VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Harri Holopainen - Marraskuu 04, 2015, 13:25:11 ip
-
Mites on, miks maalämpöpumpun menovesi sahaa tunnin välein 5...9 astetta, onko vikaa ?
Pelletillä ouman hoiti niin että mitään vaihtelua ei ollut. Tietysti menovesi meni ulkolämpötilan mukaan, muttei sahannu kuin hullun mu..u sekopään per..ä. ???
-
Niin patterilinjaan meneväkö?
-
Jep, patterit napsuu, lämpölaajeneminen :(
-
Jep, patterit napsuu, lämpölaajeneminen :(
En osaa sanoa,ois varmaan paras pian kysyä alan liikkeestä,ei se tieto vaikka puhelimitse vielä mitään maksane.
Ainakin vois asiantuntija sanoa onko normaalia vai ei.Vianhaku ja korjaus tietenkin sitten eri asia.
Luulis tosiaan että vedenlämpö pitäis olla tasaista..
-
Joo, takuuta on vielä 5 vuotta. Ei siinä mitään, talo pysyy kyllä lämpiämänä, mutta patterit napsuu ja pitää ääntä kun lämpölaajeneminen on niin nopeaa, 5..7 astetta kymmenessä minuutissa. Usko alkaa vahvistua ettei hurri osaa tehdä mitään kunnollista, vertaan Suomen Oumaniin joka osaa hoitaa asiat. Asentaja väittää että johtuu siitä että kun rupeaa lämmittää käyttövettä niin vetää shuntin kiinni, ... ei mee läpi, käyttöveden käyttö ei tapahdu puolen tunnin sykleissä ympäri vuorokauden :(
Prkle, ostinko sian säkissä ?
-
Mulla on Niben ilma-vesilämpöpumppu, siinä on kiertovesipumpullekin ohjaus, eli "optimoi" pumpun nopeutta. Voisiko vaihtelu johtua pumpun humppaamisesta? Itsellä vielä testailut ja säädöt menossa, voipi olla että laitan pumpun käsiohjaukselle "jollain" nopeudella. Mulla on lattiakierrot joka paikassa joten ei napsu mutta lämpötilan soutelun näkee valvontaruudusta.
Niin ja on siinä muuten asetus suurimmille sallituille lämpötilan poikkeamillekin. Jos sulla on Nibe niin voin kertoa miten huoltovalikkoon pääsee. Se on sellainen paikka että saattaa saada vehkeet sekaisin, joten varovainen saa olla ja pitää mielessä tai paperilla muutokset mitä tekee että voi sitten palautella jos tarttee.
-
Ei oo Nibe, vaan CTC, en paljon säätele ennenkuin asentaja käy ite "säätämässä" mutta ei tuo sahaaminen tervettä ole ???
Siis patteri et lattialämmiyksen menoveden pitää seurata ulkolämpötilaa!
Asentaja sanoi että on "ominaisuus", eli kun ei toimi oikein niin on tyypillistä, ja voi vitt. sanon minä!
-
Monienergialämpöpumppu eli hybridi.
Nyt on tämmöisiä.Tai onhan näitä aina ollut siinä mielessä että isoon varaajaan on voinut kytkeä useita eri energianlähteitä.
Mutta on tämä nyt silti vähän eri asia..yksi suuri ero on että tällä voi myös viilentää taloa mikä on nykyaikaa.
http://www.duvents.fi/melp_-_monienergialampopumput (http://www.duvents.fi/melp_-_monienergialampopumput)
Kyllähän maalämpöpumpullakin muuten voisi mutta kun ei niissä vanhemmissa vehkeissä ole 4-tieventtiiliä.Minun tietääkseni Niben Cool-IN mallissa sellainen jo on,ja voi olla muitakin..
-
Kävi asentaja "säätämässä" ... ??? ny ei napsu nii paljon patterit, mutta kulutus kasvo paljon!
Silti hakkaa lämpö pattereissa, pelletti ja ouman säädin niin menovesi kuin suora viiva, ei hurri osaa!
-
Tuollaisen Duventsin asensin asiakkaalle viime vuonna, aluksi vaikutti siltä, että ikiliikkuja on keksitty. Siinä on nyt vain poistoilmalämpöpumppu mutta kyllä se lämpöä tuottaa isoon kaksiosaiseen OSO-varaajaan. Ouman on lämmönsäätimenä.
Varalle asennettiin putket aurinkokeräimiä varten, lisäksi asukas kaivatti tontin ympäri viilennyskäyttöön parisataa metriä PELM-putkea. Kumpaakaan varausta ei vielä kytketty käyttöön.
Energiankulutusta vuositasolla en tiedä, täytyy kysellä, kun seuraavan kerran näen asukkaan.
-
Ota yhteys maahantuojaan ja kerro ettei asennusfirma osaa hommansa.
-
Tuollaisen Duventsin asensin asiakkaalle viime vuonna, aluksi vaikutti siltä, että ikiliikkuja on keksitty. Siinä on nyt vain poistoilmalämpöpumppu mutta kyllä se lämpöä tuottaa isoon kaksiosaiseen OSO-varaajaan. Ouman on lämmönsäätimenä.
Varalle asennettiin putket aurinkokeräimiä varten, lisäksi asukas kaivatti tontin ympäri viilennyskäyttöön parisataa metriä PELM-putkea. Kumpaakaan varausta ei vielä kytketty käyttöön.
Energiankulutusta vuositasolla en tiedä, täytyy kysellä, kun seuraavan kerran näen asukkaan.
Hienoa kuulla tuommoista :)
Minä olin haaveillut jo kymmenisen vuotta tämmöisestä että milloin se tulee ja nyt se sitten olis totta..
En toki itselleni ole hankkimassa mutta jos olosuhteet mukaan lukien talo olisi suotuisa niin toki.
Tosiaan siitä kiva että voi hankkia lisälämmönlähteitä lompakon ja tarpeen mukaan jälkeenpäin.
Kyllä kait siellä nyt jostain muustakin syödään kuin vain poistoilmasta?
Talossa ilmeisen pieni energianhukka ja 60-70 prosenttiahan hyvällä PILPillä pitäis saada talteen..
-
Sähkövastukset toki varalla varaajassa on tuossa Duvents-paketissa. Yllättävän hyvin kyllä lataa lämpöä. Käyttöveden ja lattialämmityksen lisäksi poistoilma lämmittää myös tuloilman. Siitä tuli mieleeni "ikiliikkuja"-nimitys. :) Noin 160 neliötä lämmitettävää on tuossa Jukka-talossa, joka nykyisten energiavaatimusten mukainen.
-
Ota yhteys maahantuojaan ja kerro ettei asennusfirma osaa hommansa.
Näi kaa se on tehtävä, mutta kun tää asentaja on Maahantuojan edustaja >:(
-
Hei! Minulla on ollut nelisen vuotta käytössä Niben maalämpöpumppu perinteisellä patterijärjestelmällä. Pumpun jälkeen asensin alkujaan 200 l käyttövesivaraajan ns puskurivaraajaksi. Maalämpöpumpusta tulee patterverkostoon menevä vesi ensin puskurivaraajaan ja jatkaa siitä sitten patteriverkostoon. Pattereissa napsumaton tasainen lämpö ilmojen mukaan. Tämä täällä Rovaniemellä, jossa talvella koviakin pakkasjaksoja.
Ei ole tarvinnu konehuoneessa raplata asennuksen jälkeen ja kulutus kohdallaan. Jorma
-
Puskurivaraajaa jotkut tarjosikin, mutta kun mistä näistä tietää ennen kuin ostaa >:(
Tämä CTC ukko sano ettei tartte mitään puskurivaraajaa; ei kai jos jaksaa kuunnella napsuntaa tai on lattialämmitys :)
Kyllähän tuo toimii, ei siinä mittään, mutta kun katsoo oumanin mittaamaa lämpökäyrää niin ei ole säätö hääppönen; tässä hurri laitteessa!
-
Hei! Minulla on ollut nelisen vuotta käytössä Niben maalämpöpumppu perinteisellä patterijärjestelmällä. Pumpun jälkeen asensin alkujaan 200 l käyttövesivaraajan ns puskurivaraajaksi. Maalämpöpumpusta tulee patterverkostoon menevä vesi ensin puskurivaraajaan ja jatkaa siitä sitten patteriverkostoon. Pattereissa napsumaton tasainen lämpö ilmojen mukaan. Tämä täällä Rovaniemellä, jossa talvella koviakin pakkasjaksoja.
Ei ole tarvinnu konehuoneessa raplata asennuksen jälkeen ja kulutus kohdallaan. Jorma
Onko siis käytössäsi lämminkäyttövesivaraaja jossa on syöttösekoitusventtiili? Minua kiinnostaa minkälainen kytkentä siinä on. Lämpöpumpultako varaajan kylmävesiliitäntään ja lämminvesiliitännästä lähtö takaisin pumpulle? Vaatiiko kytkentä kiertovesipumpun ja jonkinlaisen ohjauksen?
-
Minulla näin. Pumpulta meno varaajan alaosaan. Patteriverkostoon lähtö säiliön puolivälin yläpuolelta. Paluu maalämpöpumppuun. Säiliön päällä täyttö ja ilmauskello. Minulla on käytetty rosterivaraaja, johon sain asennettua alakautta lämpöpumpulta tulon ja pattereille lähdön (lähdön putki nousee säiliön sisällä yläosaan) + täytön ja ilmauksen säiliön päälle. Pumpun kiertovesipumppu hoitaa kierrätyksen. J
-
Perussyy tuohon säädön humpaamiseen taitaa olla se, että kylmäkoneita ei yleensä samuteta turhaan, vaan käyntijaksot pyritään saamaan pitkiksi. Jatkuva sammuttelu ja starttailu rasittaa kompuraa kaikista eniten ja luonnollisesti lyhentää kompuran ikää.
Säätöähän voidaan tarkentaa ohivirtauksella, elikkäs tyhjäkäynnillä. Siitä kyllä jää sitten lämpö saamatta, vaikka kompura käy.
-
Edelleen mulla Niben vesi-ilppi mutta sama periaatehan siinä. Mulla on papereiden mukaan tuossa valmiiksi sisään asennettuna 36 litran puskurivaraaja lämmitykselle, eli sieltä otetaan lämmitysvesi koko ajan, ja etenkin silloin kun lämmintä käyttövettä jauhetaan vähän pitempään. Niin että ei siihen mitään valtavaa pönttöä välttämättä tarvitse lisäksi?
Kannattaa myös varmistaa se että patterikierron pumppu käy koko ajan ja patterien termarit on säätämisen alkuvaiheessa seljällään. Säädät viileimmän huoneen lämmön sopivaksi ja loppujen lämmöt passaat kohdilleen patteritermostaateilla.
Olihan ohjaus ulkolämpötilan mukaan? Ja se anturi sellaisessa paikassa ettei sinne puhku kuumaa tai kylmää mistään tai paista aurinko?
-
"Perussyy tuohon säädön humpaamiseen taitaa olla se, että kylmäkoneita ei yleensä samuteta turhaan, vaan käyntijaksot pyritään saamaan pitkiksi. Jatkuva sammuttelu ja starttailu rasittaa kompuraa kaikista eniten ja luonnollisesti lyhentää kompuran ikää."
No, eikös tämän syy ole ihan se ettei ole riittävää varaajaa ? Ei kai se puulämmityskään toimi ilman varaajaa ilman jatkuvaa klapin sisälle syöttöä!
Jos maalämpöpumpussa olisi riittävän suuri varaaja niin kyllä siitä energiaa riittää pitkäksi aikaa, eikä tarttis pumppua käynnistää vähän väliä.
Ihmettelen vaan että pellettikattilassa oli suurinpiirtein samankokoinen vesimäärä mutta ouman hoiti että patterikierron vesi oli tasaista,
tämä CTC ei ilmeisesti osaa säätää shunttia; sekoitusventtiiliä; oikein. Onko tuo muka niin vaikeata, ei siinä säästy yhtään energiaa että säätö ei toimi. Kattilassahan lämpö saa heilua kuin hu... ..ä mutta pattereille pitää mennä tasalämpönen vesi ulkoilmanlämmön mukaan.
-
Soitinpahan lähemmäs valmistajaa, ja selvisi mistä kana pissii!
EU-normit pakottaa kuulemma tekemään tämmösiä värkkejä energian säästön nimissä. Talossa on kuulemma vikaa kun patterit napsuu kun shuntti vedetään kiinni kun lämmintä käyttövettä tehdään. Tähän löytyy ratkasu joka on PUSKURIVARAAJA jota toiset toimittajat tarjos.
Mistäs näistä asioista tietää enskertalainen.
-Sian säkissä ostanut
-
Minulla on Niben pumppu käytössä viidettä vuotta. Uskoin Nordenergin myyntimiestä ja ei asennettu puskurivaraajaa. Patterit napsui leudolla ilmoilla pahemman kerran. Asennutin sitten eri firmalla varaajan. Patterien napsunta väheni oleellisesti mutta leudolla säällä alku yöstä ääni on edelleen tallella. Tosin näytelmä toistuu vain pari kertaa, joten sen jaksaa kuunnella. Pakkasilla patterit on hiljaa.
Sähkön kulutukseen olen tyytyväinen. Syykuusta syyskuuhun nyt menneenä lämmityskautena sähköä kului 4700 kilovattia. Vuosi oli tosin lauha , mutta kuitenkin. Tuossa kulutus luvussa on lämmitys ja lämmin vesi. Öljyllä lämmitettäessä kulutus oli keskimäärin 2500 litraa.
Onneksi em, firma poistui markkinoilta ihmisiä huijaamasta. Oli muuten sama "puulaaki" , joka tuli kuuluisaksi ilmalämpöpumppu kauppiaana.
-
Minulla on Niben pumppu käytössä viidettä vuotta. Uskoin Nordenergin myyntimiestä ja ei asennettu puskurivaraajaa.
Onneksi em, firma poistui markkinoilta ihmisiä huijaamasta. Oli muuten sama "puulaaki" , joka tuli kuuluisaksi ilmalämpöpumppu kauppiaana.
Ai sekö oli tämä Nord-energy semmonen firma ja myös ILPejä myi ja juksutti ihmisiä ?
Kaikkea sitä saa tietoonsa kun on tämä internet nykyään :-\
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5906.0 (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5906.0)
-
Ensi kesänä se sitten laitetaan...mitä enemmän näistä lukee sitä enemmän sekaisin menee. Se on selvinnyt jotta maapiirillä rakennetaan, putkea noin kuusisataa metriä suopeltoon.
Vaan jätetäänkö vanha puukattila varaajineen (1860 litraa) paikoilleen, vai puretaanko kattila ja varaaja jää paikoilleen, vai puretaanko kattila ja varaaja pois? Viisaimmilta joutuu nyt kysymään.
Entä uusitaanko koko patteriverkosto ja uusitaan putket pinta-asennettuna. Vanha putkisto on vuodelta 1973, kyläsepän asentama. Putkisto kulkee osittain valun sisällä ja osittain lautalattian alla koolausten välissä.
Harkinnassa ovat Lämpöykköset http://lampoykkonen.fi/ (http://lampoykkonen.fi/) Alpha-Innotec, lapualainen Lämpö-Ässähttp://www.lampoassa.fi/ (http://www.lampoassa.fi/) ja Nibe http://www.nibe.fi/ (http://www.nibe.fi/)
Puuta menee noin 50 m³ pinokuutiota ja nyt on alkanut kyllästyttämään...kun aikaa periaatteessa on yllin kyllin.
-
Patteriputket märkätilojen betonivalussa ovat riskitekijä, syy ulkopuolinen korroosio.
-
Jos sulla Erkki on ne kattilat ja muut vermeet vuodelta 73 niin eipä niissä paljon säästettävää ole. Jos kompressorissa on vääntöä ja pääsulakkeet kestää tarvittavat lisävastukset niin en näe järkeä jättää puuvermeitä. Tietysti järkevyys riippuu monesta asiasta.
Omassa talossa oli puu/öljy-yhdistelmäkattila ja varaaja, samaa kokoluokkaa kuin sulla. Ja muovinen öljysäiliö tietysti. Vuodelta 2000 ne vermeet, ihan ehjät, ja pitkään meni miettiessä miten tähän laittaisi vesi-ilpin kaveriksi (maalämmön olisin laittanut jos olisi ollut kalliota lähellä tai peltoa vieressä, mutta sama periaate ton v-ilpin kanssa). Kaikissa vaihtoehdoissa oli jotain keksimistä, virittelyä ja säätöä, ja mittavat asennukset sekä putkimuutokset (kalliita) joten päädyin myymään vanhan laitteiston könttänä, jäljellä olevine öljyineen päivineen. Saadut reilut 2 tonnia olivat varmaankin oleellisin edistävä päätös laitteiston takaisinmaksuaikaa ajatellen :)
Minä en puuta siinä vanhassa pannussa polttanut vaan öljyä, tiedä sitten kuinka paljon puuta olisi mennyt mutta ahtaalla tontilla ei olisi ollut tilaa monenkaan motin varastoimiseen, eli puusouvia olisi ollut tiedossa monta kertaa vuodessa. Onneksi ei tarvinnut siis edes harkita sitä vaihtoehtoa. Eli mulla ei ole omakohtaista kokemusta puukeskuslämmityksen "ihanuudesta" mutta 50 pinomottia, huh huh ??? Tuon 3-5 mottia vielä käsittelee minkä takka jaksaa niellä.
-
Kattila ja varaaja ovat merkkiä Jäspi aivan yhdeksänkymmentäluvun alusta, mutta vanhoja kumminkin. Siihen ei kuulema kannata uskoa että jätetään kattila ja poltetaan vielä "säästääkseen" jonkin verran puuta kovilla pakkasilla...vaivattomuus viehättää kunhan sen ensin saa.
-
Yksi hyvä tapa hoitaa maalämpö on. Ota yhteys sellaiseen LVI suunnittelijaan, joka hallitsee maalämpösuunnittelun. Käy hänen kanssa läpi paikanpäällä nykyiset lämmityslaitteet. Suunnittelija selvittää patteriverkoston, pattereiden riittävyyden, sekä lämpöpumpun mitoituksen. Jos lämpöpumpuksi tulee vaihtoventtiilinen kuten Nibe, silloin on hyvä laittaa puskurivaraaja patterien napsumisien ehkäisemiksi. Mielestäni vanhoja kattiloita ja varaajia ei kannata jättää paikalleen. - Oikea mitoitus on a ja o.
Jorma
-
Lämmitys menossa uusiksi ja maalämpö on tällä hetkellä ykkösvaihtoehto. Pari tarjousta jo saanu ja tänään tulee yksi lisää joka lupasi porata "omalla vastuulla" kiinteään hintaan jos päädyn kallioon porattavaan reikään. Täällä Tyrnävällähän saattaa kallio olla kilometrin syvyydessä mutta tässä meidän alueella ehkä 20-50 metrissä. 210 metriin pitäisi erään laskelman mukaan porata.
Maapiiriin jos päädyn, joutunee tekemään kahdessa piirissä, joista toisessa hyvä kostea savipohja ja toinen kuivaa hietaa.
Mutta se varsinainen kysymys liittyy kompuraan. Ainahan ne myyjät kehuu sitä omaa ja latelee kilpailijoiden pumpuista ainakin ne huonot puolet. Eräs myyjä sanoi paljon kehutusta Niben pumpusta että siinä on vanhaa tekniikkaa eli mäntäkompura. Wiessmannia tuossa vähän katellu, eli mitä tyyppiä pumppu lienee siinä?
-
Paljonko sanoi metri hinnaksi porari?
-
Paljonko sanoi metri hinnaksi porari?
Ensimmäiset 9 metriä sisälty tarjoukseen ja siitä eteenpäin kunnes kallio saavutetaan 38 euroa/metri lisähintaa.
-
Teet jotain jota et tule katumaan, siskolla 340 neliötä ja senhän piti laittaa putket ja jotkin matalalämpö patterit ku ennen vain kakluunit. Nyt tulee juomakelposta vettä vaikka kuinka paljon eikä tarvi palella. Vanha kansakoulu, tehoa riittäisi vetää putket tallirakennukseen jossa hevostalli veistoluokka ja muuta tilaa joista osan voisin vuokrata. Niin kaksi 140M pitkää porasivat, vähän tutunkauppaa homma saatiin ja nyt nauravat sähkölaskulle. Kyllä se vaan toimii eikä ole markkinamiesten höpinöitä, vanha eläkkeellä oleva putkimies teki ja näkyyhän ne putket mutta ei sitä lämpösessä oikein huomaa ku nätisti on laitettu. Pakko antaa 10 pistettä, enokin voi jättää reino tossut kotiin ku tarkenee.
-
Entä kallio metri? täällä oli 28e sisältää putket ja liemet.
-
Entä kallio metri? täällä oli 28e sisältää putket ja liemet.
Siitäpä ei ollu puhetta koska tarjous oli avaimet käteen tarjous, sillä varauksella että kallio on 9 metriä syvemmällä jolloin tuo lisähinta olisi tullu maksettavaksi.
-
Olen aina ihmetellyt,miksi ne lämpöpatterien ja
muutkin vesiputket pitää piilottaa seiniin ja
betoniin.
Siisti pintaveto ja siinä
ovat hollilla eikä pääse salaa lorottelemaan
rakenteisiin,kun aika alkaa tulla niille täyteen.
t. Markku
-
7 kk nyt maalämmöllä pytinkiä lämmitelly ja vain kovimpien pakkasten aikana puilla lämmitelly sähkön säästämiseksi. Olen tuota nesteen tulo ja menolämpöä maapiirissä seuraillu ja tänä aamuna tuloneste 0,4 asteista ja lähti takasi -2,4 asteisena. Miten teillä muilla on nuo lämpötilat? Ilmeisesti kone oli käyny jo hyvän tovin kun noin alhaisia lämpötiloja näytti.