VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Entisöinti => Aiheen aloitti: Markku Juusela - Maaliskuu 10, 2024, 11:06:04 ap
-
Moro
Mielenkiintoinen keskustelu NSU:n entisöinnistä ja etenkin toimenpiteeseen kuluvasta rahamäärästä.Suomessa vastaava operaatio tulee varmaan maksamaan lähes saman,entä sitten kun tulee tarve/halu myydä pyörä edelleen ja alkaa laskeskelemaan paljonko toimenpiteessä tulee takkiin ja paljonko hommaan meni hyvää vapaa-aikaa,no eipä asiaa monikaan näin ajattele mutta näinhän asia kuitenkin on.
https://457521.forumromanum.com/member/forum/entry_ubb.user_457521.1230369133.1137621555.1137621555.1.vorstellung-nsu_motorrad_und.html?onsearch=1
-
Nyt tulee kirkkaan puhdasta faktaa, mutta valitettavasti ei NSU:sta, joten homma meni pilalle jo toka viestissä.
Miula on Aprilia MOTO 6.5, joka on mutterientisöity odottelemaan vuotta 2027, jolloin se on museoitavissa.
Kustannukset yhteensä n. 8000€, Jatkossa rahaa menee kaskovakuutukseen ja säilytyspaikan vuokraan.
Pyörä on käynnistetty entisöinnin jälkeen ja koekäytetty. Sen jälkeen ei ole käynnistetty, eikä ihan pienestä syystä käynnistetä.
Autoscout24-sivuilla on kuusi (6) kappaletta ko. pyöriä myytävänä ja Nettimotossa ei yhtään.
Hintahaarukka 3000€-8500€ ja keskihinta n. 4500€
Joten kannattiko... ;D
-
Aihe on yleisesti mielenkiintoinen. Onko suomessa yhtään moottoripyörien entisöinneillä elävää henkilöä/yritystä? Uskaltaako kukaan kertoa paljonko tuli maksamaan entisöinnin teettäminen?
Autojen entisöintifirmoja on mutta miten lie pärjäävät, onko tilinpäätöksiä jossakin nähtävissä. 100000€ ei taida riittää jonkun vaikean kohteen kohdalla.
Mielipiteitä/kokemuksia rohkeasti kehiin, kiitos.
-
Petri jo ehtikin sillä aikaa kun kirjoitin, kiitos siitä.
-
Moro
Ellei kokonaan niin suurelta osin Wauhtikone Oy:n Petri tekee päätomisesti tai on tehnyt jo pitkään entisöinnillä ja pyörien osilla leipänsä.
Varmasti palstan lukijoissa on niitä jotka ovat entisöittänyt pyöränsä mutta kertovatko mitä tuli maksamaan onkin jo toinen asia.
Mitä entisöimiäni ole eteenpäin kaupitellut niin ne muutamat jotka ovat menneet ulkomaille niin muutamalla (Sarolea ja Stylson) on hyväkin tili tullut mutta eipä kotomaan kaupoissa hyvä kun omilleen pääsee.
Olis tota lämmintä tilaa niin olisi voinut kaikki pyörät itsellä pitääkkin mutta kun ei niin on pantava kiertoon.
Onneksi tämä on harrastus niin ei passaa ottaa pulttia vaikkei tällä tienaakkaan mutta jos asiaa ajattelisi pelkästään rahan takia niin ei kannattaisi laittaa muita kuin sellaisia pyöriä joista saa myydessä parhaan hinnan kun se laittaminen tulee kutakuinkin saman hintaiseksi (maalaukset ja kromaukset jotka ovat iso osa entisöinnin hinnasta) on se pyörä minkä merkkinen vaan lukuunottamatta sellaiset joihin ei saa ostettua oikein mitään osia eli on tehtävä tai teetettävä.
-
Autojen entisöintifirmoja on mutta miten lie pärjäävät, onko tilinpäätöksiä jossakin nähtävissä.
Tilinpäätökset saa tilaamalla kaupparekisteristä. Mutta perustiedot, kuten liikevaihdon, -voiton ja vähän muuta näkee Finderistä ilmaiseksi, jos on osakeyhtiö.
Triangle Motors on entisöintityötä ainakin mainostanut. Näytti tekevän vajaan miltsin liikevaihtoa ja muutaman tonnin putsia. Wauhtikoneen luvut ovat sellaisia, että ainakaan sillä firmalla ei omistaja elä.
Eikä se ole harrastus eikä mikkään, jos ei siihen kaikki rahat mee.
-
Moro
Lähdenkin tästä talliin puuhastelemaan ja samalla miettimmään että mitähän vi..n järkee tässäkin on,päivällä pitäis mennä viimeistelemään Skodan pakoputken alkupään kannakointi.
-
No kyllähän nää hommat sellaista kuntouttavaa työterapiaa on, että vähintään jotain Kelan korvausta pitäisi saada tarvikkeisiin ja tilojen ylläpitoon ;D
-
Rahallisesti näissä hommissa tulee takkiin varmasti, mutta sen sijaan se hommaan käytetty hyvä vapaa-aika on kirjaimellisesti sitä hyvää vapaa-aikaa. Kunnostaminen on todella terapeuttista ja mukavaa hommaa. Itselläni ongelmana on oikeastaan se, että olisi mukavaa kunnostaa tai entisöidä vaikka mitä, mutta kun niillä valmiilla vehkeillä ei sitten oikein tee mitään. Tiloja säilytykseen ei oikein ole, ajaminen niillä ei kiinnosta ja myyntiin niitä ei kannata rakennella, koska omiaan niistä ei saa takaisin vaikka jättäisi omat työt laskuista pois.
-
Kai ne silti kannattaa myydä pois vaikka persnettoa kokisi saavansa. Mieluummin ajattelee niin että kun jotain ostaa, niin se raha on ollutta ja mennyttä. Kuten onkin. Jos sen tavaran tai kokonaisuuden myy eteenpäin, niin saatu raha on kaikki puhtaana käteen ;)
Kun ei elannoksi tee, niin kannattaako niitä tuntejakaan niin laskea. Ja ne valmiit pyörät ei ole rahaa tai investointi tai mitään, ainoastaan kuluerä. Toki jos on vaikka puolen tusinaa pyörää, jotka pyrkii pitämään käyttökuntoisina, niin kyllä niiden kanssa on jatkuvaa askartelua vaikkei juuri ajaisikaan.
Tai sitten voi lopettaa pussihousuhommat ja siirtyä rakenneltuihin. Muutamalla tutulla on pari Harrikkaa, rakentelevat aina talvisin jommankumman joko kokonaan tai osittain uusiksi, ja kesällä ajetaan jos ajetaan. Ei heilläkään mitään illuusioita ole "omiaan pois" saada sen enempää kuin entisöinneissä, mutta eipä tule nurkat täyteen pyöriä (osakasat sitten on eri asia, mutta sitä varten on rompetorit).
-
Kai ne silti kannattaa myydä pois vaikka persnettoa kokisi saavansa.
Tuo on vähän, miten sanos hankalaa antaa rahaa pois vastikkeettomasti.
Arvonalenema on eri juttu, mutta se, että sijoittaa johonkin rahaa, vaikka tietää, että ne sijoitukset ei hyödytä itseään yhtään, mutta joku toinen saa niistä hyötyä. Vähän sama kuin myydessä moottoripyörän laittaisi tonnin setelin työkalukoteloon uuden omistajan löydettäväksi...
Mutta siitä olen täysin samaa mieltä, että Kelan pitäs jotain korvata rakenteluhommista, koska se jos mikä on terapeuttista toimintaa.
Miule riittääs vaikka 5% terapeutin tuntiveloituksesta... ;D
-
Jos olen joskus jollain vehkeellä oikeasti jotain tienannut, niin siihen on vaikuttanut vain yksi asia.
Riittävän alhainen hankintahinta.
Jos tonnilla sai motskarin, pyyhki siitä pölyt ja kahdella tonnilla möi, niin onhan se tienaamista, mutta välistä jäi se rahaa vievä rakentelu.
Nykyään ei taida enää niitä todella edullisia latolöytöjäkään olla ihan joka kulmalla.
-
Joskus joku on sanonu, jotta ostaes se voitto pitää tehdä.
Entisöintihommis ei vaan oikein meinaa onnistua.....ei edes omilleen, vaikka kuinka halavalla sais osat ja tarpeet.
Sitte vielä, jos kamppeeseen rakastuu, eikä malta myydä, niin silloinhan se on kaikki tappiota.
-
Mää laitan ne ittelleni ku haluun sellasen, eikä valmiita oo myynnissä. Jos joskus myyn en miäti paljonko tulee tappiota, mutta kiva on ollu ajella sillä joten tairan sittenkin jäärä voitolle.
Meniskö se raha jossain muussa parempaan käyttöön, miälestäni ei kun käyttää sen kivaan tekemiseen.
-
mulla on työn alla latolöytö Moskva MA1 vuosimallia 1948, kantapyörää jäljellä 52%....siitä tehdään ajopyörä omaan käyttöön niistä romuista mitä nurkista löytyy.....aika kuluu mukavasti ja pää pysyy virkeäna eikä rasita eläkeläisen laihaa rahapussia liiaksi....
kuha vielä pääsee ajeleenkin Keuruun ralliin jos vain valmistuu ajoissa ko on muutakin hommooo....
-
Jos haluu ajaa museoajoneuvolla niin ostaminen on halvin tapa jos sitten kehtaa mennä kokoontumiseen kun kumminkin kysyvät että teikkö ite.
Eläkeikä täynnä tässä juuri jos malttaan jäädä niin mielekästä tekemistä pitää olla perikunta sitten romut myy ja silloin on voittoprosentti 100.
-
Mää laitan ne ittelleni ku haluun sellasen, eikä valmiita oo myynnissä. Jos joskus myyn en miäti paljonko tulee tappiota, mutta kiva on ollu ajella sillä joten tairan sittenkin jäärä voitolle.
Meniskö se raha jossain muussa parempaan käyttöön, miälestäni ei kun käyttää sen kivaan tekemiseen.
[/quo
Nö perskules se on justiinsa näin.
-
No harva sitä pyöräänsä kuitenkaan on itse tehnyt. Valmiista osista suurin osa ne kasaa, itse toki osia joskus etsitään, puretaan, putsaillaan jne, mutta maalaus, kromaus, koneistukset, verhoilut ja vastaavat hommat useimmiten teetetään.
Aika paljon noissa on ihan ylläpitoakin, säätämistä ja huoltoa. Itse ostin tuon CB350:n ”valmiina”, oli museokilvissä ja kaikkea, mutta on siihenkin tullut laitettua mm renkaat, jarrut, takahaarukan puslat, etupääremontti, pientä sähköhommaa, kytkin, starttikytkin, kaikki vaijerit, kärjet, ketjut, rattaat, vaihdeltu ohjaustanko ja jotain pikkuosia parempiin, jotain mustia osia maalattu, jotain pikkuosia entisöity parempaan kuntoon jne.
En silti sanoisi että ”itte tein”, vaikka periaatteessa tuon purku, pesu ja maalau(tu)s nyt loppuviimeksi ei mikään kamalan valtava homma olisi ollut, tai satulan verhoilun vaihto, jotka hommat siihen oli tehty ennen museokatsastusta. Niin ja jotain koneremonttia nokkaketjun seudulle.
Onhan niitä tietysti jotka tekee pyörän siitä kuuluisasta liiterin seinään jääneestä varjosta, liekö he sitten niitä, joilla on niitä ajamattomia pyöriä kaikki paikat täynnä ”kun ei niistä omiaan pois saa” :)
Mulle nää hankinta- ja ylläpitokulut on harrastuksen kuluja, kuten aiemmin sanoin, ollutta ja mennyttä. Mulla on tallissa Hondia ja Harley. Yksityisomaisuutta, maksettu aikanaan, ei oo missään taseessa tai kirjanpidossa kuvitteellisina rahasummina tai sidottuna pääomana sen enempää kuin autot tai tämä asumus. Jos ja kun tulee aika luopua, niin kaikki on plussaa mitä niistä mahdollisesti saa.
-
Valmiin ostaminen tai mahdollisimman hyvä rojektitasoinen,muuten tulee liian kalliiksi JOS asialla on väliä eikä tarvi olla juuri se yksilö millä Erkki setä ajoi tai siis joku tietty yksilö.
Vehkeitä piisaa myynnissä ja ellei kyse kovinkin harvinaisesta ajopelistä on myös valinnanvaraa ainakin jos ostohousut ei pala persuksista liikaa kuumottaen vaan aikaa tutkia tarjontaa ja ei heti löydyttävä.
Jos valinnanvaraa malleissa mitä hakee tai kelpuuttaa,vielä hienompaa eikä ainakaan vaikeuta löytää tarpeeksi hyvää lähtökohtaa.
Kaikki mieleentulevat merkit ja mallit joilla tienaa voi luetella,kiitos jo etukäteen.
Ajopeliän iästä ei tosin vissiin mainintaa tai muutenkaan tarkennuksia merkkitasolla joka tekee aiheen ongelmalliseksi potenssiin 2 edes miettiä tai verrata mihinkään mutta mikäli ehjiä löytyy muutamalla tonnilla ei kannata edes laskukonetta kaivaa kannattaako projekti ..ei..tonnilla ei saa häävisti mitään loppupeleissä jos tarvii esim koneistuksiakin jne ellei mopo kyseessä eikä hyvinkään kunnostetut tahdo myydä suhteessa toiseen vastaavaan ehjään joka satskujakin(tai enempikin) halvempi saati jos molemmat esim mr kilvissä joka riittää monille pikkasen oikaistunakin niin halvempi lähtee uuteen kotiin.
Oletuksena kumminkin realiteetit että rojekti maksaa setelirahaa ja sen myyjä nykytyyliin haluaa osansa kultakimpaleesta jolloin romu kuin romu kiiltää silmissä ja omalle työlleenkin laskettava joku hinta kuten tietty teetetyllekkin osia ja oheiskuluja myöden sekä myyntihinta cash,ei vaihtohommia joissa plussat ja miinukset sekoittuu kummasti ainakin omassa mielessä pluscoctailiksi ;)
-
Moro
Ei voi mitään että tämänhetkinenkin projekti valmistuu ihan väkisinkin kesäksi,sitten jossain vaiheessa näkee että tuliko takkiin vai ei tai paljonko tienasin tuntipalkaksi.
Olisi tiedossa jälleen yksi NSU aihio (olisi neljäs) tiedä sitten lähdenkö sitä kesärengaskelillä hakemaan mutta sitten olisi ensi talveksi taas harrastusta tiedossa on kai se paree että on tallissa kuin hunningolla,kustannukset ovat varmaan halvempia kun viihtyy aina aamusta muutaman tunnin tallissa.
Mulle talli on ainakin terapiaa kuten sekin että käyn auttelemassa kilpa-autohommissa,eläkeläisen tarttee päästä kotoa emon seurasta jonkun muunkin kanssa puheleen ja ei tässä kauvaa mene kun jo taas pääsee kolmipyörasen päälle :)
-
Harrastukset maksaa, ja hyvät harrastukset maksaa paljon...
Jos lasketaan kuvitteellisen 500h entisöintiprojektin rahankäytöksi vaikka: ostohinta 2000€ + kunnostus 3000€ = 5000€ ja entisöidyn pyörän myyntihinnaksi 4000€, tulee entisöintiharrastukselle hintaa 1000€. Tällä laskelmalla (1000€/500h) harrastustunnin hinnaksi tulee vain 2€, mitä voi moneen muuhun harrastukseen verrattuna pitää hyvinkin halpana hintana.
-
Harrastus on huono jos se ei vie kaikkia rahoja.
-
Moro
Toisaalta emme kai voi aliarvioida pätevyyttämme ja tietoa ja taitoa tehdä monen eri alan töitä entisöidässemme arvokasta vanhaa pyörää ja näinollen voi kai tuntihinnaksi laskea tällaiselle moniosaajalle joita nykyään hehkutetaan sellaset 15 €/h ilman sivukuluja ;)
Tällöin Tepon mainitseman 500 tunnin entisöintityön hinnaksi tulisi vaatimattomat 7500 € ja pyörä pitäisi myydä 12500 €:n hintaan jolloin siitä saisi työt ja aihion + osat kattavan korvauksen,onko tämä se hinta millä entisöintiä tekevä yritys työn tekisi,tuskin,hintaan pitäisi vielä lisätä sivukulut jolloin siitä tulisi huh huh en osaa edes ajatella paljonko.
Nyt kun sen NSU:n hienoksi entisöitynä joudun reilulla 4:llä donalla myymään niin siitähän tulee yli 8 tonnia takkiin,oon mä ollut hullu :-[
-
Kyllä tuollainen hyväntekeväisyys pitäisi saada jotenkin edes verovähennyskelpoiseksi!
-
Mulla on GT250 K 1973 valmistumassa ja tänään siitä sai savut otettua.
Ostin sen 10 vuotta sitten, edellinen omistaja luopui hankkeesta liian haasteellisena. Niin se vaan aika menee mutta nyt tuo alkaa olla valmis.
Uskomattoman paljon rahaa ja aikaa siihen on mennyt.
Kukaan siitä takuulla tarjoa sellaista summaa että kauppa kannattaisi. Omaan käyttöön tämä on tehtykin. Kevyt näppärä pyörä ja riittävästi kulkuhaluja ja ennenkaikkea 70-luvulta tuttua kaksitahtitwinin saundia ei nykyään liikaa kuule.
-
Kun veljet harrastuksen tuomaa mielihyvää kovasti hehkuttaa, niin eikös oikeus ja kohtuus olis, että saavutettu hyöty verotettais? Ei kellään satu sen Purran puhelinnumeroo oleen, maksaskohan se vinkistä rovikkaa?
jaakkovaakko
-
Moro
Tässä ny enstex Jaakolle se hänen kaipaamansa puh.nro. 09 432 3185.
Minun ensimmäinen entisöinti proggikseni oli juuri tuollainen Suzuki,vihreä oli hän väriltään.
-
Vielä yksi vero lisää muiden lisäksi: Hyvänmielenvero.
Häntäveroa joku jossain ehdottikin, kellä pitempi niin suurempi maksu. Satanen ja sentti, onneksi pääsisin vähällä.
L&K.
-
Entisöinnin hinta on, kuten keskustelusta on käynyt ilmi varsin monitahoinen kysymys.
Itse tein varsin tarkan selvityksen BMW R31/3 entisöinnistä Retro-lehteen 122 numerosta lähtien. Useaan numeroon jaettu kertomus ilmestyi pari vuotta sitten, jossa esille mm. aihio, työn laajuus ja laatu. Kannattaa lukea näistä. Viimeisessä sarjan osassa raapaisin kustannuksia.
Päätelmänä voi tietysti todeta täysentisöinnissä, että oman harrastepohjaisen työn, mahdollisesti satojen tuntien, hinnan asetannassa kustannusten jakaminen kiinteisiin, tilat, välineet yms. ja muuttuviin, johon kuuluu kuviteltu palkka työstä, varaosat ja ostopalvelut. Ammattimaisesti toimittaessa tästä tulee usein tekijälle ja teettäjälle taloudellisesti kannattamatonta.
Yleisiä "kansan merkkejä ja malleja" koskeva tosiasia, siitä huolimatta, vaikka kohde olisi edullinen ja suhteellisen täydellinen. Ns. täysentisöintiin on varattava näissäkin tapauksissa 5-7 k€. Tulee mieleen olisiko konservointi pohjainen entisöinti silloin kannattavampaa.
Harrastuksessamme, en puhu ammattimaisesta, on kyse usein vallan muista tavoitteista ja arvoista.
miettien Esko J Tyrwäältä