 snt/kWh ja sillä hinnalla olisi nyt säästänyt esim. tammikuussa lähes parisataa eli monen kiinteähintaisen kuukauden sähkölaskun.
-
Samankaltaiset ovat omatkin laskelmat-. Alkuvuoden pörssisähköhinnoilla
olisi maksanut nämä kuukauden ja viikon sähköt enemmän kuin
viime vuonna meni koko vuoden sähkölaskuun kiinteällä hinnalla ja olisi jäänyt ylikin
sitä rahaa vielä .
Puhtaan energian hinnasta siis. Siirtohan maksaa saman kaikilla sopimustyypeillä.
t M
-
Kun noita hintoja haluaa laskeskella- se on myös tehtävä jokaisen
päivän pörssihinnalla ja juuri sen päivän kulutuksella. Kuukauden keskihinta
ja kokonaiskulutus antaa paljon liian pienen hinnan-ainakin nyt on antanut ....
Oikein tapa olisi varttilaskeminen- mutta siihen ei kyllä "käsipelillä" viitsi alkaa.
t . M
-
Miten on kaiman aurinkovoima alkuvuodesta tuottanut?
Täällä sentään jotain tuli tammikuussakin. Nyt muutamassa päivässä
lähes sama määrä jo tullut helmikuussa.
t. M
-
Eikös sen pörssisähkön hinta selviä, kun kattoo sähköyhtiön tilastosta paljonko on vuoden aikana sähköä kuluttanut, siitä saa kilowatit, ja paljonko siitä sähköstä on yhteensä vuoden aikana maksanut, siitä saa sentit. Jakkaa sentit kilowattitunneilla, ja voilaa, siinä se luku on. Mikä saattaa sanomalehestä katottuun verrattuna olla jopa korkeamman puoleinen jonkun kohtalla?
Kiinteehintasella on siinä mielessä helpompi selvitettävä, että ei tarvi laskea mitään, se yksikköhinta on merkitty siihen laskuun...
jaakkovaakko
-
Vai onko kyse siitä että kiinteähintaisen käyttäjä haluaa laskea käsipelillä varttihinnoin mitä olisi pörssisähkössä voittanu tai hävinnyt ? Koko vuoden kun on varttitunneittain laskenut niin ei siitä mitään johtopäätöstä seuraavalle vuodelle voi tehdä.
-
Ei se pojaat tuo vuoden keskihinta ja vuoden kulutus p-sähköllä kerro totuutta
jos sähkön käytössä on vuodenajoissa huima ero! 1000kWh käyttö nyt tammikuussa meinaan
olisi maksanut p-hinnalla satasia. Kiinteällä maksoi sen 70 e.
Kesällä taas ne kolmekymmentä kWh/kk parilla...kolmella
pörssisentillä tuskin mitään- eikä kyllä maksa kiinteälläkään hinnalla.
On meinaan eri päivinäkin pörssihinnoissa ollut jo nyt alkuvuodesta isojakin eroja- samoin kulutuksessa
ihan päivissäkin eroja. Varttihinnoilla ei jaksane kukaan kuukauttaan perata- mutta jo päivähinnalla
laskeminen kannattaa eikä ole isokaan vaiva ja tarjoaa aivan käypäisen tiedon.
Jonain muina vuosina tilanne on enemmän p-sähköä suosinut,mutta
ei vielä tänä vuonna.
Mutta niin paljon kiinnostaa,että meinaan eri sopimustyyppien eron laskea/kuukausi ja joka kuukaudelta
laskea. Tällä hetkellä kiinteä on muuten tullut jo n. 270 euroa halvemmaksi kuin p-sähköllä olisi maksanut..
t M
-
Moro
Ei mun voimaloista ole mitään tullut vielä tänä vuonna kun ovat olleet lumen peitossa,tosin eilen vasta varovaisesti "pyyhin" lumet ton pienemmän/vanhemman paneeliston päältä kun ovat matalamman rakennuksen katolla ja homma on tehtävissä mutten ole koskaan tosta uudemman/isomman paneeliston päältä lumia siivonnut kun ovat korkeammalla ja hankalammin tehtävissä.Kaippa sieltä eilen muutama kWh tuli mutten sitäkään tiedä kun on jäänyt etäyhteyden teko tekemättä reitittimen vaihdon jälkeen.
Akuston joka on 15 kWh sen kanssa olen "leikkinyt",ladataan halvemman sähkön aikana ja käytetään kalliimman aikana,säästäähän siinäkin vuorokaudessa esim. huomenna parin euron luokkaa ja olisiko paras ollut viiden euron luokkaa,harrastus tämäkin,ei tosin halpa mutta eihän sen sananlaskunkaan mukaan pitäisi olla paitsi että tällä vähän tienaakin.
-
Aikani kuluksi katsoin tuon vuoden 2025 tammikuun läpi.
Samalla tavalla päiväkulutuksella ja sen päivän p-hinnalla.
Ja vertasin. Ensinnäkin viime vuonna meni vain 68% tämän tammikuun
sähkömäärästä. Sääkirja taas kertoo,että vuosi sitten oli sangen lempeä
talvikuukausi. Ja sen myötä ehkä myös hyvinkin alhaiset p-hinnat.
No tulos oli,että meni oikeastaan tasan p-sähköllä ja kiinteällä hinnalla. Ei ole
vuodet veljeksiä...
t. M
-
Vai onko kyse siitä että kiinteähintaisen käyttäjä haluaa laskea käsipelillä varttihinnoin mitä olisi pörssisähkössä voittanu tai hävinnyt ? Koko vuoden kun on varttitunneittain laskenut niin ei siitä mitään johtopäätöstä seuraavalle vuodelle voi tehdä.
Sepä se. Jälkikäteen kiinnostelisi tietää, voisi sitten todeta että ”no enkös minä sanonut”, tai että ”kah perhana”. Ja olisi kättä pidempää näihin virtuaalisen essonbaarin juttuihin.
Tosin en käsipelillä laskisi vaan ekselillä siihen tapaan jonka edellä kuvailin. Mutta pitäisi olla valmiiksi kopypastattavassa muodossa, ei niin paljon kiinnosta että alkaisin mitään käsin kopioimaan. Tuntihinnoittelu sen takia että niitä rivejä tulisi vain 8760.
Lisäyksenä sen verran, että tammikuussa kulutus oli noin 4x sen mitä heinäkuussa, voisi kai sitä katsella kuukauden pörssikeskihinnoista että minkä verran eroa tulisi.
-
Vanha Küpersnikuksen laki: "Mitä monimutkaisempi matemaattinen kaava, sitä todennäköisempää on, on kaavan laatijalla on suunnaton tarve vakavaan itsensä pettämiseen..."
Mikään ennuste ei koskaan kerro totuutta. Yksinkertaisesti siksi, että se on ennuste. Kuten taas toisaalta tiedämme, kaikki jälkilaskenta on turhaa; emme voi kuitenkaan kääntää ajan ratasta taaksepäin, mennyttä mikä mennyttä, miksi pahoittaa mieltään? No sitten tietysti, jos haluaa oikeasti oppia jotain...
jaakkovaakko
PS. Sanon selvemmin. Pörssihinnalla sähkön käytön kustannukset selviävät vain jälkikäteen; silloin hinnat painottuvat toteutuneen käytön ajankohdalla. Sähköyhtiön julkaisemalla keskihintataulukolla voi pyyhkiä ahterinsa... Toteutunutta säästöä voi sitten verrata siihen, kuinka paljon on elämä hankalampaa sähkönkäytön ja pörssisähkön hinnan kohdentamisella verrattuna kiinteähintaiseen, milloin ei kelloa tarvi vilkuilla.
PS2. Minulla ei ole kantaa siihen, miten pitää tai kannattaa toimia. Olen liian laiska, ja mukavuudenhaluinen. Kiinteä sopimus, vapaa sähkönkäyttö kelloon katsomatta. Toimintamalli muuttuu varmasti sinä päivänä, kun tilin saldo ei riitä sähkölaskun maksamiseen...
PS3. Sähkön käytön ajallinen ohjaaminen on kuitenkin koko yhteiskunnan etu, koska ainakaan toistaiseksi ei ole taloudellisesti kannattavaa mallia sähköenergian varastoimiseen. Tuotannon on joka hetki vastattava kulutusta. Suuresti kunnioitan jokaista, joka jaksaa pulata, tai kehittää menetelmiä toteuttamiseen. Olen asunut 15-vuotiaaksi sellaisessa talossa, missä ei ollut mitään muuta lämmittämisen keinoa kuin puiden polttaminen keittiön hellassa tai kamarien pystyuuneissa. Eikä niitä uuneja koskaan kahta kertaa vuorokaudessa lämmitetty. Siksi olen joskus päissäni pohtinut, miksei ole vastaavaa tiilikasaa nurkassa, mikä lämmitettäisiin sähköllä silloin, kun muu kulutus on alhaalla?
-
Semmoinen varaava sähköllä lämpiävä tiilikasa ei olisi ollenkaan hankala tehdä esim vaikka tähän nykyiseen taloon. Rappusten alla olisi hyvää hukkatilaa yllin sekä kyllin. Vaikka jollain säädeltävällä ilmakanavasysteemillä.
Siinä vaan olen jaakkovaakon kanssa samanlainen, että laiskuus ja mukavuudenhalu ajaa sopimaan sähköt tasahinnalla, jolloin taas ei moisessa varaajassa olisi mitään mieltä. Pörssisähkö edellyttäisi lisäksi isoa vesivaraajaa ja jotain automaatiota, ja mieluusti vielä saisi olla joku näyttölaite että tietäisi olla laittamatta saunaa päälle jos sähkö maksaa yli 30 senttiä per kWh. Mutta kukas sellaisia jaksaa viritellä.
-
Moro
Tota olen imehdellyt tässä pörssisähkön hinnassa että kun Suomikin kuuluu tähän NordPooliin eli sähköpörssiin johon kuuluvat pohjoismaiden ja baltian maiden kantaverkkoyhtiöt että luulisi tällöin jokaisessa poolin maassa olevan sama sähkön hinta samaan aikaan.
No mutta kun ei ole,Suomessa on lähes kallein ja usein kaksinkertainen hinta Ruotsiin verrattuna.
Tällä hetkellä 6.2.2026 klo 6.50 Suomessa sähkö maksaa 41,26 snt/kWh,Ruotsissa 143 öre/kWh,Norjassa 153 öre/kWh ja Virossa 33 snt/kWh.
https://www.elekt.com/fi/sahkon-hinnat/ruotsi/se4
https://wattsmart.app/fi/electricity-prices/estonia/
https://www.elekt.com/fi/sahkon-hinnat/norja/no5
Varmaan ko. hinnoittelulle löytyy jostain monopoliyhtiölle sopiva selitys mutta se voi olla sellaista politikon tekstiä jota ei suht tavallinen immeinen ymmärrä.
-
Ja Ruotissakin on neljä aluetta joilla eri hinnat.
-
Kai siinä Nordpoolissa on jotain omia siirtomaksuja mukana tms kulunkia joka laitetaan ostokilowatin päälle. Norjasta varmaan tulee isot kaapelit pohjoisen kautta, mahtaako Pohjanlahden ali tulla mitään isompia vetoja?
Joskus töissä ihmeteltiin Alkon pääjohtajan liksaa, kuinka vaativaa on myydä suomalaisille viinaa yksinoikeudella? Vähän sama näissä sähköverkkohommissa, kyllä se kaupaksi tuppaa menemään. Eri asia jos vaikka se pohjoisen rosteritehdas laitettaisiin kiinni, sitten olisi sähköä hetkellisesti ylenmäärin.
-
Ottia tuota, pörssisähkön toteutuneen keskihinnan kuukausitasolla saapi, kun jakaa sähkölaskulle merkityt toteutuneet eurot toteutuneella kulutuksella. Mulla kun on suora sähkölämmitys ja sangen korkea kulutus, niin asia on kiinnostava.
Vuoden 2025 aikana kolmena kuukautena pörssisähkö maksoi kuukausitasolla enemmän per kWh kuin koko vuoden aikana halvin löytämäni kiinteä soppari. Yhdeksänä kuukautena pörssisähkö oli halvempaa. Tarkoitan nyt siis omalla kohdalla toteutunutta kulutusta, en sähköyhtiön tai minkään oraakkelin ilmoitusta keskihinnasta.
Koko vuoden tasolla pörssisähkösopimuksella saavutettu säästö oli noin 15 %. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi tammikuun kulutus on heinäkuuhun verrattuna nelinkertainen. Vuosina 2023 ja 2024 säästö oli vielä suurempi.
Olen aina eppäillyt noita kiinteitä soppareita, koska pidän itseäni huonompana ennustajana kuin sähkönmyyjät. Näin on asianlaita toistaiseksi myös ollut, mutta tarttee silti pitää silmät auki. Jos saan alle 6 cnt/kWh hinnan, niin sitten otan kiinteän.
---
Muuten olen sitä mieltä, että pörssimekanismi on sähkön hinnoitteluun kertakaikkisen väärä mekanismi ja se, ken mokoman tollon työn on mennyt tekemään, joutaisi mörököllin viemäksi. Pörssihän on vähän niinkuin huutokauppa, siellä hinta on aina "oikea", kun myyjän ja ostajan näkemykset kohtaavat. Sähkökaupassa on vain se pienenpieni ero esimerkiksi osakekauppaan, että sähköä on pakko ostaa, osakkeita ei ole. Jos osakkeiden pörssihinta on liian korkea, ne yksinkertaisesti jätetään ostamatta. Sähköä ei voi jättää ostamatta.
Jaaha, tulipas pitkästä aikaa sanottua a) ylipäätään mitään ja b) lähes poliittisia asioita. Ehkä nyt kannattaa pitää päänsä kiinni taas ainakin vuoden, ettei tule pahoittaneeksi kenenkään mieltä.
-
Teemun esimerkki nyt alkoi oikeasti kiinnostaa. Avaatko vielä, vaikka summittaisena arviona, tehtiinkö teillä kuinka paljon töitä tai muutettiinko käyttäytymistä, kun siirryitte pörssisähköön? Onko vedenlämmitystä ohjattu hinnan mukaan, saunomisaikoja muutettu ja niin edelleen? Onko esimerkiksi takkaa käytetty enemmän kuin aikaisemmin? Nuo kait merkittävimmät tekijät, missä voi vaikuttaa. Suorassa sähkölämmityksessä, ilman mitään varaavia kivikasoja, on aika hankala muuttaa mitään, tai tietysti voisi kalliin sähkön aikana totutella sisälläkin palttoon päällä pitämiseen...
Siis nyt ihan vakavissani kysyn. Kyllä vanha, laiska ja mukavuudenhaluinenkin voi käytöstapojaan muuttaa, jos porkkana on riittävän suuri. Tai jos on pakko, niinkuin jo totesin aikaisemmin; tähän asti on tilillä ollut saldoa aina sähkölaskun eräpäivänä, ettei asiaan ole ollut pakko kiinnittää mitään huomiota... Tai tehtiin meillä senverran muutama vuosi sitten, että räystäille ilmestyneiden jääpuikkojen opastamina uusittiin talon yläpohjan eristys kokonaan, mutta siinäkin talon yleinen hyvinvointi ja oma viihtyvyys olivat merkittäviä päätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Ja kyllä sen remontin kustannuksilla olisi tovin kallistakin sähköä ostanut...
jaakkovaakko
PS. Teemu jo tuossa puki sanoiksi hienosti tämän pelin hengen. On kaksi kauppakumppania, joista toinen on pieni maan matonen, joka yrittää pysyä hengissä, toinen osapuoli valtakunnan suurimpia toimijoita, jolla kaikki tilastot, laskijat, ennustajat ja tieto käytössä. Toinen myy, toinen ostaa. Mutta markkinoissa on todella se ainoa ero oikeaan pörssiin verrattuna, että toisen on pakko ostaa... Olen niin markkinataloushenkinen, kuin voi olla. Markkinat toimivat aina, jos ostajalla on myös mahdollisuus jättää ostamatta. Tässä tapauksessa ei ole. Mekanismissa on myös se vika, että toisena osapuolena on joissain asioissa meidän äänestämät poliitikot, joiden ymmärrys ei välttämättä ole paras mahdollinen, ja ketkä eivät neuvottele omista rahoistaan.
-
Toteutuneet keskihinnat on yksi lähestymistapa ja toinen on yksinkertaisesti se paljonko sähköön kuluu rahaa vuodessa.
Tässä oma esimerkki:
2021 Toistaiseksi voimassa oleva sopimus: 12200kwh / 1130€
2022 Toistaiseksi voimassa oleva sopimus: 10800kwh / 1927€
2023 Pörssisähkö: 6900kwh / 509€
2024 Pörssisähkö: 7500kwh / 524€
2025 Pörssisähkö: 78100kwh / 420€
v2023 siirryttiin pörssisähköön ja samalla aloitettiin kiinnittää huomiota sähkön käyttöön.
Ei millään tavalla pihistelemään mutta lopetettiin turha kulutus.
Sähkön käytön järkeistämisen tärkein osa-alue on kulutuksen ajoittaminen halvoille tunneille. Kuten juuri edellä mainittu vesivaraajan lämmitys ja astianpesukoneen käyttö.
Lopputulema on se että pörssisähkön siirtyminen ja samaan aikaan kulutuksen järkeistäminen on pudottanut vuosikustannukset karkeasti puoleen.
Kuluvan vuoden osalta näyttää kalliilta
-
Noilla luvuilla Juhan kilowattitunnin hinnat ovat olleet: -21=9,3 snt/kWh; -22=17,8 snt/kWh; -23=7,4 snt/kWh; -24=7.0 snt/kWh; -25=5,4 tai 5,9 snt/kWh
Viiminen riippuen siitä, mikä on oikea kulutusluku, kun Juhan kirjoittama ei missään nimessä voi olla oikea...
Meillä on ollut koko tuon ajan määräaikainen, kiinteähintainen sähkö, vastaavat hinnat 5,9snt; 7,3snt; 7,0snt (matala ALV); 7,3snt ja nyt seuraavat pari vuotta 7,4snt.
Minun hintani on se luku, mikä on sopimuksessa; onko Juhan hinnassa vastaava luku, esim kiinteitten maksujen osuus jne? Eli summassa vain sähkö sisältäen ALVin.Totuuden nimissä on heti sanottava, että meillä kävi onnenkantamoinen, kun tein juuri ennen sotasoppaa neljän vuoden sopimuksen. Tietämättä sodasta, epäillen euroalueen inflaation nousevan, tein silloin pitkän sopimuksen. Viime syksynä tartuin kahden vuoden sopimukseen, siksi että tuntui helpolta.
Tuolla hinnan erolla en ala puljaamaan, mutta kaikkeen kannattaa henkisesti varautua. Toisaalta, pörssisähköön siirtyminen aiheuttaisi varmasti samantapaisen ilmiön, eli kulutetun kilowattituntimäärän merkittävän putoamisen sen takia, että asiaan alettaisiin kiinnittää huomiota. Ainakin vuoden -27 lokakuulle mennään voimassa olevalla sopimuksella.
jaakkovaakko
-
Vaikka päätin että en, niin ei kai yksi kerta...
Netistä luvatta lainattu kahden eri kirjoittajan kommentit palstalla, jossa tästä aiheesta saa keskustella:
18,45 c/kWh oli talouden sähkön hinta 2025.
17,96c/kWh oli talouden sähkön hinta 2025.
Kun emme tiedä sähkönsiirtoaluetta, niin energian hintaa ei pysty laskemaan.
-
Noilla luvuilla Juhan kilowattitunnin hinnat ovat olleet: -21=9,3 snt/kWh; -22=17,8 snt/kWh; -23=7,4 snt/kWh; -24=7.0 snt/kWh; -25=5,4 tai 5,9 snt/kWh
Viiminen riippuen siitä, mikä on oikea kulutusluku, kun Juhan kirjoittama ei missään nimessä voi olla oikea...
Painovirhe paholainen.
v2025 kuuluisi olla 7800kwh /420€ joka tekee 5,4c/kWh
-
PS3. Sähkön käytön ajallinen ohjaaminen on kuitenkin koko yhteiskunnan etu, koska ainakaan toistaiseksi ei ole taloudellisesti kannattavaa mallia sähköenergian varastoimiseen. Tuotannon on joka hetki vastattava kulutusta. Suuresti kunnioitan jokaista, joka jaksaa pulata, tai kehittää menetelmiä toteuttamiseen. Olen asunut 15-vuotiaaksi sellaisessa talossa, missä ei ollut mitään muuta lämmittämisen keinoa kuin puiden polttaminen keittiön hellassa tai kamarien pystyuuneissa. Eikä niitä uuneja koskaan kahta kertaa vuorokaudessa lämmitetty. Siksi olen joskus päissäni pohtinut, miksei ole vastaavaa tiilikasaa nurkassa, mikä lämmitettäisiin sähköllä silloin, kun muu kulutus on alhaalla?
Osittaiseen lainaukseen viitaten luulisin että uunilämmityksessä temppu on se että puusta saa niin valtavan lyhytaikaisen tehon että vastaavaa ei saa sähköllä ellei ole teollisuustason pääsulakkeet elikkä yön tunteina sähköllä lämmittämällä ei saa tarpeeksi varattua lämpöä ?
-
Osittaiseen lainaukseen viitaten luulisin että uunilämmityksessä temppu on se että puusta saa niin valtavan lyhytaikaisen tehon että vastaavaa ei saa sähköllä ellei ole teollisuustason pääsulakkeet elikkä yön tunteina sähköllä lämmittämällä ei saa tarpeeksi varattua lämpöä ?
Lapsuuteni kotitalossa oli lämmitysjärjestelmänä alakerrassa pönttöuuni ja kakluuni sekä yläkerrassa tiiliuuni.
Joskus 60/70-lukujen taitteessa niihin asennettiin tulipesiin sähkövastukset. 3kpl 1kw vastuksia per uuni. Ne lämpenivät yösähköllä eli noin klo 23-06
Yleensä riitti että vastuksista oli kytkettynä yksi per uuni ja vain kovemmilla pakkasilla 2kw. Lämpö riitti vallan mainiosti. Nykyisin pääosa lämmöstä tulee ilmalämpöpumpuilla ja uunit ovat kovempien pakkasten varalämpönä.
-
Osittaiseen lainaukseen viitaten luulisin että uunilämmityksessä temppu on se että puusta saa niin valtavan lyhytaikaisen tehon että vastaavaa ei saa sähköllä ellei ole teollisuustason pääsulakkeet elikkä yön tunteina sähköllä lämmittämällä ei saa tarpeeksi varattua lämpöä ?
Lapsuuteni kotitalossa oli lämmitysjärjestelmänä alakerrassa pönttöuuni ja kakluuni sekä yläkerrassa tiiliuuni.
Joskus 60/70-lukujen taitteessa niihin asennettiin tulipesiin sähkövastukset. 3kpl 1kw vastuksia per uuni. Ne lämpenivät yösähköllä eli noin klo 23-06
Yleensä riitti että vastuksista oli kytkettynä yksi per uuni ja vain kovemmilla pakkasilla 2kw. Lämpö riitti vallan mainiosti. Nykyisin pääosa lämmöstä tulee ilmalämpöpumpuilla ja uunit ovat kovempien pakkasten varalämpönä.
ok selvis tämäkin kiitos
-
Minun hintani on se luku, mikä on sopimuksessa; onko Juhan hinnassa vastaava luku, esim kiinteitten maksujen osuus jne?
Summissa on se mitä sähköyhtiö laskuttaa energiasta arvonlisäveroineen ja marginaaleineen (0,6c/kwh).
Ei kk-maksua.
-
Minun hintani on se luku, mikä on sopimuksessa; onko Juhan hinnassa vastaava luku, esim kiinteitten maksujen osuus jne?
Summissa on se mitä sähköyhtiö laskuttaa energiasta arvonlisäveroineen ja marginaaleineen (0,6c/kwh).
Ei kk-maksua.
OK; eikös se silloin ole juuri vastaava luku, kuin määräaikaisessa sopimuksessa kirjoitettu kiinteä kWh:n hinta? Meillä on kyllä nuo kulutetut kilowattitunnit huomattavasti korkeammat kuin Juhalla, etenkin verrattuna siihen, että talomme on vain 85 neliötä asuinpinta-alaltaan. Jukka-talon pakettitalo, kyprokista tehty... 96 valmistunut. Mutta epäilemättä vuosikulutusta olisi mahdollista aika lailla tiputtaa, kun asiaan vähänkin paneutuisi. Ja sen paneutumisen voisi kyllä suorittaa riippumatta siitä, ostaako pörssisähköä vai suoraa sähköä... Eiköhän seuraava, Lindtman-vetoinen hallitus sen verran joko leikkaa eläkkeitä tai korota sitä eläkkeiden raippaveroa, että asiaan joutuu paneutumaan. Jos siis on vielä elävien kirjoissa, tai kykenevä asumaan vielä omakotitalossa. Tämä oli toteamus, ei ollenkaan kannanotto siihen, onko ennustettu muutos oikeudenmukainen vaiko ei.
Jaakko
-
Moro
Huomasin tällaisen https://youtu.be/v6JSBbmy9ek viideon jossa ukko kertoo tehomaksusta tosi ymmärrettävästi ja ellet sitä ymmärrä kuten en itsekkään koko paskaa ymmärtänyt niin kannattaa katsoa ja siellä loppupuolella hän myös imehtelee Ruotsi sähkön hintoja mistä itsekkin tässä vähä aika sitten kirjoittelin.
-
Teemun esimerkki nyt alkoi oikeasti kiinnostaa. Avaatko vielä, vaikka summittaisena arviona, tehtiinkö teillä kuinka paljon töitä tai muutettiinko käyttäytymistä, kun siirryitte pörssisähköön? Onko vedenlämmitystä ohjattu hinnan mukaan, saunomisaikoja muutettu ja niin edelleen? Onko esimerkiksi takkaa käytetty enemmän kuin aikaisemmin? Nuo kait merkittävimmät tekijät, missä voi vaikuttaa. Suorassa sähkölämmityksessä, ilman mitään varaavia kivikasoja, on aika hankala muuttaa mitään, tai tietysti voisi kalliin sähkön aikana totutella sisälläkin palttoon päällä pitämiseen...
Siis nyt ihan vakavissani kysyn. Kyllä vanha, laiska ja mukavuudenhaluinenkin voi käytöstapojaan muuttaa, jos porkkana on riittävän suuri.
No kyl se pitää Jaakolle vastata, kun kerran kohteliaasti kyseleepi hän.🙂
Mulla oli vuosikausia kiinteitä määräaikaisia soppareita alle 6 cnt/kWh. Siihen aikaan kun viimeisin määräaikainen meni katkolle, oli tarjolla uusia määräaikaisuuksia hintaluokassa yli 15 cnt/kWh. Tällä kulutuksella semmoinen ei kiinnostellut, joten pörssisähköön mentiin vähän niinkuin pakosta. Toteutunut pörssisähkön hinta mun huushollissa on sittemmin ollut koko ajan alle 6 cnt/kWh. Siis kulutuksesta laskettu toteutunut hinta. Se on pikkuisen noussut, mutta nousu on vähemmän kuin 1 cnt/kWh. Kuten aikaisemmin laitoin, niin säästö verrattuna määräaikaisiin on ollut huomattavan suuri siitä huolimatta, että pari kuukautta vuodesta kulutus on hyvin korkea ja hinta kallis.
Kulutuksen pienentämiseksi en ole tehnyt käytännöllisesti katsoen yhtään mitään. Osittain laiskuuttani, osittain siksi, etten tiiä kauanko tässä kämpässä vielä ruhtinattaren kanssa meinataan asua, enkä viitsi epätietoisuuden varassa investoida mihinkään. Kulutus on kuitenkin pienentynyt vähän niinkuin itsestään, kun jälkikasvu on nostanut kytkintä. Rahanmenoon tämä tapahtuma ei ole vaikuttanut pienentävästi, mutta sähkönkulutukseen on. Koska nuorisolla on ollut, tuota, hieman eri vuorokausirytmi kuin minulla ja ruhtinattarella, epäilen, että toteutunut sähkönhinta per kWh on nuorison poismuuton jäljiltä toisaalta kasvanut.
Suorassa sähkölämmityksessä on tosiaan se ongelma, että aika vaikeaa tehdä mitään, millä olisi kovin suuri vaikutus. Jos investointi maksaa viistoista donaa ja sillä säästää viissataa vuodessa, niin ei siinä ole mittään järkeä. Jos tästä päädyn uutta vielä rakentamaan, niin aika paljon ajatusta täytyy käyttää energiaan, sen tuotantoon, kulutukseen ja varastointiin. Kotitalouskäyttöön soveltuva ydinvoimala kiinnostelisi.
Mutta pää pystyyn: kohta pääsen nauttimaan uudesta tehomaksusta! Sen vastineeksi mikään mun huushollissa ei muutu, mutta saan maksaa aikaisempaa enemmän. Mikäpä sen mukavampaa!
-
Mukava näitä laskeskella. Kuten se, mitä esim. viimeiset
7 vuorokautta olisi maksaneet pörssillä tai kiinteällä.
Tulos tässä mökissä, että p-sähkö olisi tullut jo 57 euroa kalliimmaksi kuin
tulee tällä kiinteällä sopimuksella. Tuolla erotuksella maksaa jo kesällä parin
kuukauden energialaskut. Jää myös yli.
M
-
Joo, eihän niitä voi laskeskella muuten kuin jälkikäteen. Turhaa, totesi joku aiemmin, mutta kyllähän kaikki ennustelu ja arvailu yleensä perustuu menneisyyden tarkasteluun ja siitä oppimiseen.
Aina on muuttujia, Olkiluodossa aletaan tekemään jotain testailua tai ei-välttämätöntä nysväystä yleensä paukkupakkasilla, kuten viime keväänä muutamaan kertaan, viime kuussa meni tuuliturbiinit jäähän ja piti pitää stopissa vaikka tuuli niimmaan pirusti jne. Mutta alkuun pääsisi tosiaan jos laskeskelisi niitä ”entäs jos” skenaarioita menneistä. Muuten joutuu pelkästään arvailemaan.
Täältäkin on jälkikasvu jo maailmalla, mutta kaipa tässä asutaan vielä pitkään. Kulut ovat maltilliset, ja paikka mukava. Talon ostaminen ja varsinkin myynti on uhkapeliä nykyään, ja kyllä sillä mahdollisen seuraavan pienemmänkin talon ostoon liittyvällä varainsiirtoverolla ostaa sähköä aika paljon tähän nykyiseen, tai virittelee jotain pörssikeinotteluvehkeitä. Pihasauna puukiukaalla esimerkiksi voisi olla hyvä ”sähkönsäästökeino”.
-
"Turhasta" jälkilaskennasta mainitsin minä, ei joku. Ja siinä oli vahva satiiri siinä lauseessa; sehän on asia, mistä minulle on joskus maksettu itseänikin hämmästyttänyttä palkkaa...
Pihasaunaa meille muutamia vuosia sitten tuumailtiin. Onneksi on tuo tuumaustauko entisestään pitentyny; nyt olen aika vakuuttunut mitä olisi tapahtunut, jos...
Ensimmäinen vuosi olisi saunottu siellä niin maan perusteellisesti useita kertoja viikossa, jopa joskus alkukiihkossa yövytty! Ja sitten siirrytty vähin äänin takaisin talon sähkösaunan käyttöön, ei nyt tällä kertaa jaksa lämmittää jne... Ja parin seuraavan vuoden aikana se olisi muodostunut käteväksi tarpeettoman tavaran säilytyspaikaksi, kunnes olisi ollut ääriään myöten täynnä ja teoriassakin käyttökelvoton...
jaakkovaakko
-
Kyllä pihasauna kesäiseen aikaan on ihan ykkösjuttu! Vielä ehtii rakentaa!...
Mutta sähköön: Huhtikuussahan alkaa taas Olkiluodon huollot-pytty
toisensa jälkeen. Kai maar sekin jotain pörssihinnalle tehnee?
Syksyllä sitten Loviisa...
t. Markku
-
Tuo mitä Teemu sanoi olosuhteiden pakosta sattui omallekin kohdalle.
Mulla oli vaihtoehtoina jatkaa toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta, jossa seuraavat kolme kuukautta (tammi-helmi-maalis) olisi maksanut 53c/kWh
2v määräaikaisia tarjottiin silloin hintaan 29c/kWh.
Tässä valossa hyppääminen pörssisähköön oli ainoa mielekäs vaihtoehto. Ja jälkikäteen katsottuna se oli mainio valinta.
Tekemättä mitään, eli jatkamalla määräaikaista pelkästään vuoden -22 tammi-maaliskuu olisi maksanut 1272€ kun pörssisähköllä se maksoi 210€.
Mutta juuri nyt näinä vuoden -26 ensimmäisinä viikkoina maksan 2-3 kertaista hintaa syksyllä tarjolla olleisiin määräikaisiin verrattuna.
-
Onhan se jyrkkä havainto kun huomaa,että tällä vajaan
puolentoista kuukauden erotuksella,joka on syntynyt
p-sähkön ja kiinteähintaisen hinnanerosta,maksan
loppuvuoden ja jo osan ensi vuodenkin alunkin energiasta.
Kesällä on muuten taas määräaikainen sopimus lopussa- saa nähdä,millaisia sopimuksia
silloin tarjoavat.
t. M
-
Mulla ei nyt sentään ihan noin jyrkkää ole mutta viime vuoden erittäin edulliseen kokonaiskustannukseen verrattuna nyt on alkuvuoden viikkoina mennyt jo reilusti yli puolet siitä.
Oleellistahan tässä on tarkasteluväli. Kolme edellistä vuotta eli -23,-24 ja -25 ovat maksaneet yhteensä vähemmän kuin vuosi 2022 yksinään. 1453€ vs 1927€
Siihen suhteutettuna en ole kovin huolissani parista todella kalliista kuukaudesta jos takana on kolme vuotta "puoli ilmaiseksi".
Jos taas kävisi niin, että pörssisähkö asettuisi tälle tasolla pysyvämmin niin se kyllä näkyisi futuureissakin ja sitä kautta määräaikaisten sopimusten hinnoissa.
Sehän on sula mahdottomuus että sähköyhtiöt tekisivät pitkiä sopimuksia alle pitkän ajan pörssihinnan. Tai ainakaan sellaisella yhtiöllä ei olisi pitkä taival.
-
Kyllä, näin se on että kiinteä hinta melko varmaan on kalliimpi kuin pörssihinta pitkällä aikavälillä, JOS kulutus on suht tasaista.
Eli jos lämmittää jollain muulla kuin suoralla sähköllä. Kerrostalo (laskut muutenkin jotain kymppejä kuussa, ei paljon väliä), kaukolämpö, öljylämmitys… Maalämpökin varmaan jossain määrin, vaikka toki senkin tehontarve kasvaa kun kylmä on.
Mutta suorasähkö ja ilmalämpöpumput (vedellä tai ilman), jotka muuttuvat käytännössä suorasähköksi kun on kylmä, niin kulutus painottuu vahvasti muutamalle talvikuukaudelle.
Ilman noita taustoja voidaan varmaan väitellä (tapamme mukaan hyvässä hengessä kuitenkin :) ) tästä loputtomiin. Joku varmaan vielä heittää ”oman metsän ilmaiset puut ja perityn traktorin klapikoneineen” mukaan laskelmiin :D
-
Mutta suorasähkö ja ilmalämpöpumput (vedellä tai ilman), jotka muuttuvat käytännössä suorasähköksi kun on kylmä, niin kulutus painottuu vahvasti muutamalle talvikuukaudelle.
Se ei ole ihan noin suoraviivaista siltikään.
Kalliina talvikuukausinakin pörssisähkön hinnassa on suurta vaihtelua.
Ja varsinkin vuorokaudenaikojen mukainen vaihtelu on merkittävä asia.
Ilmalämpöpun kulutukseen ei tosiaan voi juurikaan vaikuttaa mutta kaikki vähänkään varaavat lämmitysmuodot pystyy ajoittamaan halvoille tunneille. Esimerkiksi juuri maaläpöpumput ja vesi-ilmalämpöpumput sekä jopa edellä mainitsemani varaavat sähkövastusuunit. Vaikka hyötysuhteet huononevat pakkasen kiristyessä niin siitä huolimatta vaaraavuus säilyy.
Ja vaikka lämmitys olisikin suoraa muotoa niin edelleen käyttöveden lämmittämisen voi ajoittaa, Se on jopa meidän kahden aikuisen taloudessa kolmas osa kulutuksesta. Saati sitten lapsiperheissä.
Pörssisähkön keskihinta ei ole ratkaiseva vaan oman kulutuksen toteutunut keskihinta.
Vaikka nyt on todella kallista kaikilla mittareilla niin näitä kuluneita viikkoja ei voi pitää malliesimerkkinä pörssisähkön pitkän ajan käyttäytymisestä. Pikemminkin tämä on poikkeus jota ei juuri ole aiemmin esiintynyt. Tulevaisuuden ennustaminen taas on tunnetusti vaikeaa.
-
Näitä on mukava lukea, ja ottaa oppia. Siitä riippumatta, jaksaako ite tehä mitään asian eteen...
Nykytekniikalla ja saatavilla olevalla tiedolla ohjattu lämmitys, iso vedenvaraaja, tiili- tai kivikasat sopivissa paikoissa taloa säädettävillä ilmanohjaimilla, vakaasti uskon että saattas olla kannattava investointi uuteen taloon. Tämän hetken pörssisähkö kuitenkin tiedetään jonkin verran etukäteen, ja sääkin on muutaman päivän päähän melko hyvin hallinnassa. Ja kone osaa laskea, kun joku vain tekee sinne oikeat ohjelmat. Ja jos tämä saataisiin toimimaan niin, ettei käyttäjän tarvi puljata mitään, lämmintä on riittävästi, eikä lämmin vesi lopu, ja silti oltaisiin kohtuu lähellä optimikäyttöjä, niin avot!
Ja kun näitä on riittävästi, sähköpörssiltä putoaa pohja, kulutus vakautuu tasaiseksi, hinta on koko ajan kaikille sama...
Ketkä elää, ne näkee... itsestäni en tiedä, mutta en kyllä vielä joitakin vuosia sitten uskonut näkeväni vähittäiskaupan tavaroita ihmisille koteihin kuljettavia robottejakaan...
Kehitys kehittyy!
jaakkovaakko
-
Samoja ajatuksia kuin jaakkovaakolla, vaikea etukäteen tietää mikä lopulta kannattaisi, mutta mukava lueskella eri ajatuksia ja näkökulmia.
Systeemit ja säännöt muuttuvat jatkuvasti, pörssisähkö tosiaan ajaa yksityiset hankkimaan varaajia, joko lämpövaraajia tai sähköakkuja, ajastamaan kulutusta joko automaatiolla tai käsipelissä ja niin edelleen. Samaan aikaan kunnalliset ja muut kaukolämpöfirmat hankkivat megawattien sähkökattiloita samaan tarkoitukseen, näiden rinnalla yksittäiset omakotitalot ovat pientä pipertelyä.
Yksityiselle pienikin automaatioinvestointi tai varaaja, aurinkovoimasta puhumattakaan, maksaa helposti tuhansia, ja jos se nykysysteemein maksaisikin itsensä takaisin ”jo” kymmenessä vuodessa, niin liekö järkevää, ellei sitten harrastuksen vuoksi. Itse harrastan mieluummin jotain muuta.
Ajan kysymys tosiaan se että koska löytyy nopeasti pörssin (tai siis tarjonnan) mukaan joustavasti säätyvää kulutusta niin paljon, että pörssihinnat lakkaavat hakkaamasta laidasta laitaan. Tokihan voi olla niin, että keskimäärin halpa sähkön hinta (suurkuluttajille Suomessa vs muut maat) houkuttaa noita datakeskuksia tms suuria kuluttajia niin paljon, että hinnat taviksille pysyvät korkealla.
Datakeskuksethan pitäisi perustaa aina johonkin kaukolämpöverkon viereen, ei tarvitsisi prosessorien hukkalämpöä ajaa järveen tai taivaalle. Rakennuslupaehdoillahan tuon saisi järjestettyä, mutta taitaa nykyisen hallituksen aikana olla liian ”kahlitsevaa”.
-
Juuri sain riistomaksun 196,12 mutta siinä on energiavero 64,86 ja siihen sisältyy alv 13,18 . Miten veron päälle voidaan laittaa vero ?
-
On tässä kummallisia piirteitä.
Tälläkin hetkellä kun katsoo tuulikarttoja niin pitkin rannikkoa tuulee 5-10m/s.
Silti Fingridin mukaan tuulienergiaa on tajolla vain 350-400MW eli alle 10% huipputehosta.
Onko ne tuulimyllyjen lavat taas jäässä vai miksei ne pyöri?
-
Jos se tuulee vaan pinnassa eikä tuolla sadoissa metreissä missä ne ropellit on? Vaikka eikös se ollut niin että siellä korkealla tuulee ”aina”.
-
Onhan tämä omituinen talvi säiden puolesta.
En minä ainakaan muista siihen kuuluisaan miesmuistiin tällaista että toista kuukautta pitää reippaita pakkasia ja tyyntä. Kyllä tammi-helmikuussa on yleensä ollut lauhojakin jaksoja ja tuulisia päiviä.
Tuo fingridin graafi kertoo kuvaavasti tilanteen. Tuulisähköä (kuvassa vihreällä) on viimeisen kuukauden aikana saatu muutamana päivänä ja suurimman osan ajasta lähes nollaa.
-
Vastaava ajankohta vuosi takaperin.
Tuulisähkö on tullut karkeasti ottaen saman verran kuin atomisähköä (keltainen).
-
Joo- ei sitä tuulivoimaa juuri nytkään
tule kuin 210MW,mikä on n. 2% maamme tuulivoimakapasiteetista.
Mutta asiahan "korjaantuu" kun saadaan ne sadat voimalat lisää seisomaan
talvikaudelle? Sekä kulutus sen 20-30% tästä nousemaan.
Mutta hinnoista- juuri tuossa näpyttelin numerorasiasta luvut,että pörssisähköllä
olisi nyt eilinen mukaan luettuna energialasku ollut jo sen 300 euroa kalliimpi kuin kiinteällä on.
Eikä tämä osoite mikään sähkön suurkuluttajatalous ole.
t. Markku
-
Moro
Ei tule halvaksi tämä ilmastonmuutos ;D
-
Eilen muuten uutisissa kehuttiin nämä datakeskushankkeet
"vihreiksi ilmastohankkeiksi" . Miksi? Vai siksikö ,että peruskansalaisten naama menee
vihreäksi niitä nousseita sähkölaskuja sitten maksaessaan?
t. Markku
-
En kyllä niissä mitään vihreää näe, paitsi dollarin selkäpuolia, eikä nekään itselle. Kaukolämpöähän noista saisi, kaikki se sähkö kuitenkin muuttuu lämmöksi laitoksen sisällä. On ne tietysti vihreitä nää meidän kulmille suunnitellut, jos vertaa niihin mitä Musk ja kumppanit ovat Kentuckyyn ja muualle rakentamassa. On nääs maakaasulla pyörivät muutaman megawatin turbiinit pyörittämässä generaattoreita.