VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Petri Behm - Maaliskuu 10, 2017, 09:50:47 ap
-
Menneiden haikailu on Knuuttilan mielestä kuitenkin turhaa ja usein raadollista.
– Meitä realisteja toki löytyy, jotka kerromme miten asiat oikeasti ovat. Jos meidät paiskattaisiin sata vuotta taakse päin, emme kauaa siellä kärvistelisi. Menneisyyden tuominen nykypäivään olisi monella tapaa erittäin huono juttu.
emeritusprofessori Seppo Knuuttila.
Tää oli sitten varmaan tässä, joten eiköhän lähetä kaikki kotia...
http://yle.fi/uutiset/3-9497451 (http://yle.fi/uutiset/3-9497451)
-
Kaikki vanhojen ajoneuvojen harrastajat ovat jollakin tavalla meinneiden aikojen perään haikailijoita.
-
Menneiden haikailu on Knuuttilan mielestä kuitenkin turhaa ja usein raadollista.
– Meitä realisteja toki löytyy, jotka kerromme miten asiat oikeasti ovat. Jos meidät paiskattaisiin sata vuotta taakse päin, emme kauaa siellä kärvistelisi. Menneisyyden tuominen nykypäivään olisi monella tapaa erittäin huono juttu.
emeritusprofessori Seppo Knuuttila.
Tää oli sitten varmaan tässä, joten eiköhän lähetä kaikki kotia...
http://yle.fi/uutiset/3-9497451 (http://yle.fi/uutiset/3-9497451)
Näitä on sananselittäjiä ja joomiehiä maailma pullollaan. Milloin mikäkin on myrkkyä ja huomenna ei olekaan!
Kannattaa elellä pois niin kuin itsestä hyvältä tuntuu.
L&K.
-
Minä haikailen mennyttä juuri niin paljon kuin
haluan.
Ja jätän omaksumatta uudesta juuri niin paljon kuin haluan-
hyvä esimerkki on aivan uudet autot,joihin on onnistuttu ymppäämään
uskomaton määrä luotaantyöntävää tekniikka-jos toki hyvääkin
niissä on. Esimerkiksi kärjetön sytytysjärjestelmä-joskin dieselissäni
sentään on hehkutulpat.
Mutta on avustajaa ja assistenttia-niin ylä kuin alamäkeenkin-on kaistavahtia
ja vaikka mitä vahtia-on älyä ja tunnetta.Automaattista liki kaikki-myös
paikottaminen..
Ei tuu helvettiäkään-missäs kohdassa saa itte ajaa?...Ei kohta missään-edes
ohjata ei kohta saa-fiksu auto hoitaa senkin homman .
Ja kai tässä kohta joutuu turvautumaan virtuaalipimpsaankinkin?...Njaa..
no onhan tuota ikääkin jo..ei sillä.
t Markku
-
Minä en nyt aivan ymmärrä ihmisten äkäistä reaktiota.
Kuinka moni teistä käyttää ainoastaan 1930-luvun ajoneuvoja? Moniko asuu savupirtissä? Hoidatteko itseänne loitsuilla ja lehmän virtsalla lääkärin ja lääkkeiden sijaan? Jätättekö lapsenne lukutaidottomiksi? Onko teillä televisio vai kerrotteko tarinoita ajan kuluksi? Teettekö itse mattonne vai ostatteko kaupasta? Asuuko teillä talven yli karjaa tuvassa? Onko ikkunoissa lasit vai eläimen rakko?
On mahdollista elää monessa mielessä entisaikojen tapaan, mutta harva sitä silti tekee. Syy tähän on se, että menneisyydessä oli paljon asioita todella huonosti. Se on realismia.
Kyse on siis sen ymmärtämisestä, että menneisyydessä oli monia asioita erittäin huonosti, ja siitä että nostalgia on värittynyt tunne. Toki itsekin haaveilen tietyistä menneisyyden asioista ja pidän vanhoista hirsitaloista, motskareista, 1800-luvun estetiikasta jne. mutta en todellakaan tahtoisi elää savolaisessa 1800-lukuisessa savupirtissä sillä tavalla kuin siinä on aikanaan eletty. Sähköttä, savussa, talven yli eläimen jätösten löyhkässä. Sen sijaan sopivasti modernisoituna ilman agraarielämän kaikkia vaatimuksia ja vain lyhyitä käyntejä kerrallaan voisin oikein mielelläni. Minusta tämä on hyvinkin realistinen näkökulma.
Itsekin tykkään ajella IC:llä, mutta totta helvetissä ajan myös uudemmalla, luotettavammalla ajoneuvolla silloin kun se on mahdollista ja tarpeellista.
Eikä Knuuttila ole kieltänyt ketään mitään tekemästä. Tiedän hänellä itsellään olevan vanha hirsitalo, josta hän nauttii. Menneisyyden esineitä voi aivan hyvin käyttää, eikä tässä sitä vastaan ole kukaan haraamassa.
Seppo Knuuttila on tehnyt pitkän elämäntyön perinteen tutkimuksen parissa. Miekkonen tietää mistä puhuu.
Pahoittelen piikikkyyttäni. Tänään on sellainen päivä, koska tartti mennä puolikuntoisena metsätöihin ettei tule ensi viikolla nälkä. Moniko teistä kaipaa tätä Suomen historian tavanomaista tapahtumaa? Minä en kaipaa.
-
Se oliko ennen asiat paremmin riippuu ihan mitä asiaa tarkastelee ja kuinka pitkälle taaksepäin.
Esim. Autot oli ennen yksinkertaisempia ja helpompia korjata, mutta jos tarpeeksi vanhaa katsotaan niin voi mennä vaivalloiseksi ainakin jos päivittäisessä ajossa olisi. Itselläni on tällä hetkellä ainoa ehjä ja leimattu henkilöauto vuodelta 1966 (firman nimissä on kyllä uutena ostettu paku), sen ikäinen on vielä ihan ok kompromissi, tarpeeksi vanha että näyttää ja tuntuu autolta, mutta tapeeksi uusi että kunnossa olevalla autolla ajaminen ei ole mitenkään vaikeaa tai rasittavaa.
Jos pitää valita yksinkertaisesti kyllä tai ei vastaus, sitten väittäisin että nykyään on asiat paremmin kuin ennen noin keskimäärin, viime aikoina ei esimerkiksi ole ollut meillä päin sellaista nälänhätää kuin 1600-luvun lopulla, että neljäsosa suomalaisista kuolee.
-
Ei tässä olekaan siitä kysymys...30 luvun autolla (jollaisella
ajelisin sillointällöin mielelläni,jos vaan olisi)..
Mutta nykyään on pakonomainen tarve saada kaikki asiat hoidetuiksi
"nykyajan meiningillä"...vaiikka lähes kaikki hoituis ihan yhtä lailla
vanhallakin tavalla-esim. kirjeellä tai paperilaskulla. Ei kaikilla ole kiire
elää täysillä reaaliajassa.
Purnaan siksi,että esim. viranomaisasioinnista yritetään saada kaikki paperinen
pois-samoin terveydenhoidosta. Tai autoilusta omat valinnat sitä autoa
ajettaessa.
Okei-kuski voi tehdä virheen-mutta ei se haittaakkaan,että osaa oikeasti sitä autoaan
itse ajaa,jos tilanne sattuu kohdalle-siinä ei silloin kerkeä automatiikan perään haikailla,
jos omat liikkeet ovat ainoa pelastus.
Savupirttikään ei ehkä läpi vuoden asuntona viehätä-vaan jos kaikki kotona
on nykytekniikan perässä-mitäs sitten,kun se tekniikka pettää...joko tahallaan
tai vahingossa?Kellä on esim. puuhella uudessa talossa? Tai uunit?
No joo...kyllä tuon Knuuttilan pointit ymmärrän-vaan en silti halua,
että elämäni suunnan määrää digidigi...tai vastaavat nykyasiat.
t. Markku
-
Joo, siis sitä minä meinasin, ja uskallan väittää Knuuttilankin, että toki menneisyydessä on paljon hienoja asioita. Juurikin tuo autojen korjattavuus, tulen luoma tunnelma olohuoneessa, metsätöiden mieltä karaiseva vaikutus, uudet tuttavuudet vanhan moottoripyörän reistaillessa. Nykypäivässä myös on paljon huonoja. Minustakin tuo digitalisaation työntäminen joka paikkaan on pöljää, mutta toisaalta tietyissä paikoissa se on hyvä. Vaikkapa IC:n osien metsästämisessä. Ja voin tällä kännykällä kuunnella Luonto-Suomea metsäduunissa. Pitäisikin lähteä takaisin työmaalle niin ei ruokatauko liiaksi veny.
Nuo viimeisten muutaman viestin tuumiskelu on juuri sitä realismia. Osa vanhoista jutuista on pirun hienoja ja säilytettävän arvoisia. Osa uusista myös. Toiset asiat taas on hyvin väärin. Nostalginen tapa katsoa menneisyyttä jättää usein ne ikävät asiat pois. Itsekin olen lähipäivinä lukenut taas 1800-luvun rakennusperinnöstä ja haaveillut kaikenlaisesta. On kuitenkin hyvä ymmärtää haaveen tai nostalgian ja reaalimaailman ero.
Ei ne lapsuuden kesät oikeasti olleet sen lämpimämpiä. Lisäksi oli ydinsodan uhka. Mutta oli myös paljon kaikkea hyvää, jota on syytäkin kaivata.
-
Hehe...
Mullakin on kesällä mielessä 1800-luvun rakennusasiat-tarkoitus
on tutkia,olisiko tontin kulmalla seisova ikivanha saunarakennus
pelastettavissa. Se lienee yli 200 vuotta vanha...ei ehkä kumminkaan
ihan 1700-luvulta. Piilulla veistetty,nurkat lohenpyrstöliitoksilla,jollasia en
muista samanlaisina nähneeni..
Nyt se on vuorattu laudalla-tehty ilmeisesti joskus 20-luvulla-ja 50-luvun
lopulla vuorattu kovalevyllä sisältä-ja valettu betonilattia,joka on jo ihan palasina.
Päässä jatkona karkea varastotila-nyt täynnä roinaa-mutta myös aarteita.
Savusauna-tai pieni savupirtti se on ollut...n. 3x4m pohjan ala.
Revin kovalevyn palasen seinästä-kiiltävän mustaa hirttä näkyi.
Pitää purkaa ja siirtää-siihen kohtaan tulee uusia rakennuksia. Ja jos
ei ole alhaalta ihan mätä-uusi paikka pihapiiristä sille löytyy kyllä.
t. Markku
-
Ennen oli kaikki suurempaa. Tulin äsken kahvia keittäessä ajatelleeksi, että joskus 80-luvun alussa esim. tiskipöydätkin oli vielä niin korkeita, että reunan yli pöydälle ei nähnyt, jollei noussut jollekin jakkaralle. Nykyään ne tehdään niin paljon matalammaksi, että reuna on jossain vyötärön korkeudella suurin piirtein.
-
Enpä minäkään sinne 1600-luvulla asti haluaisi, mutta 60-luku kävisi vallan hyvin. Tuo rakkauden, musiikin ja vapauden vuosikymmen.
Veikkaan, vaikka en tietysti tiedä, että oikeasti kaipaat oikean 60-luvun sijaan sitä hippielokuvien amerikkalaista 60-lukua (Easy Rider ynnä muut) etkä niinkään esim suomalaista 60-lukua suomettumisineen, Ruotsiin tai kaupunkilähiöihin pakon edessä muuttoineen ym. Silloin oli 60-luvun jenkkiautoja lähinnä ruotsalaisnimisillä ja muutama paperitehtaiden edustusautoina (neliovi-tolppakori-kutoskone-manuaalikolmonen-tehostamaton ohjaus 8 kierrosta laidasta toiseen ja tosiaankaan mitään ilmastointia). Niin no, olihan Spede Pasasella Mustangi. Radiossa ei rokkia soitettu, Rollareiden single maksoi puolen päivän palkan, ja muutenkin kaiken kaikkiaan oli kohtuu ahdistunut meininki suurimmalla osalla väestä suuren osan aikaa. Itämaisia ajopelejä korjattiin rautalangalla työkaluina sirppi ja vasara. Hiki ja paska haisi kun kerran viikossa oli saunapäivä.
Saattoivat ihmiset olla silti onnellisempia, en minä sillä. Synnyin vasta 70-luvun alussa, yllämainitut asiat olivat paljolti vielä 70-luvun lopulla kohtuuyleisiä ilmiöitä.
Mutta jos ajattelee vain niitä positiivisia, että itse olisikin ollut 60-luvulla se Spede jolla on Mustangi, uusimmat levyt ja paljon rakkautta ja vapautta, ja saunavuoro aina halutessaan, se on just sitä nostalgiaa. Eli rusinat pullasta.
Itse ajelen mieluummin nykyaikaisilla autoilla päivittäiset ajoni. Katalysaattorittoman auton haistaa kaupungissa monen auton päähän, ja vallankin sellaisen jossa huohotus on kuin 60-luvulla eli auton alle. Ihan kiva tuoksu aina joskus, nostalginen ;) , mutta kylläpä saattaisi päätä särkeä jos kaikki autot olisivat sellaisia. 90-luvun puolenvälin jälkeen ei autot ole juuri kehittyneet mitenkään jättiloikin, ja 2000-lukuiset (itsellä vm:t 05 ja 06) ovat oikeinkin luotettavia, kulkevat pitkälle yli 300tkm ilman kovin suuria remontteja ja koritkin ovat minimaalisella huolenpidolla ja suolavedessä puolet vuodesta uituaan kohtuutimmissä kunnossa. Tai no, riippuu merkistä tietysti sekin.
Olen asunut vanhoissa taloissa, 20-50 lukuisissa, se 50-lukuinen hirsitalo oli ehkä paras mutta on tuossa nykyisessä v 2000 tehdyssä puolensa. Pesutilat katutasossa, lattialämmitys jne. Lämpöpumppu on pirusti paljon mukavampi kuin pelkkä klapilämmitys, ja koneelliseen ilmanvaihtoonkin tottuu, nyt ei enää tule aukoneeksi ikkunoitakaan turhaan eikä ole räppänöitä säädeltävänä. Puhku puhisee, 2 kertaa vuodessa uudet filtterit, ilma vaihtuu kelistä riippumatta ja poistoilmasta otetaan lämpöä tuloilmaan, mukavaa on ja energiaa säästyy. Ja Markulle tiedoksi, useimpiin uusiin omakotitaloihin ja moniin pari- ja rivitaloihinkin laitetaan varaava tulisija jo rakennusvaiheessa, tai ainakin valmistellaan perustus ja hormille paikka.
Niin ja sekin on kiva juttu että sydänlaaki, aivoinfarkti tai syöpä ei ole enää nykyään automaattinen kuolemantuomio, lääkkeitä löytyy moneen asiaan.
Ja aivan taatusti etsisin laskut, lääkärilappuset, vero- ja pankkipaperit ym ennemmin tietokoneella jostain systeemistä kuin mapittaisin kaiken talteen mahdollista myöhempää tarvetta varten.
-
Moro
Itse olen kiinnostunut sekä vanhoista laitteista että ihan huomispäivänkin vekottimista.Luulen että aina on väitelty ja ollut immeisiä jotka vieroksuvat jopa kammoksuvat ihka uusia vehkeitä ja mieluummin käyttävät jo oppimiaan vähän iäkkäämpiä mm. autoja.
Siinä on vaan smmoinen asia että me pärjäämme niillä vähän vanhemmilla mutta tulevan sukupolven on opeteltava tai heillehän nämä uudet vekottimet ovat itsestään selvyys.Ei esimeskiksi tämän päivän ajokortti-ikään tullut nuorukainen tiedä mitään esi. Suomen markoista.
Toi digitaalisuus ainakin mulle on ihan hyvä asia,hoituu moni asia ihan missä vaan sillä älykännykällä,en pane pahakseni vaikka jo melkein vanhus olenkin.Kyllä mä olen kiinnostunut uusista autoista joissa on kaikenmoisia helpottimia ja turvallisuus juttuja.Muistatte kaikki kun autoihin tuli kärjettömät sytkyt,lasinnostimet,ruiskut ym. silloin puhuttiin että noi kun alkaa reistailemaan niin kuka ne korjaa ja auto jää siihen.Taitaa autot olla tulleet varmemmiksi ja kestävämmiksi ja turvallisemmiksi ja edullesmmaksi käyttää.
En kaipaa ainakaan mun vanhaa Miniä joka oli autoksi aika paska enkä käytä sanontaa "silloin vanhaan hyvään aikaan".
-
Minun mielestä 80-luku oli parasta aikaa. Elintaso kohosi, mopoiluni alkoi vuonna 80, 85 ajokortti ja autoina käytin 60-70-lukujen Volvoja, 80-luvun lopulla kuvaan tulivat myös jenkit. Sitä aikaa kaipaan ihan tosissani.
-
Sellaisen elektroniikkapulssin jälkeen ei ole niillä lipuilla&lapuilla (setelit mukaanlukien) senkään vertaa virkaa kuin nyt :)
Se miten hoitoa saa on tietysti kiinni tilanteesta mutta ainakin niitä liuottimia sun muita myrkkyjä on olemassa, toisin kuin ennenmuinoin.
EDIT...
Minusta vanhat autot/mpt haisee hyvälle. Jos joku pöllähtää vähän öljylle niin mitä sitten. Nykyaikainen tehotuotanto lihantuotannossa saastuttaa enemmän kuin autoilu.
Joo, on se kiva tuoksu, mutta onneksi kaikki autot eivät ole enää sellaisia. Enkä tarkoita maailmanlaajuista saastuttamista vaan ihan sitä paikallista, minkä haistaa vaikkapa liikennevaloissa seistessä kesäkuumalla kerrostalojen välissä. Keskeinen syy siihen miksi mukulat ennenvanhaan lähes säännönmukaisesti voivat pahoin autossa... Toinen syy tietysti se että kajuutan takaosassa ei ilma juuri vaihtunut muissa kuin ruotsalaisvalmisteisissa.
-
Kaksitahtikerhon kokousta ei kannata järjestää parkkihallissa. Sähköautoklubilla ei ole niin väliksi!
-
Ennen vanhaan oli muuten käyttöohjeissa sun muissa pränteissä isompi fontti. Minkä takia nekin on pitänyt pienentää nykyaikana?
"Miksi kirjojen kirjaimet kutistuvat, mihin menivät heinäsirkat?"
https://www.youtube.com/watch?v=CF2xyExkYmw (https://www.youtube.com/watch?v=CF2xyExkYmw)
-
Kaksitahtikerhon kokousta ei kannata järjestää parkkihallissa. Sähköautoklubilla ei ole niin väliksi!
Pieni 2-t tuoksu vaatteissa antaa enempi katu-uskottavuutta. Eikun vaan parkkihalliin järjestämään.
Kyllä asiat oli ennen paremmin. Tytöt oli kauniimpia, ainakin ne mitkä silloin omassa nuoruudessa oli nuoria. Nythän niistä on tullut vanhoja kärttyisiä eukkoja? ???
Itsellään vaan charmi kasvaa ja rosot hioontuu tässä iän myötä. Hiottu timantti. Ja olihan ilmatkin ennen paremmat, kesät kauniita ja talvet lumisia. Niitä heinäsirkkojakin oli vielä siihen aikaan. ::)
-
Eikä autoakaan käskenyt kesken matkan kahville niinkuin tänäänkin ;D
-
Kaksitahtikerhon kokousta ei kannata järjestää parkkihallissa. Sähköautoklubilla ei ole niin väliksi!
Pieni 2-t tuoksu vaatteissa antaa enempi katu-uskottavuutta. Eikun vaan parkkihalliin järjestämään.
Minulla kun on noita karvoja pää täynnä niin niihin tuntuu jäävän haju. Nyt on ollut IC palasina niin onneksi on päässyt duunissa pahimpiin kaksitahtivieroitusoireisiin mm. Wartburgin ja Donaun henkosia nauttimaan, ja viidenkin minuutin kahtelun jäljiltä haju tuntuu jäävän vaikka päällysvaatteet jättääkin naulakkoon!
-
Kaksitahtikerhon kokousta ei kannata järjestää parkkihallissa. Sähköautoklubilla ei ole niin väliksi!
Pieni 2-t tuoksu vaatteissa antaa enempi katu-uskottavuutta. Eikun vaan parkkihalliin järjestämään.
Minulla kun on noita karvoja pää täynnä niin niihin tuntuu jäävän haju. Nyt on ollut IC palasina niin onneksi on päässyt duunissa pahimpiin kaksitahtivieroitusoireisiin mm. Wartburgin ja Donaun henkosia nauttimaan, ja viidenkin minuutin kahtelun jäljiltä haju tuntuu jäävän vaikka päällysvaatteet jättääkin naulakkoon!
Aloita homma sillä että aja korvista ylöspäin kaikki karvat pois. Kulma-, parta-, nenä- ja korvakarvat pitää toki säilyttää. Ja mitä pidemmät ne on, on sen hienommat. Ja mielellään harmaat. Sillein minä oon itseni stailannut. :)
Maha on hävinnyt jonnekin? Kusella käydessä m...lkku näkyy, eikä se varmaankaan ole kasvanut, että varmaankin oon ollut huonoilla ruuilla? :-[
-
Kyllä 60-luvun lopulla ja seitkytluvulla oli asia paremmin. Eino Leino sen oli ennustanutkin, Elegiassa: "aina seisoo, niinkuin tuuliviiri".
Nykyvehkeitten perrään kyllä ite haikailen; iski nimittäin autonvaihtokuume. Kolmesta kaupasta jo tarjoukset hain, eikä vielä oo täysin parantunu. Kiijasta nimittäin jäi toinen takajarru laahaamaan just ko piti reissuun lähteä. Reissu tehtiin vaihtoehtoisella totuudella, eli vuokra-autolla. Reissun jälkeen ihan ite vaihettiin pojan kanssa uus satula siihen jumittavaan - jumitti sylinteristä eikä liukutapeista se. Remontti poikkes vanhoista muistikuvista sikäli, että yhtään pulttia ei katkennu eikä korkannu eikä kantoja nylppääntyny, vaan kaikki lähti ilman isompia tappeluita auki, etukätteen haettu rempattu vaihtosatula oli just käypänen sen takia, että pienen yksityisen kuopiolaisen varaosaliikkeen myyjä katto tietokonneelta rekisterinumeron mukkaan, mikä siihen autoon kuuluu. Ja sen rekisterin poika siellä varaosakaupassa katto puhelimellaan yhestä pilvipalvelun valokuvasta. Samaten oli poika kattonu netistä kuvista rakenteen etukätteen, mm. sen, että letku on banjolla eli senkään kanssa ei tarvinnu tapella, letkua riitti nostaa vanha satula, ko ensi oli kaikkien pulttien aukeeminen kokkeiltu, sivvuun, laittaa uus paikalleen ja sitte vaihtaa nopiasti letku vanhasta uuteen. Miun muistikuvien mukkaan mikkään ei ennen käyny noin helposti. Onkos se jottain negatiivista nostalgiaa vai mitä sitten?
Vaikka se tuli kuntoon ja meni heti katsastuksestakin läpi, ei miun vanhojen aikojen kaipuu syttynyt, sensijjaan autokuume sytty; en kaipaa yhtään autonkorjuuta, vaan ihan vapaaehtoisesti ajelisin sellasella, missä on seittemän tai vähintään viijen vuoden takuu, ja enimmäkseen mielellään eessäpäin... ongelma on vaan se, että autonmyyjän ja miun näkemys tarvittavasta välirahasta ei oikein natsaa.
Enkä ymmärrä, miks postin pitäs raahata meijän lootaan laskut, miks ne ylleensäkkää pitäs paperille painaa? Sama miun mielestä koskee kirjoja ja lehtiäkin; sisältö niissä minua kiinnostaa eikä esineellisyys. Tai laskujen kohalla ei se sisältökkään niin kiinnosta, paremp ko jäisivät kokonaan lähettämättä. Auton ajaminen vaikka jääradalla jaksas innostaa vieläkin, mutta jos pittää vaikka Anttolasta lähteä Helsinkiin käymään, ni oikein mielellään istusin takapenkillä lukemassa, roikkumassa sosiaalisessa mediassa, tai nukkumassa, jos autopilotti ajelis auton perille.
jv
-
Itseäni olen ihmetellyt kun olen syntynyt 50 - luvun lopulla ja alkanut keräilemään auton ja mp: n kuvia vihkoihin 60- luvun lopulla ja lopettanut sen 70- luvun alkupuolella. No minulla on kaikki tallella ja olen huomannut että 70-luvun alusta olen kerännyt vanhojen pyörien kuvia. Olenko ollut jo silloin 12 - 14 v vanhojen haikailija. Silloin näin myös nykyisen ajopyöräni ekaa kertaa
-
Se monasti loppuu se autokuume kun kuulee myyjältä sen tarvittavan rahamäärän. Enkä epäile etteikö olis oikea, myyjä kun sitä tekee työkseen niin se tietää mitä siitä asiakkaan autosta saa myydessä ja hyvittää sen mukaan. Asiakas vaan luulee sitä kalliimmaksi. Pakkoko se on nyt ehjä auto vängällä mennä uuteen vaihtamaan, kohta se on siinäkin satula jumissa eli sama meininki jatkuu. Ei se vaihtamalla parane.
Uuteen Kiijaan tahe Hyuntaihin lupasivat kyllä ihan oikian hinnan vanhasta. Ongelma on mainoksesta tarttunu uuden hinta. Kun malli ja varusteet, esim. se kaikki tuiki tarpeellinen elektroniikka ja muut nykyajan kotkotukset on mieleiset, onkii se uus Mersun hintane... pirruuttain käin sitte siltä mersukauppiaaltakii ottamassa tarjouksen suomi100malliin. Se tarjous ei aiheuta jatkotoimenpiteitä. Kahesta syystä. Hyvitys liian vähän, ja rahat ei riitä niin kalliiseen autoon. Ja vaikia sinne oli voimistella sisällekkin...
Saattaa olla, että tauti jo parani. Mutta jos ei parantunu, ja saan vaihetuks, ni tuskin tuon nykysen perrään kaihoilen.
jv
-
Kaksitahtikerhon kokousta ei kannata järjestää parkkihallissa. Sähköautoklubilla ei ole niin väliksi!
Pieni 2-t tuoksu vaatteissa antaa enempi katu-uskottavuutta. Eikun vaan parkkihalliin järjestämään.
Minulla kun on noita karvoja pää täynnä niin niihin tuntuu jäävän haju. Nyt on ollut IC palasina niin onneksi on päässyt duunissa pahimpiin kaksitahtivieroitusoireisiin mm. Wartburgin ja Donaun henkosia nauttimaan, ja viidenkin minuutin kahtelun jäljiltä haju tuntuu jäävän vaikka päällysvaatteet jättääkin naulakkoon!
Jokapaekanliäke!
Jos halluut haetuvas kiiltäviksi ja hajuistavappaeks, ni kokkeileppa tuota. :-\
http://www.oyk.fi/~paivi.ronkainen/etikka.htm (http://www.oyk.fi/~paivi.ronkainen/etikka.htm)
-
Ei se kaksitahdin odööri minua haittaa. Hyväksihän se vaan on, kun paikalle saapuessa kaikki huomaavat välittömästi, että nyt tuli todellinen mies huoneeseen.