VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Juhani Halmeenmäki - Joulukuu 09, 2021, 09:40:54 ap
-
Juu, mustaksi nokeentuneen tulpan saa toholla toimimaan, mutta mites kun karstaa kertyy liikaa tulpan uumeniin?
Ennen vanhaan tulppia lasikuulapuhallettiin, ja siihen oli laitteensakin, mutta eipä noita värkkejä missään enää ole.
Mutta entäs nuo ultraäänipesurit, lähteekö niillä hiilikarsta sieltä keskielektrodin porsliinin uumenistakin?
Vai muita kikkoja?
Pruukannut pitää aina varatulppia mukana, ja siihen "kierrätetyt" puhdistetut sopisi ihan hyvinkin.
-
Tämmösen ostin joskus testimielessä mutta ei vastannut odotuksia.
https://www.torafors.com/product-page/sytytystulppien-hiekkapuhallin
-
Moro
Pistehiekkapuhalluslaitteen pyöreällä suuttimella on ollut itsellä käytössä. Hieman on nykyään erinäköinen bilteman laite, kuin sieltä joskus hankkimani. Hieman pyörittelee ja keinuttaa tulppaa eri asentoihin niin melko hyvin puhdistuu.
Puhallusaineena sooda voisi olla turvallisempi,kun sen saa liukenemaan veteen ja poistuu varmasti tulpan eristeen ja rungon välistä. Hiekka tms. voi jäädä sinne jumiin ja irrota käydessä sylinteriin.
Linkki https://www.biltema.fi/tyokalut/paineilma/hiekkapuhallus/pistehiekkapuhallin-2000028446
-
Joskus sanottiin, ettei hiekkapuhallus sovi tulpille, koska hiekka rikkoo eristimestä pinnan ja karsta alkaa tarttua entistä lujempaan.
Tulpat on nykyään niin halpoja, etten ainakaan tavistulppien kanssa alkaisi kikkailemaan.
Romulootaan vaan heti pimeät tulpat, etteivät vahingossa joudu takaisin koneeseen.
-
Laitoin yv.n
-
mitenhän Mr.muscle toimis.Toimii hyvin ainakin EGR jne puhdistukseen.Tosin olen joskus hiekkapuhaltanut ja sekin on ollut nopea ja toimiva konsti
-
Bilteman ikivanha pistehiekkapuhallin ja puhallusaineena joku alumiinisilikaatti, jos oikein muistan. Parikymmentä vuotta ollu käytös.
-
Anteeksi ymmärtämättömyyteni, mutta mikä juttu tässä sytytystulppien puhdistamisessa on?
-
Anteeksi ymmärtämättömyyteni, mutta mikä juttu tässä sytytystulppien puhdistamisessa on?
Ihan käytännön testeillä monet ovt todenneet ettei nokeentunut tulppa sytytä ja moottori pysähtyy. Sähkötekniset perusteet jätän kertomatta. Tulpan nokeentuminen taas johtuu monesta seikasta. Mm väärä lämpöarvo alunperin, ryypyn päälle unohtaminen, liian pienillä kierroksilla ja/tai kuormalla käyttö.
Jotta moottori taas saadaan käyntiin on vaihtoehtona vaihtaa uusi tulppa tai puhdistaa noki vanhasta. Jos tätä juttua kysyttiin?
-
Tulpan puhdistaminen auttaa siis hetkeksi, kunnes se tulppa taas nokeentuu.
Tulppa pitää irroittaa, viedä jonnekkin puhdistettavaksi ja tulla sitten takaisin ja asentaa tulppa takaisinin paikoilleen.
Sitten ajetaan taas, kunnes tulppa nokeentuu ja...
No, eihän siinä sitten mitä.
-
Moro
Nuoremmat immeiset eivät tiedä tulppien puhistamisesta mitään mutta me vanhukset jotka olemme ajelleet kulkuvälineillä joissa oli kaasuttimet ja kärkisytytykset ja jotka kummatkaan eivät olleet säädöissään kuin hetken aikaa huollon jälkeen.Kun säädöt eivät olleet kohillaan vaikutti se mm. tulppien karstoittumiseen,tehoon ja kulutukseen.Huolloissa yksi huoltokohde oli tulppien vaihto tai puhdistus.
Nyky kulkimissa joissa on polttoaineen ruiskutus ja anturitekniikka moottorinohjauksineen joka säätää oikean seoksen joka kuormitustilanteille ja myös oikean sytytysajankohdan kilometristä toiseen eivätkä näin ollen sytytys eikä polttoaineen syöttö tarvitse huolloissa huomiota,tulppien vaihtovälit ovat kymmeniä tuhansia kilometrejä ja tulppien materiaalitkin ovat eksoottisia verrattuna entisaikaisiin joita myös puhdidteltiin vaihtojen välillä.
Toivottavasti tämä valaisee niitä immeisiä jotka eivät tiedä tulppien puhdistuksesta tuan taivaallista,ja Petrille että ei niitä tulppia tarvitse puhdistella jos säädöt moottorissa ovat kohillaan että ole huoleti ja anna mennä vaan.
-
Tulpan puhdistaminen auttaa siis hetkeksi, kunnes se tulppa taas nokeentuu.
Tulppa pitää irroittaa, viedä jonnekkin puhdistettavaksi ja tulla sitten takaisin ja asentaa tulppa takaisinin paikoilleen.
Sitten ajetaan taas, kunnes tulppa nokeentuu ja...
No, eihän siinä sitten mitä.
Yritin kyllä aiemmasta selityksestä täydellistä, mutta se puhdistuksen suoritustavasta jäi yksi
vaihtoehto pois. Varalla mukana voi olla uusien sijasta myös aiemmin puhdistettuja tulppia, jottei tarvi kävellen viedä niitä tulppapuhdistamoon.
Asiaan liittyen olenkin ihmetellyt kun kisakuskit laittavat ensin kylmään moottoriin yhdet tulpat ja kokeilevat niiden toiminnan käyttämällä koneen lämpimäksi. Sitten vaihtavat toiset tulpat, vaikka nämä ensimmäisetkin oli ihan toimivat?
-
Tuota juuri mietin, että tulppien puhdistamisella ei kovin pitkälle pötki, ellei kunnosta sitä moottoria.
Tietysti, jos on joku "näytösmoottori" ja riittää, että se kulkee yhden ratakierroksen, kunnes tulppa on niin nokinen, että matka tyssää, niin silloin ymmärrän sen tulpan putsauksen, varsinkin jos tulppa on hyvin harvinainen / kallis.
Ja moottoria ei kannata kunnostaa, kun se kulkee sille asetetun tavoitteen verran.
Mutta normikäytössä normimoottoreilla ehkä kannattaa putsauksen sijaan laittaa uusi, 5€ arvoinen sytytystulppa.
-
No, minä en kuitenkaan nykypyörään mitään vitosen tulppia laita, niissä pitää olla sama merkki, kuin bensatankin kyljessäkin on!
Mutta, museopyöriin ihan mielelläni laitan jotain rompetorilta löytyneitä, vanhan varaston tulppia. Ja museopyörän tulppia myös putsailenkin, sillä ainakin minulle on vanhoihin pyöriin tullut erilaisia käyntihäiriöitä, yms, joiden jälkeen tulpat ovat putsausta vailla. Toimivat sitten taas varatulppina, jos ja kun, seuraava tarve tulee.
Mitä kisapyörien lämmityskäyttämiseen tulee, niin väittäisin, että todella kireäksi viritetty kone vaatii kilvanajossa sellaiset tulpat, jotka eivät kylmän koneen kanssa pärjää...
-
Juu, Pekka tuossa vastaskin tuohon lämmityskäyttöön. Mennään 70-luvun alkuun, ja esmerkiks Yamahan asfalttikilpureihin ennen läppiä ja vesijäähyjä. Jotta tuli tehoja, piti olla melko isot kaasarit, mäntäohjatuissa melko runsaan aikaa auki olevat aukot, eli koneet ei kovin matalilla kierroksilla kunnolla käyneet, ja seokset ilmajäähyissä aina himpun verran rikkaan puolella, jos maaliin aiko päästä. Ja sen ajan ja noihin koneisiin riittävän kylmät tulpat oli pelkästään kylmiä, ei olleet monitoimitulppia ne. Jos niillä kisatulpilla täräytti kylmän koneen tulille, seurauksena oli lähes vuoren varmasti tuprahtanut tulppa. Ne ei muuten olleet ne kylmimmät kisatulpat mitenkään ilmasia siihen aikaan. Toimiva tapa oli laittaa koneeseen suunnilleen katupyörätasoset tavalliset tulpat, käyttää niillä jonkin aikaa paikallaan eli kone lämpimäksi, vaihtaa sitten ne kisatulpat ja viivalle. Siis ei oo miulla tollasia pelejä ollu, mutta sivusta oon seurannu sitä ohjelmaa ja ihmetelly, ja tuollasen - melko uskottavan - selityksen kuullu.
Trialikisoissa miulla saatto olla mukana kulkevassa laatikossa joku kokeiltu ja toimiva tulppa varalta mukana, en muista ikinä tarvinneeni. Tällä vuostuhannella en oo katukulkimien kanssa pitäny varatulppia mukana, en oo yhtä ainutta tulppaa putsannu enkä ees ite vaihtanu, huolloissa lie niitä joskus vaihtaneet tai ainakin velottaneet... trialpyörän huollot toki tein ite, ja saattaa olla että siihen on joskus tullu ihan uus tulppa laitetuks, esimerkiks vuoshuollossa, ihan vaan varmuuden vuoksi? Ja vähän jaan Petrin kannan, että jos sähköt on kunnossa, ei tulppia tarvi olla varalla mukana, eikä puhistella tarvi ikinä. Jos tulpat poksahtellee kesken ajon, ois syytä käyvä kerran läpi koko syttysysteemi. Brittejä ei oo ikinä ollu, niistä en tiijä?
Jaakkovaakko
-
Tässä tapauksessa tulpat ei ole vitosen tulppia, vaan 13,90 kipale.
Ja kaasareiden kanssa on ollut murheita, jotka nyt (toivottavasti, kopkop ohimoa) ovat historiaa.
Mutta vara ei kuulemma venettä kaada, sanovat vanhemmat, usein myös viisaammat.
-
Moi'Alkukesän taistelin nokeentuvien tulppien kanssa kolme mustui ja yksi neljästä kuin uusi, 50km ajoa ja pikkuhiljaa alkovat vuorotellen putoamaan pelistä pois noi kolme. Tässävaiheessa tein puhdistuksen soodakannulla puhaltamalla noet pios elektrodin ympäriltä sillä nokihan johtaa käsittääkseni sähköä, entisajan johdothan oli hiilijohtoa ja ne maadottaa tulpan elektrodin maihin ja se lakkaa toimimasta. Mutta ongelman syyhän on liian rikas seos ja nykyinen viinabensa käsittääkseni vielä edesautta ongelmaa. Vaihtamalla pääsuuttimet numeroa pienemmiksi ja neuloja tiputtamalla sai ajella loppukesän huoletta. Mistä liian rikas seos johtuu tukkeutunut ilmanputsari, pakoputken tukkoisuus vai joku muu jäi mysteeriksi. Mutta soodapuhallus teki pimeistä tulpista taas toimivia. Oli NGK:t ja myös Densot molemmat molempien kanssa
-
On myös moottoreita, joissa valmistajan antama tulpan lämpöarvosuositus on turhan kylmä joko yleensä tai sitten kyseisessä käytössä. Kokemustakin on, että suuttimet suurentamalla ja tulpat pykälää kuumempina kone toimi paremmin. Tietysti viinapensan syytä tämäkin muutostarve?
-
Pirtu kyllä palaa viileämpänä kuin bensa, eli sen puoleen kuumempi tulppa voi olla paikallaan. Ja on nykybensa muutenkin erilaista kuin mille vaikkapa 70-80-lukuiset vähän korkeaviritteisemmät pelit on suunniteltu. Laiha seos nostaa palolämpöjä, eli varmaan saadaan sama vaikutus silläkin.
Monessa vanhemmassa laitteessa saattaa sähkön vähyyskin aiheuttaa tulppien tummumista.
-
Miun tarina valovuosisitten omankylän ässäm JERRY oli urilla KTM 250 ensikertaa olkona ilman laatikkoa, oli myös laatikko NGK kynttilöitä ajosta ei meinannut tulla mitään kun polkasi niin hörähti ja tulppa oli pimeä Puolessa laatikossa yhdellä jopa ajoi 1,5 kierrosta loppui kesken viimeinen eli 10kpl
Jerry pukeutui valmiikksi peli läks käymään ajo alkoi katselin noin kymmenkunta varvia läksin pois ja ajo jäi jatkumaan. Kysymys kuuluu oliko vika
KTM :ssä vai NGK .ssa ??
-
Änkeekoota paljon parjataan, toki se taitaa olla yleisimmästä päästä tulppia, joten viallisiakin löytyy ehkä enemmän. Omat kokemukset on semmoiset että NGK:lla jotenkin pärjää, mutta esim Hitachi on paljon parempi. CB350:iin sopivia vanhan varaston Hitachi-kynttilöitä joskus hankin jokusen, ja on niillä nyt ekalla parilla menty jotain kymppitonni tai vähän päälle ja hyvin pelaavat, ei mitään mustumista tai edes kulumista. Iloisesti kiertää kone ja voi mennä vitosella viisari tapissa ilman mitään päkellystä vaikka kuinka pitkään (ittellä tulee raja vastaan noin vartissa).
Tähän uusiokäyttöteemaan löyhästi liittyen, saakos niitä tulppien tiivisterenkaita jostain erikseen? Kun noissa muuten ihan hyvissä Hitacheissa on ne tiivarit vähän linttaantuneet, kun tulpat pitää ottaa pois kun säätää venttiilinvälyksiä, nokkaketjua, syttyhetkeä ym. Nää on käyneet irti ainakin kolme kertaa, mieluusti laittaisi uudet tiivisteet.
Kooteeämmät taasen ovat eksoottisia ja temperamenttisia kilpakoneita, joilla on metkunsa. Näin koitin sällillekin vakuutella, mutta ei auttanut, päin vastoin, pakko oli se kolmesatku hankkia. NGK:t on pelannut siinä hyvin (akuton laite kyseessä), moni muu juttu kyllä on korjattu. Ne sieltä tankin alta kuuluvat rusahdukset ja kilaukset/kolaukset ovat jotain tonnin-pari per kpl, onneksi vain kerran tähän mennessä (koputtaa puuta äänekkäästi).
-
Kyllä niitä tulppia tulee putsailtua jos vaikka palaa vähän öljyä... voisin koittaa vielä sitä putsauslaitetta minkälaista jälkeä se jättää, se on ollut monta vuotta käyttämättä. Jotain alumiinisilikaattia tms siinäkin oli rakeena, ei hiekkaa kuitenkaan.
Juuri tullasin 10kpl Autoliten XS65 iridium tulppaa, pitäs riittää vuosiksi. Rockautosta kuluineen tulleineen 53€.
-
Mennään 70-luvun alkuun, ja esmerkiks Yamahan asfalttikilpureihin ennen läppiä ja vesijäähyjä. Jotta tuli tehoja, piti olla melko isot kaasarit, mäntäohjatuissa melko runsaan aikaa auki olevat aukot, eli koneet ei kovin matalilla kierroksilla kunnolla käyneet, ja seokset ilmajäähyissä aina himpun verran rikkaan puolella, jos maaliin aiko päästä. Ja sen ajan ja noihin koneisiin riittävän kylmät tulpat oli pelkästään kylmiä, ei olleet monitoimitulppia ne. Jos niillä kisatulpilla täräytti kylmän koneen tulille, seurauksena oli lähes vuoren varmasti tuprahtanut tulppa. Ne ei muuten olleet ne kylmimmät kisatulpat mitenkään ilmasia siihen aikaan. Toimiva tapa oli laittaa koneeseen suunnilleen katupyörätasoset tavalliset tulpat, käyttää niillä jonkin aikaa paikallaan eli kone lämpimäksi, vaihtaa sitten ne kisatulpat ja viivalle.
Mulla on jossain jemmassa isän 60/70-lukujen taitteessa jammussa käyttämiä kisatulppia. Ainakin pari on ihan käyttämättömiä. Keskilektrodi on ihan siellä tulpan sisällä piilossa ja reunaelektrodi on rungosta sinne reikään sojottava piikki.
Kokeilin niitä uteliaisuudesta joskus vuosia sitten mopossa ja 350cc vakiojammussa. Kumpikaan ei lähteny kylmänä niillä edes käymään vaikka kuinka polki.
-
Aina oppii uutta.....
Olen kesätöissä....ja näköjään talvenkin paikallisessa mp-mönkijä-kelkka-yms.huollossa ja kokeneemmalta mekaanikolta kuulin,
että nykyaikaisen 2-tahtisen ruiskukoneen tulpat pitää asentaa sellaiseen asentoon, että kärki osoittaa ruiskusuuttimeen.
Ei kuulemma käy kunnolla muuten.
-
Minäkin olen laittanut ne aina elektrodipuoli sisään päin. :D :P
-
"Spark plug indexing". Sen sivuelektrodin saa haluamaansa kohtaan käyttämällä eri vahvuisia shimmejä tulpan ja kannen välissä.
-
Moro
.....vai onko sama asia kun se sinoli kiillotettuun alumiiniin ???
-
Aina oppii uutta.....
Olen kesätöissä....ja näköjään talvenkin paikallisessa mp-mönkijä-kelkka-yms.huollossa ja kokeneemmalta mekaanikolta kuulin,
että nykyaikaisen 2-tahtisen ruiskukoneen tulpat pitää asentaa sellaiseen asentoon, että kärki osoittaa ruiskusuuttimeen.
Ei kuulemma käy kunnolla muuten.
joo perämoottoreissa on sama ohje, kärjen paikka merkataan tulppaan ja esim evinruden ohjeessa laitetaan ensin 20 Nm ensin ja saa vetää 30 Nm että on oikeassa asennossa, tarkaksi on mennyt
-
Minäkin olen laittanut ne aina elektrodipuoli sisään päin. :D :P
Mutta eihän siitä silloin mitenkään näe tuleeko kipinää ???
-
Moro
.....vai onko sama asia kun se sinoli kiillotettuun alumiiniin ???
Ei ole. Tulpan sivuelektrodin suunnalla on todistetusti merkitystä seoksen syttymisnopeuteen. Katso jostain "syttymisviive".
-
Tällaista tullut yhdessä laitteessa käytettyä. Aina on mennyt oikeaan asentoon. ;D (https://www.jussinmaki.net/storage/product_images/1/NGKBU8HME10_N6431_4df440ae3507f70223e3e9cd4faa854b_1.JPG)
-
Tällaista tullut yhdessä laitteessa käytettyä. Aina on mennyt oikeaan asentoon. ;D (https://www.jussinmaki.net/storage/product_images/1/NGKBU8HME10_N6431_4df440ae3507f70223e3e9cd4faa854b_1.JPG)
Meillä taisi tuommoiset olla 70 heppasessa 2T Evinrudessa.
Muistan, kun noita tuli aikoinana markkinoille, mutta silti sytytystulpat on edelleen pääsääntöisesti yhdellä sivuelektrodilla.
On niitä kahdella ja kolmellakin sivuelektrodilla, mutta ne taitaa olla vähemmistössä.
-
Tällaista tullut yhdessä laitteessa käytettyä. Aina on mennyt oikeaan asentoon. ;D (https://www.jussinmaki.net/storage/product_images/1/NGKBU8HME10_N6431_4df440ae3507f70223e3e9cd4faa854b_1.JPG)
Meillä taisi tuommoiset olla 70 heppasessa 2T Evinrudessa.
Muistan, kun noita tuli aikoinana markkinoille, mutta silti sytytystulpat on edelleen pääsääntöisesti yhdellä sivuelektrodilla.
On niitä kahdella ja kolmellakin sivuelektrodilla, mutta ne taitaa olla vähemmistössä.
Toi kuvan tulppa on pintapurkaustulppa, eideana, että sytyttää, vaikka tulppa olisi märkiä, mutta vaatii potkua sytkältä.
Monikärkitulppien tilalle on tullut jalometallikärkiset.
-
Aikoinaan mulla oli semmoisia kärjettömiä tulppia jotka 4 kuin oli myös 6 osaan jaettu tuo kärki ja iski kipinää ympyrää kiertäen siellä syvennyksessä ja hyvät olivat,tehotulppina vissiin mainostettiin ja luonnollisesti ne oli
kalliimpia oli kuin tavalliset tulppamerkit mitä nyt silloin olikin,NGK ja Champion tulee ekaksi mieleen ja puhutaan 70 loppupuolesta ja 80 luvusta.
NGK lyömiseksi ei kyllä paljon tarvittu,jos Lucas oli pimeyden ruhtinas niin NGK oli sen paras kaveri ollen taatusti eniten tulppamurheita mulle aiheuttanut merkki silloin kuin nykyäänkin enkä osta jos muuta löytyy,aamen.
Ei kärkivälin säätöä,ei kastuneet herkästi eikä tullut "hippaa tulppaan" mutta mihinkä moiset tehotulpat katosivat sittemmin meidän markkinoilta,en tiiä.
Enpä muista oliko niissä edes mitään lämpöarvojuttuja vai oliko yleismalli ,kuka muistaa,mutta ainakin niitä TM lehdissä mainostettiin postimyynnissä yhtä sorttia.
Nämä nykyiset hienoudet,ulkonäöltään perinteisistä poikkeavat tulpat maksavat mielestäni älyttömästi laski ne markkoina ,euroina tai taaloina.
En oo siis malttanut ostaa,ajellut perinteisillä Densoilla.
Jos ajatellaan järkevästi niin mahtaako nykyautoissa tai prätkissä edes vaihtotarvetta,vaihtoväli virallisestikkin huikea perinteisissäkin tulppamalleissa ja taatusti löytyy paljonkin autoja ja mp joihin ikinä vaihdettu tulppia kun ei ollut mitään tarvetta tai oireitakaan vaihtotarpeeseen.
Mitenkä sitten vanhat harrastevehkeet perinteisellä tekniikalla ja nykybensalla suhtautuu piikkipäihin joita mainostetaan utopistisilla vaihtoväleillä kaiken muun hyvän lisäksi,ei kokemusta tai tietoa onko niistä oikeasti muuta hyötyä kuin että tietää omistavansa kalliit nykyaikaiset tulpat?
Kertokaa toki jos kokemuksia ja missä vehkessä?
-
Lentokonemoottorissa lyijyllisen ja lyijyttömän eron huomaa.
100LL lyijyllisen pensan, joka on vielä virallinen lentobensiini, sisältämä lyijy näkyy huollossa ja tuntuu käytössä. Erittäin tarkka sammutusta edeltävässä jäähdytyskäytössä seoksesta. Jos ei ohenna seosta riittävästi, on seuraavalla käynnistyksellä vaikeuksia. Huollossa näkee myös lyijyn tekemää karstaa tulpissa.
Kun on ajettu 95E autobensalla, tulpat pysyvät puhtaina, vaikka seos olisi vähän rikkaallakin. Kone myös käynnistyy helpommin, kun kipinä on kunnollinen kaikissa tulpissa.
Vanhaan kaasutinmoottoriin ei käytännössä vaadi muita muutoksia kuin polttoainelinjojen muutoksen sellaisiksi, että kestää viinaa.
-
Lapiopäässä oli joskus vähän väljää venttiilien ohjureissa, pölläytteli ja piti välillä putsailla tulppia. Iridiumtulpilla pölläytteli tietty edelleen mutta putsailutarve väheni. Toissakesänä lähdettiin kaverin kanssa pikku roadtripille, päästiin ekaan yöpymispaikkaan ja kaveri kertoi ettei voi ajaa lähellä kun mun fillarista lähtee sellanen bensankäry että alkaa päätä särkeen. Oli liian isoa suutinta kaasarissa, eikä tietty varalla mitään. Itse en sitä huomannut mutta kun nuuhkin putkenpäästä niin olipas pistävä katku. ;)
Noin 2500 kilsaa vedin bensankatkua perässä eikä tulpat ottaneet kylvystä nokkiinsa. Kotiin päästyä imuvuotojen tarkistus ja pienempää suutinta, samat tulpat jäi.
Toki jos ei öljyä pala ja seokset on optimit niin toimii myös NGK:t. (niitäkin oon käyttänyt eikä pahaa sanottavaa.)
-
Pakkasilla ajoin 39 Fordin pihalle kun piti käyttistä kuivatella . Jätin Fordin käymään tyhjäkäyntiä, kunnes jälkiasennus sähköflekti lähti käymään ja sammutin moottorin. Pirssi oli muutaman tunnin ulkona ja kun piti starttaa kone käyntiin, niin ei sitten millään , löi putkista tulta ,välillä tuli kaasarista mustaa savua, karmeeta pauketta ja viimein nilkuttaen vajailla pytyillä sain sen talliin . Parin päivän päästä kun kävin kokeilemassa niin huonostihan se kävi. Tulpat oli suht uudet NGK B6L , tilasin netistä NGK B4L kun ameriikan miehet sanoo että lättis käy tyhjää melko rikkaalla että näillä toimii. Uusilla tulpilla tärähti samantien nätisti käyntiin. Ei taida saada noita vanhoja enää elvytettyä.
-
tulpan vaihdosta sen verran että taas tuli eteen, nykyauto korelaista GM tekniikkaa, ECU pistäny tehot alas ja testerillä löytyy ykköspytty sytytyshäiriöt, ei muuta vikaa kun tulpat loppu kärkiväli jotain 1,5 - 2 mm, ei tietoo kuinka kauan on olleet vaihtamatta huoltokirja tyhjä, taitaa nää nykyajan halpuutetut huollot jättää tulpat vaihtamatta jos vaan jotenkin käy . . .
-
Jättää jos jättää.
Se vaihtoväli kun voi olla yli 100 km, niin ei välttämättä osu vielä siihen aikaan, kun huolletaan säntillisesti ohjelman mukaan, vaikka olisi huoltokirjakin tyhjä.
Sitten jossain vaiheessa auto valuu sellaiseen ihkaomaan ohjelmaan: tehdään mitä on pakko, öljyt nyt sentään vaihdellaan, joskus.
Eli ennalta ehkäisevä huolto muuttuu tulleiden vikojen korjaamikseksi. Joka on yleensä kalliimpaa.