Aihe: Maalämpöpumppu

[Harri Holopainen]

Puskurivaraajaa jotkut tarjosikin, mutta kun mistä näistä tietää ennen kuin ostaa 
Tämä CTC ukko sano ettei tartte mitään puskurivaraajaa; ei kai jos jaksaa kuunnella napsuntaa tai on lattialämmitys
Kyllähän tuo toimii, ei siinä mittään, mutta kun katsoo oumanin mittaamaa lämpökäyrää niin ei ole säätö hääppönen; tässä hurri laitteessa!

[Viljo Lahma]

Hei! Minulla on ollut nelisen vuotta käytössä Niben maalämpöpumppu perinteisellä patterijärjestelmällä. Pumpun jälkeen asensin alkujaan 200 l käyttövesivaraajan ns puskurivaraajaksi. Maalämpöpumpusta tulee patterverkostoon menevä vesi ensin puskurivaraajaan ja jatkaa siitä sitten patteriverkostoon. Pattereissa napsumaton tasainen lämpö ilmojen mukaan. Tämä täällä Rovaniemellä, jossa talvella koviakin pakkasjaksoja.
Ei ole tarvinnu konehuoneessa raplata asennuksen jälkeen ja kulutus kohdallaan. Jorma   

Onko siis käytössäsi lämminkäyttövesivaraaja jossa on syöttösekoitusventtiili? Minua kiinnostaa minkälainen kytkentä siinä on. Lämpöpumpultako varaajan kylmävesiliitäntään ja lämminvesiliitännästä lähtö takaisin pumpulle? Vaatiiko kytkentä kiertovesipumpun ja jonkinlaisen ohjauksen?

[Jorma Siivola]

Minulla näin. Pumpulta meno varaajan alaosaan. Patteriverkostoon lähtö säiliön puolivälin yläpuolelta. Paluu maalämpöpumppuun. Säiliön päällä täyttö ja ilmauskello. Minulla on käytetty rosterivaraaja, johon sain asennettua alakautta lämpöpumpulta tulon ja pattereille lähdön (lähdön putki nousee säiliön sisällä yläosaan) +  täytön ja ilmauksen säiliön päälle. Pumpun kiertovesipumppu hoitaa kierrätyksen. J   

[Ossi Viita-aho]

Perussyy tuohon säädön humpaamiseen taitaa olla se, että kylmäkoneita ei yleensä samuteta turhaan, vaan käyntijaksot pyritään saamaan pitkiksi. Jatkuva sammuttelu ja starttailu rasittaa kompuraa kaikista eniten ja luonnollisesti lyhentää kompuran ikää.

Säätöähän voidaan tarkentaa ohivirtauksella, elikkäs tyhjäkäynnillä. Siitä kyllä jää sitten lämpö saamatta, vaikka kompura käy.

[Kari Sillanpää]

Edelleen mulla Niben vesi-ilppi mutta sama periaatehan siinä. Mulla on papereiden mukaan tuossa valmiiksi sisään asennettuna 36 litran puskurivaraaja lämmitykselle, eli sieltä otetaan lämmitysvesi koko ajan, ja etenkin silloin kun lämmintä käyttövettä jauhetaan vähän pitempään. Niin että ei siihen mitään valtavaa pönttöä välttämättä tarvitse lisäksi?

Kannattaa myös varmistaa se että patterikierron pumppu käy koko ajan ja patterien termarit on säätämisen alkuvaiheessa seljällään. Säädät viileimmän huoneen lämmön sopivaksi ja loppujen lämmöt passaat kohdilleen patteritermostaateilla.

Olihan ohjaus ulkolämpötilan mukaan? Ja se anturi sellaisessa paikassa ettei sinne puhku kuumaa tai kylmää mistään tai paista aurinko?

[Harri Holopainen]

"Perussyy tuohon säädön humpaamiseen taitaa olla se, että kylmäkoneita ei yleensä samuteta turhaan, vaan käyntijaksot pyritään saamaan pitkiksi. Jatkuva sammuttelu ja starttailu rasittaa kompuraa kaikista eniten ja luonnollisesti lyhentää kompuran ikää."

No, eikös tämän syy ole ihan se ettei ole riittävää varaajaa ? Ei kai se puulämmityskään toimi ilman varaajaa ilman jatkuvaa klapin sisälle syöttöä!
Jos maalämpöpumpussa olisi riittävän suuri varaaja niin kyllä siitä energiaa riittää pitkäksi aikaa, eikä tarttis pumppua käynnistää vähän väliä.

Ihmettelen vaan että pellettikattilassa oli suurinpiirtein samankokoinen vesimäärä mutta ouman hoiti että patterikierron vesi oli tasaista,
tämä CTC ei ilmeisesti osaa säätää shunttia; sekoitusventtiiliä; oikein. Onko tuo muka niin vaikeata, ei siinä säästy yhtään energiaa että säätö ei toimi. Kattilassahan lämpö saa heilua kuin hu... ..ä mutta pattereille pitää mennä tasalämpönen vesi ulkoilmanlämmön mukaan.

[Harri Holopainen]

Soitinpahan lähemmäs valmistajaa, ja selvisi mistä kana pissii!
EU-normit pakottaa kuulemma tekemään tämmösiä värkkejä energian säästön nimissä. Talossa on kuulemma vikaa kun patterit napsuu kun shuntti vedetään kiinni kun lämmintä käyttövettä tehdään. Tähän löytyy ratkasu joka on PUSKURIVARAAJA jota toiset toimittajat tarjos.
Mistäs näistä asioista tietää enskertalainen.

-Sian säkissä ostanut

[Mikko Hänninen]

Minulla on Niben pumppu käytössä viidettä vuotta. Uskoin Nordenergin myyntimiestä ja ei asennettu puskurivaraajaa. Patterit napsui leudolla ilmoilla pahemman kerran.  Asennutin sitten eri firmalla varaajan. Patterien napsunta väheni oleellisesti mutta leudolla säällä alku yöstä ääni on edelleen tallella. Tosin näytelmä toistuu vain pari kertaa, joten sen jaksaa kuunnella. Pakkasilla patterit on hiljaa.
Sähkön kulutukseen olen tyytyväinen. Syykuusta syyskuuhun nyt menneenä lämmityskautena sähköä kului 4700 kilovattia. Vuosi oli tosin lauha , mutta kuitenkin. Tuossa kulutus luvussa on lämmitys ja lämmin vesi. Öljyllä lämmitettäessä kulutus oli keskimäärin 2500 litraa.
Onneksi em, firma poistui markkinoilta ihmisiä huijaamasta. Oli muuten sama "puulaaki" , joka tuli kuuluisaksi ilmalämpöpumppu kauppiaana.

[Hannu Hartikainen]

Minulla on Niben pumppu käytössä viidettä vuotta. Uskoin Nordenergin myyntimiestä ja ei asennettu puskurivaraajaa.

Onneksi em, firma poistui markkinoilta ihmisiä huijaamasta. Oli muuten sama "puulaaki" , joka tuli kuuluisaksi ilmalämpöpumppu kauppiaana.

Ai sekö oli tämä Nord-energy semmonen firma ja myös ILPejä myi ja juksutti ihmisiä ?
Kaikkea sitä saa tietoonsa kun on tämä internet nykyään 

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5906.0

[Erkki Korhonen]

Ensi kesänä se sitten laitetaan...mitä enemmän näistä lukee sitä enemmän sekaisin menee. Se on selvinnyt jotta maapiirillä rakennetaan, putkea noin kuusisataa metriä suopeltoon.

Vaan jätetäänkö vanha puukattila varaajineen (1860 litraa) paikoilleen, vai puretaanko kattila ja varaaja jää paikoilleen, vai puretaanko kattila ja varaaja pois? Viisaimmilta joutuu nyt kysymään.

Entä uusitaanko koko patteriverkosto ja uusitaan putket pinta-asennettuna. Vanha putkisto on vuodelta 1973, kyläsepän asentama. Putkisto kulkee osittain valun sisällä ja osittain lautalattian alla koolausten välissä.

Harkinnassa ovat Lämpöykköset http://lampoykkonen.fi/ Alpha-Innotec, lapualainen Lämpö-Ässähttp://www.lampoassa.fi/ ja Nibe http://www.nibe.fi/

Puuta menee noin 50 m­­³ pinokuutiota ja nyt on alkanut kyllästyttämään...kun aikaa periaatteessa on yllin kyllin.

[Viljo Lahma]

Patteriputket märkätilojen betonivalussa ovat riskitekijä, syy ulkopuolinen korroosio.

[Kari Sillanpää]

Jos sulla Erkki on ne kattilat ja muut vermeet vuodelta 73 niin eipä niissä paljon säästettävää ole. Jos kompressorissa on vääntöä ja pääsulakkeet kestää tarvittavat lisävastukset niin en näe järkeä jättää puuvermeitä. Tietysti järkevyys riippuu monesta asiasta.

Omassa talossa oli puu/öljy-yhdistelmäkattila ja varaaja, samaa kokoluokkaa kuin sulla. Ja muovinen öljysäiliö tietysti. Vuodelta 2000 ne vermeet, ihan ehjät, ja pitkään meni miettiessä miten tähän laittaisi vesi-ilpin kaveriksi (maalämmön olisin laittanut jos olisi ollut kalliota lähellä tai peltoa vieressä, mutta sama periaate ton v-ilpin kanssa). Kaikissa vaihtoehdoissa oli jotain keksimistä, virittelyä ja säätöä, ja mittavat asennukset sekä putkimuutokset (kalliita) joten päädyin myymään vanhan laitteiston könttänä, jäljellä olevine öljyineen päivineen. Saadut reilut 2 tonnia olivat varmaankin oleellisin edistävä päätös laitteiston takaisinmaksuaikaa ajatellen

Minä en puuta siinä vanhassa pannussa polttanut vaan öljyä, tiedä sitten kuinka paljon puuta olisi mennyt mutta ahtaalla tontilla ei olisi ollut tilaa monenkaan motin varastoimiseen, eli puusouvia olisi ollut tiedossa monta kertaa vuodessa. Onneksi ei tarvinnut siis edes harkita sitä vaihtoehtoa. Eli mulla ei ole omakohtaista kokemusta puukeskuslämmityksen "ihanuudesta" mutta 50 pinomottia, huh huh Tuon 3-5 mottia vielä käsittelee minkä takka jaksaa niellä. 

[Erkki Korhonen]

Kattila ja varaaja ovat merkkiä Jäspi aivan yhdeksänkymmentäluvun alusta, mutta vanhoja kumminkin. Siihen ei kuulema kannata uskoa että jätetään kattila ja poltetaan vielä "säästääkseen" jonkin verran puuta kovilla pakkasilla...vaivattomuus viehättää kunhan sen ensin saa.

[Jorma Siivola]

Yksi hyvä tapa hoitaa maalämpö on. Ota yhteys sellaiseen LVI suunnittelijaan, joka hallitsee maalämpösuunnittelun. Käy hänen kanssa läpi paikanpäällä nykyiset lämmityslaitteet. Suunnittelija selvittää patteriverkoston, pattereiden riittävyyden, sekä lämpöpumpun mitoituksen. Jos lämpöpumpuksi tulee vaihtoventtiilinen kuten Nibe, silloin on hyvä laittaa puskurivaraaja patterien napsumisien ehkäisemiksi. Mielestäni vanhoja kattiloita ja varaajia ei kannata  jättää paikalleen. - Oikea mitoitus on a ja o. 
Jorma

[Hannu Kylli]

Lämmitys menossa uusiksi ja maalämpö on tällä hetkellä ykkösvaihtoehto. Pari tarjousta jo saanu ja tänään tulee yksi lisää joka lupasi porata "omalla vastuulla" kiinteään hintaan jos päädyn kallioon porattavaan reikään. Täällä Tyrnävällähän saattaa kallio olla  kilometrin syvyydessä mutta tässä meidän alueella ehkä 20-50 metrissä. 210 metriin pitäisi erään laskelman mukaan porata.
Maapiiriin jos päädyn, joutunee tekemään kahdessa piirissä, joista toisessa hyvä kostea savipohja ja toinen kuivaa hietaa.
Mutta se varsinainen kysymys liittyy kompuraan. Ainahan ne myyjät kehuu sitä omaa ja latelee kilpailijoiden pumpuista ainakin ne huonot puolet. Eräs myyjä sanoi paljon kehutusta Niben pumpusta että siinä on vanhaa tekniikkaa eli mäntäkompura. Wiessmannia tuossa vähän katellu, eli mitä tyyppiä pumppu lienee siinä?